Jakso: Miksi rokottaminen on tärkeää? Kenellä on lupa rokottaa?

[äänite alkaa]

Sari Nyman: Miksi on tärkeää osata rokottaa? Olemme kokoontuneet pienellä porukalla keskustelemaan, miksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, ensihoitajan tai kätilön on tärkeää osata rokottaa ja myös ohjata ihmisiä rokotuksiin liittyvissä asioissa. Minä olen Sari Nyman, Metropolian opettaja. Minun kanssani ovat tänään keskustelemassa pian valmistuva terveydenhoitajaopiskelija Helmi Harju. Tervetuloa Helmi!

Helmi Harju: Kiitos. Ja hei vaan kaikille.

Sari Nyman: Ja sitten on myös keskustelemassa rokotusosaamisesta väitellyt terveystieteiden tohtori Anne Nikula. Tervetuloa Anne!

Anne Nikula: Kiitos kutsusta.

Sari Nyman: Ensin minä haluaisin kuulla, Helmi ja Anne, miksi rokottaminen on teille tärkeä asia. Helmi, kertoisitko sinä vaikka ensin, miksi rokottaminen on sinulle tärkeä asia?

Helmi Harju: No kyllähän minä kerron. Voisin vaikka sanoa kolme perustetta tässä. Ensinnäkin kyllähän rokottaminen on ihan henkeä pelastavaa toimintaa. Jos vaikka jäykkäkouristusbakteerin saa haavasta elimistöön ja ei ole rokotussuoja kunnossa, niin kyllähän siinä voi käydä tosi huonosti. Sitten toisaalta, kun rokotuksilla ehkäistään sairauksia, niin samalla ehkäistään kärsimystä ja kaikkea turhaa harmia. Jos nyt ajatellaan jotakin pientä lasta, joka joutuu rotavirusripulin takia sairaalaan, niin onhan se tosi kurjaa. Pitää pistää, kanyloida ja nesteyttää, ja perhekin on tosi huolissaan. Kyllä minusta on tosi tärkeää, että sellaista voidaan ehkäistä. Ja sitten tietysti rokotuksissa on se hieno puoli, että ne koskevat kaikkia, koskevat koko väestöä. Siinä saa olla mukana tällaisessa isossa toiminnassa, joka ei ole mitään pientä näpertelyä, vaan oikeasti tärkeää ja kaikkia koskettavaa toimintaa.

Anne Nikula: No minulle rokottaminen on tärkeä asia sillä tavalla, että minä ymmärrän rokotusten merkityksen monestakin näkökulmasta. Ensinnäkin olen itse sairastanut tuhkarokon, vihurirokon ja sikotaudin, ja myös vesirokon vielä 60–70-lukujen taitteessa. Eli olen siis itse kokenut ja nähnyt perheessä ja tuttavapiirissä sairastamisen tuomaa surua, tuskaa ja kipua. Sitten olen myös sairaalassa sairaanhoitajana työskennellessäni nähnyt näitä potilaita. Ehkä pysäyttävin asia minun työurallani on ollut se, että neuvolassa, jossa olin töissä, eräs alle kaksivuotias pikkulapsi menehtyi aivokalvontulehdukseen. Hib-rokotus oli silloin testivaiheessa, eli rokotetta ei ollut silloin vielä olemassa. Se oli pysäyttävä kokemus. Päätin, että jos joskus voin tehdä jotakin omassa elämässäni sille asialle, että yhdenkään lapsen ei tarvitse kuolla rokotuksilla ehkäistäviin tauteihin, niin teen sen eteen jotakin. Sen jälkeen minulla onkin ollut mahdollisuus tehdä sellaista uraa, jossa rokottaminen on ollut keskiössä. Olen voinut opettaa, kouluttaa, kehittää koulutusta ja myös tutkia tätä aihetta.

