Bioanalyytikon työn tekstilajeja oppimassa 

Ammattikorkeakoulututkintojen yhteisissä kompetenssisuosituksissa (Arene 2022) työelämässä toimimisen kompetenssin keskeinen tavoite on, että opiskelija ”osaa toimia ammatillisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa”. Ammatillinen viestintä ja vuorovaikutus perustuvat suullisiin ja kirjallisiin teksteihin, joiden hallinnasta käytetään vakiintuneesti monikollista käsitettä tekstitaidot (engl. literacy) (Opetushallitus 2024). 

Ammattikorkeakoulussa tekstitaidot nivoutuvat geneerisen ja tutkintokohtaisen osaamisen vahvistamiseen opintojen alusta opinnäytetyöhön asti. Uusissa Bachelor-tason tutkinto-ohjelmissa tekstitaitoja opiskellaan kahdella kielellä: aluksi englanniksi ja vähitellen rinnalla työkieleksi saakka vahvistuvalla suomella. Työharjoittelussa kielenkäyttöä opitaan autenttisissa tilanteissa. Kaksikielisen opetuksen tavoite on, että opiskelija voisi valmistuttuaan työllistyä myös suomalaisilla työmarkkinoilla. (Biomedical laboratory science n.d.; Repo Jamal & Laiho 2024.) 

Bachelor-tutkinnossa hyödynnetään hyviä malleja ja kokeillaan uutta 

Metropolian bioanalytiikan Bachelor-tutkinnon (210 op) opetussuunnitelma pohjautuu opetuskielen osalta toiminnallisesti kaksikielisen korkeakoulutuksen TOKAKO-malliin (Repo Jamal & Laiho 2024) ja Kielibuusti-hankkeen (n.d.) hyviin käytäntöihin kaksikielisestä opetuksesta. Ammatillisten tekstitaitojen opetus rakentuu tutkinnossa pitkälti suomen kielen perusopintojen (20 op) päälle. Oppimista vahvistetaan vaiheittain kielituetulla työharjoittelulla sekä sisältöä ja kieliopintoja integroivilla opintojaksoilla ammattiaineen opettajan ja suomen kielen opettajan yhteisopetuksessa.  

Uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy yhtenä tekstitaitojen opettamisen periaatteena tekstilajiperustainen lähestymistapa eli genremenetelmä (Biomedical laboratory science n.d.). Menetelmässä tunnistetaan oman alan keskeisiä tekstilajeja ja -käytäntöjä ja opitaan tuottamaan niitä sujuvasti tekstilajimalleja hyödyntäen (Shore & Rapatti 2014). 

Useimmat bioanalyytikon työssä tärkeistä kirjallisista tekstilajeista vaativat opiskelijalta kielten Eurooppalaisen viitekehyksen B2-tason suomen kielen taitoa eli itsenäisen kielenkäyttäjän osaamista (Opetushallitus n.d.). Suullisten tekstilajien harjoittelu sen sijaan luonnistuu osin jo A1-taitotasolla. Opiskelija ei kuitenkaan aloita tekstitaitojen oppimista täysin tyhjästä, vaan osaamisen laaja-alaista perustaa on luotu aiemmin kunkin omakielisissä opinnoissa. Ammattikorkeakoulussa tekstitaitojen on tarkoitus vahvistua ja nivoutua osaksi bioanalyytikon ammatillista osaamista. Bioanalyytikon ammattikieli on erikoiskieltä, jonka sanasto on monitieteistä, eksaktia ja usein lyhennevoittoista. Sen oppiminen on usein haaste myös suomenkielisille opiskelijoille. 

Geneerisiä ajattelun, tiedon hankinnan, käsittelyn ja viestimisen taitoja 

Bioanalyytikko työskentelee terveydenhuollon laboratorioissa ja diagnostiikan parissa. Hän ottaa näytteitä, ohjaa potilaita ja terveydenhuollon työntekijöitä ja tekee potilastutkimuksia sekä analysoi erilaisia laboratorionäytteitä. Asiakaspalvelu ja laboratoriotutkimusprosessin syvällinen ymmärtäminen ja laadunhallinta ovat ammatin ydinosaamista. (Metropolia n.d.) 

