Muistatko lapsena saaneesi leimoja, kangasmerkkejä tai kultaisia tähtitarroja jonkin kerho- tai harrastustoiminnan yhteydessä? Niillä palkittiin pientä ihmistä osallistumisesta ja taidoissa kehittymisestä. Osallistumismerkkejä aikuiset saavat harvemmin. Osaamismerkit jatkavat osaamisen osoittamisen perinnettä, ammatillisessa ympäristössä.
Osaamismerkkien syntymisen taustalla oli tavoite kehittää sellainen konsepti, joka mahdollistaa formaalin ja informaalin oppimisen lisäksi myös non-formaalin oppimisen kautta saatujen taitojen ja osaamisen tunnistamisen ja tekee ne näkyviksi ja vertailtaviksi. (Karjalainen, Lindén & Eskola 2018)
Hankkeita toteutettaessa viestinnällä on tärkeä rooli hankkeen tuomisessa yleisöjen tietoon, tavoitteiden saavuttamisessa ja tulosten levittämisessä. Parhaassa tapauksessa projektipäällikön työparina on viestinnän asiantuntija. Hankeviestijöillä on erilaisia koulutus- tai työkokemustaustoja, sillä tehtävään voi kasvaa monia polkuja pitkin. Koska viestinnän alalla työskentelyyn ei vaadita tiukasti määriteltyjä koulutuksia eikä alan ammateilla ole nimikesuojaa, kuka tahansa voi ilmoittaa olevansa hankeviestijä. Tästä voi aiheutua ammattitaitoon liittyviä ali- tai ylimitoitettuja oletuksia, kun hankkeeseen rekrytoidaan viestijää.
Jatkuvan oppimisen vaatimus korostuu digiajassa
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, eikä kukaan pärjää koko uraansa kerran hankituilla tiedoilla ja taidoilla. Henkilöstön suunnitelmallisesti toteutetulla osaamisen uudistumisella on tärkeä rooli organisaatioiden menestyksen kannalta. Kaiken asiantuntijatyön vaatimukset kasvavat tulevaisuudessa. Työntekijän on kuitenkin tarpeetonta käydä suorittamassa vuosia kestäviä tutkinto-opintoja pelkästään osaamista päivittääkseen, sillä korkeakouluissa ja yksityisillä koulutusyrityksillä on tarjolla erilaajuisia ja -kestoisia täydennyskoulutuksia. Näiden lisäksi oppimista voi tapahtua eri tavoin, esimerkiksi harrastuksissa, työyhteisössä kollegoilta oppien tai vaikkapa verkossa tutoriaalivideoita katsellen. Jokin ammatillisesti tärkeä uusi taito voi kehittyä työn sivutuotteena, pienissä erissä mutta systemaattisesti mikro-oppien.
Erilaisten epämuodollisten mutta tavoitteellisten oppimistapahtumien yhteydessä oppijat kehittävät ja jalostavat tulevaisuustaitojaan, mutta näin hankittua osaamista on vaikeaa saada näkyviin formaalin koulutuksen arviointijärjestelmissä ja osana rekrytointiprosesseja yleisemminkin. (Karjalainen, Lindén & Eskola 2018)
Täysin oman arvion varaan ei kuitenkaan voi työntekijän osaamisen kehittymistä jättää, vaan tarvitaan työnantajien puolelta aikaa sekä rahaa osaamisen kehittämiseen ja sen arviointiin. Useimmat työnantajat kannustavatkin työntekijöitään kehittämään omaa osaamistaan. Työntekijöillä on yleisesti työsopimuksessa kuvattu tehtävä, mutta varsinaisessa työssä tarvittavat taidot ja yksilön koko osaamisen kirjo ovat eri laajuisia. Uransa alussa olevalla työkokemusta on suppeammin, mutta hänellä voi olla hallussaan uusimmat välineet ja osaaminen. Pitempään viestijänä toimineella voi olla kokemusta ja syväosaamista joissain aihealueissa, ja pintapuolista ymmärrystä monessa muussa. Aikuinen tietää itse parhaiten, minkälainen tapa oppia uutta motivoi häntä parhaiten. Useimmiten asiantuntijatyötä tekevä osaa myös arvioida, minkälaisiin työtehtäviin nykyosaaminen antaa valmiudet.
Kun osaamista kehitetään nykyisen työroolin tarpeisiin, ajattelussa on lyhytnäköisyyden riski. Tulevaisuudessa odottaa kymmenittäin ammatteja, joilla ei vielä ole nimiä. Itseään johtamaan oppinut asiantuntija kykenee toivottavasti ennakoimaan, minkälaista osaamista kannattaa hankkia varautuakseen tulevaisuuden työtehtäviin ja uramuutoksiin.
Osaamismerkit ovat väline eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseen
Osaamismerkkejä käytetään tapana tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista niin osana opintoja kuin työuran aikana (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus 2022). Osaamismerkki voi olla osoitus siitä, että on suorittanut verkossa yhden digitaalisen työvälineen osaamista arvioivan kurssin tai laajemman ammattitaitoa kehittävän kokonaisuuden.
