Ohjeita tekijöille

Metrospektiivi on Metropolia Ammattikorkeakoulun avoimen julkaisemisen verkkomedia. Mediasta löytyvät yleistajuinen Metrospektiivi Pop ja ammattiyleisölle suunnattu Metrospektiivi Pro. Tälle sivulle on koottu ohjeita molempien verkkolehtien kirjoittajille sekä podcast- ja videosisältöjen tekijöille. Jos et löydä tarvitsemaasi vastausta, ota yhteyttä toimituksen sähköpostiosoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi.

© rangizzz, Adobe Stock

Metrospektiivi Pop

Metrospektiivi Popissa Metropolian henkilökunta ja maisteritason opiskelijat julkaisevat yleistajuisia, suurelle yleisölle suunnattuja sisältöjä.

Julkaisut perustuvat tekijöiden asiantuntijuuteen ja välittävät lukijoille tutkittua uutta tietoa. Metrospektiivi Popin sisältöjen ymmärtäminen ei kuitenkaan edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan, eikä lukijan tarvitse olla ennestään aiheen asiantuntija. Niissä vältetään ammattikieltä ja -terminologiaa.

Metrospektiivi Popissa julkaistavien tekstiartikkelien suositeltava pituus on 3000–6000 merkkiä, podcastien noin 20 minuuttia ja videoiden noin 10 minuuttia.

© rangizzz, Adobe Stock

Metrospektiivi Pro

Metrospektiivi Pron julkaisuissa metropolialaiset asiantuntijat välittävät uutta tietoa käsittelemistään aiheista aihepiirin asiantuntijoille ja muille siitä ammatillisesti kiinnostuneille. Metropoliassa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä monilla eri aloilla, ja tämä monialaisuus näkyy, kuuluu ja synnyttää uutta myös metropolialaisten julkaisuissa. Julkaisujen aiheet kytkeytyvät ajankohtaiseen ammatilliseen keskusteluun, ja tämä kytkös näytetään aiheen käsittelyssä lähdemerkinnöillä. Näin uusi tieto suhteutetaan jo olemassa olevaan tietoon. Ammatillisen julkaisun tuottama tieto perustuu usein soveltavaan tutkimukseen ja on tavoitelähtöistä. Uutena tietona voi pitää vaikkapa sen esittämistä, miten tieto on otettu käyttöön ja miten sitä on sovellettu konkreettisessa kehittämishankkeessa.

Usein ammatillisilla julkaisuilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi alan käytänteisiin, ajankohtaisiin haasteisiin, toimintatapoihin ja itseymmärrykseen. Ne levittävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä ammatilliseen asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön.

Ammatillisen julkaisun kohdeyleisöllä voidaan olettaa olevan taustatietoa julkaisun aiheesta, ja siksi siinä voidaan tarvittaessa käyttää myös erityiskieltä ja ammattitermistöä. Kielen toivotaan kuitenkin olevan ilmaisuvoimaista ja selkeää. Myös tekijöiden oma ääni saa kuulua.

Ammatillisten tekstiartikkelien suositeltava pituus Metrospektiivi Prossa on 6000–10 000 merkkiä. Siinä on kuitenkin mahdollista julkaista laajempia, 10 000–20 000 merkin pituisia artikkeleita, esimerkiksi tutkimuksellisia esseitä tai otteeltaan syvällisemmin tutkimuksellisia, tutkimusartikkelin muotoon kirjoitettuja tekstejä. Lehdessä voidaan julkaista myös kirjallisuuskatsauksia tai analyyttisia arvioita uudesta ammattikirjallisuudesta. Ammattiyleisölle suunnattujen podcastien suosituspituus on 30–45 minuuttia ja videoiden 10–20 minuuttia.

Yleisohjeet ja julkaisemisen periaatteet

Toimita julkaisuideasi tai käsikirjoituksesi toimitukselle sähköpostiosoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi. Tekstiartikkeleista lähetetään käsikirjoitus liitetiedostoineen ja podcast- ja videosarjoista suunnitelma ja jaksokohtainen käsikirjoitus.

Toimituksessa julkaisuehdotukselle nimetään vastuutoimittaja, joka kuljettaa julkaisuprosessia eteenpäin alusta loppuun, antaa toimituksellista palautetta käsikirjoituksen rakenteesta, viestivyydestä ja kielestä sekä ohjeistaa av-materiaalien teknistä toteutusta. Lopuksi hän vie valmiin julkaisun verkkomedia-alustalle. Ammatillisten artikkelien toimitustyössä vastuutoimittajan rinnalla on asiantuntijaryhmän sisältöasiantuntija, joka arvioi ehdotetun julkaisun sisällöllisestä näkökulmasta, kommentoi ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia. Toimituksellisia kierroksia on yhdestä kolmeen. Toimituksella on myös oikeus päättää olla julkaisematta ehdotusta.

Tekijät antavat Metropolialle luvan tuottamansa julkaisun julkaisemiseen Metrospektiivissä hyväksymällä julkaisusuostumuksen julkaisuprosessin loppuvaiheessa. Tekijänoikeudet, joita julkaisusuostumuksella ei luovuteta, säilyvät tekijöillä. Tekijät vastaavat siitä, että julkaisussa kunnioitetaan kolmansien osapuolten tekijänoikeuksia.

Toimitus pidättää oikeuden tehdä pieniä teknisiä muutoksia (esim. kirjoitusvirheiden korjaus). Kaikista suuremmista muokkauksista tai muutoksista neuvotellaan tekijöiden kanssa.

Tekijät vastaavat siitä, että ovat tehneet julkaisun itse ja se on ennen julkaisematon. Niin tekijät kuin julkaisija sitoutuvat noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvää tieteellistä käytäntöä koskevaa ohjetta (pdf) sekä Metrospektiivin tekoälyn käyttöön liittyviä ohjeita.

