Tällä hetkellä eletään aikaa, jossa oppilaitostenkin käytävillä käydään innostunutta keskustelua tekoälyn hyödyntämisestä mitä moninaisemmissa tilanteissa. Sitä kuullaan käytettävän sekä opetushenkilöstön työn tukena että opiskelijoiden väsymättömänä apurina. Esiin nostetaan mahdollisuuksia ja haasteita, tilanteita, joissa sitä suositellaan käytettävän, kuin myös tapauksia, joissa sen käyttöä pidetään ehdottomasti kiellettynä. Henkilökunnan kahvihuoneessa jaetaan kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä kesälomamatkojen tai tulevien juhlien suunnittelussa. Kerrotaan, että sitä on käytetty myös somepostausten luonnosteluun, osaamisen näkyväksi tekemiseen, tekstien muokkaamiseen ja kääntämiseen, palautteen antamiseen ja saamiseen. Osa keskustelijoista suhtautuu käyttöön myönteisemmin kuin toiset. Innokkaimmat hyppäävät kokeiluissaan suoraan syvään päätyyn muiden vielä harkitessa rannalla. Erot suhtautumisessa johtunevat monista tekijöistä, kuten esimerkiksi iästä, sukupuolesta ja koulutustasosta. Näiden lisäksi viimeaikainen tutkimus on nostanut esiin persoonallisuustyyppien yhteyttä uusien teknologioiden käyttöhalukkuuteen. Sitä tarkastelen tässä artikkelissa.
Big Five -persoonallisuustyypit
Erittäin mielenkiintoinen näkökulma uusien teknologioiden käyttöhalukkuuteen on niiden yhteys persoonallisuuspiirteisiimme. Aihetta raportoineissa tutkimuksissa (Kaya ym. 2022; Schepman & Rodway 2022) persoonallisuuspiirteiden määrittämiseen on yleisesti käytetty viiden suuren persoonallisuuden piirrettä (Big Five). Se on yksi yleisimmistä hyväksytyistä ihmisen persoonallisuutta kuvaavista malleista (Lehto 2020). Tämän mallin mukaan persoonallisuuspiirteet ovat itsenäisiä ja niiden esiintymisen taso voi eri yksilöillä vaihdella voimakkaasta matalaan. Nämä viisi piirrettä ovat
- neuroottisuus
- ekstroversio
- avoimuus
- sovinnollisuus tai myötämielisyys ja
- tunnollisuus. (Goldberg 1990.)
Persoonallisuuden piirteenä neuroottisuudella tarkoitetaan yksilön taipumusta kokea negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta, masennusta tai stressiä. Voimakkaasti neuroottiset henkilöt voivat olla herkkiä tunteille ja reagoida voimakkaasti stressaaviin tilanteisiin. Vähäinen neuroottisuus on mallin mukaan yhteydessä vakaampaan mielialaan ja kykyyn selviytyä vaikeuksista.
Ekstroversio kuvaa energisyyttä ja sosiaalista luonteenlaatua. Tyypillisesti ekstrovertit ovat aktiivisia ja ulospäinsuuntautuneita. He kaipaavat ihmiskontakteja ja tuntevat olonsa energiseksi ryhmässä. Vähäinen ekstroversio tunnetaan introversiona, jolloin yksilö viettää mieluummin aikaa yksin tai pienemmissä ryhmissä.
Avoimuus kuvaa ihmisen taipumusta olla utelias, luova ja avoin uusille kokemuksille. Sovinnollisuus tai myötämielisyys (vaihtelee eri suomennoksissa) sitä, kuinka hyvin henkilö tulee toimeen muiden kanssa ja miten hän suhtautuu sosiaalisiin suhteisiin. Runsaasti sovinnollisuuden piirteitä omaavat yksilöt ovat usein ystävällisiä, empaattisia ja yhteistyöhaluisia. Tunnollisuus liittyy vastuullisuuteen, järjestelmällisyyteen ja itsekuriin. Vahvasti tunnolliset yksilöt ovat huolellisia, luotettavia ja suunnitelmallisia. Vähäiseen tunnollisuuteen voi liittyä impulsiivisuutta ja välinpitämättömyyttä velvollisuuksia kohtaan.
Omaa persoonallisuustyyppiäsi voit selvittää esimerkiksi Evermindin Big Five -persoonallisuustestillä, joka perustuu Goldbergin (1992) kehittämään rakenteeseen ja valikoituihin IPIP-väittämiin. Evermindin väittämät on suomentanut Petra Lehto (2020).
