Rakennusosien takaisinottoa edistämässä ekosysteemikartoituksen avulla

Rakennusala on muutoksessa, kun siirrytään lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta ja resurssiviisaampaa toimintaa. Jotta rakennusosien takaisinotto ja uudelleenkäyttö voisivat aidosti vakiintua osaksi rakennusalan arkea, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä – ekosysteemityötä, jossa eri toimijat rakentavat yhdessä kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa.

Lada Stukolkina2.6.2026

© Hilda Weges, Adobe Stock

Rakennusala on muutoksessa, kun siirrytään lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta ja resurssiviisaampaa toimintaa. Jotta rakennusosien takaisinotto ja uudelleenkäyttö voisivat aidosti vakiintua osaksi rakennusalan arkea, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä – ekosysteemityötä, jossa eri toimijat rakentavat yhdessä kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa.

Lada Stukolkina2.6.2026

ProArtikkeli

Tässä artikkelissa kuvataan ekosysteemikartoituksen toteuttamista ja hyötyjä. Kokemukset ja tulokset perustuvat RETAKE – Rakennusalan energiatehokkaat takaisinottomallit kierto- ja elinkaaritaloudessa -hankkeessa toteutettuihin alustaviin ekosysteemityöpajoihin ja luovat pohjan laajemmalle ekosysteemityöskentelylle rakennustuotteiden takaisinoton parissa.

Mikä on ekosysteemi, ekosysteemikartoitus ja ekosysteemikartta?

Ekosysteemi on avoin ja jatkuvasti muuttuva yhteistyön muoto, joka rakentuu jonkin haasteen, palvelun tai tavoitteen ympärille (Valkokari, Hyytinen, Kutinlahti, & Hjelt 2020). Ekosysteemikartoitus on parhaimmillaan iteratiivinen ja yhteiskehittävä prosessi, johon pyritään osallistamaan tunnistetut sidosryhmät esimerkiksi työpajojen tai haastatteluiden kautta. Ekosysteemikartoitus on erityisen hyödyllinen silloin, kun halutaan luoda jaettua ymmärrystä alan keskeisistä toimijoista, heidän rooleistaan ja keskinäisistä suhteistaan (Rantala 2020b).

Ekosysteemikartoitukseen käytetään usein ekosysteemikarttaa, joka toimii prosessissa visuaalisena työkaluna: se tuo näkyväksi eri toimijat, heidän roolinsa sekä toimijoiden väliset arvovirrat. Visualisoinnin avulla voidaan lisäksi tunnistaa nykyiset pullonkaulat arvovirroissa, potentiaaliset yhteistyömahdollisuudet, uudet roolit ja tiedonvaihdon tarpeet. Ekosysteemikartta muodostaa vahvan pohjan uusien liiketoimintamallien kehittämiselle ja kokeilulle, ja se kehittyy jatkuvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (Rantala 2021a.)

Ekosysteemin dynaamisen luonteen vuoksi sen käynnistysvaiheessa tarvitaan yleensä orkestraattori. Ekosysteemin orkestraattori mahdollistaa kohtaamisia ja jaetun näkemyksen muodostumista ekosysteemin toimijoiden kesken sekä seuraa toimintaa ja monimuotoisuuden edistämistä. Orkestraattorina voi toimia yksi tai useampi taho.

Ekosysteemikartoitus RETAKE-hankkeessa

RETAKE – Rakennusalan energiatehokkaat takaisinottomallit kierto- ja elinkaaritaloudessa -hankkeessa kehitetään malleja, joissa valmistaja sitoutuu ottamaan tuotteensa takaisin käytön päätyttyä. Palautetut tuotteet kunnostetaan ja myydään uudelleen, mikä pidentää tuotteiden ja asiakassuhteiden elinkaarta, vähentää energiankulutusta ja luo uutta, taloudellisesti kannattavaa ja vastuullista liiketoimintaa. Hankkeessa on tarkoitus luoda puitteet uudenlaiselle yhteistyölle rakennustuotteiden takaisinoton ympärille ekosysteemikartan avulla.