Metrospektiivin julkaisut ovat kaikkien saatavilla avoimesti ja maksutta. Tekstiartikkelit lisensoidaan Creative Commons Nimeä-JaaSamoin (CC BY-SA) 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tämä tarkoittaa, että artikkelia saa vapaasti lainata, remiksata, muokata, levittää ja kopioida missä ja kenen toimesta tahansa julkaisun jälkeen, kunhan kirjoittaja ja lähde mainitaan ja muokatut, jaetut ja teoksen pohjalta tehdyt uudet aineistot jaetaan aina eteenpäin samalla lisenssillä.

Podcastit ja videot lisensoidaan Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia (CC BY-ND) 4.0. lisenssillä. Tällöin julkaisuja voi käyttää ja jakaa vapaasti, myös kaupallisessa tarkoituksessa, mutta niitä ei saa muuttaa tai muokata. Voit tutustua tarkemmin CC-lisensseihin Creative Commons -verkkosivustolla.

Tekoälyohjeemme kertovat siitä, millaiset periaatteet ja säännöt ohjaavat Metrospektiivin tekijöitä, toimitusta ja asiantuntijaryhmää tekoälyn käytössä. Ohjeet perustuvat Metropolian tekoälylinjauksiin (vaatii kirjautumisen henkilöstön intranetiin) sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suosituksiin tekoälyn käytöstä tutkimuksessa (pdf). Lähtökohtana on, että pääosin tai kokonaan tekoälyllä tuotettuun julkaisuun ei muodostu tekijyyttä eikä julkaisua voi siksi ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen (ks. Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle).

Yleiset periaatteet

  • Hyvän tieteellisen käytännön keskeiset eettiset periaatteet eli luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto koskevat myös tekoälyn käyttöä Metrospektiivin julkaisuissa.
  • Vastuu julkaistusta sisällöstä on aina sen tekijöillä ja Metrospektiivin toimituksella. Julkaisun tekijä on aina ihminen. Myös toimitustyöstä ja lopullisesta julkaisupäätöksestä vastaa ihminen.
  • Tekoälyn käytön tulee olla tarkoituksenmukaista ja vastuullista. Tekijöiden on tarkoituksenmukaista vaalia myös omaa asiantuntijaääntään.
  • Käytä mieluiten Metropolian suosittelemia tekoälytyökaluja. Metropolian tekoälytyökalut intranetissä (vaatii kirjautumisen).
  • Toimitus ja asiantuntijaryhmä käyttävät tekoälyä omassa työssään vain tekijöiden luvalla. Kun sisältö on julkaistu, voi toimitus käyttää tekoälyä sisältöä markkinoivan materiaalin tuottamiseen (esim. sosiaalisen median postaukset, Opin.fi:n kuvaustekstit).

Vastuullinen tekoälyn käyttö

  • Käytä tekoälyä läpinäkyvästi ja dokumentoi sen käyttö julkaisusi työstämisprosessissa, mukaan lukien käytetyt sovellukset, kehotteet ja tuotokset.
  • Tarkista kaikki kohdat, joiden muokkauksessa olet hyödyntänyt tekoälyä. Tekoälyn tuottama teksti saattaa sisältää asiavirheitä, ristiriitaisuuksia tai muita epäjohdonmukaisuuksia. Ole kriittinen ja varmista kaikkien tekoälyn tekemien ehdotusten todenperäisyys luotettavista lähteistä, mielellään alkuperäislähteistä.
  • Kiinnitä erityistä huomiota tietosuojaan, tietoturvaan, aineistojen omistajuuteen sekä mahdollisten ulkopuolisten rahoittajien ohjeisiin sekä rahoittajien tai kumppanien kanssa tehtyjen sopimusten ehtoihin, kun käytät tekoälyä julkaisuissa.
  • Älä syötä tekoälysovellukseen tekijänoikeudenalaista materiaalia ilman alkuperäisen tekijän lupaa. Varmista, että sinulla on lupa syöttää myös mahdollinen muu materiaali tekoälysovellukseen.
  • Huomioi käyttämäsi tekoälysovelluksen käyttöehdot. Sisältöjen tulee olla julkaistavissa (ei vain henkilökohtainen käyttö) ja hyödynnettävissä kaupallisessa toiminnassa. Kaupallinen käyttö vaatii usein maksullisen version sovelluksesta. Myös julkaisun CC-lisensoinnin tulee olla mahdollista.
  • Varmista, että käyttämäsi tekoälytyökalu ei käytä aineistoa kielimallin kouluttamiseen. Metropolian tarjoamissa työkaluissa tämä on jo estetty vakioasetuksissa. Jos käytät muita työkaluja, ole erityisen huolellinen.