Persoonallisuustyyppien yhteys tekoälyn käyttöhalukkuuteen
Aikaisemmissa tutkimuksissa (Kayan ym. 2022; Schepmanin & Rodwayn 2022; Stein, Messingschlager, Gnambs, Hutmacher & Appel 2024; Park & Woo 2022) on tarkasteltu tekoälyn käyttöhalukkuuden ja persoonallisuustyyppien välisiä yhteyksiä. Näiden tutkimusten mukaan
- neuroottiset henkilöt saattavat pitää tekoälyä helposti lähestyttävänä
- introvertit suhtautuvat tekoälyyn positiivisemmin kuin ekstrovertit
- ekstroversio voi ennustaa käyttöhalukkuutta sosiaalista vuorovaikutusta edistäviä teknologioita kohtaan ja kielteisyyttä tehokkuuteen liittyvien teknologioiden kohdalla
- avoimet henkilöt ovat halukkaimpia omaksumaan ja hyväksymään tekoälyteknologioita
- myötämieliset henkilöt suhtautuvat positiivisesti tekoälyn käyttöön ja saattavat olla vähemmän taipuvaisia huolestumaan negatiivisista ilmiöistä, kuten epäeettisestä käytöstä tai virheiden tekemisestä
- sovinnollisten henkilöiden myötätunto ja halu ymmärtää voi johtaa näkemään negatiivisia asioita armollisemmassa valossa
- tunnollisuudella voi olla positiivinen yhteys tekoälyn käyttöön, jos yksilöt kokevat työkalun tehokkaaksi
- tunnolliset ihmiset ovat tietoisempia mahdollisista haittavaikutuksista, joka voi toisaalta vähentää käyttöhalukkuutta.
On hyvä huomata, että tutkimusten tulokset sisältävät varoituksen niiden toistettavuudesta ja yleistettävyydestä. Persoonallisuuspiirteitä ja teknologian hyväksyntää osoittavat muuttujat ja niiden väliset yhteydet ovat dynaamisia ja voivat muuttua ajan kuluessa. (Kaya ym. 2022). Lisäksi on nostettu esiin, että kyselyissä tekoäly on voitu ymmärtää laajasti tai kapeasti, mikä myös vaikuttaa tulosten tulkintaan ja soveltamiseen laajemmin. (Schepmanin & Rodwayn 2022.) Tarkastelun kohteena olevissa tutkimuksissa vastaajien ikä, koulutustausta ja sosioekonominen asema olivat painottuneet nuoriin, hyvin koulutettuihin henkilöihin, mikä voi vinouttaa tuloksia ja haastaa niiden tulkintaa. (Stein ym. 2024).
Käyttöhalukkuus on monen tekijän summa
Persoonallisuustyypin lisäksi tekoälytyökalujen käyttöhalukkuuteen vaikuttaa monet muukin tekijät. Kayan ym. (2022) tutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuuspiirteiden lisäksi demografisten tekijöiden vaikutusta asenteisiin tekoälyä kohtaan. Tähän tutkimukseen osallistui 350 henkilöä. Kaikki olivat korkeakoulutettuja, korkeakouluopiskelijoita tai akateemisen jatkotutkinnon suorittaneita. Tämän aineiston perusteella todettiin, että
- sukupuoli ei ennustanut asenteita tekoälyä kohtaan, vaikka se korreloi positiivisten asenteiden kanssa. Miehet suhtautuvat yleensä myönteisemmin kuin naiset, joita tässä tutkimuksessa oli 74 %.
- ikä ei ennustanut asenteita tekoälyä kohtaan. Vaikka monet tutkimukset (esim. Stein ym. 2024) ovat osoittaneet, että nuoremmat ihmiset usein suhtautuvat tekoälyyn positiivisemmin, tämä tutkimus ei vahvistanut havaintoa. Vastaajien keski-ikä oli 24 vuotta.
- osallistujat, joiden tietokoneen käyttötaidot olivat hyvät, osoittivat myönteisempää suhtautumista myös tekoälyn käyttöön.
- osallistujat, jotka arvioivat itsensä tietoisemmiksi tekoälystä, osoittivat myönteisempiä asenteita tekoälyn käyttöön. Aiempi kokemus ja tietämys tekoälyteknologioista saattoivat vahvistaa positiivisia asenteita tekoälyn käyttöä kohtaan.
Schepmanin & Rodwayn (2022) tutkimuksessa (n=300) tarkasteltiin yleistä luottamusta ja sen yhteyttä tekoälyratkaisuista koettuihin hyötyihin General Trust Scale -mittarilla. Siinä havaittiin, että yleisesti korkea luottamus oli yhteydessä positiivisiin tekoälyasenteisiin. Henkilöt, jotka luottivat vahvasti muihin ihmisiin, olivat myös taipuvaisempia omaksumaan myönteisiä näkemyksiä tekoälyn hyödyistä. Lisäksi samaisessa tutkimuksessa arvioitiin yrityksiin kohdistuvaa epäluottamusta (Corporate Distrust) ja sen vaikutusta asenteisiin. Yrityksiin kohdistuva epäluottamus tarkoittaa sitä, kuinka paljon yksilöt epäilevät yritysten motiiveja ja toimintatapoja. Tutkimuksen mukaan vahva epäluottamus oli yhteydessä negatiivisempiin asenteisiin myös tekoälyä kohtaan. Tämä näkökulma korostaa erityisesti yritysten vastuullisuuden ja eettisyyden merkitystä uusien tekoälyratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kummassakin tutkimuksessa tekoälyä käsiteltiin yleisenä teknologiana, riippumatta sen taustalla olevista malleista tai käyttötarkoituksista.
