Liikkumisen tavat hakevat uusia muotoja. Annammeko asioiden ja palveluiden tuoda itse itsensä luoksemme ja liikumme jatkossa vain kuntoilun ja huvin vuoksi?
Liikenteen ja kaupunkitilojen uusjako muuttaa erityisesti yksityisen autoliikenteen mahdollisuuksia. Vaikka ajoneuvot olisivat saasteettomia, ne tarvitsevat edelleen teitä ja pysäköintipaikkoja. Toimisiko auton ja lentokoneen yhdistäminen ratkaisuna koko ajan kasvavan liikenteen ongelmiin? Ratkaisuehdotuksena se on edelleen yksi kestosuosikeista.
Siivet selkääni saan
Lentävä auto on aivan mahdollista rakentaa. Eräs kokeilu oli amerikkalaisen Moulton Taylorin 1950-luvulla suunnittelema Aerocar (Cipalla 2019). Kun ruuhkan tai muun esteen yli oli päästy, siivet irrotettiin ja käännettiin auton perään pitkittäin. Eräässä esittelyfilmissä koko operaation kerrotaan kestävän vain nelisen minuuttia. Toisaalta haasteita voi kuvitella tällaiseen viritykseen enemmän kuin hyötyjä. Jo pientenkin siipien käänteleminen vaatii aikamoista ponnistelua. Puhumattakaan sen varmistamisesta, että kaikki on taas paikoillaan ennen seuraavaa lentoa. Ja jotta tuote ei jäisi pelkäksi omistajansa kuriositeetiksi, sen pitäisi lentääkseen olla kevyt ja luotettava, mutta toisaalta maakulkuneuvona nopea, tehokas ja näyttävä.
Taylor uskoi lentoautoonsa loppuun saakka. Hän sai runsaasti julkisuutta ja myös rahoitusta. Myös autovalmistaja Ford oli aluksi kiinnostunut, mutta 1970-luvun alussa homma meni lopullisesti myttyyn. Kiristyneet saastemääräykset ja toisaalta uhka tuhansien kansalaisten kontrolloimattomasta ja eittämättä riskaabelista lentelystä asutuskeskusten yläpuolella saivat yrityksen vetäytymään hankkeesta. Jos kaikki nämä autot olisivat olleet vielä Ford-merkkisiä, riski mainehaitasta olisi kasvanut turhan suureksi.
Vaikka sivuuttaisimme sen, että autoilijalla pitäisi olla ajokortin lisäksi myös lentolupakirja ja sen myötä selkeä käsitys lentoliikenteen ominaispiirteistä, lentokoneen tekniikasta ja ilmatilan omalaatuisesta kolmiulotteisuudesta, perusongelma säilyy. Kahden eri fysikaalisen elementin hallitseminen ja niissä käytettävien teknologioiden yhdistäminen toimivaksi, riittävästi kuluttajaa kiinnostavaksi ja taloudellisesti kannattavaksi yhdistelmäksi on erittäin vaikeaa. Jo ennen Aerocaria 1940-luvulla saman huomasi tunnettu muotoilija, ergonomian ja käytettävyyden uranuurtaja Henry Dreyfuss tehdessään yhteistyötä ConvAirCar-lentoauton kehittämiseksi (Penner ym. 2021).
Kaikki hyvä yhdessä ei tuota herkullista lopputulosta
Aerocar ja muutamat muut aivan viime aikojen lentävät autot, esimerkiksi pari vuotta sitten Slovakiassa esitelty konsepti (Kleinman 2024) tai kiinalainen Xpeng (Bobylev 2024) ovat mielenkiintoisia, mutta paljolti vain teknisten mahdollisuuksien luomia ilmeisiä ratkaisuja ongelmiin, joiden juurisyyt tosiasiassa ovat muualla. Lentävä auto vain siirtäisi ongelmat toiseen elementtiin.
Teknologioiden yhdistäminen siinä toivossa, että yhdistelmä itsestään tuottaisi toimivamman ja paremman tuloksen kuin alkuperäinen yksittäinen ratkaisu, on useimmiten aika hedelmätöntä. Se on yhtä vaikeaa kuin tehdä maistuvaa ruokaa vain sekoittamalla kaikkia kaapista löytyviä hyviä aineksia keskenään. Tulos on kouluarvosanaksi muutettuna luultavasti seiskan tasoa: ”ihan hyvää, mutta…”
Lähteet
Cipalla, R. 2019. Taylor, Moulton “Molt” (1912–1995). History.Link.org-verkkosivusto. The Free Encyclopedia of Washington State History. Haettu14.10.2024.
Penner, B., Forty, A., Horsfall, T. O. & Critchley, M. (toim.). 2021. Extinct: A compendium of obsolete objects. Reaktion Books, Limited. 86–87.
Kleinman, Z. 2024. European flying car technology sold to China. BBC:n verkkosivusto. Julkaistu 27.3.2014. Haettu 14.10.2024.
Bobylev, D. 2024. Xpeng released modular flying car with first flight scheduled for November. CarNewsChina.com-verkkosivusto. Julkaistu 3.9.2024. Haettu14.10.2024.
Kirjoittaja
-
Juha Järvinen
Asiantuntija, Turbiini, Metropolia Ammattikorkeakoulu.Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija.
Tutustu tekijään