Velvollisuus ilmoittaa tekoälyn käytöstä

  • Kerro kaikesta tekoälyn käytöstä toimitukselle, kun tarjoat artikkelin, podcastin tai videon käsikirjoitusta julkaisuprosessiin, sillä se vaikuttaa sisällön toimittamiseen ja arvioimiseen. Epäselvissä tapauksissa pyydämme tekijöitä täydentämään tietoja tai tarkentamaan omaa panostaan.
  • Kaikkea tekoälyn käyttöä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa lopullisessa julkaisussa. Alla oleviin yksityiskohtaisempiin ohjeisiin on koottu keskeiset käyttötavat, jotka ilmoitetaan julkaisussa ja joita ei tarvitse ilmoittaa.
  • Tekoälyn käytön kuvaamatta jättäminen saattaa rinnastua vilppiin ja on siten HTK-käsittelyn piirissä.
Taulukko 1. Julkaisun luonnostelu, muokkaaminen ja viimeistely
Käyttötapa Vaatii ilmoittamisen julkaisussa Ei vaadi ilmoittamista julkaisussa
Tekstin tuottaminen ja muokkaaminen Tekoäly tuottaa tekstiä artikkelin, podcastin tai videon käsikirjoitukseen, muokkaa sitä merkittävästi uudelleen tai muuntaa muistiinpanot tai äänitallenteen julkaistavaan muotoon. Tekoäly korjaa kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheitä sekä kommentoi sananvalintoja ja ehdottaa vaihtoehtoisia muotoiluja.
Käännös Tekoäly kääntää sisällön tai sen osia toiselle kielelle. Tekoäly korjaa tekijän laatiman käännöksen kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheitä, ehdottaa tilanteeseen sopivia sananvalintoja ja vaihtoehtoisia muotoiluja.
Yhtenäisyys, rakenne ja mitta Tekoäly jäsentää argumentteja tai sisällön kulkua uudelleen, parantaa luettavuutta ja sujuvuutta, auttaa siirtymien muodostamisessa tai järjestää käsikirjoituksen osat uudelleen, muokkaa väliotsikointia. Tekoäly tiivistää tekstiä säilyttäen samalla merkityksen. Tekoäly mukauttaa käsikirjoituksen teknisesti median vaatimusten mukaiseksi sekä tarkistaa luettavuuden.
Argumentaatio ja logiikka Tekoäly tunnistaa aukkoja argumentaation rakenteessa tai varmistaa, että johtopäätökset ovat perusteltuja.
Tyyli, sävy ja kohdeyleisö Tekoäly tunnistaa epäjohdonmukaisuuksia tyylissä tai sävyssä tai muotoilee sisältöä uudelleen eri kohdeyleisöille säilyttäen samalla merkityksen.
Lähdekirjallisuus ja lähteiden hallinnointi Tekoälyä hakee relevantteja lähteitä käsikirjoitukseen esimerkiksi avustamalla avainsanojen ja hakulausevaihtoehtojen ideoinnissa, mutta tekijä tarkistaa ehdotukset ja päättää lopullisesta valinnasta. Tekoäly järjestää viittaukset ja lähdeluettelon tai avustaa viittaustyylin mukaisessa muotoilussa.
Ääni- ja videotiedostojen muokkaus Tekoäly tuottaa äänimaailman, äänitehosteita tai b-rullaa. Tekoäly tekee ääni- tai videotiedoston teknistä editointia, mutta tekijä tekee sisällölliset päätökset.
Tekstivastineet ja tekstitykset Tekoäly tuottaa ääni- ja videotiedostojen tekstivastineet tai tekstitykset.
Taulukko 2. Kuvat, kuviot ja taulukot
Käyttötapa Vaatii ilmoittamisen julkaisussa Ei vaadi ilmoittamista julkaisussa
Tiedon visualisointi, kuviot ja prosessikaaviot Tekoäly luo kuvioita, kuvaajia, lämpökarttoja tai infografiikkaa tekijöiden aineistojen pohjalta. Tekoäly tukee tiedon visualisoinnin ideointia, mutta tekoälyn tuotokset eivät päädy julkaistavaan sisältöön.
Kuvat Tekoälyä käytetään kuvien yhdistämiseen. Tekoäly muokkaa kuvan resoluutiota.

Miten ja missä tekoälyn käytöstä ilmoitetaan julkaisussa?

  • Lisää kuvaus tekoälyn käytöstä julkaisun tuottamisessa sen loppuun. Tekoälyllä tuotetusta kuvasta tai graafisesta kuviosta ilmoitat sen kuvatekstissä. Jos olet hyödyntänyt tekoälyä tutkimuksen tai kehitystyön tekemisessä ilmoitetaan se menetelmä- tai muussa relevantissa osiossa. (Ks. kuva alla)
  • Kuvauksessa mainitaan käyttämäsi tekoälysovelluksen nimi ja versio, mitä olet sillä tehnyt ja miten olet arvioinut ja muokannut tekoälyn tuotoksia. Jos olet syöttänyt tekoälysovellukselle arkaluonteista, tekijänoikeudenalaista tai ihmisiin liittyvää tietoa, kuvaile, miten olet huolehtinut tietosuojasta ja muista vaatimuksista.
Esimerkkejä ilmoittamistavoista
Julkaisun lopussa

Olen hyödyntänyt Keeniousta tiedonhaussa ja Metropolian tekoälysovellusta ai.metropolia.fi (GPT-5.1) artikkelin otsikoiden muotoilemisessa. Olen tarkistanut kaikki tekoälyn ehdotukset, valinnut relevantit lähteet perehtymällä ehdotettuihin julkaisuihin sekä muotoillut lopulliset versiot otsikoista tekoälyn ehdotusten pohjalta.

Olen käyttänyt Metropolian tekoälysovellusta ai.metropolia.fi (GPT-5.1) videoni sisällön ideoinnin tukena. Olen arvioinut tekoälyn ehdotukset ja tehnyt lopulliset sisällölliset päätökset itse. Adobe Firefly AI -videoeditoria (Firefly video) olen käyttänyt äänimaailman luomisessa.

Kuva- tai taulukkotekstissä

Kuva 1. Videon toteuttaminen Metropolian itsepalvelustudiossa. Kuva on tuotettu Adobe Firely:n (Firefly Image 5) avulla ja lopullinen versio on muokattu Adobe Photoshopissa. Olen tarkistanut sen oikeellisuuden.

Kuva 2. Inklusiivisen koulutuksen malli (UNESCO 2025) sovellettuna suomalaiseen ammattikorkeakoulutukseen. Alkuperäisen mallin käsitteet on käännetty suomeksi DeepL:llä, ja olemme muokanneet niitä soveltaen mallia suomalaiseen ammattikorkeakoulutukseen.

Toimita julkaisuehdotuksesi ohessa seuraavat tiedot:

  • Nimi, titteli ja organisaatio
  • Lyhyt kuvaus itsestäsi (100–150 merkkiä välilyönteineen)
  • Pidempi kuvaus itsestäsi (300–400 merkkiä välilyönteineen)
  • Linkki People Finder -profiiliin (metropolialaiset)
  • Kuvaukseen voidaan lisätä linkit
    • LinkedIn-profiiliin
    • Tiede ja tutkimus -palvelun tutkijan profiiliin
    • Orcid-profiiliin.
  • Metropolian henkilöstöön kuulumattomilta henkilöiltä liitämme kirjoittajatietoihin mielellään henkilökuvan, jonka koko on 1200×1200 px.
  • 3–5 ehdotusta juttusi avainsanoiksi ja ehdotus artikkelillesi sopivasta teemasta (niitäkin voi olla useampia). Lehdissä on käytössä seitsemän teemaa: liiketoiminta, tekniikka ja teknologia, kulttuuri, hyvinvointi ja terveys, oppiminen, tutkimus ja kehittäminen tai yhteiskunta ja työelämä.

