Mitä eroa on siinä, että joku toivotetaan tervetulleeksi – ja siinä, että hän todella tuntee olevansa tervetullut? Perehdytys on paljon enemmän kuin työtehtävien ohjeistusta tai arkikäytäntöjen läpikäyntiä. Se on ensikohtaaminen, joka vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tervetulleeksi työntekijä kokee itsensä, niin osaajana kuin työyhteisön jäsenenä.
Aloilla, kuten tapahtumatuotanto, joissa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja työsuhteet usein määräaikaisia, perehdytyksellä on valtava merkitys. Se voi olla syy, miksi kausityöntekijä palaa seuraavana vuonna, tai miksi hän jättää palaamatta.
Tässä artikkelissa sukelletaan siihen, mitä perehdytys parhaimmillaan voi olla. Keskeinen tietolähde on Anu Lähteenmäen kulttuurituotannon (YAMK) opinnäytetyö kausityöläisten sitouttamisen keinoista tapahtuma-alalla (Lähteenmäki 2025). Miten perehdytys voi rakentaa yhteisöllisyyttä, välittää arvoja ja vahvistaa työntekijän ammatillista identiteettiä? Ja ennen kaikkea, miten pienilläkin teoilla voidaan saada työntekijä tuntemaan, että hän on tärkeä ja juuri oikeassa paikassa.
Perehdytys: enemmän kuin pelkkä työohjeistus
Hyvin toteutettu perehdytys on investointi, joka maksaa itsensä takaisin sitoutuneina työntekijöinä, sujuvampana yhteistyönä ja parempana työhyvinvointina.
Perehdytys työsuhteen alussa, jossa käydään läpi työtehtävät, työpaikan toimintatavat ja odotukset, luo pohjan sujuvalle yhteistyölle ja vähentää epävarmuutta. Tämä on tunnetuin perehdytyksen tehtävä. Näin varmistetaan, että työntekijät voivat antaa parhaan panoksensa työsuhteen alusta alkaen. (Lähteenmäki 2025; Työterveyslaitos B n.d..)
Työntekijän huomiointi ihmisenä ja työyhteisön osana on merkittävä osa perehdyttämisprosessia. Tapahtuma-alalla esimerkiksi hyvä vastaanotto, ennakoiva viestintä ja johdonmukaisesti toteutettu perehdytyksen aikataulu lisäävät kokemusta arvostuksesta jo ennen työn alkamista. (Lähteenmäki 2025.) Myös Työterveyslaitos (A & B n.d.) alleviivaa, että hyvä perehdytys auttaa työntekijää tuntemaan itsensä nopeasti osaksi työyhteisöä.
Perehdytys toimii myös keinona vahvistaa työntekijän identiteettiä osana luovaa yhteisöä, mikä on erityisen tärkeää projektikohtaisissa työsuhteissa (Halonen 2009). Perehdytys toimii samalla olennaisena kanavana organisaation arvojen sekä kulttuurin välittämiseen. Arvojen ja kulttuurin sisäistäminen on olennainen osa työyhteisön jäseneksi tulemista. Ne toimivat niin päätöksenteon tukena kuin työyhteisöä yhteen liimaavina käytänteinä – ja ovat avain organisaation menestymiselle. (Lähteenmäki 2025, Työterveyslaitos A & B n.d., Saarinen 2022.)
Kausityöntekijän paluuhalun avain: yhteisöllisyys
Tapahtumatuotannossa kausityöntekijät nähdään helposti resurssina, joka tulee ja menee. Olisi kuitenkin sekä työntekijän että organisaation etu, että vaihtuvuus olisi vähäisempää. Hyvällä perehdytyksellä ja aidolla yhteisöllisyydellä kausityöntekijät on mahdollista sitouttaa niin, että he haluavat palata samaan organisaatioon myös seuraavana vuonna.
Yhteisölliset toimet vaikuttavat vahvasti kausityöntekijöidenkokemukseen työpaikasta sekä työyhteisöön kuulumisesta. Positiivinen kokemus syntyy usein pienistä arjen eleistä, kuten siitä, että joku huomaa ja tervehtii. Tärkeitä ovat myös kahvihetket ja lounaat. Pienien tekojen myötä syntyy tunne, että myös kausityöntekijä on tervetullut osaksi työyhteisöä. (Lähteenmäki 2025.)
Alkuperehdytyksen jälkeinen jatkotuki ja sen merkitys nousi esille erityispiirteenä Lähteenmäen (2025) opinnäytetyöaineistossa. Kun työntekijälle on nimetty tukihenkilö, johon voi matalalla kynnyksellä olla yhteydessä, epävarmuus vähenee ja työn sujuvuus lisääntyy. Nimetty tukihenkilö ja hänen jatkuva tukensa varmistaa työyhteisöön integroitumista. Samalla se luo turvallisuutta.
