Sote-digitalisaation ytimessä 2/3:

Megatrendit muovaavat maailmaamme kohti suuntaa, jossa teknologiset innovaatiot vaikuttavat ihmisten elämään entistä vahvemmin. Vuoden 2025 trendit keskittyvät teknologiseen murrokseen, ilmastonmuutokseen- ja kestävään kehitykseen, yhteiskunnallisiin muutoksiin, geopoliittiseen pirstaloitumiseen ja talouden uusiin malleihin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa trendit keskittyvät ikääntyvään väestöön, kaupungistumiseen ja teknologiseen kehitykseen.

Teknologian osalta erityisesti tekoälyn nopea kehittyminen vaikuttaa moniin toimintoihin. Se esimerkiksi auttaa diagnoosien tekemisessä, edistää uusien lääkkeiden kehittämistä ja mahdollistaa yksilölliset hoitopolut entistä paremmin. Digitaalinen muutos on monessa maassa sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein kehityskohde, ja siihen panostamalla halutaan muun muassa parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, parantaa organisaatioiden kustannustehokkuutta, tukea ammattilaisten työskentelyä sekä vähentää virheitä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista, soveltavaa tutkimusta, käytäntölähtöistä kehittämistä, innovaatiotoimintaa ja monialaista kumppanuutta.

Sosiaali- ja terveydenhuolto vuonna 2030

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuva resurssivaje, palvelujen modernisoinnin paine ja uudet teknologiat muuttavat terveydenhuoltojärjestelmäämme perustavanlaatuisesti (Konopik 2023). Sitran Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio vuodelle 2030 maalaa kuvaa aidosti ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, yksilöllisyydestä ja kustannusten hallinnasta.

Vision keskiössä ovat

• yksilöllisyys
• ennaltaehkäisy ja terveyden kokonaisvaltainen tukeminen
• kustannustehokkuus ja kustannusten hallinta
• terveysalan kasvu ja
• kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen. (Lehto & Malkamäki 2023).

Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävän teknologian kehittämisellä ja käyttöönotolla onkin mahdollisuuksia edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia laajasti elämänkaaren eri vaiheissa. Esimerkiksi ikääntyvän väestön terveyden edistämiseksi tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat entistä vahvemmin ikäihmisten hyvinvointia, asumisjärjestelyjä ja mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ylläpitämistä (STM 2018; WHO 2021).

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoituminen parantaa hoidon tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta, mahdollistaa uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja laajentaa palvelujen tarjontaa (Bughin ym. 2019; WHO 2021). Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävän teknologian avulla voidaan virtaviivaistaa prosesseja ja vapauttaa henkilöstön aikaa arvokkaammille ihmisläheisille työtehtäville (KBMG 2023), modernisoida hoidon toteutusta sekä lisätä potilastyytyväisyyttä (Hameed ym. 2024). Kaiken visioinnin ohella on tärkeää, että teknologiset ratkaisut otetaan oikeasti myös käyttöön.

Monialainen TKI

Teknologian täyden potentiaalin valjastaminen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi edellyttää tutkimusta, kehittämistä ja innovointia sekä eri alojen välistä joustavaa yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn vision toteutumisen tueksi tarvitaan monialaista, ketterää yhteiskehittämistä, systemaattisesti suunniteltua käyttöönottoa ja pitkäjänteisesti johdettua kehitettyjen palvelujen hyödyntämistä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (jatkossa TKI-toiminta) tarkoitetaan systemaattisesti tapahtuvaa toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä tämän tiedon käyttämistä uusien ratkaisujen löytämiseksi. TKI-toiminnassa tehdään yhteistyötä yli rajojen, esimerkiksi kansalaisten, oppilaitosten ja organisaatioiden henkilöstön ja kuntien ja järjestöjen toimijoiden välillä. Tämän toiminnan tavoitteena on kehittää jotain oleellisesti uutta. (Laasonen ym. 2019.)