Sari Nyman: Tosi tärkeitä näkökulmia tässä on nyt tullutkin esille. Itselläni myös on sairaanhoitajana työskennellessäni ollut sellainen kokemus, että olen hoitanut nuorehkoa henkilöä, joka tuhkarokon jälkitautina sairastui enkefaliittiin eli aivotulehdukseen. Hän vammautui pysyvästi sen seurauksena oltuaan sitä ennen normaalisti koulua käyvä nuori ihminen. Se oli aika pysäyttävää se hänen kohtalonsa silloin. Silloin sairaanhoitajana mietin, miten suuri merkitys todellakin sillä asialla on, että rokotuksia saadaan ja otetaan, että pystytään estämään asioita, jotka voivat muuttaa ihmisen elämän ihan lopullisesti. Eli rokottaminen sinänsä on tärkeä asia, nyt kuultiin tässä moniakin näkökulmia tähän asiaan.

Anne Nikula: Tähän voisi varmaan lisätä vielä taloudellisen näkökulman. Rokotuksilla säästetään myös paljon ihan rahaa, eli erilaisia sairauspäiviä, sairaalakuluja, lääkekuluja tulee paljon sairastamisesta ja vammautumisen hoitamisesta, eli tätä taloudellista puolta on myöskin tärkeää kyllä pohtia.

Sari Nyman: Kyllä. Sitä ei voi ohittaa, sillä on iso merkitys.

Sari Nyman: Rokotusosaamiseen liittyy paitsi itse rokottaminen, niin myös se rokotuksiin liittyvä ohjaaminen. Mihin tällä ohjauksella pystyy vaikuttamaan, ja pääsee vaikuttamaan? Millaisiin asioihin?

Anne Nikula: Minä ajattelen sillä tavalla, että on tärkeää herättää asiakkaiden luottamus ja ylläpitää sitä luottamusta myös sillä tavalla, että asiakkaat sitten ottavat niitä rokotuksia. Ja sitä kautta, kun asiakkaat ottavat rokotuksia, niin se vaikuttaa myös rokotuskattavuuteen, ylläpitämiseen tietysti, mutta erityisesti sen nostamiseen. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan on saatu tuloksia, että rokottajan suositus vaikuttaa myönteisesti asiakkaan rokotuspäätökseen eli sillä tavalla ohjauksella on kyllä iso merkitys.

Sari Nyman: Mainitsit, Anne, tuon rokotuskattavuuden, sehän tietyllä tavalla liittyy laumasuojaan. Laumasuoja tarkoittaa, että kun riittävän iso osuus väestöstä on rokotettu jotain tautia kohtaan, niin saadaan laumasuoja, joka suojaa myös niitä henkilöitä, jotka eivät esimerkiksi sairautensa vuoksi pysty sitä rokotusta ottamaan. Eli todellakin tärkeä asia näiden tautien torjunnassa on sillä, että kattavuus saadaan riittävän korkealle. Mitä, Helmi, sanoisit tähän, mihin asioihin pääsee vaikuttamaan?

Helmi Harju: Voisin vähän laajentaa vielä tuosta, mitä Anne sanoi, että on tärkeää synnyttää luottamusta. Jos se kokemus niistä rokotustilanteista ja niistä keskusteluista, joita rokotteista käydään, on myönteinen, niin kyllähän se silloin vaikuttaa varmasti yhteistyöhön jatkossakin. Ajatellaan vaikka neuvolaa, jossa vanhemmat epäröivät vähän, että mikähän tämä vesirokkorokote nyt on, ja kehtaanko siitä kysyä. Jos heille jää semmoinen kokemus, että olipa kiva keskustelu ja kylläpä minut kohdattiin mukavasti, niin sitten he uskaltavat jatkossakin kysyä rokotuksista ja ihan muista asioista. Sillä lailla sillä voi olla pitkät jäljet.

Sari Nyman: Kyllä. On tärkeää ohjata. On tärkeää, että ihmiset saavat näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Ja on tärkeää, että ihmisille tarjoutuu mahdollisuus keskustella asiasta ammattilaisen kanssa, että ei ole vain sellaisen mutu-tiedon varassa, tai sen varassa, mitä vaikkapa sosiaalisesta mediasta kuulee. Meillä ammattilaisilla on aika tärkeä rooli, että me tarjoamme keskustelun paikkaa. No, minkä takia sitten on tärkeää osata rokottaa oikein?