Osaamismerkit ovat visuaalisia symboleja jonkin asian osaamisesta (englanniksi competence-based open badges) ja soveltuvat informaalin ja non-formaalin oppimisen todentamiseen. Sähköisen osaamismerkin saadakseen merkin hakijan pitää osoittaa osaaminen jollain tavoin, kuten kurssisuorituksella tai osaamisnäytteellä. Hyväksytty näyte johtaa merkin myöntämiseen. (Heinonen 2020)
Kun saman osaamisen voi hankkia viralliselta kouluttajalta tai itse työarjessa tekemällä oppien, voi työnantajalle herätä kysymys osaamisen tasosta ja laadusta.
Turhaa henkselienpaukuttelua osaamismerkit eivät kuitenkaan tue. Digitaalinen osaamismerkki on konkreettinen sähköinen todiste osaamisesta, merkkiin liittyvistä osaamistavoitteista ja arviointikriteerit, joiden perusteella osaaminen on tunnustettu (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus 2022).
Osaamismerkit vahvistavat minä-pystyvyyttä, sillä osaaja eli osaamismerkkien haltija hallinnoi itse osaamistaan ja osaamismerkkejään, valiten mitä merkkejä ja miten jakaa eteenpäin. (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2022)
Osaamismerkit eivät ole uusi asia. Niiden luominen vaatii systemaattista työtä, sisältöjen määrittelyä ja ymmärrystä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keinoista eri aloilla. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa on kehitetty osaamismerkkejä pelialalle niin kotimaisessa Osaamisen pelimerkit -hankkeessa kuin myöhemmin Euroopan-laajuisissa hankkeissa. Pelialan osaamismerkkijärjestelmän kehittämistyössä oli mukana korkeakouluja ja alan kotimaisia yrityksiä edustava järjestö. Osaamismerkkien luomisessa määriteltiin alalla tarvittavia taitoja ja kompetensseja. Pelialan sisällä on useita eri ammatteja, ja osaamismerkit pohjautuivat eri ammattien vaatimien osaamisten yksityiskohtaisiin määrittelyihin osaamistasoja myöten (Heinonen 2020). Ensimmäinen pelialan osaamismerkistö oli valmis vuonna 2020, mutta työ ei ole valmis. Toimialalla koettiin tarvittavan Euroopan-laajuisesti yhtenäisiä standardeja, ja tämä työ jatkuu yhä. Samankaltaisen prosessin läpikäynti on odotettavissa hankeviestijän osaamismerkkien kehittämisessä, mikäli sellaiseen ryhdytään.
Mikä erottaa hankeviestijän työn muusta viestinnästä?
Viestintää voidaan sanoa olevan kaikkialla, missä on vuorovaikutusta. Sillä tavoitellaan tiedon jakamisen lisäksi yhteisen ymmärryksen löytämistä ja merkityksen mieltämistä. Viestintä itsessään on sateenvarjotermi, jonka alle mahtuu monenlaista osaamista. Yksi viestinnän ammattilainen ei yleensä ole erikoistunut kaikkiin mahdollisiin viestinnän lajeihin, mutta useimmilla on laaja osaamisen erilaisista osa-alueista kirjallista, visuaalista, suullista tai digitaalista viestintää. Osaamista voi kohdistaa strategiaviestinnästä tiedottamiseen ja sosiaalisen median sisällöntuotantoon sekä markkinointiviestintään.
Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu oppimistoiminnan lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI), ja siitä suurta osaa tuetaan ulkopuolisella hankerahoituksella. Metropolia Ammattikorkeakoulun vuosittain toteutettavissa lähes sadassa TKI-hankkeessa työskentelee asiantuntijoita, lehtoreita, projektipäälliköitä, taloushallinnon ammattilaisia ja viestinnän tekijöitä.
Joskus jo sana hanke tuntuu puisevalta, hanketyö koetaan jargonia vilisevänä pöhinänä. Oma käsitykseni viestijän roolista hankkeissa on vinoutunut myönteisempään suuntaan. Hankeviestijän tulee työssä onnistuakseen ymmärtää niin toimialan dynamiikkaa, viestintäkulttuuria kuin hankkeen yleisöjen tarpeita. On toimittava annettujen aika- ja budjettiresurssien rajoissa ja pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla saavutetaan hankkeen toteuttajien ja rahoittajien tavoitteet. Samalla viestijä on hankkeessa aina uuden äärellä, sillä jokainen hanke on ainutkertainen kokonaisuus. Sisältöjen puolesta hankeviestijä on tulkitsemassa uusinta tutkimusta, kehittämistyötä ja innovaatioita erilaisille yleisöille.
Mistä muodostuisivat hankeviestijän osaamismerkit?
Viestijällä on paikkansa hankkeessa, tarjoamassa tukea hankkeen onnistumiselle. Olen omassa työssäni hankeviestinnän tekijänä ja viestijöiden esihenkilönä pohtinut, että hanke- että viestintätyön osaamista yhdistävä tehtävä voitaisiin tunnistaa omaksi ammatikseen. Edistääkseni tätä ajattelua olen oman kokemukseni pohjalta hahmotellut osaamisvaatimuksia, joiden koen kuuluvan hankeviestijän työhön. Niihin kuuluvat:
- projektiosaaminen
- viestintäosaaminen
- tulevaisuusosaaminen.