Bioanalyytikon työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta, ja laboratoriotyössä esimerkiksi työ- ja potilasohjeiden ja muiden dokumenttien laatiminen vaatii virheetöntä kieltä. Kriittistä lukutaitoa ja kykyä ongelmanratkaisuun tarvitaan, kun bioanalyytikko arvioi analyysituloksia ja niiden yhteyttä potilaan terveydentilaan. Laboratorio- ja diagnostiset menetelmät ja laitteet kehittyvät nopeasti, mikä edellyttää niiden oppimista alan tutkimusta, suosituksia, standardeja ja ohjeistusta noudattamalla. Myös kyky etsiä tietoa sairauksien geneettisistä syistä ja kehittyvistä analyysimenetelmistä on bioanalyytikolle välttämätöntä. Työlle on ominaista laajojen tietomäärien tiivistäminen ja argumentointi ymmärrettävässä muodossa muille terveysalan toimijoille. Selkeä viestintä korostuu, kun bioanalyytikko laatii ja päivittää ohjeistuksia muille ammattilaisille. Samoin se on olennaista päivittäisessä asiakastyössä, kun hän kohtaa, ohjaa ja neuvoo potilaita esimerkiksi näytteenottoon valmistautumisessa, näytteenottotilanteissa ja potilastutkimusten aikana luotettavien tulosten saamiseksi.

Bioanalyytikon työssä tarvittavia tekstilajeja 

Kuten edellä käy ilmi, bioanalyytikon työtehtävät sisältävät asiakaspalvelua, ohjausta, näytteenottoa, analyysityöskentelyä ja toiminnan kehittämistä. Laboratorion laatujärjestelmä on toiminnan peruspilari. Suomessa terveydenhuollon isot laboratorioyksiköt on akkreditoitu. Sillä tarkoitetaan ulkopuolisen riippumattoman arviointielimen suorittamaa prosessia, jossa varmistetaan, että laboratorio täyttää sille asetetut laatuvaatimukset ja standardit. Akkreditointi vaatii kaiken toiminnan tarkkaa ja yhdenmukaista dokumentoimista; toiminnan tulee olla jäljitettävää. (Finas n.d.) Akkreditointi lisää bioanalyytikon tekstintuottamisen vaatimuksia, mutta samalla se tukee työn laatua ja luotettavuutta. Bioanalyytikon on pystyttävä tekniseen, selkeään ja standardien mukaiseen kielenkäyttöön kaikissa työtehtävissään.  

Laadukas dokumentointi koskee laboratorioprosessin kaikkia tarkkaan ohjeistettuja vaiheita, jotka ovat (Plebani 2018):

• Pre-preanalytiikka: Laboratoriotutkimusten tutkimuspyynnöt ja tutkimuskohtaiset ohjeet. 
• Preanalytiikka: Ohjaus, näytteenotto, näytteiden käsittely ja lähettäminen. 
• Analytiikka: Analyysitoiminta, johon sisältyvät kaikki analyysivaiheen tehtävät, kuten menetelmät, laitteet, työprosessit ja laadunohjaus. 
• Postanalytiikka: Tulosten arviointi ja välittäminen tutkimusta pyytäneeseen yksikköön. 

Keskeisten tekstilajien hallinta varmistaa, että bioanalyytikko kykenee kommunikoimaan tehokkaasti ja täyttämään ammatillisten tekstien tarkat laatuvaatimukset sekä parantamaan laboratorion toimintaa ja potilasturvallisuutta. 

Edellä kuvatut geneeriset taidot eivät sinänsä ole kielispesifejä, vaan useimpia niistä voi osata ja oppia eri kielillä. Sama koskee monia bioanalyytikon työn suullisia ja kirjallisia tekstilajeja: niiden perusteita voi opiskella eri kielillä ja eri välineillä. Esimerkiksi eri tekstilajien eli genrejen prototyyppisten mallien luonti generatiivisella tekoälyllä (esim. ChatGPT) on helppoa ja nopeaa. Malleja tietyn tekstin rakenteesta, etenemisjärjestyksestä ja sanastosta voi pyytää tekoälyltä molemmilla opetuskielillä tai vaikkapa opiskelijan omalla äidinkielellä. Näin tekstitaitoja voi kartuttaa ja harjoitella monipuolisesti eri kielitaitotasoilla läpi koko tutkinnon.

Useiden tekstilajien tuottaminen suomalaisessa työympäristössä vaatii kuitenkin moninaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja kielellisten konventioiden omaksumista ja erilaisten säädösten noudattamista. Oppimista helpottaa näitä konventioita kiteyttävien ammatillisten tekstilajien tunnistaminen (Bhatia 2004), opettaminen ja ohjattu harjoittelu suomen kielellä. 

Seuraavassa on koottuna kuvaus bioanalyytikon työssä tarvittavista kirjallisista ja suullisista tekstilajeista eli genreistä, joita työssä päivittäin käytetään. Tekstilajien seulonnassa on käytetty apuna generatiivista tekoälyä (ChatGPT ja Copilot). Tietojen oikeellisuus on lisäksi varmistettu useista lähteistä (esim. Duunitori n.d., Lumme ym. 2022, Rantala 2011, Työmarkkinatori 2023) ja erityisesti artikkelin toisen kirjoittajan bioanalytiikan asiantuntemukseen ja bioanalyytikkokoulutuksen kehittämiskokemukseen perustuen. Tekstilajien ryhmittely on kirjoittajien tekemä.