Hankkeen työpajoissa ekosysteemikarttaa hyödynnetään tärkeiden roolien ja toimijoiden tunnistamiseen sekä olemassa olevien ja uusien yhteistyömahdollisuuksien esiin nostamiseen. Kartoituksen avulla pyritään löytämään myös konkreettisia kehityskohteita, joihin tarttumalla voidaan vauhdittaa rakennusalan siirtymää kohti takaisinottomalleja. Ekosysteemikartoituksen avulla pyritään myös kehittämään arvolupauksia ekosysteemin eri toimijoille.

Alustavan ekosysteemikartoituksen tulokset

Alustavan kartoituksen tekemiseksi järjestettiin hankeryhmälle ekosysteemikartoitustyöpajat Tampereen ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa (15.9.2025 ja 4.12.2025). Työpajoissa syvennyttiin sekä nykytilanteen tarkasteluun että RETAKE-takaisinottoekosysteemin tavoitetilan visiointiin. Artikkelissa esiteltäviä tuloksia on täydennetty myös RETAKE-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 12.1.2026 saaduilla kommenteilla.

Molemmissa työpajoissa käytettiin työvälineinä paperia, erivärisiä tusseja, Vision Factory Oy:n mallipohjaa sekä tarralappuja (Vision Factory 2022). Tulosten käsittelyn helpottamiseksi sekä saavutettavuussyistä tulokset siirrettiin lopuksi digitaaliseen muotoon.

Havaintoja nykytilasta

Nykytilanteen tarkastelun tavoitteena oli selvittää, mitä toimijoita ja rooleja rakennusosien takaisinottoekosysteemi voisi koskea ja millaisia arvovirtoja heidän välillänsä tällä hetkellä kulkee.

Nykytilan ekosysteemikartan laadinta aloitettiin listaamalla kaikki toimijat ja roolit tarralapuille, sijoittamalla laput fläppitaululle ja yhdistämällä ne nuolilla, jotka kuvasivat arvovirtoja. Hankeryhmä päätti tarkastella nykytilaa rakennushankkeen näkökulmasta: miten siihen osallistuvat toimijat vuorovaikuttavat juuri nyt ja missä voi ilmetä ongelmia rakennusosien takaisinoton näkökulmasta.

Havainto 1: Takaisinottomallin onnistuminen edellyttää lisää sitoutuneita osapuolia

Työpajan johtopäätös oli, että takaisinoton onnistumiseksi tarvitaan enemmän sitoutuneita osapuolia kuin mihin rakennuttamisprojekteissa yleensä on totuttu. Perinteiseen malliin verrattuna, jossa tilaaja (kuvassa ”omistajat tilaajan roolissa”), suunnittelija, urakoitsija (kuvassa ”toteuttajat”) ja käyttäjä muodostavat keskeisen osapuolikentän, lisäksi purkutoimijoilla, varastonhallinnalla, logistiikkatoimijoilla, tukkukauppiailla sekä tuotevalmistajalla on tärkeä rooli (kuva 1).

Mallien vertailu. Kuva avattu leipätekstissä.
Kuva 1. Takaisinottomallin ja perinteisen rakennuttamisprojektin verkoston vertailu.

Takasinottomallin mukaisten toimijoiden roolit ja merkitys verkostolle:

  • Rakennusosien takaisinoton kannalta purkutoimijat ovat tärkeitä, koska heidän osaamisensa ratkaisee, saadaanko osat irrotettua ehjinä eikä jätteenä.
  • Varastonhallinta on olennaista, jotta takaisin otetuille osille on paikka, jossa ne säilyvät hyväkuntoisina ja josta niiden määrä, laatu ja soveltuvuus voidaan tarkistaa myöhempiä hankkeita varten.
  • Logistiikkatoimijat varmistavat, että osat liikkuvat purkukohteesta varastoon ja sieltä uudelleenkäyttökohteisiin taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevästi.
  • Tukkukauppias tai muu välittäjä luo käytetyille osille markkinan kokoamalla tarjonnan, tuotteistamalla ja myymällä osia sekä lisäämällä luottamusta niihin.
  • Tuotevalmistaja on keskeinen, koska hän voi suunnitella tuotteet alun perin purettaviksi ja uudelleenkäytettäviksi. (Green Building Council Finland 2025.)