Huoli hallintaan ja uutta kohti
Viimeaikaisten tutkimusten ja mediassa käytävän keskustelun perusteella näyttää siltä, että tekoälyhype ei ole laantumassa, päinvastoin. Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi sijoittui vuonna 2024 tekoälyyn liittyvien investointien, innovoinnin ja toteutuksen osalta sijalle 15, ollen 6. Euroopan maista. Tekoälysysteemien elinvoimaisuutta kuvaavassa listauksessa Suomi oli, väkilukuun suhteutettuna, viides. Business Finlandin AI Finland (2025) -raportin mukaan Suomessa on käytettävissä kaikki onnistumiseen tarvittava osaaminen ja tekninen kapasiteetti.
Olipa persoonallisuustyyppisi mikä tahansa, tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia päivittäiseen elämääsi ja työhösi. Omaa persoonallisuutta ja sen piirteitä ymmärtämällä voi oivaltaa itsestään jotain merkityksellistä. Älä anna epävarmuuden estää, vaan lähesty tekoälyä avoimin mielin ja kokeile erilaisia tarkoitukseesi sopivia sovelluksia. Vaikka persoonallisuuden piirteet voivat vaikuttaa suhtautumiseemme uusia teknologioita kohtaan, asenne ratkaisee kuitenkin eniten. Kokeile, kasvata rohkeutta ja osaamistasi itsellesi sopivalla tavalla, sopivassa aikataulussa.
Ajan hengessä kannattaa keskittyä uuden oppimiseen ja sopeutumiseen tekoälyn kieltämisen tai käyttämättömyyden sijaan.
Ps. Itse sain Big Five -persoonallisuustestissä korkeat pisteet ekstroversioon, tunnollisuuteen ja avoimuuteen liittyen. Näiden persoonallisuuspiirteiden lisäksi tunnistan itsessäni avoimen, joskin systemaattisen varauksellisen asenteen erilaisten tekoälytyökalujen käyttöä kohtaan.
Tämän tekstin kirjoittamisen apuna olen hyödyntänyt ChatGPT 4.0:aa alkuperäisartikkeleiden päätulosten tiivistämiseen, Keeniousta tiedonhakuun ja DeepL:ää tekstien tarkistusluonteiseen kääntämiseen englannista suomeksi. Teksti on omaani, moneen kertaan muokattua ja tarkistettua, ei generatiivisen tekoälyn tuottamaa.
Lähteet
Business Finland. 2025. AI Finland – Tekoälyn tila Suomessa. Haettu 13.3.2025.
Goldberg, L. R. 1990. An alternative ”description of personality”: The Big-Five factor structure. Journal of Personality and Social Psychology, 59(6), 1216–1229. Haettu 7.3.2025.
Goldberg, L. R. 1992. The development of markers for the Big-Five factor structure. Psychological Assessment, 4, 26–42.
Kaya, F., Aydin, F., Schepman, A., Rodway, P., Yetişensoy, O. & Demir Kaya, M. 2022. The Roles of Personality Traits, AI Anxiety, and Demographic Factors in Attitudes toward Artificial Intelligence. International Journal of Human–Computer Interaction, 40(2), 497–514. Haettu 7.3.2025.
Lehto, P. 2020. Big Five -malli kuvaa viisi suurta persoonallisuuden piirrettä. Päivitetty 23.4.2020. Tietoa mielestä. Evermind. Haettu 7.3.2025.
Park, J. & Woo, S. E. 2022. Who Likes Artificial Intelligence? Personality Predictors of Attitudes toward Artificial Intelligence. The Journal of Psychology, 156(1), 68–94. Haettu 7.3.2025.
Schepman, A. & Rodway, P. 2022. The General Attitudes towards Artificial Intelligence Scale (GAAIS): Confirmatory Validation and Associations with Personality, Corporate Distrust, and General Trust. International Journal of Human–Computer Interaction, 39(13), 2724–2741. Haettu 7.3.2025.
Stein, JP., Messingschlager, T., Gnambs, T., Hutmacher, F. & Appel, M. 2024. Attitudes towards AI: measurement and associations with personality. Sci Rep 14, 2909. Haettu 7.3.2025.
Kirjoittaja
-
Mari Virtanen
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveystieteilijä ja korkeakouluopettaja Mari Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti digitaalisten terveyspalvelujen, potilasohjauksen ja vaikuttavien opetusratkaisujen muotoilemiseen. Hän viihtyy aidon osallisuuden ja käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa, niin asiakkaiden, potilaiden ja alan opiskelijoiden kanssa.
Tutustu tekijään