Opiskelijajulkaisut tuotetaan aina osana opintoja ja sisällöllinen ohjaus tapahtuu tutkinnossa. Sisällön ytimessä tulee olla uusi alaan liittyvä asiantuntijatieto, esimerkiksi opinnäytetyössä syntyneet oivallukset. Artikkelit, podcastit ja videot tarjotaan Metrospektiiviin ohjaavan opettajan kautta.

Metrospektiivissä voidaan julkaista:

  • Opinnäytetyöhön pohjautuvia artikkeleita, esim. artikkelin muotoon kirjoitettu kypsyysnäyte tai osa suoraan artikkelimuotoon toteutetusta opinnäytetyöstä.
  • Harkiten myös muita asiantuntijatekstejä, joita on tehty ja ohjattu osana opintoja.
  • Myös podcastit ja tulevaisuudessa videojulkaisut ovat mahdollisia. Olethan tässä tapauksessa yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa.

Opiskelijoiden artikkelit, podcastit ja videot julkaistaan Metrospektiivi Popissa tai Metrospektiivi Prossa sisällön kohderyhmän mukaan. Niitä koskevat verkkomedian ohjeet. Merkkimäärältään opiskelijoiden tekstit voivat kuitenkin olla verkkomedian yleisohjeita lyhyempiä. Jos opiskelijajulkaisu perustuu opinnäytetyöhön, lisätään julkaisuun sen tarkat tiedot ja linkki Theseukseen.

Maisteritason opiskelijoiden tuottamat julkaisut eivät oikeuta ohjaavaa opettajaa Metropolian maksamaan julkaisupalkkioon, sillä niitä ei voi ilmoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen. Metrospektiivissä voidaan myös julkaista opettajan ja opiskelijan yhdessä tekemiä julkaisuja. Kun opettaja on mukana tekijänä, voidaan sisältö ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen ja hänelle maksaa julkaisupalkkio. Silloin sovelletaan Metrospektiivin kaikkia ohjeita ja sisällöt käyvät läpi normaalin toimitusprosessin. Kaikki sisällön tekemiseen osallistuneet opettajat ja opiskelijat ovat yhdessä vastuussa kokonaisuudesta.

Tekstiartikkelin ohjeet

Käytämme Metrospektiivissä viittausjärjestelmänä Harvardin nimi–vuosijärjestelmää. Viittaukset merkitään leipätekstin sisään sulkeisiin, ja artikkelin loppuun kootaan lähdeluettelo.

Voit käyttää lähteiden hallintaan ja muotoiluun viitteidenhallintaohjelmia tai tekoälyä. Tarkista kuitenkin viitteet ja lähdeluettelo. Kerro myös tekoälyn käytöstä tai muista lähteiden hallintatyökaluista toimitukselle.

Tekstin sisäiset viitteet merkitään seuraavasti:

  • Tekstiviite on kolmiosainen: tekijän nimi, julkaisuvuosi ja sivunumero/numerot, esim. Sillinen 2012, 25–29.
  • Jos tekijää ei ole tiedossa, merkitään joko lähteen otsikko tai joissain tapauksissa yhteisökirjoittaja eli lähteen taustalla oleva organisaatio.
  • Jos julkaisuvuosi ei ole tiedossa, se korvataan merkinnällä n.d. (tarkoittaa: no date).
  • Jos viitataan koko teokseen, sivunumeroa ei tarvita, muutoin sivunumerolla osoitetaan tekstikohta, johon viitataan.
  • Kun viite koskee vain yhtä virkettä, piste merkitään viitteen sulkumerkin jälkeen, esimerkiksi (Sillinen 2012, 25–29). Jos se koskee useampia virkkeitä, se merkitään sulkumerkkien sisään, esimerkiksi (Sillinen 2012, 25–29.).
  • Jos tekijöitä on 3–5, viitteeseen merkitään ensimmäistä kertaa viitattaessa kaikki tekijät. Kahden viimeksi mainitun tekijän nimet erotetaan &-merkillä. Myöhemmin samaan lähteeseen voi viitata merkitsemällä vain ensimmäisen tekijän ja sen perään ym. ja vuosiluvun. Jos tekijöitä on kuusi tai useampi, lyhennemerkintää käytetään heti.
  • Kun lähteinä on samalta tekijältä samana vuonna ilmestyneitä teoksia, teokset erotetaan merkitsemällä vuosiluvun perään pienaakkosin a, b, c.
  • Eri teokset samassa lähdeviitteessä erotellaan puolipisteellä.
  • Kun julkaisussa viitataan samannimisten henkilöiden samana vuonna julkaisemiin teoksiin, käytetään viitteessä tekijän nimen alkukirjainta.
  • Sivunumerot merkitään aina kokonaisina lukuina, siis ”136–138” ei ”136–8”, ja niiden väliin tulee ajatusviiva (–).
  • Lähteinä tulisi käyttää primaarilähteitä. Jos joutuu käyttämään sekundaarilähdettä, se ilmaistaan lukijalle tekstissä esimerkiksi tähän tyyliin: Valokivi (2008) on tarkastellut sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuksia ja tunnistanut erilaisia tapoja, joilla kansalainen voi toimia suhteessa ammattilaisiin (ks. Harra 2014, 30). Tässä Valokivi on primaarilähde, Harra sekundaarilähde. Vain sekundaarilähteen tiedot merkitään lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloa laadittaessa noudatetaan seuraavia ohjeita:

  • Merkitse pelkästään lähteet, joihin on viitattu tekstissä.
  • Lähdetiedon perusrakenne on neliosainen: (tekijä) (julkaisuvuosi) (teoksen nimi ja alaotsikot) (kustantajan toimipaikka: kustantaja).
  • Lähdetietoon merkitään tekijöiden sukunimet ja etunimien alkukirjaimet.
  • Aakkosta lähteet, saman tekijän teoksista vanhin ensimmäisenä.
  • Merkitse suomennetusta teoksesta lähteeseen myös suomentaja ja alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi.
  • Jos teos kuuluu julkaisusarjaan, mainitse sarjan nimi ja teoksen järjestysnumero. Esimerkiksi: Hakanen, S., Korpela, E., Mäenpää, S. & Rantala-Nenonen, K. 2020. Sosiaalialan luovat menetelmät läppärillä. Pedagogisia kokeiluja etäopetuksessa. Teoksessa Elomaa-Krapu, M., Vuorijärvi, A. & Wallin, R. (toim.) Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 69. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 113–127.
  • Jos lähde on julkaistu internetissä, laita verkko-osoite näkyviin lähdemerkinnän loppuun.
  • Jos verkkojulkaisulla ei ole pysyvää verkko-osoitetta (esimerkiksi doi, urn, handle) lisää lähdetietoon merkintä ”Haettu xx.xx.xxxx” ennen verkko-osoitetta.
  • Jos verkkojulkaisulla on pysyvä verkko-osoite, käytä aina sitä, ei selainosoitetta.
  • Suomenna vieraskieliset lyhenteet (esim. ed. = toim., in = teoksessa).

Esimerkkejä merkintätavoista:

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S. & Harra, T. 2022. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-332-9

Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. 2022. Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 95. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-349-7

Rantala, T. & Kock, H. 2021. Mitä myyjän on huomioitava keskustellessaan digitalistin kanssa? Teoksessa Niemi, J. & Vuori, J. (toim.) Myyntityö vuorovaikutuksena. Tampere: Vastapaino.

Haapasaari, A., Engeström, Y. & Kerosuo, H. 2016. The Emergence of Learners’ Transformative Agency in a Change Laboratory Intervention. Journal of education and work 29(2), 232–262. https://doi.org/10.1080/13639080.2014.900168

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos n.d. Kansantaudit. Päivitetty 7.12.2023. Haettu 28.11.2024. https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit

Liimatainen, S. 2019. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely kotihoidon ja kotisairaalan välillä hoitohenkilökunnan kokemana ja arvioimana. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön ylempi AMK -tutkinto-ohjelma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143025

Toivola, T. 2022. Oppimista tulevaisuutta varten: systeemiset ratkaisut edellyttävät uudenlaisia tapoja oppia ja tehdä yhteistyötä. Uutinen 13.1.2022. Aalto-yliopiston verkkosivu (aalto.fi). Haettu 5.12.2023. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/oppimista-tulevaisuutta-varten-systeemiset-ratkaisut-edellyttavat-uudenlaisia-tapoja-oppia

Roman, M. 2020. Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan? Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi 12.11.2020. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 1.3.2023. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/11/12/kuinka-rakentaa-avointa-yhteistyota-tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoimintaan/

Haatainen, K. (toimittaja) 2019. Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö -podcast. Julkaistu 1.2.2019. Yle. Haettu 16.1.2025. https://areena.yle.fi/audio/1-4616055

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

  • Julkaisun pääotsikon on hyvä olla napakka ja mieleenpainuva. Vältä sekakielisiä otsikoita.
  • Tekstin aloitus (ingressi) on tärkeä, koska julkaisualustalla ensimmäiset virkkeet nousevat esiin. Ingressi on tekstiin johdatteleva kappale, joka tarkentaa tai täydentää otsikkoa. Hyvä ingressi on lyhyehkö, kaksi tai kolme virkettä.
  • Käytä sisältöä kuvaavia ja ytimekkäitä väliotsikoita. Otsikko voi olla enintään kaksiosainen, kiinnitä huomiota otsikon pituuteen. Pelkkä ”johdanto” tai ”johtopäätökset” ei riitä otsikoksi, vaan tarvitaan vähintään kuvaava alaotsikko. Otsikoita ei kirjoiteta suuraakkosilla eikä niissä käytetä pistettä, kaksoispistettä tai ajatusviivaa. Pitäydy mielellään korkeintaan kahteen otsikkotasoon.
  • Merkitse pitkät lainaukset (yli 40 sanaa tai enemmän kuin kaksi virkekokonaisuutta) käsikirjoitukseen sisennyksellä. Älä kursivoi tai käytä niissä lainausmerkkejä.
  • Tarkista tavu- ja ajatusviivat. Ajatusviivaa käytetään lauseissa ajatusviivana sekä rajakohtailmauksissa, esimerkiksi vuosina 1990–2000, 10–15-vuotiaat, 12–23 (esim. artikkelien sivunumerot lähdeviitteissä). Ajatusviivan saa Microsoft Wordissa esimerkiksi komennolla ctrl– (= miinusmerkki numeronäppäimistössä).
  • Käytä läpi tekstin samanlaista kirjoitusasua termeistä, esimerkiksi tilaaja-tuottajamalli tai tilaaja–tuottaja-malli; analyysia/analyysiä.
  • Vältä kursivointia käsikirjoituksessa.
  • Leipätekstissä ei käytetä lyhenteitä (mm., esim., jne., yms. ks., vrt.).
  • Kirjoita leipätekstiin merkit ja numerot yhdestä kymmeneen sekä mielellään myös kymmen- ja sataluvut auki, esimerkiksi prosentti, ei %, ja yksi, ei 1.
  • Tavutus: älä käytä automaattista tavutusta käsikirjoitustiedostossa.
  • Vuosiluvut: kirjoita 1990–1995, ei 1990–95.
  • Leipätekstissä voi käyttää linkkejä. Käytä kuvailevia linkkitekstejä, joista lukija näkee, minne linkin kautta siirrytään ja mitä sieltä löytää. Esimerkiksi ”Lue lisää” on huono linkkiteksti. ”Lue lisää Metropolian koulutuksista” tai ”Lisätietoa saavutettavuudesta, pdf-tiedosto” kuvaavat käyttäjälle sekä linkin kautta löytyvän sisällön että sen muodon. Samoin on hyvä ilmoittaa, jos linkki johtaa vieraskieliseen aineistoon.

