Uudessa, vuonna 2025 alkavassa, rahoitusmallissa opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakouluja julkaisemaan tietoa yhä vahvemmin ammattilaisyleisöille ja tekemään tieteellistä tutkimusta. Se on linjassa ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän kanssa, mutta ei kuitenkaan poista yleistajuisen tiedon tarvetta.
Suoraan ihmisten arkeen
Yleistajuistamisen tarkoituksena on tutkimus- tai asiantuntijatiedon levittäminen kaikkien ulottuville. Se tarkoittaa, että tieto on julkaistu sellaisessa muodossa, että se on helppo omaksua. Puhutaan myös tiedon popularisoinnista. Tiedetoimittaja Tiina Raevaaran (2022) mukaan yleistajuinen tieto takaa, että ihmiset voivat toimia itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) syntyy paljon sellaista tietoa, jota halutaan jakaa erilaisille yleisöille. Se on jopa olennaista, kun halutaan tehdä vaikuttavaa TKI-toimintaa.
Tämän verkkomedian kehityksen aikana työpajatyöskentelyyn osallistuneet Metropolia Ammattikorkeakoulun henkilöstön jäsenet tunnistivat esimerkiksi taloyhtiöiden edustajat ja asukasaktiivit, maahan muuttaneet, terveyspalvelujen asiakkaat, eri koulutusaloistamme kiinnostuneet sekä aluevaikuttajat ryhmiksi, joille halutaan jakaa uutta tietoa. Suomen suurimpana korkeakouluna Metropolian toiminta on todella laajaa, joten kohderyhmiä on lukuisia näiden lisäksi. Työpajassa syntyi myös yhteinen ymmärrys siitä, että yleistajuinen tieto toimisi parhaiten juuri tämän tyyppisten kohderyhmien tavoittamiseen.
Jos asiantuntijat ja tutkijat haluavat onnistua suurelle yleisölle viestimisessä, tulee heidän hypätä lukijan, kuulijan tai katsojan saappaisiin. Se ei ole helppo tehtävä. Toisaalta heillä säilyy tällöin valta siitä, miten heidän tekemästään kehitystyöstä tai tutkimuksesta viestitään.
Tavoitteena medianäkyvyys
Toisaalta medianäkyvyys voi olla asiantuntijan, tutkijan tai TKI-hankkeen tavoitteena. Silloin yleistajuinen tieto on keino herättää toimittajan mielenkiinto ja motivoida häntä jakamaan tätä tietoa edelleen uutismedioiden kautta.
Yleistajuisen tieteen julkaiseminen auttaa uutismediaa levittämään monipuolisesti tietoa asioista ja ilmiöistä. (Isopahkala-Bouret 2023)
Media valitsee sisältönsä ensisijaisesti huomioiden oman lukija-, kuulija ja katsojakuntansa. Mitkä sisällöt lisäävät kyseessä olevan median vetovoimaa yleisön silmissä? Yleisön kiinnostus uutta tietoa kohtaan saattaa olla vasta toissijainen peruste. (Pietilä 2023.) Asiantuntijan tai tutkijan kyky tunnistaa mitkä aiheet kiinnostavat kunkin uutismedian yleisöä ja taito viestiä omasta kehitystyöstä ja tutkimuksesta uutismedian yleisölle merkityksellisellä tavalla ovat merkittäviä keinoja päästä esiin omalla aiheella.
Tietoa suurelle yleisölle Metrospektiivi Popissa
Yleistajuisen tiedon tarpeesta kertoo myös tiedeyhteisöstä lähtöisin olevat yleistajuiset tiedejulkaisut kuten Politiikasta-lehti (Poutanen 2023; Isopahkala-Bouret 2023). Yliopistolähtöisestä tiedeyhteisöstä poiketen ammattikorkeakouluissa julkaisutoimintaa on kehitetty sisäisesti ja ne toimivat usein itse kirjojen ja lehtien julkaisijoina. Kun lähdimme kehittämään julkaisutoimintaamme Metropoliassa, oli siis luonnollista perustaa myös oma Metrospektiivi Pop -kanava erityisesti yleistajuisille sisällöille.
Meidän tavoitteena on tiedon levittäminen kaikkien ulottuville. Kirjallisten artikkelien lisäksi tiedon visualisoinnit, podcastit ja videot ovat hyviä keinoja tehdä tietoa näkyväksi monipuolisesti. Onhan jokaisella meistä omat median kuluttamisen mieltymykset ja tottumukset. Otetaan siis kaikenlaiset nykyajan julkaisemisen ja viestinnän muodot käyttöömme.
Lähteet
Isopahkala-Bouret, U. 2023. Tieteen yleistajuistaminen vahvistaa osallisuutta sivistysyhteiskunnassa. Aikuiskasvatus, 43(4).
Pietilä, A.-P. 2013. Miten media valitsee aiheensa. Teoksessa Strellman, U. & Vaattovaara, J. (toim.) Tieteen yleistajuistaminen. Gaudeamus.
Poutanen, M. 2023. Miten tieteen ja tutkimuksen yleistajuistaminen toimii? Tutkitusti.fi 18.1.2023. Allegra Lab Helsinki.
Raevaara, T. 2022. Ammattitaitoa on myös tiedon yleistajuistaminen. Fingrid-lehti 12.4.2022.
Kirjoittaja
-
Riikka Wallin
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluJulkaisemisen asiantuntijana Riikka Wallin auttaa metropolialaisia tuomaan esille omaa asiantuntijuuttaan sekä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tuloksia. Hän on Metrospektiivi Pop ja Metrospektiivi Pro -lehtien päätoimittaja.
Tutustu tekijään