Kirjalliset tekstilajit 

Bioanalyytikon työssä keskeisiä kirjallisia vastaanotettavia ja tuotettavia tekstilajeja ovat: 

1. Laboratoriotutkimusprosessin ja -tulosten dokumentaatio: Tutkimuspyyntöjen ymmärtäminen, potilaan esitiedot, näytteenotto-ohjeet, analyysiprotokollat, laatu- ja potilasturvallisuusdokumentaatio, laboratoriotutkimusten tulokset (numeeriset ja tekstimuotoiset). 
2. Toiminnan kuvaus ja dokumentointi: Toimintaohjeet, viranomaisraportointi, auditointiraportit (sertifikaattidokumentit) (ks. standardi: SFS-EN ISO 15189: 2022), omavalvontasuunnitelmat. 
3. Opetus, koulutus ja viestintä potilaille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille: Potilas- ja asiakasinformaatio, sähköpostit, sisäiset muistiot; koulutus- ja perehdytysmateriaali työntekijöille, ohjeistukset muille terveydenhuollon toimijoille ja opiskelijoille. 
4. Tutkimusviestintä: Tutkimus- ja hankesuunnitelmat ja -raportit, posteriesitykset, artikkelit. 

Suulliset tekstilajit

Bioanalyytikon työhön sisältyy useita suullisia tekstilajeja, jotka toistuvat arjen vuorovaikutustilanteissa. Tässä on niistä muutamia tyypillisiä esimerkkejä: 

1. Potilaan sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kuuntelu, ohjaus ja neuvonta kasvokkain, puhelimitse ja etäyhteydellä. 
2. Työn organisointiin liittyvät päivittäiset keskustelut ja neuvottelut. 
3. Ohjaus ja perehdytys uusille työntekijöille, muille terveydenhuollon toimijoille ja opiskelijoille.  
4. Tiimityöskentely ja kokoukset. 
5. Aktiivinen ammatillisen lisätiedon hankinta ja aloitteiden teko. 

Laboratorio on moniammatillinen työympäristö, jossa suullinen viestintä ja yhteinen ja tilanteisesti käytetty käsitteistö ovat avaimia yhteistyön onnistumiselle niin potilaiden kuin muiden terveydenhuollossa työskentelevien kanssa (Pakarinen, Vuorijärvi & Hartikainen 2023). Potilaiden päivittäisen kohtaamisen lisäksi bioanalyytikko antaa kollegoille ohjeita ja vastaanottaa niitä. Asiantuntijuuden jakaminen eri foorumeilla on olennaista. Bioanalyytikko opastaa myös uusia työntekijöitä ja opiskelijoita laboratoriotyöhön. Suullista viestintää, mukaan lukien aktiivista kuuntelemista ja aloitteellista kysymistä, onkin syytä opetella autenttisissa työtilanteissa myös suomeksi jo ensimmäisestä työharjoittelusta lähtien (Korpela, Iso-Heiniemi & Aho 2023). 

Useimmat artikkelissa kuvatuista tekstilajeista ovat varsin vakiintuneita ja pysyväisluonteisia. Tällaisia tekstilajeja on kutsuttu myös ammatin voimagenreiksi, joiden haltuunotto voimaannuttaa opiskelijaa noviisista ammatillisen asiantuntijayhteisön jäseneksi (Lankinen & Vuorijärvi 2010). Esimerkiksi tutkijan voimagenre on tutkimusartikkeli. Bioanalyytikon voimagenrejä ovat muun muassa laboratoriotutkimusten työ- ja asiakasohjeet ja laatudokumentit. Tietoisuus oman ammatin tärkeistä tekstilajeista ja niiden pohjaksi saatavista rakennetta, sanastoa ja tyyliä koskevista malleista helpottaa sekä niiden opettamista että itseohjautuvaa opiskelua eri konteksteissa kulloisellakin kielellä. 

Kielitietoinen oppimisympäristö vahvistaa asiantuntijuutta 

Kehittyvän kielenoppijan tekstitaitojen oppiminen kaksikielisessä tutkinnossa vaatii opetuksen opiskelijalähtöistä ja vaiheittaista eriyttämistä. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä kielenopettajan ja ammattiaineen opettajien välillä, ja se hyötyisi varmasti myös tekoälyn suunnitelmallisesta käytöstä oppimisen tukena. Alkuvaiheen opiskelijat voivat keskittyä yksinkertaisiin tekstilajeihin, kuten sähköposteihin ja muistiinpanoihin, kun taas edistyneemmät voivat harjoitella tapausesimerkkien, työohjeiden tai tutkimussuunnitelmien mallipohjaista kirjoittamista suomeksi. Metropolian Bachelor-tutkinnoissa didaktisia ratkaisuja tekstitaitojen oppimiseksi eri opintojaksoilla ja harjoitteluissa luodaan opintojen edetessä opiskelijoiden moninaisuus (Metropolian kielilinjaukset 2024) ja uudet digitaaliset työvälineet huomioiden. 