  • Valokuvat, kuviot ja kuvaajat sopivat hyvin Metrospektiiviin elävöittämään ja rytmittämään julkaisujen ilmettä ja havainnollistamaan niiden asiasisältöä. Sisältöalueelle sijoitettavien kuvien suositeltava leveys on 1400–2000 px (korkeus voi vaihdella). Toimita kuvat JPG- tai WEBP-muodossa.
  • Huolehdithan, että kuvioiden ja kuvaajien värikontrastit täyttävät saavutettavuusvaatimukset.
  • Voit ehdottaa julkaisullesi pääkuvaksi valokuvaa, mielellään värivalokuvaa, mutta perustellusti mustavalkokuvakin on mahdollinen. Pääkuvat eivät ole tekoälyllä tuotettuja, ellei se ole julkaisun sisällön näkökulmasta perusteltua. Suositeltava kuvako pääkuvalle on 1400 x 1095 px ja tiedostomuoto JPG tai WEBP. Voit myös jättää sopivan pääkuvan valitsemisen toimitukselle.
  • Toimita kuvat ja kuviot erillisinä tiedostoina joko sähköpostin liitteinä tai pilvipalvelun kautta. Jos käytät pilvipalvelua, tallenna kuvat verkkokansioon (esimerkiksi Google Drive tai Sharepoint) ja jaa kansion linkki vastuutoimittajallesi. Varmista, että vastuutoimittajalla on pääsy kansioon.
  • Taulukot, jotka sisältävät ainoastaan tekstiä, voi tehdä leipätekstin sekaan tekstinkäsittelyohjelman taulukkotoiminnolla. On tärkeää, että taulukkoa ei lukita, jotta teksti on kopioitavissa alustalle. Taulukot voi toimittaa myös erillisenä Excel-tiedostona. Saavutettavuuden vuoksi pidä taulukot mahdollisimman yksinkertaisina. Pohdi myös, voiko suuren taulukon jakaa useampaan osaan.
  • Kaikki kuvat, kuviot ja taulukot tarvitsevat kuvatekstin. Jos kuvan, kuvion tai taulukon tekemisessä on hyödynnetty tekoälyä, ilmoitetaan siitä sen kuvatekstissä (ks. ohjeiden kohta Tekoälyn käyttö).
  • Laadi kaikista kuvista ja kuvioista tekstivastine (ns. alt-teksti), joka kertoo kuvan oleellisen sisällön niille, jotka eivät pysty sitä näkemään. Älä toista tekstivastineessa kuvatekstiä sellaisenaan, koska ruudunlukuohjelma lukee molemmat. Kuvituskuvat tai kuvat, joiden sisältö avataan leipätekstissä, eivät tarvitse tekstivastinetta.
  • Kaikki kuvamateriaali on tekijänoikeuden alaista. Tekijä- ja käyttölisenssitieto tulee mainita aina kuvien yhteydessä, mielellään osana kuvatekstiä. Myös CC-lisensoitujen kuvien yhteydessä mainitaan kuvan tekijä. Kuvaoikeuksien hankkiminen on kirjoittajien vastuulla.
  • Varmista, että artikkelin yhteydessä julkaistavilla kuvilla on julkaisuluvat.
Kuvapankkeja, joista voit etsiä pääkuvaa

Metropolian mediapankki

Adobe Stock (Kirjaudu Metropolia-tunnuksillasi tietohallinnon ohjeen mukaan.) 

Maksuttomia kuvapankkeja (huomioithan lisenssiehdot, tekijätiedot mukaan):

Moninaisuuskuvastoa:

Podcastien ohjeet

Metrospektiivissä julkaistavat podcastit ovat pääasiassa 1–4 henkilön puheohjelmia. Podcastin esiintyjät ovat ihmisiä. Voit käyttää tekoälyä apuvälineenä tuotantoprosessin eri vaiheissa.

Metrospektiivin toimitus tutustuu podcastsarjojen suunnitelmiin ja jaksokohtaisiin käsikirjoituksiin sekä kommentoi niitä ennen äänityksiä. Voit olla yhteydessä, kun sinulla on idea tai viimeistään kun olet suunnitellut podcastsarjaa tarkemmin ja käsikirjoittanut jaksot.

  • Hyödynnä sarjan suunnittelemiseen ja käsikirjoittamiseen tarkoitettua valmista pohjaa (Word-tiedosto, docx).
  • Määrittele suunnitelmassa sarjan kohderyhmä, eli kuuntelijaprofiili, sekä sarjan tavoite esimerkiksi vastaamalla näihin kysymyksiin: Mitä muutosta sarjalla halutaan saavuttaa? Miksi sarjassa käsiteltäviä aiheita on tärkeää käsitellä? Pohdi vielä tavoitteiden kirjoittamisen jälkeen uudestaan sarjan kuuntelijaprofiilia – onko se oikea?
  • Jakson käsikirjoitus on karkea suunnitelma, joka saattaa hyvin muuttua ja elää äänitystilanteessa. Se kuitenkin auttaa teitä muistamaan aiheen kannalta keskeisimmät asiat äänitystilanteessa ja jaksottamaan tekemistä sekä toimitusta arvioimaan, täyttyvätkö median ja OKM:n julkaisukriteerit.
  • Jakson lopulliseen mittaan vaikuttaa keskustelijoiden lukumäärä sekä se, miten keskustelu soljuu luonnollisesti äänitystilanteessa. Hyvä ohjenuora on kuitenkin, että 20 minuutin jaksossa ehdit käsittelemään kahta teemaa ja 30–45 minuutin jaksossa voit käsitellä kolmea teemaa tai vaikkapa syventyä yhteen näkökulmaan. Pohdi, mikä on sarjan tavoitteen ja kuuntelijakunnan kannalta mielekästä.
  • Podcastin alku ja loppu käsikirjoitetaan sanasta sanaan. Mahdollinen hanke- ja rahoittajaesittely sekä ilmoitus tekoälyn käytöstä sisällytetään jakson loppuun.
  • Lähetä sarjan suunnitelma ja käsikirjoitukset kommentoitavaksi toimitukselle hyvissä ajoin ennen äänityksiä.