Projektityyppistä työtä tehdään viestintäalalla, mutta projekteja on erilaisia. Hankkeet ovat aina ainutkertaisia. Niiden toteuttamiseksi muodostetaan väliaikainen projektiorganisaatio, johon siirtyy tekijöitä yleensä ainakin kahdesta eri organisaatioista. Hanketoimijoiden välille on tärkeä luoda hyvää vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä. Projektipäällikön vastuulla on usein johtaa hankkeen toimijoiden ja rahoittajan välistä viestintää, mutta hankkeen viestinnällisten ratkaisujen suunnittelussa, viestintäkanavien ja -työvälineiden valinnassa käännytään hankeviestijän puoleen.
Projektinhallinnassa aika, budjetti ja työaikaresurssien tehokas käyttö ovat kriittisiä tekijöitä hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle. Tähän kuuluu myös hankkeen vaiheistuksen ymmärrys, eli hankesuunnitelman työpakettien eri- tai samantahtinen toteuttaminen. Hankkeen työsuunnitelmaan kirjatut työpaketit sisältävät suoritettavaksi luvattuja toimenpiteitä, joihin usein tarvitaan mukaan hankkeen kohderyhmiin kuuluvia osallistujia. Nämä voivat olla yleisötutkimuksia, koulutuksia, tapahtumia, työpajoja tai pilotointeja. Työpakettien ja hankkeen kokonaisviestinnällisten tarpeiden ennakointi ovat hankeviestijän erityisosaamista. Viestintää tarvitaan osallistujien rekrytointiin sekä työpakettien ja hankkeen lopputulosten levittämiseen.
Tulevaisuuden tutkiminen ja muotoilu ovat osa hankeviestijän työtä. Hankeviestijä saattaa olla sellaisen asian äärellä, jolle ei vielä ole vakiintunutta sanastoa tai kuvastoa arkikielessä. Silloin viestijää tarvitaan luomaan keinoja, joilla kehitteillä olevat toimintatavat tai tuotteet siirtyvät luontevasti nykytilan jatkumoksi, ja yleisö löytää tulevaisuuden todellisuudesta merkityksellisiä kytkentöjä omaan arkeensa.
Erottuisiko hankeviestinnän osaaminen osaamismerkeillä?
Jos hankeviestinnän osaaminen tunnistetaan ja halutaan tunnustaa omaksi viestinnän erikoistumisalueekseen, olisiko paikallaan hanketoiminnan ja viestinnän alan tekijöiden koota ajatuksia yhteen kompetenssien määrittelemiseksi? Uskon itse, että tarkempi osaamistarpeiden tarkastelu hyödyttäisi niin hankeviestijöitä kuin työnantajia. Rekrytoinneissa olisi helpompi kohdentaa tehtävien vaativuus- ja palkkatasot oikein. Junioritason osaamisen syventämiselle kohti senioritasoa voisi olla valmiita suuntaviivoja.
Omasta näkökulmastani hankeviestinnän osaamismerkit eivät kilpailisi muiden viestinnän alan jo olemassa olevien osaamismerkkien kanssa. Hankeviestijän osaamismerkkeihin voisi kuulua teknisempien projektinhallinnan sekä viestinnän suunnittelun ja toteutuksen osa-alueiden lisäksi monia geneerisiä taitoja, kuten taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien viestintäratkaisujen toteuttaminen. Tämän lisäksi osaamisiin kuuluisi erityisesti ihmisten kanssa työskentelylle oleellisia taitoja, kuten fasilitointitaitoja, yhteisöllisyyden luomista, luovaa ongelmanratkaisua ja tunneälyä.
Voisipa osaamisvaatimuksiin sisällyttää myös hankemaailmasta tuttua kehittämisosaamista ja tulevaisuuden visiointia, kohderyhmien osallistumisen edistämistä yleisölähtöisesti, ja näkymättömän tuomista näkyväksi, viestinnän vaikuttavin keinoin.
Lähteet
Heinonen, S. 2020. Osaamisen tunnistaminen osaamismerkeillä – pelialan osaamistavoitekartta. Osaamisen pelimerkit -hankkeen blogi 4.6.2020. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Karjalainen, H., Lindén, J. & Eskola, J. 2018. Tulevaisuustaidot ja Open Badges -osaamismerkit. Osaamismerkkien mahdollisuudet ja haasteet korkeakoulutuksessa. Tampereen yliopisto.
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus 2022. Miksi osaamismerkit? Julkaistu 29.06.2022.
Kirjoittaja
-
Milla Åman Kyyrö
Asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu, tiimivastaava, hankeviestintä- ja julkaisupalvelut. Toimituskunnan jäsen, Metrospektiivi Pop ja Metrospektiivi Pro.Viestinnän asiantuntijana Millalle on ilo kehittää asioita yhdessä ja toteuttaa yleisöjen tarpeita palvelevaa hankeviestintää.
Tutustu tekijään