Opetussuunnitelman toteutuminen kampuksella ei silti yksin riitä. Kielitaito kehittyy työssä, ammatillinen kielitaito erityisesti. Monet ammatissa menestymisen kannalta tärkeät tekstit edellyttävät työntekijältä lähes natiivitason kielen osaamista (kielitaitotasot C1 ja C2, ks. Opetushallitus n.d.), eivätkä kaikki ammatilliset tekstilajit ole itsestään selviä suomenkielisillekään. Siksi tarvitaan myös kielitietoisia työyhteisöjä, jotka systemaattisesti tukevat eritaustaisia työntekijöitään kieli- ja tekstitaitojen jatkuvassa vahvistamisessa (Komppa, Korpela, Kotilainen, Kurhila & Lehtimaja 2023; Vuorijärvi 2013).  

Tekstitaidot ja alakohtaisten tekstilajien hallinta työkielellä eivät ole vain käytännön taitoja, vaan keskeinen osa opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista. Osaltaan ne tukevat myös työntekijän täyden ammatillisen potentiaalin saavuttamista ja sitoutumista suomalaiseen työelämään. 

Lähteet

Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Haettu 30.11.2024. 

Bhatia, V. 2004. Worlds of written discourse. A genre-based view. Advanced in applied linguistics. London and New York: Continuum.  

Biomedical laboratory science n.d. Bachelor’s degree. Haettu 13.2.2025. 

Duunitori n.d. Bioanalyytikko. Haettu 30.11.2024.  

Finas n.d. Akkreditointi. Päivitetty 17.8.2023. Haettu 8.12.2024. 

Kielibuusti-hanke n.d. Haettu 30.11.2024. 

Komppa, J., Korpela, E., Kotilainen, L., Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2023. Kielitietoisen työyhteisön portaat. Kielibuusti. Päivitetty 7.6.2024. Haettu 30.11.2024.   

Korpela, E., Iso-Heiniemi, E. & Aho, H. 2023. Työharjoittelu on myös kieliharjoittelu. Kielibuusti. Haettu 30.11.2024. 

Lankinen, P. & Vuorijärvi, A. 2010. Kohti ammatillisen asiantuntijayhteisön voimagenrejä. Teoksessa Lambert, P.  & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. Tutkimuksia 1/2010. Helsinki: Haaga-Helia, 259–271. 

Lumme, R., Kalve, H., Kolehmainen, S., Liikanen, E., Penttinen, U. & Reponen, P. 2022. Bioanalyytikon kompetenssit. Kliinlab 39 (3), 114–118. 

Metropolia n.d. Bioanalyytikko (AMK). Haettu 30.11.2024.   

Metropolian kielilinjaukset 2024. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 30.11.2024.   

Opetushallitus 2024. Tekstitaidot. Haettu 1.12.2024.  

Opetushallitus n.d. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Haettu 13.2.2025.  

Pakarinen, S., Vuorijärvi, A. & Hartikainen, K. 2023. Puhutaan monialaisesta toiminnasta! – Oppeja HyMy-kylästä, osa 6. Hiiltä ja timanttia -blogi. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.  Haettu 1.12.2024.   

Plebani, M. 2018. Quality and future of clinical laboratories: the Vico’s whole cyclical theory of the recurring cycles. Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (CCLM) 56 (6).

Rantala, S. 2011. Bioanalyytikolta vaadittava osaaminen patologian laboratoriossa ja osaamisen arviointiin liittyvä osaamiskartoitusmittaristo. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Savonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) 2024. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 146. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

SFS-EN ISO 15189: 2022. Medical laboratories. Requirements for quality and competence. 

Shore, S. & Rapatti, K. (toim.) 2014. Tekstilajitaidot. Lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen koulussa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2014. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 

Työmarkkinatori 2023. Bioanalyytikko. Haettu 30.11.2024.  

Vuorijärvi, A. 2013. Tekstilaji ja yhteisö. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä. Lektio. Virittäjä 117 (3). 

Tekijät

• Aino Vuorijärvi

  Yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

  Aino Vuorijärvi, FT, on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän suhtautuu tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen ja sen ohjaamiseen myönteisesti.

  Tutustu tekijään
• 

  Riitta Lumme

  Yliopettaja, kasvatustieteen lisensiaatti

  Riitta Lumme, KL, on bioanalytiikan tutkintovastaava ja yliopettaja. Bioanalytiikan tutkintovastaavan tehtäviin kuluu parhaillaan käynnissä olevan englanninkielisen tutkinto-ohjelman suunnittelu.

  Tutustu tekijään