”Menevät portaikkoon, heittävät hakemukset alas, ja ylimmälle portaalle jäävät saavat rahaa.”
”Siellä ne vaan jakavat rahaa kavereilleen.”
Tämäntapaisia huhuja olen kuullut Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta ja siihen liittyvistä päätöksistä. Viimeiset kolme vuotta Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksentekoon osallistuneena voin sanoa, että moiset väitteet ovat puppua. Arpaa ei heitetä eikä kukaan yksittäinen henkilö voi nostaa kavereitaan rahoituksen saajiksi. Mutta rahoitusta todellakin on vaikea saada. Toimikunnan jäsenenä tekemäni raaka valintatyö vahvisti käsitystäni siitä, miten tärkeää hakijan on tutustua hakukuulutuksen lisäksi myös avoimesti saatavilla oleviin rahoittajan linjauksiin, päätöksenteon kriteereihin, arviointiohjeisiin ja -lomakkeeseen. Perusteellisesti ja ajatuksella.
Ammattikorkeakoulut suuntaavat TKI-toimintaansa kehitys- ja innovaatioprojekteista tutkimuksellisempiin kokonaisuuksiin. Tämä näkyy paitsi tutkijaurapolkujen käyttöönotossa, rekrytoinneissa, tehtäväkuvissa ja nimekkeissä, myös tohtorikoulutussuunnitelmissa ja rahoitustavoitteissa (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2024a & 2024b). Tutkimuksellisemman rahoituksen kasvattaminen ja Suomen Akatemian rahoituksen lisääminen on mukana monen ammattikorkeakoulun kehitystavoitteissa.
Toisin kuin useiden TKI-rahoittajien tiettyihin rahoittajan valitsemiin tutkimusteemoihin suunnatuissa hauissa, Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista, vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla. Se tukee tutkimustyötä yhteiskunnan parhaaksi yli 500 miljoonalla eurolla vuodessa. (Laki Suomen Akatemiasta (922/2009); Suomen Akatemian strategia 2023.)
Akatemian myöntämän tutkimusrahoituksen määrä kuulostaa suurelta, onhan se lähes kaksinkertainen kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vuosittaiseen rahoitukseen nähden (TKI tutuksi). Korkeatasoisia hakemuksia on paljon, joten läpimenevien rahoitushakemusten osuus on pieni. Esimerkiksi talvihakuun 2024 tuli yli 2 700 hakemusta, joista noin 15 % sai myönteisen rahoituspäätöksen. Esittelen tässä artikkelissa vinkkejä siihen, miten voit parantaa omia mahdollisuuksiasi ja erottautua muiden loistavien hakijoiden joukosta.
Kannattaako ammattikorkeakoulusta käsin hakea rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen?
Hakukelpoisuus määräytyy kunkin rahoitusmuodon tavoitteiden perusteella. Esimerkiksi jos tutkimushankkeen vastuullinen johtaja hakee rahoitusta tutkimusryhmän palkkaamiseen, ei rahoituspäätös perustu siihen, työskenteleekö hakija ammattikorkeakoulussa, yliopistossa vai tutkimuslaitoksessa. Hakijan on oleellista osoittaa, miten oma tutkimussuunnitelma ja tutkimusryhmä toteuttavat akatemiahankkeen rahoituksen tavoitteet, joita ovat kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.
Organisaatiotyypistä viis, hakijalta vaaditaan tieteellisiä näyttöjä.
Hakijan tieteelliset ansiot ja tieteellinen lahjakkuus ovat merkittäviä arviointikriteereitä. Suomen Akatemia on sitoutunut vastuulliseen tutkijanarviointiin, ja arvioinneissa tarkastellaan perinteisten akateemisten ansioiden (lue: pelkän julkaisumetriikan käytön) ohella kattavasti ja systemaattisesti nykyaikaisen tutkijan työn erilaisiin osa-alueisiin liittyviä osaamisia, ansioita ja vaikuttavuutta.