Lisäksi yhtenä täydennyskohteena nykytilan kartoitukseen ohjausryhmän kokouksessa korostui urakoitsijan merkittävä rooli rakennustuotteiden valinnassa. Urakoitsija hyödyntää yleensä omaa hankintaketjuaan ja voi esittää vaihtoehtoisia tuotteita alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka suunnittelija valitsisi projektiin tietyn kierrätettävän osan, urakoitsijalla on silti mahdollisuus vaihtaa se toiseen uuteen tuotteeseen, esimerkiksi jos takaisinotettava osa ei ole kustannuksiltaan kilpailukykyinen. (RETAKE-hankkeen ohjausryhmän kokous, muistiinpanot 12.1.2026.)

Havainto 2: ekosysteemi tarvitsee uusia rooleja ja toimijoita

Toinen havainto työpajoissa oli, että takaisinottomallissa tarvitaan hankejohtajan tyyppinen toimija (tai toimijat), joka loisi yhteishenkeä ja hallitsisi vuorovaikutussuhteita ekosysteemin osapuolten välillä. Ekosysteemityön kontekstissa tällaista toimijaa kutsutaan orkestraattoriksi. Kuvassa 1 on kuvattu hankeryhmän ensimmäiseen työpajaan perustuen RETAKE-takaisinottomalli ja perinteisen rakennuttamisprojektin malli. Vasemman kuvion keskellä on rooli vastuutaho(i)lle, joka ohjaisi yhteistä tekemistä ja rakentaisi luottamusta toimijoiden välille, ja joka on tällä hetkellä vielä määrittelemättä.

Takaisinoton edistämiseksi olisi tärkeää nimetä uuteen rooliin taho eräänlaiseksi rakennusosien takaisinoton lähettilääksi tai muutosagentiksi. Hankeryhmä antoi roolille nimen RETAKE Mastermind ja sitä kuvataan tarkemmin Visio toimivasta takaisinotosta -kappaleessa.

Havainto 3: nykyiset tietovirrat eivät vielä tue takaisinottoa

Arvovirtojen tarkastelun tavoitteena on tunnistaa, missä syntyy todellista arvoa ja missä on hukkaa (viiveet, turhat vaiheet, virheet), jotta prosessia voidaan parantaa (Nobo 2023). Työpajoissa arvovirtoja tarkasteltiin erityisesti toimijoiden välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta rakennushankkeen laajuudessa. Arvovirrat kuvattiin erivärisin nuolin: punaisella materiaalivirrat, sinisellä rahavirrat, mustalla tietovirrat ja vihreällä palveluvirrat (kuva 2).

Kuvan sisältö on avattu leipätekstissä.
Kuva 2. Nykytilassa kartoitetut toimijat ja niiden väliset arvovirrat, täydennettynä ohjausryhmän kommenteilla.

Osapuolet

  • Hankkeen johto
  • Käyttäjät
  • Suunnittelijat
  • Omistajat tilaajan roolissa
  • Toteuttajat / urakoitsijat
  • Aliurakoitsijat
  • Tuotevalmistajat
  • Jälleenmyyjät
  • RT-kortit

Arvovirtojen tyypit (selite)

  • Materiaalivirrat – tuotteet, kierrätysmateriaalit, jätteet ym.
  • Rahavirrat – ostot, vuokra- tai palvelumaksut, takaisinottomaksut, jälleenmyyntitulot.
  • Tietovirrat – tuotetiedot, asennustiedot, huoltotiedot, omistusoikeuden siirrot, säännökset, standardit, raportointi jne.
  • Palveluvirrat – suunnittelu, asennus, huolto, tarkastus, palautuslogistiikka, kunnnostus jne.

Arvovirrat ydintoimijoiden välillä

(Ydintoimijat: Hankkeen johto, käyttäjät, omistajat, suunnittelijat, toteuttajat) 

Hankkeen johdolta on tietovirrat kaikkien muiden ydintoimijoiden suuntaan.

