Luovuus tarkoittaa tapaa kohdata jokainen ihminen yksilöllisesti, ratkaista arjen haasteita ja tehdä hoitotyöstä mielekästä sekä hoidettavalle että hoitajalle. Se auttaa löytämään uusia tapoja tehdä ihmisten elämästä merkityksellistä, osallistavaa ja inhimillistä. Ilman hoitajan luovuutta nämä menetelmät eivät toimi. Monet lääkkeettömät hoitomenetelmät perustuvat luoviin ja yksilöllisiin ratkaisuihin.
Luovuudella laatua hoivaan ja elämään
Lääkkeettömien menetelmien osaamista ja käyttöä muistisairaiden hoitotyössä edistäneessä Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeessa huomattiin, että hoitajat eivät itse välttämättä tunnista tai arvosta omaa luovuuttaan. Hankkeen alussa toteutetussa alkukartoituksessa sekä hoivakodeittain tehdyissä osallistavissa havainnoinneissa nousi esille, että lääkkeettömät menetelmät nähtiin usein viriketoimintana tai toimintana, jota ”jokainen työssään aina tekee”. Työssä korkeammalle arvotettiin usein esimerkiksi lääkkeiden jakamista tai perushoitoon liittyviä tehtäviä. Myös kiire voi toisinaan estää luovuuden ja yksilöllisyyden toteutumista. Luovat menetelmät voivat näyttäytyä vähemmän tieteellisinä, vaikka tutkimukset osoittavat, että luovat toiminnot voivat edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatuaan (esim. Hanneman 2006; Noice ym. 2014; Bradfield 2020; Nuutinen ym. 2021). Lisäksi ne voivat lisätä hoitajien työtyytyväisyyttä ja parantaa työilmapiiriä (esim. Robertson & McCall 2018).
Luovuus voi ilmetä hoitotyössä monin tavoin, esimerkiksi seuraavasti:
- Löydetään uusia ratkaisuja arjen haasteisiin. Tällainen tilanne voi tulla esille esimerkiksi ruokailutilanteessa, jossa ihminen ei halua syödä tai juoda. Tällöin voi kokeilla erilaisia ruokia tai juomia, kaunista kattausta, värejä ja astioita tai vaikka yhdessä ruokailua.
- Huomioidaan paremmin ihmisen/muistisairaan yksilölliset tarpeet. Käytetään vaikka valokuvia muistojen herättäjänä ja tuodaan ihmisen elämään takaisin hänelle tärkeitä asioita.
- Käytetään taidelähtöisiä menetelmiä, kuten taidetta ja kulttuuria, tai hyödynnetään vaikka muistelua, tarinankerrontaa ja kuvakortteja vuorovaikutustilanteissa.
- Suunnitellaan viihtyisiä ja esteettömiä ympäristöjä tai hyödynnetään ulkotiloja ja luontoelementtejä, jotta ihminen saa luontokokemuksia.
Luota itseesi – jokaisessa on luovuutta
Hoitajana oman luovuuden esille tuominen vaatii sekä avoimuutta kokeilla uusia asioita että kykyä havainnoida, mikä toimii parhaiten kunkin ihmisen kohdalla. Jokainen ihminen on luova. Luovuus ei ole pelkästään taiteellista kyvykkyyttä, se voi näyttäytyä hoitoarjessa pieninä arkisina tekoina ja oivalluksina. Luovuutta syntyy yleensä silloin, kun yhdistää eri ideoita ja näkökulmia uudella tavalla. Luovuus kukoistaa parhaiten, kun voi itse hyvin, joten on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta.
Luovuus ei synny pakottamalla eikä se tapahdu heti. Joskus hyvän oivalluksen syntyminen voi vaatia aikaa ja useita kokeiluja. Ei siis kannata antaa periksi, vaikka ei heti löytäisikään täydellistä ratkaisua. Hyviä ideoita voi saada myös kollegoilta, sosiaalisesta mediasta tai koulutuksista, joissa käsitellään luovuutta hoitotyössä. Luovuudella on tapana kehittyä, kun sitä harjoittelee. Se on taito, jota voi kehittää ja vahvistaa.