Ansiot suhteutetaan aina tutkijaikään eli tohtorintutkinnosta kuluneeseen aikaan. Nuoren tutkijasukupolven tutkija voi osoittaa enemmän lupausta tulevasta, kun taas varttuneemmalta tutkijalta edellytetään vaikuttavuutta oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä (CoARA 2022; Euroopan komissio 2023; Vastuullisen tutkijanarvioinnin työryhmä 2020).
Monipuolista osaamista ja vaikuttavuutta voi todentaa käyttämällä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) mallia tutkijan ansioluettelosta (TENK 2020) ja FIN-CAM -arviointityökalun kriteereitä (Vastuullinen tiede 2025). Metropolia, kuten moni mukaan ammattikorkeakoulu, ei ylläpidä omaa tutkimustietokantaa, josta tutkijoiden ansiot siirtyisivät kansalliseen tutkimustietovarantoon. Tutkijan tulee itse päivittää tietonsa ORCiD-tutkijaprofiiliin, ilmoittaa tutkimusaktiviteetit JUSTUS-palvelussa ja poimia ne näkyviin tiedejatutkimus.fi -portaaliin. Näin toimien metropolialainen TKI-toimija saa omalle osaamiselleen ja tutkimustyölleen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja voi todentaa tutkimustuotoksiaan ja työnsä vaikuttavuutta erilaisissa arviointitilanteissa.
Olen kuullut tutkijoilta kritiikkiä sekä TENKin ansioluettelomallin että FIN-CAM-arviointityökalun kohtuuttomuudesta: yhden ihmisen on mahdotonta täyttää kaikkia vaatimuksia. Heitä olen muistuttanut siitä, että yksittäisen tutkijan ei odotetakaan menestyneen kaikilla osa-alueilla. Sekä ansioluettelomallin että FIN-CAM -arviointimatriisin tarkoitus on kuvata laajasti ja monipuolisesti tutkijan tehtäviin liittyviä erilaisia osaamisia ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tapoja. Kunkin yksittäisen tutkijan ansiot painottuvat eri tavoin riippuen esimerkiksi tutkijanuran vaiheesta, tieteenalasta, organisaatiotyypistä ja työtehtävästä.
Lahjakas ja ansioitunut tutkija ei riitä, tarvitaan loistava tutkimusidea
Tieteellisesti korkeatasoisen tutkimussuunnitelman pohjana on loistava, uraauurtava, uutta tietoa, menetelmiä tai työkaluja tuottava tutkimusidea. Idea, jolla on tutkimuksen onnistuessa mahdollisuus tieteelliseen tai yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tai parhaassa tapauksessa molempiin.
Tieteen vapauden nimissä tutkija voi itse määritellä tutkimusaiheensa. Varsinkin suunnatuissa rahoitushauissa voi kuitenkin olla tutkimusaiheen valintaan vaikuttavia linjauksia. Tutkimusidean tulee sopia määritettyyn teemaan ja toteuttaa haun erityisiä vaatimuksia. Esimerkiksi Etelämanner-tutkimuksen aihe ei sinänsä ole rajattu, mutta tutkimuksen tulee tukea Suomen Etelämanner-tutkimuksen strategiaa, olla logistisesti toteutettavissa ja toteutuksessa tulee noudattaa kansainvälistä Etelämanner-sopimusta ja lakia Etelämantereen ympäristönsuojelusta (Suomen Etelämanner-tutkimuksen strategia 2014).
Tutkimusidea voi olla tiettyä tieteenalaa syventävä, tai se voi vaatia monitieteistä näkökulmaa ja hyvinkin eri tutkimusaloja edustavaa tutkimusryhmää. Tutkijat kritisoivat usein, että monitieteiselle tutkimukselle on vaikea saada rahoitusta, koska arviointipaneelit eivät tunnista monitieteisen tutkimuksen tieteellistä laatua ja tutkijan on vaikea valita, mille paneelille osoittaisi hakemuksensa.
Tieteen vapauden nimissä tutkija voi itse määritellä tutkimusaiheensa.