TKI-toiminta sosiaali- ja terveysalalla korostaa yksilöiden merkitystä. Tässä yhteydessä yksilöt eivät tarkoita ihmisiä vain asiakkaina tai potilaina, vaan myös aktiivisina toimijoina ja kehittäjäkumppaneina. Kansalaisten huomioiminen aktiivisina toimijoina haastaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon perinteitä, kuten hierarkkisuutta sekä ammattilaisten vahvaa roolia. (Laasonen ym. 2019.) Monesti parhaat innovaatiot, tuotteet tai palvelut syntyvät laaja-alaisen asiantuntijuuden ja yhteiskehittämisen tuloksena. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisen muutoksen onnistuminen vaatiikin ”hynttyiden yhteen lyömistä” eli monialaista TKI-kumppanuutta, ekosysteemiajattelua ja näitä mahdollistavia yhteistyöalustoja. (Bughin ym. 2019; Lehto & Malkamäki 2023; Sipari, Vänskä & Helenius 2024.) On hankala ajatella, että vaikuttava palveluratkaisu löytyy ilman palvelua käyttävän henkilön aktiivista osallistumista.

Ekosysteeminen toiminta

Aivan kuten TKI-toiminta, myös ekosysteemisyys rakentuu eri toimijoiden väliselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Ekosysteemisen toiminnan tavoitteena on luoda enemmän arvoa siinä toimiville jäsenille (Adner 2017; Koiste ym. 2021). Arvon luominen tapahtuu toimijoiden välisessä monitahoisessa yhteistyössä sillä ajatuksella, että saman arvon luominen ole mahdollista esimerkiksi vain kahden toimijan kesken. Perusajatuksena on, että yhteisön tuottama ratkaisu on enemmän kuin yksittäisten toimijoiden tuotoksen summa.

Ekosysteemisen toiminnan avulla voidaan löytää aiempaa vaikuttavampia keinoja, toisiaan täydentäviä resursseja ja osaamista monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen (Arola ym. 2022; Valtioneuvosto 2020). Ekosysteemisyys luo parhaimmillaan kestävät rakenteet ja selkeyttää yhteistä toimintaa, johon kaikki mukana olevat jäsenet haluavat sitoutua (Arola ym. 2022; Valkokari ym. 2020).

Ekosysteeminen toiminta on kerroksellista, ja jäsenet voidaan jakaa neljään pääryhmään (Valkokari ym. 2020):

• partnerit, jotka visioivat yhteisen toiminnan tavoitteet
• aktiiviset jäsenet, jotka osallistuvat yhteiskehittämiseen, projekteihin tai hankeyhteistyöhön
• passiiviset jäsenet, jotka seuraavat toimintaa ja osallistuvat tilaisuuksiin
• potentiaaliset jäsenet, jotka työskentelevät samojen aiheiden parissa, mutta eivät osallistu toimintaan.

Ekosysteemisellä toiminnalla nähdään huomattavaa potentiaalia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä (WHO 2021), mutta tutkimusten mukaan sitä hyödynnetään vielä harmillisen vähän (Konopik 2023). Ideaalitilanteessa ekosysteeminen toiminta mahdollistaa jatkuvan yhdessä oppimisen, verkostorakenteiden kehittymisen sekä avoimen TKI-toiminnan. Tämän onnistumiseksi on osaamisen ja resurssien täydennettävä toisiaan ja eri jäsenten tarpeita ja odotuksia on sovitettava aktiivisesti yhteen. (Valkokari ym. 2020; Kaihovaara ym. 2017.)

Ekosysteemisellä toiminnalla voidaan tukea tulevaisuuden osaajien kehittymistä ja integroida työelämä ja oppiminen yhteen mahdollistaen vastavuoroisen osaamisen uudistumisen ja uuden tiedon syntymisen (Kola ym. 2020, Arola ym. 2022).

Yhteistyöalustat osana TKI-toimintaa

Hyvinvoiva yksilö ja toimiva yhteiskunta tarvitsevat suurten muutosten tueksi kestäviä ratkaisuja, jotka edellyttävät avointa ja monialaista TKI-toimintaa ja ketterää kokeilukulttuuria. Yksi keino uudistaa yhteiskuntaa ja tehostaa TKI-toimintaa ovat erilaiset ekosysteemiset yhteistyöalustat, joissa yhdistyvät muun muassa tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden osaaminen. (Hyytinen ym. 2022.) Erilaiset yhteistyöalustat toimivatkin uudenlaisena ekosysteemipalveluna, joka mahdollistaa ja koordinoi yhteistyön rakentumista eri toimijoiden välille. Yhteistyöalustat tarjoavat erilaisia työkaluja, tietoa ja resursseja yhteistyön ja innovoinnin tueksi. (Kaihovaara ym. 2017.)

Erilaiset yhteistyöalustat toimivatkin uudenlaisena ekosysteemipalveluna, jotka mahdollistavat ja koordinoivat yhteistyön rakentumista eri toimijoiden välille.