Anne Nikula: Yksi tärkeä asia on kyllä se, että ihan selkeästi on osoitettu, että haittavaikutuksia voidaan estää, kun osaa rokottaa oikein. Esimerkiksi nyt koronarokotusten aikaan on käynyt ilmi, että rokotteita on annettu jopa vääriin paikkoihin. Se on aiheuttanut niin sanotusti turhia haittavaikutuksia.

Helmi Harju: Joo, ja ehkä tällainen opiskelijan näkökulma tähän. Sitten, kun on vaikka harjoittelussa ja ensimmäisiä kertoja rokottaa, niin se on huomattavasti miellyttävämpää, kun tietää, mitä tekee. Se on tärkeää osata se asia ensin teoriassa ja sitten tietysti harjoitella käytännössä. Ja se on tietysti myös tärkeää niille rokotettaville, tai jos on lapsista kyse, niin heidän vanhemmilleen, että heille tulisi sellainen olo, että tämä rokottaja osaa asiansa. Olin viime kesänä lastenneuvolassa töissä ja sinne tuli lapsi, joka oli ollut siellä edellisenä talvena, kun minä olin harjoittelussa. Silloin olin antanut hänelle jonkun rokotteen ohjaajan valvonnassa. Nyt sitten hän tuli molempien vanhempiensa kanssa, kun taas silloin talvella oli ollut vain äiti mukana. Kun ruvettiin rokottamaan, niin äiti totesi isälle, että ”Juu, hän osaa rokottaa! Hän rokotti viimeksikin.” Minusta se oli ensinnäkin ihanaa, että olin opiskelijana osannut antaa vaikutelman, että osaan rokottaa. Ja sitten oli ihanaa, että hän halusi jakaa tämän isän kanssa, että ei ole mitään hätää, että lapsi on turvallisissa käsissä. Kyllä siitä huomasi, että se on vanhemmillekin tärkeä asia, että rokottaja osaa tehtävänsä.

Sari Nyman: Varmasti vanhemmille ja lapselle ja itselle rokottajana mukavampi toimia, jos on semmoinen tunne, että osaan tämän. Olen opiskellut ja osaan, tiedän mitä tässä pitää tehdä.

Anne Nikula: Vielä kerran nostaisin luottamuksen esille tässä. Eli on tärkeää juuri se, että asiakkaiden luottamusta voidaan vahvistaa sillä tavalla, että asiakas voi luottavaisin mielin tulla vastaanotolle. Ja sitten, että hän tulee tosiaan myös uudelleen, kun hän saa sitä laadukasta ja ammattitaitoista palvelua osaavassa kohtaamisessa. Tämä on ehkä vähän samaa, mitä Helmi on tuossa edellä jo kertonut. Jotenkin se luottamuksen saavuttaminen on tosi tärkeä asia, ja sitä ei voi koskaan liikaa alleviivata tai yliviivata.

Sari Nyman: Näin on. Rokotus on tärkeää, se että rokotuksia osataan antaa turvallisesti ja niin, että vältyttäisiin turhilta haitoilta. Rokotukset toki voivat aiheuttaa myös haittavaikutuksia, mutta osaan niistä mahdollisista haitoista pystyy vaikuttamaan sillä, että se rokotustekniikka on hallussa ja päästään sitten välttymään turhilta haitoilta. No miten sitä rokottamista oikein kannattaisi opiskella?

Anne Nikula: No, tässä onkin monenlaisia kohtia, mutta että erityisesti tietysti pitää olla ne teoriaopinnot ja sitten myös käytännön harjoittelua tarvitaan. Molempia tarvitaan. Jos vain on mahdollista liittää näihin opintoihin laboraatio-opetusta koululla ja simulaatioharjoituksia, ne ovat tosi paljon hyväksi. Ja sitten aina kertaus ja toistot ovat tässäkin asiassa kyllä kultaakin kalliimpaa. Ja käytännön rokottamisenhan oppii ihan siellä käytännön harjoittelussa niin, että on ihan niitä oikeita asiakkaita. Jos on mahdollista vielä niin eri-ikäisiä asiakkaita riippuen tietysti siitä, mihin tutkintoon on valmistumassa ja millainen se työpaikka joskus sitten tulee olemaan. Ja tärkeää on tietysti myös se, että on se ammattitaitoinen ohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa silloin kun ollaan siellä käytännön harjoittelussa. Mutta, että molempia tarvitaan, ja myös päivittäminen sitten myöhemmin on tärkeää.