Podcastien tuotantovaiheeseen kuuluu podcastin äänitys. Esituotanto on elintärkeää onnistuneelle äänitystilanteelle. 

  • Metropolian digistudioiden palvelut ovat käytössäsi. Voit äänittää Metropolian itsepalvelustudioissa Myllypuron tai Myyrmäen kampuksilla tai tuotantotukipalveluna, joka toteutetaan Myllypuron kampuksella. 
  • Äänitys onnistuu myös etänä Zoomissa. 
  • Vinkkejä ulkopuolisista palveluntarjoajista voit kysyä toimitukselta. 

Tutustu Metropolian digistudiopalveluihin. 

Toimitus tallentaa julkaistavat äänitiedostot SoundCloud-palveluun, josta ne tuodaan Metrospektiiviin upotuksina. Tekijä toimittaa kaikki tarvittavat aineistot toimitukselle julkaisua varten:

  • valmiit äänitiedostot
  • jaksojen tekstivastineet
  • sarjan pääkuvan ja jaksokohtaiset kuvat esimerkiksi äänitystilanteesta
  • lyhyet esittelytekstit sarjasta ja jaksoista, sis. asiasanat ja teemat
  • lähdeluettelon, joka sisältää ne lähteet, joihin jaksoissa viitataan
  • tekijätiedot.

Vastuutoimittaja pyytää käsikirjoittajilta ja jaksossa esiintyviltä julkaisusuostumukset sähköpostitse.

Editointi, äänitiedoston muoto (formaatti)

Voit hankkia editoinnin ostopalveluna, toteuttaa sen digistudiopalveluiden kanssa osana tuotantotukipalvelupakettia tai editoida jaksot itse. Myös tekoälysovelluksia voi hyödyntää editoinnissa, kunhan ihminen tekee sisällölliset päätökset ja sovelluksen käyttöehdot huomioidaan. 

Podcastissa käytettävän tunnusmusiikin voit ladata itsellesi Metropolian mediapankista.

Parhaan äänenlaadun varmistamiseksi tiedosto on hyvä toimittaa häviöttömässä tallennusmuodossa:

  • WAV
  • FLAC
  • AIFF
  • ALAC

Tarvittaessa mikä tahansa SoundCloudin hyväksymä tiedostomuoto käy, esimerkiksi OGG, MP2, MP3, AAC, AMR ja WMA.

Jaksojen tekstivastineet

Jokaisesta jaksosta tehdään saavutettavuusvaatimusten mukainen tekstivastine eli litterointi. Voit hankkia tekstivastineen ostopalveluna tai tehdä sen itse. Halutessasi voit hyödyntää tekoälyä, kunhan tarkistat lopputuloksen ja teet tarvittavat korjaukset.

  • Tekstivastineen tulee olla mahdollisimman täsmällinen tekstiversio äänisisällöstä. Suomenkielinen podcast litteroidaan suomeksi, englanninkielinen englanniksi. Tekstin tulee olla luettavaa eli turha toisto sekä täytesanat tulee poistaa.
  • Kerro, kuka on kulloinkin äänessä. Kun puhuja esiintyy ensimmäisen kerran, mainitaan hänen koko nimensä. Tämän jälkeen voi käyttää pelkkää etunimeä. Jos jaksossa on useampi samanniminen keskustelija, käytetään koko nimeä läpi tekstivastineen. Aloita uusi kappale, kun puhuja vaihtuu.
  • Puheen lisäksi myös muut podcastissa kuuluvat äänet mainitaan tekstivastineessa hakasulkeissa, esimerkiksi [iloista musiikkia] tai [naurua].

Podcastsarjan ja jaksojen kuvaukset sekä tekijätiedot

Jokaiselle podcastsarjalle luodaan oma sarjasivu. Sitä varten tarvitaan:

Katso esimerkki: Korkeapainetta-podcast.

Jokaisesta jaksosta tehdään oma julkaisunsa. Sitä varten tarvitaan:

  • jakson nimi, joka sisältää jakson järjestysnumeron, esimerkiksi Jakso 1: Yhteisön merkitys kirjoittamisessa
  • houkutteleva, napakka ja informatiivinen esittely, jossa mainitaan myös keskustelijoiden nimet, 250–450 merkkiä
  • valokuva äänitystilanteesta, 1400 x 1095 px tai vaihtoehtoisesti käytetään sarjan pääkuvaa
  • tekijätiedot podcastissa esiintyvistä keskustelijoista ja jakson käsikirjoittajista (ks. tekijäkuvauksen ohjeistus)
  • mahdolliset muut tekijätiedot, esimerkiksi äänitys, editointi.

Aineistojen toimittaminen julkaisua varten

Tallenna julkaistava äänitiedosto, litteraattitiedosto sekä nimen, kuvauksen ja tekijätiedot sisältävä dokumentti verkkokansioon (esimerkiksi Google Drive tai Sharepoint) ja jaa kansion linkki vastuutoimittajallesi. Varmista, että toimituksella on pääsy kansioon.

Videoiden ohjeet

Metrospektiivi julkaisee yksittäisiä videoita tai useammasta videosta koostuvia sarjoja. Metrospektiivin toimitus tutustuu videoiden tai useammasta videosta koostuvien sarjojen suunnitelmiin ja käsikirjoituksiin sekä kommentoi niitä ennen kuvauksia. Voit olla yhteydessä, kun sinulla on idea tai viimeistään kun olet suunnitellut videota tai sarjaa tarkemmin ja tehnyt käsikirjoituksen.