Yhteistyöalustat mahdollistavat uusien ratkaisujen käytännön tutkimisen, kehittämisen, testaamisen, käyttöönoton, kaupallistamisen sekä skaalaamisen kansainvälisille markkinoille (Hyytinen ym. 2022). Oppilaitosten yhteydessä ne yhdistyvät sujuvasti myös oppimistoimintaan, jolloin puhutaan TKI-toiminnan opinnollistamisesta eli TKIO-toiminnasta. Se mahdollistaa jatkuvan oppimisen, oppijoiden aktiivisen toimijuuden sekä ammatillisen kasvun yhteistyössä työelämän ja muiden kehittäjäkumppanien kanssa (Unkari-Virtanen 2024). Käytännössä oppija pääsee osallistumaan soveltavaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan osana opintojaan, työelämäyhteistyökumppaneiden antamien aitojen kehittämistehtävien ja toimeksiantojen parissa. Parhaimmillaan yhteistyöalusta yhdistää fyysisen infrastruktuurin ja monialaisen osaamisen niin, että syntyy jotain sellaista, mitä ei ole missään muualla. Tällainen toiminta houkuttelee edelleen uusia edelläkävijöitä kumppaneiksi, jotka vahvistavat yhteistoimintaa omalla asiantuntijuudellaan. (Hyytinen ym. 2022.)

Tutkimuksissa on tunnistettu tekijöitä, jotka ennustavat yhteistyöalustojen onnistunutta hyödyntämistä. Näitä ovat esimerkiksi

• selkeä peruste olemassaololle
• toimijoita ohjaava yhteinen visio ja intressit
• varhaisessa vaiheessa tunnistettu yhteinen tavoite
• toimijoiden välisen luottamuksen ja aktiivisen yhteistyön systemaattinen rakentaminen
• alustan merkityksen ja sen tuottaman lisäarvon tunnistaminen
• haasteiden tunnistaminen
• vaikuttavuuden tekeminen näkyväksi. (Valkokari ym. 2021.)

Tällä hetkellä Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimivat yhteistyöalusta Helsinki XR Center (laajennettujen todellisuuksien keskus), hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottava HyMy-kylä ja älykotien kehitysalusta SmartLab. Viimeisin tulokkaista on Metropolia Smart Care -yhteistyöalusta, jonka tarkoituksena on yhteistyössä kansalaisten, hyvinvointialueiden, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, opiskelijoiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa edistää

• vaikuttavaa ja käyttäjälähtöistä digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, tutkimusta, innovointia
• oppimistoiminnan integroitumista osaksi TKI-toimintaa (TKIO)
• monialaisen osaamisen vahvempaa hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Yhteistyöalustojen valttikortteja ovat mahdollisuus osallistaa TKIO-toimintaan sekä kansallisia että kansainvälisiä toimijoita ja hyödyntää moderneja toimintaympäristöjä ja jo olemassa olevia yhteistyökumppanuuksia ja verkostoja. Painopistealueina Metropolia Smart Caressa ovat tällä hetkellä älykäs ympäristö ja rakentaminen, käyttäjäystävällinen teknologiakehitys, hoitohenkilöstön työnkulku, potilaiden hoitopolut ja asiakkaalle ja kansalaisille tuotettavat palvelut.

Ekosysteeminen toiminta sote-digitalisaation kehittämispotentiaalina

Ekosysteeminen toiminta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia sote-alan palvelutarpeiden kehittämiseen, kun eri toimijat yhdistävät voimansa avoimessa ja yhteistyöhön perustuvassa ympäristössä. Monialaisessa yhteistyössä syntyy uudenlaisia innovaatioita ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kantavana voimana ovat innovatiiviset, idearikkaat ja asenteeltaan ennakkoluulottomat asiantuntijat, joilla on halu ratsastaa muutoksen aallonharjalla, oppia toisilta ja edistää kestävien ratkaisujen kehittämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalinen muutos on ilmiö, joka tuo Metropolia Ammattikorkeakoulun kaikki koulutusalat yhteen. Yhteistoiminta, ekosysteeminen ajattelu ja työskentelyn mahdollistavat alustat ovat hyvä lisä vaikuttavien sote-palvelujen kehittämiseen.

Lähteet

Adner, R. 2017. Ecosystem as Structure: An Actionable Construct for Strategy. Journal of Management 43(1), 39–58. Haettu 9.5.2025. 

