Avainsana: Työelämä
-
Ilona Arosalo
Kielituettu markkinointikoulutus avasi oven suomalaiseen työelämään
Korkeakoulututkinto taskussa, mutta pääsy omalle alalle suomalaiseen työelämään ei onnistu. Tilanne on todellinen monelle korkeakoulutetulle maahanmuuttajalle. Tässä artikkelissa kuvataan, kuinka Metropolia Ammattikorkeakoulun kielituettu markkinointikoulutus yhdisti ammatillisen osaamisen kehittämisen ja suomen kielen taidon vahvistamisen käytännön kautta.
-
Johanna Holvikivi, Janett Halonen
Matalan kynnyksen valmentavat opinnot osaksi matkaa työelämään ja arkeen
Meidän jokaisen on mahdollista oppia uutta yhdessä toistemme kanssa elämässämme erilaisissa yhteyksissä. Matalan kynnyksen valmentavia opintoja lähdettiin rakentamaan heikommassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jotta heillä olisi mahdollisuus osallistua opintoihin ja kartuttaa omaa osaamista mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
-
Laura Matikainen
Yli 55-vuotiaista puhutaan mediassa ja hankkeen viestinnässä eri tavoin
Yli 55-vuotiaiden asema niin työelämässä kuin mediassa on usein ristiriitainen. Heistä puhutaan usein ongelmien, riskien ja ikäsyrjinnän kautta, mikä vahvistaa ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita heitä kohtaan. Todellisuudessa yli 55-vuotiaat muodostavat suuren ja moninaisen joukon eri alojen ammattilaisia, joilla on hyvin eritasoista ja laaja-alaista osaamista. Siitä huolimatta mediassa heidät esitetään usein ensisijaisesti taakkana yrityksille, ei vahvoina osaajina.
-
Sanna Saikko, Marjatta Komulainen
Etäkotihoitajan kestävä urapolku
Hyvinvointialueilla etäpalveluista on tullut osa iäkkäiden kotona asumisen palveluja, joilla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja mahdollisimman hyvää ja turvallista kotona asumista. Palvelumallien kehittyessä ja uudistuessa on tärkeä huomioida myös työntekijän näkökulmaa ja työurien kestävyyttä. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti etäkotihoidon työssä aloittavan työntekijän kestävän urapolun rakentumiseen.
-
Marjatta Komulainen, Päivi Sanerma
Vertaiskehittämisen mahdollisuudet kestävässä työssä
Tässä artikkelissa tarkastellaan ja arvioidaan vertaiskehittämistä menetelmänä sekä sen käyttömahdollisuuksia kestävän työn ja jatkuvan oppimisen mahdollistajana.
-
Katri Halonen
Teatterista alustatalouteen – dialogisuus epätyypillisen työn liimana
Epätyypillinen työ, kuten määräaikaisuudet, osa-aikaisuudet, keikkatyöt ja freelancer-sopimukset, ovat yleistyneet monilla aloilla. Artikkeli pohtii sitä, voisivatko opit teatterimaailmasta liittyen reilujen pelisääntöjen, vahvan yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin rakentamiseen istua myös yleisemmin epätyypillisen työn kontekstiin.
-
Sara Jokiniemi, Milla Åman Kyyrö
Jakso 1: Viestintätyön merkitys ja arvostus
Viestintäkanava-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustellaan viestintätyön merkityksestä ja arvostuksesta. Vieraana on viestintäasiantuntija Sara Jokiniemi, ja keskustelua johdattelee viestinnän asiantuntija Milla Åman Kyyrö.
-
Jyrki Konkka
Työhyvinvointi työntekijän oikeutena
Työhyvinvointi on työntekijän oikeus, ja työntekijä voi vaatia sen turvaamista työnantajalta. Kirjoittaja esittää työhyvinvointikeskusteluun näkökulman, että työhyvinvointi on arvo, jonka turvaaminen on työnantajan velvollisuus ja työntekijän oikeus samanlaisessa merkityksessä kuin me kaikki olemme velkaa toinen toisillemme tulla kohdelluksi ihmisarvon vaatimalla tavalla.
-
Sanna Saikko, Marjatta Komulainen
Yksilöllinen työnmuotoilu on tärkeä osa urasuunnittelua
Työnmuotoilulla voidaan muokata työtä, työkäytäntöjä ja työolosuhteita yksilöllisesti tai työyhteisön tasolla. Sillä voidaan myös vahvistaa työmotivaatiota, mikä on hyvän työelämän yksi tärkeä perusta.
-
Inka Saarela
Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat aitoja työelämäyhteyksiä opintojen aikana
Kansainvälisten opiskelijoiden onnistunut siirtyminen suomalaiseen työelämään on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Harjoittelut, työelämäprojektit ja mentorointi avaavat opiskelijoille ovia urapolulle, mutta kielivaatimukset ja heikot verkostot vaikeuttavat usein työmarkkinoille pääsyä. Samaan aikaan Suomen väestörakenne ja työvoimapula edellyttävät työyhteisöiltä yhä enemmän monimuotoisuuden ja kielitietoisuuden huomioimista.