Käyttäjien ja omistajien välillä on tietovirrat, palveluvirrat ja rahavirrat molempiin suuntiin.

Käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä on tietovirrat ja paveluvirrat molempiin suuntiin.

Omistajien ja toteuttajien / urakoitsijoiden välillä on tietovirrat ja palveluvirrat molempiin suuntiin sekä materiaalivirta toteuttajilta / urakoitsijoilta omistajille.

Suunnittelijoiden ja toteuttajien / urakoitsijoiden välillä on tietovirrat ja palveluvirrat molempiin suuntiin.

Omistajien ja suunnittelijoiden välillä on rahavirta molempiin suuntiin.

Arvovirrat muiden toimijoiden kanssa

Toteuttajilta / urakoitsijoilta on aliurakoitsijoille rahavirta ja aliurakoitsijoilta toteuttajille / urakoitsijoille materiaalivirta.

Tuotevalmistajilta on materiaalivirta toteuttajille / urakoitsijoille. Molempien välillä on rahavirrat.

Tuotevalmistajalta on palveluvirta RT-korteille.

Tuotevalmistajalta on materiaalivirta jälleenmyyjille.

Tuotevalmistajalta on tietovirta suunnittelijoille.

RT-korteilta on palveluvirta suunnittelijoille.

Jälleenmyyjiltä on tietovirta suunnittelijoille.

Ohjausryhmän kokouksen jälkeen täydennetyt sisällöt, jotka ovat lisätty kuvioon sivukommentteina

Toteuttajien/urakoitsijoiden  yhteydessä: Urakoitsijan valinnan jälkeen hän usein hyödyntää omaa hankintaketjuaan ja tuo tarjolle vaihtoehtoisia tuotteita, jolloin rakennusvaiheessa tuotteita vaihdellaan paljon.

RT-korttien yhteydessä: Tuote- ja materiaalivalmistajat laativat RT-kortteja ja laittavat tiedot nettisivuille.

Jälleenmyyjien yhteydessä: Jälleenmyyjillä on käytännön tietoa tuotteista, esimerkiksi siitä, mistä tuotteista on tullut reklamaatioita, mitkä tuotteet ovat toimineet hyvin ja mitkä kestävät oikeasti käytössä. Heillä on paljon sellaista tietoa, jota RT-kortit eivät kerro.

Työpajoissa todettiin, että rakennushankkeiden tietovirrat perustuvat nykytilassa pitkälti ihmisten tekemään työhön, kuten projektipäälliköiden seurantaan ja koordinointiin. Tieto kulkee osapuolten välillä pääasiassa osana heidän tarjoamiaan palveluja, eikä automatisoituja rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön liittyviä tietovirtoja tällä hetkellä juurikaan ole.

Keskusteluissa tunnistettiin yksi keskeinen pullonkaula tietovirtoihin liittyen: uudelleenkäytettävien rakennusosien tiedot eivät tällä hetkellä välity suunnittelijoille, mikä on selkeä tietovirran puutee. Lisäksi, kuten aiemmin todettiin, urakoitsijoilla on edelleen päätösvaltaa valita suunnitelmista poikkeavia vaihtoehtoisia tuotteita, mikä vaikuttaa suoraan sekä raha- että materiaalivirtoihin.

Nykytilanteessa rakennustuotteiden valinnassa tukeudutaan pääasiassa RT-kortistoon, jonka tuotekorteista löytyvät tuotteita koskevat lait, määräykset ja perustiedot. Tuote- ja materiaalivalmistajat syöttävät tietonsa itse RT-tietokannan verkkosivuille (Rakennustieto n.d.). Ohjausryhmän kokouksessa kuitenkin huomautettiin, että kaikki tarvittava tieto ei löydy RT-kortistosta: esimerkiksi käytännön kokemukset, reklamaatiot, tuotteiden toimivuus ja todellinen kestävyys ovat usein paremmin jälleenmyyjien tiedossa. Takaisinottomallin näkökulmasta juuri tämänkaltaisella tiedolla voisi olla erityistä arvoa ostajille, minkä johdosta myös jälleenmyyjät voisivat olla avaintoimijoita takaisinottomallin toteuttamisessa. (RETAKE-hankkeen ohjausryhmän kokous, muistiinpanot 12.1.2026.)