Sari Nyman: Helmillä onkin tuoreinta kokemusta tästä teorian opiskelusta ja myös siitä käytännön harjoittelusta. Mitä, Helmi, tähän sanoisit?

Helmi Harju: No kyllä. Muistan sen, että rokotusasioiden opiskelu alkoi teoriaopinnoilla ja muistan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuja tuli paljon luettua ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Sitten lastenneuvolaharjoittelu oli varmaan se ensimmäinen, jossa sitten pääsi ihan oikeasti ohjaajan ohjauksessa rokottamaan. Sitten, kun olin kesän lastenneuvolassa töissä, niin siellä sitten varsinkin se teoria ja käytäntö yhdistyivät. Oli tosi hyvä, että THL:n nettisivut oli tulleet tutuiksi, koska sitten löysi tarvittaessa tiedot nopeasti. Vaikka kaikkea ei muista ulkoa, niin muisti kyllä, mistä se tieto löytyy. Kerrankin kun MPR-rokotetta siinä sekoitin ja rupesin katsomaan, että kuuluuko tämän olla näin keltaista. Siinä on se kuiva-aine ja neste, ja sitten sekoitetaan. Ajattelin, että onko tämä nyt noloa, jos rupean vielä tarkistamaan tietokoneelta, mutta täytyihän se tarkistaa. Sieltä minä sitten nopeasti löysin sivuilta sen tiedon, että keltaista sen kuuluukin olla, ja saatiin sitten turvallisesti rokote annettua. THL:n nettisivuja suosittelen kaikille näiden rokotusasioiden opiskeluun ainakin.

Sari Nyman: Tuo olikin hyvä vinkki ja ihan totta niin kuin, Helmi, sanoit, eihän kaikkea voikaan muistaa ulkoa. Kun niitä on tottunut jo opiskellessa asiaa selailemaan ja etsimään sieltä tietoa, niin todennäköisesti aika nopeasti sieltä löytyy myös, kun käytännön työssä tai harjoittelussa niitä tietoja tarvitsee.

Anne Nikula: Tähän haluaisin ehkä vielä lisätä, että on erilaisia menetelmiä, joita voi myös harjoitella. Esimerkiksi rokotuksia epäröivien asiakkaiden kohdalla motivoiva keskustelu on sellainen menetelmä, jota kannattaa ihan opiskella ja sitten sitä käyttää. Eli tällaisia taitoja, kun puhutaan tästä opiskelusta.

Sari Nyman: Tuo olikin hyvä lisäys taas myös siihen puoleen, että ei opiskella pelkästään rokotteisiin ja rokottamiseen liittyviä asioita, vaan myös sitä, miten ohjataan ihmisiä tai miten keskustellaan rokotuksista ja niihin liittyvistä asioista. Niihin on olemassa menetelmiä, joita voi opiskella. Tästä nyt vetäisin sillä tavalla yhteen, että näitä perus teoria-asioita kannattaa opiskella hyvin. Tietojen haku edesauttaa myös uusien tietojen löytämistä ja tietojen päivittämistä myöhemmin työelämässä, kun on tullut tutuksi, mistä niitä tietoja löytyy. No, keitä kaikkia ihmisiä rokotetaan ja missä sitä rokottamista tapahtuu

Anne Nikula: No kaiken ikäisiä ihmisiä voidaan rokottaa, että ihan sieltä vauvasta hyvinkin iäkkäisiin henkilöihin. Sehän näissä rokotuksissa on todella sellainen hieno asia, että kaikenikäisille voidaan rokotuksia antaa.