Kokemuksesta sanoisin, että kyllä arviointipaneelit osaavat arvioida myös monitieteisten tutkimussuunnitelmien tieteellisen laadun. Akatemian hallintoviraston sisäisen, tieteen uudistumista ja monitieteisyyttä tarkastelevan selvityksen mukaan Akatemiaan tulevista hakemuksista noin 80 prosenttia on luonteeltaan monitieteisiä. Paneelitoiminnassa painotetaan kokonaisvaltaista osaamista (Husso 2021). Vastuullisen arvioinnin varmistamiseksi paneeliin asiantuntijoilta kysytään etukäteen heidän asiantuntemustaan paneeliin osoitetuista hakemuksista. Lisäksi arvioinnin asiantuntemusta voidaan laajentaa pyytämällä erikseen lausuntoja myös paneelin ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kolmen vuoden aikana tutustuin yli 850 hakemukseen ja niiden arviointilausuntoon. Vain muutamassa yksittäistapauksessa ihmettelin arviointipaneelin näkemystä.
Entäpä ne rohkeat, uraauurtavat tutkimusideat? Onko niillä mahdollisuus menestyä? Esimerkiksi talvihaussa 2024 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätöksiä ohjanneiden yleisten linjausten mukaan: Toimikunta uudistaa tiedettä rahoittamalla uusia avauksia, mukaan lukien korkean riskin sisältävää uraauurtavaa ”high risk / high gain” -tutkimusta ja uusien menetelmien ja teknisten työkalujen kehittämistä. Toimikunnan rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti kansainvälisten vertaisarviointipaneeleiden arvioon tutkimuksen tieteellisestä laadusta. Mutta kun toimikuntaa vertaa tieteellisessä arvioinnissa tasapisteet saaneita hakemuksia keskenään, päätöksentekoa ohjaavat yleiset linjaukset. Silloin high risk / high gain -tutkimus ohittaa varmanpäälle pelaavan riskittömän hakemuksen.
Loistavasta ideasta toteuttamiskelpoiseksi tutkimussuunnitelmaksi
Miten vakuuttaa kansainväliset vertaisarvioijat (arviointipaneeli) ja rahoituspäätökset tekevä luottamuselin (toimikunta tai jaosto) siitä, että sinun loistavaan tutkimusideaan perustuva tutkimussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen? Arviointipaneelin jäsenet valitaan niin, että he edustavat hakemusten tutkimusaloja. Mutta on syytä huomioida, että toimikunnan jäsenet tekevät päätöksiä tutkimussuunnitelmista, jotka eivät ole juuri heidän omaa tutkimusalaansa.
Tutkimussuunnitelmia lukiessani arvostin erittäin paljon tutkijoita, jotka osasivat kuvata minulle vieraan alan tutkimusidean ja tutkimuksen toteutuksen niin, että ymmärsin, mihin ongelmaan ratkaisua haetaan, mitä oikeasti aiotaan tehdä ja mitä merkitystä tutkimuksen tuotoksilla tulee olemaan. Tunnistin erityisesti kaksi yleistä ongelmaa, mihin rahoitusmahdollisuudet kaatuvat:
- hakija kuorruttaa hakemuksensa alan muotisanoilla ja kuvittelee, että tieteelliseltä ja ajankohtaiselta kuulostavalla jargonilla voi vakuuttaa arvioijat, vaikkeivat he löydä suunnitelmasta todellista sisältöä
- hakija liittää hakemukseensa mukaan jotain ajankohtaista, minkä hän kuvittelee sillä hetkellä olevan rahoittajan suosiossa. Esimerkiksi ymppää tekoälyä tutkimukseen, johon se ei luontevasti liity, eikä tutkimusryhmällä ole siitä osaamista.
Kuvaa sen sijaan konkreettisesti, monipuolista pohdintaa osoittaen, mitä aiot tehdä, miksi, miten, kenen kanssa ja ketä tulos hyödyttää. Seuraavassa on yksityiskohtaisempia vinkkejä siitä, miten saat arvioijat ja päätöksentekijät vakuuttuneeksi siitä, että juuri sinun hakemuksesi kannattaa rahoittaa.