Muut tunnistetut pullonkaulat sekä RETAKE-takaisinottomallin esteet

Työpajoissa nousi esiin myös muita esteitä takaisinotolle. Esimerkiksi kierrätysosien ostaminen ja myyminen on toimijoiden mielestä usein hidasta ja työlästä. Yksi syy tälle on rakennusosien varastoinnin haasteellisuus, sillä sopivien säilytystilojen, logistiikan ja tuotteiden laadunvarmistuksen järjestäminen vaatii merkittäviä resursseja (Vanhala 2025).

Lisäksi nykyinen lainsäädäntö ei tunnista takaisinottomallin mukaista toimintaa, koska se on laadittu uudisrakentamisen näkökulmasta. Siksi säädökset asettavat tiukat vaatimukset tuotteiden laadulle ja turvallisuudelle, mikä vaikeuttaa takaisinoton toteuttamista käytännössä. Samalla yhtenäisten käytäntöjen ja selkeiden merkintöjen puute vaikeuttaa uudelleenkäytettävien osien laadun ja soveltuvuuden varmistamista, mikä lisää epäröintiä niiden hyödyntämisessä. Tämä luo epävarmuutta ja hidastaa kiertotalouden mukaisen takaisinoton kehittymistä rakennusalalla. (UURAKET-hankkeen raportti; Lindgren 2026.)

Aikataulu- ja prosessiongelmat muodostavat myös merkittävän esteen takaisinotolle. Rakennushankkeissa koetaan usein, ettei rakentamisen käynnistyessä ole ”aikaa ylimääräisille selvityksille”. Takaisinotettavien materiaalien kartoitus ja sovittaminen suunnitelmiin tulisi tehdä oikea-aikaisesti hankkeen alkuvaiheessa, mutta tämä aikaikkuna menetetään usein käytännön kiireiden ja totuttujen toimintatapojen vuoksi. (Haaspuro 2026.)

Myös kannusteiden ja jaetun hyödyn puute hidastaa takaisinoton yleistymistä (Haaspuro 2026). Esimerkiksi rautakaupoilla olisi periaatteessa valmiudet myydä käytettyjä rakennusosia, mutta liiketoimintamallit ja taloudelliset kannusteet eivät vielä tue tätä toimintaa.

Visio toimivasta takaisinotosta

Jälkimmäisessä työpajassa visioitiin, millaisessa ekosysteemissä takaisinottotoiminta onnistuisi ja mitkä ovat RETAKE-takaisinottoekosysteemin tavoitteet.

Päädyttiin siihen, että takaisinottoekosysteemin sidosryhmiä yhdistävä tavoite on edistää kiertotaloutta ja vastuullisuutta pidentämällä tuotteiden elinkaarta sekä luomalla kannattava, selkeä ja yleistettävä toimintamalli. Kuvassa 3 on esitetty muita tavoitteita, joista keskusteltiin työpajassa.

Kuvan sisältö on avattu leipätekstissä.
Kuva 3. Työpajassa muotoillut takaisinottoekosysteemin tavoitteet.

Arvot

  • vastuullisuus
  • resurssiviisaus
  • energiatehokkuus 

Tavoitteet

  • edistää kiertotaloutta
  • pidentää tuotteiden elinkaarta
  • luoda kannattavaa liiketoimintaa
  • soveltaa ja yleistää mallia suojaten ekosysteemin hyödyntämistä erilaisissa hankkeissa 
  • kehittää modulaarisuutta uudelleenkäytön ajurina
  • löytää hyötynäkökulmat eri toimijoille
  • edistää rakennusalan kestävää kilpailukykyä
  • edistää ennustettavuutta rakennusosien jäännösarvoille
  • tunnistaa, vaalia ja vivuttaa rakennusosiin yhdistettyjä aineettomia arvoja
  • luoda selkeä malli toiminnalle
  • säilyttää mahdollisimman korkea arvo mahdollisimman vähällä vaivalla
  • uudistaa rakennusalaa sekä sen muutoshalukkuutta ja innovointikykyä
  • kasvattaa rakennusalan resilienssiä ja huoltovarmuutta kohti omavaraisempaa rakennusalaa 