Luovuuden kukoistaminen alkaa siitä, että uskoo itseensä ja luottaa omiin kykyihinsä. Luovuus ei ole täydellisyyttä eikä luovuutta synny ilman riskejä ja virheiden mahdollisuutta. Hoitorutiineja voi lähteä kehittämään pienillä muutoksilla, kuten vaikkapa se hoitaja, joka muutti viikoittaisen suihkuhetken ikäihmiselle hemmottelevaksi spa-kokemukseksi.
Myös hoivaympäristöä voi rikastuttaa pienillä, mutta merkityksellisillä asioilla, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja itsensä ilmaisemista. Esimerkiksi eräässä hoivakodissa yhteisiin tiloihin sijoitettu kampauspöytä tarjosi mahdollisuuden asukkaiden hemmotteluun ja itsestä huolehtimiseen – siellä saattoi laittaa hiuksiaan tai vain nauttia hetkestä peilin ääressä. Yksinkertaisillakin ratkaisuilla voidaan vahvistaa asukkaiden omannäköistä arkea ja tukea heidän aiempaa elämänhistoriaansa, mikä lisää mielekkyyttä ja osallisuutta hoivakodin arjessa. Nikkarointia harrastaneelle annettiin vasara ja nauloja, jotta hän sai merkityksellistä tekemistä. Entiselle käsityönopettajalle taas annettiin erilaisia kankaita, joiden viikkaamisen parissa hänen levottomuutensa väheni.
Lempeä hoiva on läsnäoloa ja luovuutta
Luovuus ei vaadi täydellisyyttä – se vaatii vain läsnäoloa ja rohkeutta kokeilla. Jokainen hoitaja kantaa mukanaan ainutlaatuista luovuutta. Kun annamme tilaa omalle ja toistemme luovuudelle, rakennamme hoivaa, joka huomioi, arvostaa ja koskettaa, ja joka voi tehdä arjesta parempaa sekä hoidettavalle että hoitajalle. Lempeä hoiva syntyy yhteisestä halusta tehdä arjesta parempaa – yksi luova teko kerrallaan.
Artikkeli on kirjoitettu osana Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hanketta (9/2023–6/2025), jota rahoittaa Uudenmaan liitto. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Lähteet
Bradfield, E. 2020. Subjective experiences of participatory arts engagement of healthy older people and explorations of creative ageing. Public Health 198, 53–58.
Hanneman B.T. 2006. Creativity with dementia patients can creativity and art stimulate dementia patients positively? Gerontology 52(1), 59–65.
Noice T., Noice H. & Kramer A. F. 2014. Participatory arts for older adults: a review of benefits and challenges. Gerontologist 54(5), 741–753.
Nuutinen, T., Laulainen, S. & Salonen, A.O. 2021. Taiteilijaammattilaiset kulttuurihyvinvoinnin toimijoina ikääntyneiden hoivayhteisöissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Gerontologia 35(3), 231–248.
Robertson, J.M. & McCall, V. 2018. Facilitating creativity in dementia care: the coconstruction of artsbased engagement. Ageing & Society 40(6), 1155–1174.
Kirjoittajat
-
Carita Hand
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluGerontologisen hoitotyön opettaja ja kehittäjä, jolla on vuosien kokemus alalta. Asiantuntija Metropolian Ikääntymisen osaamiskeskittymässä ja pedagogisen kehittämisen työryhmässä.
Tutustu tekijään -
Anniina Honkonen
TKI-asiantuntija, Laurea-ammattikorkeakouluTKI-Asiantuntija Laurea-ammattikorkeakoulussa, projektipäällikkö Lempeä hoiva -hankkeessa.
Tutustu tekijään -
Kati Ylikahri
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveysalan lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa, jolla on monipuolista kokemusta terveyden edistämisestä sekä työyhteisöjen johtamisesta ja kehittämisestä.
Tutustu tekijään