Tutkimussuunnitelmasta menestyksekkääksi rahoitushakemukseksi
Kirjoittaessasi rahoitushakemusta osoita, että hallitset sekä tutkimusalasi että tutkimuksen toteuttamisen. Arvosta muiden tutkijoiden tekemää työtä ja osoita, että tunnet alan viimeisimmän tiedon ja tilanteen (state-of-the-art). Vakuuta arvioijat tutkimuksesi toteutuskelpoisuudesta tutkimushankeosaamisella, joka huokuu hakemuksestasi. Tässä neljä keskeistä vinkkiä.
1. Perustele, mitä teet ja miksi
Kerro, mitä uutta sinun tutkimuksesi tuo nykytilanteeseen nähden. Miksi on perusteltua tutkia juuri siitä näkökulmasta, minkä olet valinnut. Vertaa ehdottamaasi tutkimusta tai ratkaisua jo saavutettuihin tuloksiin, meneillään oleviin tutkimuksiin tai kehitteillä oleviin ratkaisuihin. Tunnista ratkaisusi edut niihin verrattuna, mutta myös mahdolliset heikkoudet ja riskit.
Miten sinun ehdottamasi tutkimus tai ratkaisu lisää tietoa, edistää tiedettä tai hyödyttää yhteiskuntaa? Kuvaile, ketä tutkimuksesi ja sen tulos voisi hyödyttää ja miten. Konkretisoi sekä ongelman laajuus että mahdolliset hyödyt esimerkkien avulla: väheneviä haitallisen aineen tonneja, säästettyjä kustannuksia, kansanterveydellisiä hyötyjä, vaikutuksia yksittäisen ihmisen elämänlaatuun… mikä sinun tutkimustulokseesi nähden onkaan sopiva mittari. Älä viittaa ylimalkaisesti esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ellet voi osoittaa yhteyttä.
2. Kerro, millä osaamisella ja miten tutkimussuunnitelmasi toteutetaan
Pohdi, ketä tutkimuksen toteutuksessa tarvitaan. Kokoa tutkimusryhmä, jonka jäsenet täydentävät toistensa osaamista ja jokaisella on tunnistettava rooli tutkimuksen toteutuksessa. Kaikkiin tutkimussuunnitelmassa mainittuihin kokonaisuuksiin tulee löytyä osaamista ja näyttöjä tutkimusryhmästä. Mieti myös, millä urapolun tasolla olevia henkilöitä tarvitaan – voisitko ottaa mukaan myös jatko-opiskelijoita tai jopa maisteritason opinnäytetyötä tekeviä?
Jaa tutkimussuunnitelma toteuttamiskelpoisiin (ja taas kerran: konkreettisiin!) työpaketteihin ja suunnittele niissä käytettävät menetelmät ja niiden aikataulu. Määrittele kunkin tutkimusryhmän jäsenen rooli, tehtävät ja vastuut ja huomioi työpakettien edistymisen tai onnistumisen vaikutukset muihin työpaketteihin. Jos jonkin osion valmistuminen viivästyy, vaikuttaako se muihin ja miten paljon? Mitä muita riskejä toteutuksessa on ja miten aiot hallita ne?
3. Tunnista ja hallitse tutkimuseettiset haasteet
Vaikka voit tieteen vapauden nimissä valita vapaasti tutkimusaiheesi, tulee tutkimuksen toteutuksessa aina noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita ja juridista sääntelyä. Sinun tulee arvioida ja kuvata suunnitelmassa, mitä tutkimuseettisiä haasteita juuri tässä hankkeessa on.
Älä yksinomaan listaa periaatteita ja suosituksia joihin organisaatiosi on sitoutunut, vaan pohdi, mitä ongelmia juuri tässä tutkimuksessa voi olla. Onko se ylipäätään mahdollista toteuttaa eettisesti ja tutkimuskohteita kunnioittaen? Olisiko mahdollista käyttää eettisempiä menetelmiä, esimerkiksi korvata kokeellisia osuuksia jo aiemmin kerätyillä, avoimilla aineistoilla? Tarvitseeko tutkimusasetelma eettisen ennakkoarvioinnin tai tutkimuslupia? Onko suunnitelmassa kuvattuun tutkimusasetelmaan edes mahdollista saada myönteinen eettinen ennakkoarviointilausunto tai tarvittavat tutkimusluvat?