Ekosysteemin kokoonpanoa jäsennettiin sidosryhmäkartan avulla. Siinä kartan keskelle sijoitettiin mahdolliset toimintaa ohjaavat orkestraattorit, seuraavalle kehälle kehitysryhmät, jotka ovat aktiivisesti mukana toiminnassa, ja ulkokehälle tahot, jotka seuraavat ekosysteemin toimintaa (kuva 4).

Ekosysteemikartta, kuvan sisältö on avattu leipätekstissä.
Kuva 4. Rakenteilla hankeryhmän visioima takaisinottoekosysteemikartta. Työkaluna Vision Factory Oy:n Ekosysteemin sidosryhmäkartta -työpohja.

Ekosysteemikartta muotoutui seuraavasti: Kuvion keskelle sijoitettiin tuotteen alkuperäinen valmistaja, tuotteen omistaja, urakoitsija, kolmannen osapuolen toimija tai RETAKE Mastermind (RETAKE yrittäjä). Nämä voisivat ottaa tai jakaa orkestraattorin roolin.

Seuraavalle kehälle eli ekosysteemin kehitysryhmiin kuuluviksi tunnistettiin

  • rakennusosan tai -tuotteen sen hetkinen omistaja
  • rakennusliikkeet
  • rakennuksen ylläpitäjä
  • edelläkävijäkiinteistönomistajat
  • ohjelmistokehittäjä, jolla on tarjota alusta olevien tuotteiden tiedonhallintaan
  • valtio ja sen määrämät säädökset
  • julkiset toimijat (kaupungit ja kunnat).

Ulommaiselle kehälle sijoitettettiin rakennustuotteiden käyttäjät sekä päättäjät (kuvassa 4 nimellä ”vaikuttavat ihmiset”). Päättäjät voivat edistää kestävään ja uudelleenkäyttöön perustuvan rakentamisen ratkaisuja ja kiertotalouteen siirtymistä.

Uusi rooli RETAKE Mastermind

Työpajoissa tunnistettiin tarve uudelle roolille takaisinoton edistämisessä. RETAKE Mastermind (kuvassa 4 nimellä Retake Yrittäjä) olisi taho, joka edistää aktiivisesti muutosta rakennusalalla. Mastermind voisi toimia koko takaisinottoekosysteemin orkestraattorina tai vaihtoehtoisesti tietyn yrityksen ja sen verkoston välisenä yhdistäjänä.

RETAKE Mastermind -toimija voisi esimerkiksi olla yhteydessä kuntiin ja kiinteistönomistajiin kartoittaen uudelleenkäytettäviä rakennusosia sekä vastata niiden logistiikasta ja varastoinnista. Lisäksi rooliin voisi kuulua yhteydenpito uusiin ostajiin, suunnittelijoihin ja muihin sidosryhmiin. Tämä edellyttäisi toimijalta hyvää suunnittelu- ja myyntiosaamista, uudelleenkäyttötuotteiden jälleenmyyntihintojen tuntemusta sekä näkemystä rakennusosien jatkokäytön mahdollisuuksiin.

Työpaja, kolme henkilöä pöydän ääressä etualalla, kolme henkilöä taka-alalla fläppitaulun edessä.
Kuva 5. Valokuva toisen työpajan pienryhmätyöskentelystä, jossa osallistujat visioivat tulevaa takaisinottoekosysteemiä ja sen tavoitteita. Työpajassa hyödynnettiin Galleriakävely-menetelmää.

RETAKE Mastermind -taholla tai -henkilöllä tulisi olla myös osaamista tiedonhallinnassa, käytössään uudelleen käytettävien materiaalien tuotetietopankki sekä hyvää tuntemusta digitaalisen tuotepassin vaatimuksista. Lisäksi korostettiin ympäristöosaamisen merkitystä ja valmiutta omaksua uudenlaisia taitoja.