Sari Nyman: Sitten niistä vauvoista ja lapsista kun lähdetään neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta liikkeelle niin sittenhän sitä rokottamista tehdään terveysasemilla ja yksityisillä lääkäriasemilla. Esimerkiksi matkalle lähtevät ihmiset voivat vaikka näistä paikoista hakea tarvitsemiaan rokotuksia. Tällä hetkellä, kun ollaan keskustelemassa, eletään vielä korona-aikaa, niin rokotuksia annetaan myös massarokotustapahtumissa, joissa isoille määrille ihmisiä annetaan jotain tiettyä rokotusta. Toki vuosittain on influenssarokotustapahtumia, joihin ihmiset voi tulla tiettyinä aikoina hakemaan influenssarokotusta. Hyvin monella tavalla tätä rokotustoimintaa järjestetään. Sittenhän meillä on tietysti myös ihan ikänsä puolesta tai sairauksien tai sairauksien hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvia. He saavat usein rokotuksia hoitopaikoissa, ihan sairaaloiden osastoilla, palvelutaloissa tai iäkkäiden hoitopaikoissa, joissa henkilökunta rokottaa potilaita tai asukkaita.

Helmi Harju: Minä voisin vielä lisätä työterveyshuollon. Siellä rokotetaan työntekijöitä, jotka työn vuoksi tarvitsee jotain rokotussuojaa. Esimerkiksi hoitoalan työntekijöillä on tiettyjä rokotteita, joita vaaditaan. Sitten voi olla työ, joka edellyttää matkustamista, tai ulkomaan komennuksia, joihin tarvitaan jotain rokotteita. Sama tietysti koskee myös opiskelijoita, joten opiskeluterveydenhuollossa rokotetaan esimerkiksi juuri hoitoalan opiskelijoita, jotka tarvitsevat vaikkapa hepatiitti B -rokotuksia. Ne ovat oma lukunsa myös.

Anne Nikula: Ja yksi esimerkki ovat myös pääkaupunkiseudun synnytyssairaalat. Niissä synnytyssairaaloissa annetaan riskiryhmille, alle 7-vuotiaille lapsille, BCG- eli calmette- rokotus, joka on siis tuberkuloosia vastaan. Eli rokotuspaikkoja on tosiaan hyvinkin erilaisissa hoitoympäristössä.

Sari Nyman: Kyllä vaan. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset, hoitotyöntekijät ja lääkärit, pääasiallisesti tietysti rokotuksia antavat. He ovat lain ja asetuksen mukaan myös oikeutettuja niitä antamaan. Mennäänpä siihen sitten itseasiassa vähän tarkemmin vielä. Kerrotko, Anne, kun olet ihan tutkinutkin tätä rokotusosaamiseen liittyvää asiaa, ketkä nyt sitten lain ja asetuksen mukaan saavat rokottaa Suomessa?

Anne Nikula: Tämä onkin tosi tärkeä asia. Ja tosiaan ei ole ollenkaan yhdentekevää, kuka saa rokottaa eli pitää olla lupa rokottaa. Pitää olla valtuutus siihen, eli tämä on ihan lakiin perustuva asia. Rokotusasetushan sanoo sillä tavalla, että rokottajalla tulee olla terveydenhuoltoalan ammattitutkinto ja sitten on ihan nimetty ne tutkinnot, eli terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja lääkäri. Mutta haluan tässä mainita lisäksi tietysti ensihoitajat, joilla on sairaanhoitajan tutkinto. He myös saavat antaa rokotuksia ja tämä on nimenomaan se pistoksena annettava rokotus, josta siinä asetuksessa mainitaan. Tietysti on tärkeää, että on myös rokotuskoulutus, että ei pelkästään se ammattitutkinto riitä. Mutta poikkeustilanteissa myös siis muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset voivat antaa rokotuksia ja siitä säädetään aina erikseen. Esimerkiksi nyt, kun on tämä koronapandemia, niin asetuksen muutos tehtiin joulukuussa 2021, ja se koskee ainoastaan Covid-19-rokotetta. Sen mukaisesti rokotuksia saavat antaa myös laboratoriohoitaja tai nykyiset bioanalyytikot ja lähi- tai perushoitajatutkinnon suorittaneet sen jälkeen, kun he ovat saaneet siihen lisää koulutusta. He antavat näitä rokotuksia kokeneen rokottajan valvonnassa.