Esihenkilöllä voi olla keskeinen rooli sekä yhteisöllisen kulttuurin edistäjänä kuin myös jatkuvan tuen tarjoajana. Kun johtaminen on helposti lähestyttävää ja välittävää, työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi ja uskaltavat kysyä ja kehittyä. (Lähteenmäki 2025.) Esihenkilöllä on merkittävä rooli myös työntekijän ammatillisen kasvun tukijana, erityisesti kun työsuhteet ovat lyhyitä ja intensiivisiä (Halonen 2009; Hiekkanen-Torkko & Rinkinen 2021).
Viisi vinkkiä kausityöntekijän onnistuneeseen perehdyttämiseen
Onnistunutta perehdytystä erityisesti kausityöntekijöiden kohdalla edistävät kokemus arvostuksesta, merkityksellisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Perustarpeet, kuten palkkaus ja turvallinen työympäristö, ovat työntekijälle tärkeitä asioita. Työhön sitoutumisen kannalta korostuvat kuitenkin ihmisten välinen kohtaaminen ja työilmapiiri. Tässä viisi keskeistä vinkkiä onnistuneeseen perehdyttämiseen:
- Tervetuloa-tilaisuus tai perehdytysinfo työsuhteen alussa. Siinä tuodaan esiin organisaation arvot ja tulevan kauden erityispiirteet.
- Kausijuhlat, joissa työntekijät tutustuvat toisiinsa rennossa ilmapiirissä. Yhteinen ajanvietto työn ulkopuolella rakentaa luottamusta ja verkostoja.
- Yhteiset työpajat, joissa kehitetään sekä osaamista että yhteisöllisyyttä. Kun ratkotaan asioita yhdessä, kasvaa kokemus merkityksellisyydestä ja me-hengestä.
- Perehdytyspolku visuaalisessa muodossa (esim. aikajana tai muu infografiikka), josta uusi työntekijä voi tarkistaa, mitä vaiheita kuuluu työhön perehtymiseen ja edetä sen mukaan.
- Käytännön työtehtävien ohella nimetty tukihenkilö, jonka avulla kausityöläisen tuki jatkuu alkuperehdytyksen jälkeen sekä sosiaalinen ohjelma, jossa vakituinen ja määräaikainen henkilöstö kohtaavat tasavertaisesti. (Lähteenmäki 2025, Työterveyslaitos B n.d..)
Nämä toimenpiteet eivät ainoastaan edistä työntekijän integroitumista työyhteisöön, vaan myös vahvistavat hänen ammatillista identiteettiään, jatkuvaa oppimista ja sitoutumistaan organisaation arvoihin (Halonen 2009; Rintala ym. 2023.)
Yhteisöllisyyden rakentaminen ei vaadi suuria investointeja, mutta se vaatii tietoista panostusta. Myös vakituinen henkilöstö vaikuttaa siihen, kuinka tervetulleeksi kausityöntekijä tuntee itsensä. Kun yhteisöllisyys nähdään kaikkien vastuuna, syntyy kulttuuri, johon halutaan palata – vuosi toisensa jälkeen.
Kirjoittajat
-
Katri Halonen
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluKulttuurituotannon yliopettaja Katri Halonen tutkii luovan alan ansaintamalleja web3:ssa osana valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa LUME Luovat web3-ajassa-hanketta.
Tutustu tekijään -
Anu Lähteenmäki
kulttuurituottaja (YAMK)Anu Lähteenmäki on kulttuurituotannon (YAMK) tuore alumni. Hän työskentelee vastaavana tuottajana muun muassa Oulun juhlaviikoilla ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelujen äärellä Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksessä.
Tutustu tekijään
Lähteet
Halonen, K. 2009. Kulttuurituottajat työn ja identiteettien markkinoilla. Työelämän tutkimus 3/2009. Työelämän tutkimusyhdistys ry.
Hiekkanen-Torkko, S. & Rinkinen, T. 2023. Yksilöllinen ja digitalisoitu perehdytys osaamisen kehittämisessä. LAB Focus blogi. LAB ammattikorkeakoulu.
Lähteenmäki, A. 2025. Perehdytä ja pidä kiinni tai päästä irti ja aloita alusta: määräaikaisen työntekijän perehdytys ja sitouttaminen kausiluonteiseen työhön. Kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Rintala, H, Postareff, L & Ryymin, E. 2023. Sitoudun, siis opin – Miten edistää jatkuvaa oppimista työssä? Työelämän tutkimus 1/2023. Työelämän tutkimusyhdistys ry.
Saarinen, H. 2022. Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista – Toimintatutkimus perehdyttämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Työterveyslaitos A (n.d.). Kunnollinen perehdytys kannattaa aina. Työterveyslaitoksen verkkosivut. Luettu 19.5.2025.
Työterveyslaitos B (n.d.). Perehdyttäjän TOP 10 -muistilista. Työterveyslaitoksen verkkosivut. Luettu 19.5.2025.