Halutessasi voit hyödyntää tekoälyä apuvälineenä tuotantoprosessin eri vaiheissa. Emme kuitenkaan julkaise AI-avatar-videoita tai videoita, joissa esiintyjän ääni on tuotettu tekoälyllä.

  • Hyödynnä valmista videon tai videosarjan suunnittelua ja käsikirjoittamista varten tehtyä pohjaa (docx).
  • Jos videosi on asiantuntijavideo ja käytät siinä dioja, käytä Metropolian virallista PowerPoint-pohjaa. Toimitus kommentoi myös diojasi.
  • Tee asiantuntijavideolle vähintään otsikkodia sekä lopputekstit sisältävät diat. Lopputeksteihin laitetaan lähdeluettelo, videon tekijätiedot sekä tekijätiedot käyttämistäsi kuvista, musiikista ja muiden tekemästä videomateriaalista. Myös tekoälyn käytöstä ilmoitetaan lopputeksteissä.
  • Määrittele suunnitelmassa videosi tai videosarjasi kohderyhmä ja tarkoitus.
  • Sisällytä käsikirjoitukseen sekä se mitä videolla kuuluu (musiikki, puhe, muut äänet) että mitä siinä näkyy (asiantuntija puhumassa, esitysdiat, B-rulla jne.) Nämä auttavat hahmottamaan videon sisältöä, rakennetta ja sitä, täyttääkö se median ja OKM:n julkaisukriteerit.
  • Lähetä videon tai videosarjan suunnitelma ja käsikirjoitus/käsikirjoitukset sekä mahdollinen diasetti toimitukselle kommentoitavaksi hyvissä ajoin ennen kuvauksia.

Videoiden tuotantovaiheeseen kuuluu sen kuvaus. Esituotanto on elintärkeää onnistuneelle kuvaustilanteelle.

Metropolian digistudioiden palvelut ovat käytössäsi. Voit kuvata yksinkertaisen asiantuntijavideon Metropolian itsepalvelustudioissa Myllypuron tai Myyrmäen kampuksilla tai toteuttaa myös monimutkaisemman videon tai videosarjan tuotantotukipalveluna, jolloin työ toteutetaan Myllypuron kampuksella.

Tutustu Metropolian digistudiopalveluihin.

Toimitus tallentaa julkaistavat videot YouTube-palveluun, josta ne tuodaan Metrospektiiviin upotuksina. Tekijä toimittaa toimitukselle tarvittavat aineistot julkaisua varten:

  • valmiit videotiedostot
  • jaksojen tekstitystiedostot ja/tai kuvailutulkkaustiedostot
  • videosarjan pääkuvan ja yksittäisten videoiden kuvat
  • lyhyet esittelytekstit
  • lähdeluettelot, jotka sisältävät ne lähteet, joihin videoissa viitataan
  • muut tekijätiedot.

Vastuutoimittaja pyytää käsikirjoittajilta ja videossa esiintyviltä julkaisusuostumuksen sähköpostitse.

Editointi, videotiedoston muoto (formaatti)

Voit hankkia editoinnin ostopalveluna, toteuttaa sen digistudiopalveluiden kanssa osana tuotantotukipalvelupakettia tai editoida videon itse. Myös tekoälysovelluksia voi hyödyntää editoinnissa, kunhan ihminen tekee sisällölliset päätökset ja sovelluksen käyttöehdot huomioidaan.

Julkaistavan videotiedoston tallentamisessa on hyvä käyttää yleisimpiä tiedostomuotoja, esimerkiksi:

  • MP4
  • MOV
  • WMV
  • AVI

Tarvittaessa julkaistavan videotiedoston voi toimittaa missä tahansa YouTuben hyväksymässä muodossa.

Videon tekstitys, kuvailutulkkaus tai tekstivastine

Kaikki Metrospektiivissä julkaistavat videot tulee tekstittää saavutettavuusvaatimusten mukaisesti. Voit hankkia tekstityksen ostopalveluna tai tehdä sen itse. Halutessasi voit hyödyntää tekoälyä, kunhan tarkistat lopputuloksen ja teet tarvittavat korjaukset.

  • Suosittelemme toteuttamaan tekstityksen .srt tai .vtt-tiedostomuotoa käyttäen. Tämä on saavutettavampi tapa kuin tekstien “polttaminen” (open captions) videoon ja mahdollistaa tarvittaessa myös käännöstekstitysten lisäämisen.
  • Puheen lisäksi myös muut videossa kuuluvat äänet mainitaan tekstityksessä hakasulkeissa, esimerkiksi [iloista musiikkia] tai [naurua].
  • Jos video ei sisällä puhetta, tehdään sille joko kuvailutulkkaus tai tekstivastine saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.

Videosarjan ja jaksojen nimet, kuvaukset sekä tekijätiedot

Jokaiselle videosarjalle luodaan oma sarjasivu. Sitä varten tarvitaan:

Jos teet yksittäisen videon, näitä sarjaa koskevia aineistoja ei tarvita.

Myös jokaisesta videosta tehdään oma julkaisunsa. Sitä varten tarvitaan:

  • jakson nimi, joka sisältää mahdollisen jakson järjestysnumeron, esim. Jakso 1: Yhteisön merkitys kirjoittamisessa
  • houkutteleva, napakka ja informatiivinen esittely, 250–450 merkkiä
  • pääkuva, 1400 x 1095 px(ks. tarkemmat pääkuviin liittyvät ohjeet).
  • tekijätiedot videossa esiintyvistä henkilöistä ja käsikirjoittajista (ks. tekijäkuvauksen ohjeistus)
  • mahdolliset muut tekijätiedot, esimerkiksi editointi.

Aineistojen toimittaminen julkaisua varten

Tallenna julkaistava videotiedosto, tekstitystiedosto sekä videon nimen, kuvaukset ja tekijätiedot sisältävä dokumentti verkkokansioon (esimerkiksi Google Drive tai Sharepoint) ja jaa kansion linkki vastuutoimittajallesi. Varmista, että toimituksella on pääsy kansioon.