4. Ole realisti kustannuksiin ja rahoitukseen liittyen
Tee realistinen kustannusarvio: minkälaisella rahasummalla tutkimussuunnitelmasi mukaiset työpaketit on mahdollista toteuttaa. Vertaa kustannuslaskelmaasi siihen, mitkä kustannukset rahoittaja hyväksyy, mikä on tässä rahoitusmuodossa suurin mahdollinen myönnettävä summa ja miten pitkälle ajalle rahoitusta voidaan myöntää.
Varmista myös organisaatiosi sitoutuminen omarahoitusosuuteen. Toteuttamiskelpoisuutta arvioidessaan toimikunta kiinnittää huomiota paitsi kustannusten ja työsuunnitelman tasapainoisuuteen myös rahoitussuunnitelman riskeihin.
Uusi tutkimuseettinen haaste: tutkimusturvallisuus
Viime vuosien aikana tutkimusturvallisuus on noussut merkittäväksi tutkimuseettiseksi haasteeksi. Kuten muidenkin tutkimuseettisten periaatteiden ja lainsäädännön noudattamisessa, myös tutkimusturvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa vastuu on tutkijalla itsellään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuututkijana sinun tulee punnita, mitä voit tutkia, kenen kanssa, millä rahoituksella, ketä omasta organisaatiosta voi osallistua tutkimukseen, mitä tutkimustuloksia ja tutkimusaineistoja voit avata ja missä, kuka niitä voi hyödyntää ja onko tiedon ei-toivottu käyttö todennäköistä. Ja suunnitella, miten hallitset näitä riskejä.
Tutkimuksen turvallisuudella tarkoitetaan seuraavien riskien ennakointia ja hallintaa (Euroopan unionin neuvoston suositus 2024):
- kriittisen tietämyksen ja teknologian ei-toivottu siirto, joka voi vaikuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, esimerkiksi jos niitä käytetään sotilaallisissa tarkoituksissa kolmansissa maissa;
- sellainen haitallinen vaikuttaminen tutkimukseen, jossa kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet toimijat voivat käyttää tutkimusta välineenä tiettyjen narratiivien levittämiseksi tai itsesensuurin aikaansaamiseksi opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa, mikä haittaa akateemista vapautta ja tutkimuksen integriteettiä EU:ssa;
- eettisten normien tai integriteetin loukkaukset, joissa tietämystä ja teknologiaa käytetään perussopimuksissa määriteltyjen unionin arvojen ja perusoikeuksien tukahduttamiseen tai heikentämiseen tai niiden loukkaamiseen joko EU:ssa tai muualla.
Suomen Akatemiaa koskevan lakiuudistuksen keskeinen sisältö on, että tehtäviään hoitaessaan Akatemian tulee edistää tutkimuksen turvallisuutta (HE 209/2024). Tulevissa rahoitushauissa tämä uudistus näkyy todennäköisesti seuraavasti:
- hakijana sinun tulee kuvata rahoitushakemuksessa mahdolliset tutkimuksen turvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot
- arviointi- ja päätöksentekoprosessissa otetaan kantaa siihen, onko hakija tunnistanut tutkimusturvallisuuteen liittyvät riskit ja ovatko suunnitellut hallintakeinot riittäviä. Ellei näin ole, hakemus voidaan jättää rahoittamatta
- kun tutkimuksen suorituspaikka ottaa rahoituksen vastaan, se sitoutuu noudattamaan tutkimusturvallisuuteen liittyviä rahoitusehtoja.
Entä jos rahoitushaussa ei onnistanut?
Muista, että yksikään arviointipaneelin tai toimikunnan jäsen Suomen Akatemiassa ei toimi oman organisaationsa edustajana eikä edes oman tieteenalan ”kotiinpäin vetäjänä”. Mahdolliset jääviydet huomioidaan sekä arviointi- että päätöksentekovaiheessa, ja kaikkien yhteisenä tavoitteena on toimia suomalaisen tieteen parhaaksi.