Helmi Harju: Minä voisin vielä lisätä tietysti, että myös opiskelijat rokottavat. Heillä täytyy tietysti olla riittävä teoriakoulutus siinä taustalla. Harjoittelussa he pääsevät ohjaajan valvonnassa sitten rokottamaan ja harjoittelemaan sitä ihan käytännössä.

Sari Nyman: Eli siihen tarvitaan ensin rokotusosaamisen koulutus ja sitten voi päästä harjoittelussa sitä harjoittelemaan ohjaajan ohjauksessa. Esimerkiksi Valtakunnallinen rokotusosaamisen perusteet -kurssi antaa hyvät perustiedot rokottamiseen näille ammattiryhmille, jotka lain mukaan saavat rokottaa. Hoitoalan tutkintojen opiskelijat ja hoitotyöntekijät varmaan enimmäkseen tekevät tätä Rokotusosaamisen perusteet -kurssia ja tarvitsevat rokotustoimintaansa. No nyt meillä on tosi tärkeitä asioita tässä tullutkin esille. Rokottamisella on myös vähän suuremmassakin mittakaavassa iso merkitys ihan kansanterveydellisesti ja sitten myös ihan globaalin terveyden kannalta. Olisiko sinulla, Anne, tähän jotain, mitä haluaisit sanoa?

Anne Nikula: Kyllä minä haluaisin jotenkin tuoda esille sen, että ajattelen niin, että rokottamisen päämääränä on hyvän tekemisen tarkoitus. Eli rokotuksilla edistetään hyviä asioita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ja tässä nyt yhtenä esimerkkinä voisi tuoda maailmanlaajuisesti espanjantaudin, joka oli siis influenssa, joka esiintyi pääasiassa vuosina 1918–1920. Silloin tämän pandemian aikana maailmassa joidenkin arvioiden mukaan kuoli jopa 100 miljoonaa ihmistä. Nämä arviot vaihtelevat 50–100 miljoonaan ja Suomessakin kuolleita oli silloin noin 20–35 tuhatta. Jos me vertaamme vaikka tämänhetkiseen koronaviruspandemiaan, niin tähän mennessä, kun elämme tammikuuta 2022, koko maailmassa on kuollut reilun parin vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 1800. Ja täytyy muistaa, että nyt meillä on rokotukset käytössä ja meillä on myös rokottajia. Eli rokottajat ovat tosi tärkeässä asemassa tässäkin tilanteessa. Näkisin, että on aika tärkeää se, että rikkaat maat auttaisivat köyhiä kehittyviä maita oikeastaan vielä enemmän kuin tähän asti. Eli toimittamalla ainakin sinne rokotteita ja sitten mahdollisesti muulla tavalla rahoittamalla tai toimimalla siellä. Ja itse ajattelen vielä sillä tavalla, että rokottaminen on matkalippu tulevaisuuteen, se on pääsylippu elämään. Kehittyvissä maissa rokotustodistus saattaa olla kaikista kallein omaisuus, mitä sinulla voi olla. Ja tällä tavalla siis kaikki rokottajat voivat olla vaikuttamassa omalla toiminnallaan ja rokotteilla ihmisten tulevaisuuteen.

Sari Nyman: Näin suuriin asioihin päästiin nyt lopulta tämän rokotustoiminnan keskustelun puitteissa ja tähän onkin nyt hyvä päättää tämä meidän keskusteluhetkemme. Tuli tosi arvokkaita ja tärkeitä asioita esille. Kiitos kovasti teille, Helmi ja Anne, tästä mielenkiintoisesta keskustelusta.

Anne Nikula: Kiitos.

Helmi Harju: Kiitos samoin.

[äänite päättyy]