Arkisissa tilanteissa jokainen meistä viestii omalla tavallaan. Ammattimaisessa viestinnässä tarvitaan suunnitelmallisuutta, osaamista ja harkintaa. Tässä artikkelissa kerron, miten ammattiviestijät toimivat yrittäessään herättää kiinnostuksesi.
Yleisön tavoittamiseksi viestijän täytyy ymmärtää tapojasi ja mieltymyksiäsi. Tätä tehdään taustaselvityksillä, kuten kyselyillä ja seuraamalla vaikkapa verkkosivujen tai sosiaalisen median analytiikkaa.
Viestintää kohdennetaan kanaviin, joissa haluttujen yleisöjen uskotaan olevan läsnä. Viestinnän parissa töitä tekevät seuraavat tarkasti, mitä eri kanavissa tapahtuu. Kanavien valinnassa vaikuttavat monet syyt, sosiaalisen median kohdalla esimerkiksi käyttäjämäärät tai jopa palvelun omistajan maine.
Mediankäytön mieltymykset muuttuvat ajan myötä
Media-alan tutkimussäätiön (2024) raportissa kerrotaan suomalaisten käyttävän sosiaalisen median palveluita 11 prosenttia päivittäisestä median käytöstä ja määrän ennakoidaan kasvavan lähes kaikissa ikäluokissa.
Yleisön tapa käyttää mediaa muuttuu jatkuvasti. Kun jotkin sosiaalisen median kanavat saavat hurjasti huomiota, toiset katoavat olemattomiin – joko pysyvästi tai tullakseen takaisin oltuaan hetken poissa suosiosta.
Syitä mediankäytön muutoksiin on yhtä monta kuin käyttäjääkin. Jotkut ovat vähentäneet kaikkea sosiaalisen median käyttöään ja pyrkivät rajoittamaan ruutuaikaansa. Toisia ahdistaa ilkeily netissä, joitakin huolettaa tietoturva. Joillekin toimivat puoliksi suljetut ratkaisut, kuten Whatsappiin perustetut ryhmät.
Sosiaalisessa mediassa voi häiritä tarkaksi kehittynyt algoritmi, joka tuntee käyttäjän mieltymykset liiankin hyvin. Kukapa ei kokisi erikoisena tilannetta, jossa Instagram-syöte näyttää mainoksia tuotteista, joita on itse vasta tullut ajatelleeksi? Digitaalisten välineiden ja sosiaalisen median alustojen salakuunteluväitteisiin voi olla helppo uskoa, vaikka niiden ylläpitäjät eivät myönnä tällaista tapahtuvan.
On myös yleisöjä, joille digitaalinen viestintä ei sovellu laisinkaan. Kaikilla ei tänäkään päivänä ole omia älylaitteita tai pääsyä digipalvelujen äärelle.
Avaatko jokaisen viestin sähköpostissasi?
Mikä saisi sinut avaamaan sähköpostiisi lähetetyn viestin, jossa mainostetaan ilmaista koulutusta? Riittääkö, että tunnistat asian koskettavan elämääsi? Jos et ole ajatellut tarvitsevasi koulutusta, viesti todennäköisesti jää avaamatta. Jos olet kriittinen ilmaistarjouksia kohtaan tai et tunne viestin lähettäjää, luultavasti siirrät viestin suoraan roskakoriin.
Ammattiviestijän näkökulmasta esimerkiksi maksuttomien koulutusten mainosviestin päätavoite on saada sinut klikkaamaan linkkiä, jonka kautta löydät lisätietoja koulutuksesta. Lisätietoja tarjoavalla verkkosivulla olevan informaation sisältö ja esitystapa ovat tärkeitä. Lisätiedoissa kerrotaan esimerkiksi, milloin koulutus järjestetään ja kauanko se kestää. Jos sisältö on epäselvää tai sivusto ei toimi teknisesti, saatat turhautua ja jättää asian sikseen.
Jos olet edennyt lukemaan lisätietoa mainostetusta ilmaisesta koulutuksesta, puntaroit luultavasti jonkin aikaa, olisiko osallistumisesta sinulle hyötyä. Tässä kohdassa ammattiviestijä ei voi tehdä enempää. On täysin sinusta kiinni, innostutko maksuttomasta koulutuksesta niin paljon, että haluat sitoutua siihen ja täyttää ilmoittautumislomakkeen.
Hyvin toteutettu viestintä muodostaa luontevan kokonaisuuden
Kun olet ilmoittautunut mainostettuun koulutukseen, ammattiviestijä on jälleen mukana varmistamassa tiedonkulun sujuvuutta. Ilmoittautumisen jälkeen sinulle saapuvien viestien on toimittava niin, että saat vahvistuksen ilmoittautumisen onnistumisesta ja tiedot seuraavista vaiheista, kuten käytännölliset ohjeet koulutukseen osallistumisesta.
Ennen koulutuksen alkua lähetetään vielä yksi tai useampi muistutusviesti. Koulutuksen jälkeen toivottavasti saat kiitosviestin osallistumisesta ja mahdollisuuden jättää palautetta.
Kaikkien viestinnän vaiheiden on tarkoitus toimia niin, että kiinnostut asiasta ja sitoudut toimintaan. Esimerkiksi, siirryt sähköpostista linkkiä klikkaamalla koulutuksen lisätietosivulle ja sieltä ilmoittautumislomakkeelle. Näiden vaiheiden pitäisi toimia saumattomasti ja tuottaa sinulle onnistuneen kokemuksen.
Hyvin toteutettu viestintä ei takaa kuitenkaan onnistunutta lopputulosta. Kiinnostuksesi saattaa lopahtaa mistä tahansa syystä kesken kaiken. Siksi viestinnän tekijät välillä vetoavat Wiion lakina tunnettuun väitteeseen: “Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta”. Epäonnistumisen riski ei tarkoita, ettemmekö me ammattiviestijät jatkossakin yrittäisi monin keinoin saada huomiosi.
Lähteet
Media-alan tutkimussäätiö 2024. Media-alan tulevaisuusselvitys. Media 2035 – Neljä skenaariota median tulevaisuudesta. PDF. Haettu 14.4.2025.
Wiio, Osmo A. Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta: Wiion lait viestinnästä ja tulevaisuudesta (Deltakirja 2009)
Kirjoittaja
-
Milla Åman Kyyrö
Asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu, tiimivastaava, hankeviestintä- ja julkaisupalvelut. Toimituskunnan jäsen, Metrospektiivi Pop ja Metrospektiivi Pro.Viestinnän asiantuntijana Millalle on ilo kehittää asioita yhdessä ja toteuttaa yleisöjen tarpeita palvelevaa hankeviestintää.
Tutustu tekijään