Tässä vaiheessa on tärkeää huomioida, että RETAKE-takaisinottoekosysteemin uudet roolit ja niiden vastuut eivät ole lopullisia. Visiointia jatketaan tarkastelemalla ja täsmentämällä niitä sekä koko ekosysteemikarttaa haastattelujen ja uusien työpajojen perusteella. Sen vuoksi pidämme toimintamallin tässä vaiheessa tarkoituksella joustavana.

Ekosysteemikartta näyttää tietä rakennusalan kiertotaloudelle

Alustavan ekosysteemikartoituksen tuloksena RETAKE-hanketiimi on laatinut kaksi ekosysteemikarttaa: nykytilaa kuvaavan kartan sekä visiokartan, jossa rakennusosien takaisinotto on luonteva osa rakennusalan toimintaa. Molemmat kartat elävät ja tarkentuvat hankkeen edetessä tutkimuksen ja pilotointien tuottamien oivallusten myötä.

Tarkasteltaessa nykytilaa keskeisin havainto on, että RETAKE-takaisinottomallin toimijakenttä on selvästi laajempi kuin perinteisessä rakennushankkeessa. Toimiva ekosysteemi edellyttäisi uusia rooleja, jotka vastaisivat muun muassa tiedonhallinnasta, logistiikasta ja rakennusosien varastoinnista, sekä selkeää orkestraattoria, joka ohjaisi vuoropuhelua sidosryhmien välillä. Nykytilassa tietovirrat ovat puutteellisia ja pitkälti yksittäisten ihmisten varassa: rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyvä tieto ei kulje järjestelmällisesti toimijoiden välillä. Lisäksi varastoinnin ja logistiikan haasteet sekä taloudellisten kannusteiden puute hidastavat alan siirtymistä kiertotalouteen ja takaisinottomalleihin.

Ekosysteemikartoitus on välttämätön askel rakennusosien takaisinoton ja kiertotalouden edistämisessä. Yksittäinen yritys ei voi muuttaa rakennusalaa yksin, vaan tarvitaan laaja, koordinoitu yhteistyö, jossa toimijat, roolit, arvovirrat ja tavoitteet tunnistetaan ja sovitaan yhdessä. Ekosysteemikartta tekee tämän verkoston näkyväksi ja avaa mahdollisuuksia uusille yhteistyö- ja palvelumalleille.

Lähteet

Green Building Council Finland 2025. Korjaussuunnitelma – 10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen (pdf). Taustaraportti 11.9.2025. Haettu 9.4.2026.

Haaspuro, T. 2026. Rakentamisen kiertotalouden haasteita. HSY. Haettu 24.4.2026.  

Lindgren, S. 2026. Uudet ajattelumallit kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Raksablogi 9.1.2026. Haettu 1.2.2026.  

Nobo. 2023. Miten Value Stream Mapping menetelmä voi parantaa liiketoiminnan tehokkuutta? Haettu 22.4.2026. 

Rakennustieto oy n.d. Tuotetieto tietokanta – kansallinen tietokanta rakennustuotteiden tietojen ylläpitoon sekä julkaisemiseen. Haettu 1.6.2026. 

Rantala, M. 2020a. Miksi ekosysteemin kartoitusta tarvitaan? Gofore.

Rantala, M. 2020b. Miten ekosysteemin kartoitus tehdään? Gofore. 

RETAKE-hankkeen ohjausryhmä 2026. Ohjausryhmän kokous 12.1.2026. Muistiinpanot tekijän hallussa. 

Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas (pdf). VTT Technical Research Centre of Finland.

Vanhala, C. C. 2025. Rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuudet ja haasteet suomalaisissa purkuhankkeissa. Insinööritieteiden kandidaattiohjelma. Aalto-yliopisto.

Vision Factory 2022. Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä. Valtiolla.fi verkkosivu. Haettu 10.4.2026. 

Kirjoittaja

  • Lada Stukolkina

    Projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu

    Lada Stukolkina työskentelee Metropoliassa palvelumuotoilun asiantuntijana ja projektipäällikkönä.

    Tutustu tekijään