Arola, M., Huttula, T., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki, I., Villanen, J., Dean, T., Hyytiä, V. & Paajanen, A. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Helsinki: Sitra. Haettu 9.5.2025. 

Bughin, J., Hazan, E., Allas, T., Hjartar, K., Manyika, J., Sjatil, P. E. & Shigina, I. 2019. Tech for Good: Using technology to smooth disruption and improve well-being. Haettu 9.5.2025. 

Hameed, K., Naha, R. & Hameed, F. 2024. Digital transformation for sustainable health and well-being: A review and future research directions. Discover Sustainability 5(1), 104. 

Hyytinen, K., Virkkunen, T., Valkokari, K., Saari, P. & Grönroos, E. 2022. Kansainvälisesti merkittävät kehitys- ja kokeiluympäristöt (pdf). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:31. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Haettu 9.5.2025. 

Kaihovaara, A., Haila, K., Noro, K., Salminen, V., Härmälä, V., Halme, K., Mikkelä, K., Saarnivaara, V.-P. & Pekkala, H. 2017. Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina (pdf). Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 28. Haettu 9.5.2025.  

KBMG 2023. KPMG global tech report 2023: Healthcare sector insights. KPMG. Haettu 9.5.2025.  

Koiste, V., Laurila, T. & Perttula, P. 2021. Datalähtöisten ekosysteemien tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet terveysalalla. Helsinki: Sitra. Työpaperi. Haettu 9.5.2025.  

Kola, S., Koivukoski, U., Koponen, L. & Heino, M. 2020. Ecosystem Handbook. Helsinki: Alma Talent Oy. 

Konopik, J. 2023. The Impact of Digital Platforms and Ecosystems in Healthcare on Value Creation — A Integrative Review and Research Agenda. IEEE Access, 11, 135811–135819. IEEE Access.  

Laasonen, V., Ruokonen, H., Talvitie, J., Lähteenmäki- Smith, K., Kolehmainen, J., Ranta, T., Järvelin, A-M. & Piirainen, K. 2019. Selvitys innovaatioympäristöjen ja -ekosysteemien menestystekijöistä sekä julkisen sektorin rooleista kehityksessä (pdf). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:32. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 9.5.2025. 

Lehto, P. & Malkamäki, S. 2023. Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 (pdf). Sitra työpaperi. Haettu 9.5.2025.  

Sipari, S., Vänskä, N. & Helenius, S. 2024. Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 9.5.2025.  

STM. 2018. Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus. Valtioneuvoston julkaisusarja 22/2018. 

Unkari-Virtanen, L. (toim.) 2024. TKIO – transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. 

Valkokari, K., Valkokari, P., Rantala, T. & Nyblom, J. 2021. Exploring the Best Practices for Co-innovation in Industry and Academy Collaboration – Four Practical Case Examples. Teoksessa Camarinha-Matos, L. M., Boucher, X. & Afsarmanesh, H. (toim.) Smart and Sustainable Collaborative Networks 4.0. PRO-VE. IFIP Advances in Information and Communication Technology, vol 629. Springer, Cham. 

WHO 2021. Global strategy on digital health 2020–2025. World Health Organization. Haettu 9.5.2025. 

Kirjoittajat

• 

  Anita Ahlstrand

  Kehityspäällikkö

  Kehittäjä ja terveystieteen väitöskirjatutkija Anita Ahlstrand innostuu ihmisten kanssa monialaisesta yhdessä kehittämisestä, ketteristä kokeiluista ja teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksista. Hän toimii kehityspäällikkönä Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymässä.

  Tutustu tekijään
• 

  Mari Virtanen

  Yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

  Terveystieteilijä ja korkeakouluopettaja Mari Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti digitaalisten terveyspalvelujen, potilasohjauksen ja vaikuttavien opetusratkaisujen muotoilemiseen. Hän viihtyy aidon osallisuuden ja käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa, niin asiakkaiden, potilaiden ja alan opiskelijoiden kanssa.

  Tutustu tekijään
• 

  Suvi Sinisalo

  Kätilö, TtM-opiskelija

  Kätilö ja TtM-opiskelija Suvi Sinisalo Helsingin yliopiston terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmasta on valmistunut kätilöksi Metropoliasta vuonna 2011. Osana maisteriopintoihin kuuluvaa työelämäharjoittelua hän osallistui Metropolia Smart Care -alustan toimintamallin kehittämiseen.

  Tutustu tekijään