Jos rahoitushaussa ei onnistanut, tutustu tarkasti saamaasi arviointiraporttiin ja päätösperusteluihin, korjaa havaitut heikot kohdat ja hae uudelleen! Toimikauden aikana näin useamman tutkijan parantaneen suunnitelmaa saamansa palautteen perusteella ja onnistuvan seuraavalla hakukierroksella.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2024a. Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin – ”Tarvitaan vain päätöksiä ja päättäjiä, joilla on rohkeutta edistää Suomen kilpailukykyä uudistumisen kautta.” Arenen viestintä. Haettu 12.3.2025.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2024b. Ammattikorkeakoulut tarvitaan mukaan kehittämään tohtorikoulutusta ja tutkijoiden urapolkuja . Arenen viestintä. Haettu 12.3.2025.
CoARA 2022. Agreement on Reforming Research Assessment. CoARA Coalition for Advancing Research Assessment. Haettu 10.3.2025.
Euroopan komissio 2023. Ehdotus Neuvoston suositus Eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa (COM(2023) 436 final). EUR-lex -verkkosivusto. EU. Liitteet ehdotukseen NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI Eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa . Euroopan Unionin julkaisutoimiston verkkosivut. EU. Haettu 11.3.2025.
Euroopan unionin neuvoston suositus, annettu 23 päivänä toukokuuta 2024, tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta (C/2024/3510). EUR-Lex-tietokanta. EU. Haettu 11.3.2025.
FIN-CAM (Finnish Career Assessment Matrix) -arviointityökalun luonnos . Vastuullinen tiede -verkkosivusto. Haettu 10.3.2025.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta (HE 209/2024). Eduskunnan verkkosivusto. Haettu 10.3.2025.
Husso, K. 2021. Vastuullisesti järjestetty hakemusarviointi luo pohjan laadukkaalle tutkimusrahoitukselle. Blogipalsta. Suomen Akatemia. Haettu 12.2.2025.
Laki Suomen Akatemiasta (922/2009). Finlex-verkkosivusto. Haettu 10.3.2025.
Suomen Akatemian strategia 2030. Suomen Akatemian verkkosivut. Haettu 10.3.2025.
Suomen Etelämanner-tutkimuksen strategia 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:19. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 11.3.2025.
TKI tutuksi. Mikä ihmeen TKI? TKI tutuksi verkkosivusto. Haettu 28.3.2025.
Tutkijan ansioluettelomalli. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2020. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Haettu 10.3.2025.
Vastuullisen tutkijanarvioinnin työryhmä 2020. Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 5:2020. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Helsinki.
Lisätietoa aiheesta:
ALLEA (2023) The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised Edition 2023. Berlin. DOI 10.26356/ECOC.
Brito Salas, K. & Avento, R. 2023. Ethical guidelines for responsible academic partnerships with the Global South . Finnish University Partnership for International Development, UniPID.
Heikkilä, L., Kuokkanen, R. Lehtola, V-P, Magga, P.; Magga, S-M; Näkkäläjärvi, J.; Valkonen, S.; Virtanen, P.L. 2024. Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa . Oulun yliopisto.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Keiski, R. (pj.), Hämäläinen, K., Karhunen, M., Löfström, E., Näreaho, S & Varantola, K. sekä Spoof, S-K., Tarkiainen, T.; Kaila, E. & Aittasalo, M. (siht.) (työryhmä): Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa . Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Helsinki.
Kohonen, I., Kuula-Luumi, A. & Spoof, S-K. (toim.) 2019: Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Toinen, uudistettu painos. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Helsinki. Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Näreaho, S. & Päällysaho, S. 2020. Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tutkijatunniste? Tikissä – TKI-toiminnan blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja
-
Susanna Näreaho
Erityisasiantuntija, Tutkimushallintopalvelut, Metropolia AmmattikorkeakouluTutustu tekijään
