Millaisia tekstitaitoja fysioterapeutti tarvitsee toimiessaan suomalaisessa työympäristössä? Entä mitkä ovat hänen työssään tärkeimpiä tekstilajeja? Kartoittava kuvauksemme fysioterapeutin tekstitaidoista ja työssä tyypillisistä tekstilajeista eli genreistä on jatkoa tässä verkkomediassa julkaistulle kuvaukselle bioanalyytikon työn teksteistä (Vuorijärvi & Lumme 2025). Artikkelipari osoittaa, että samalla alalla opiskelevien työelämän tekstitaitotarpeet eriytyvät tavalla, joka on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa kieli- ja tekstitaitojen opetusta etenkin kaksikielisissä (englanti-suomi) Bachelor-tutkinnoissa.
Tekstitaidot ovat keskeinen osa fysioterapeutin ammatillista osaamista (Fysioterapeutti 2023; laajemmin Kostiainen 2003). Vaikka fysioterapia mielletään käytännönläheiseksi alaksi, jossa ihmisten kasvokkainen kohtaaminen ja kehollinen ohjaus ovat avainasemassa, tarvitaan ammattiin kouluttautumisessa ja työtehtävissä moninaisia kirjallisia ja suullisia taitoja. Yleistäen voisi sanoa, että opintojensa aikana opiskelija yhtäältä kirjoittaa oppiakseen ammattinsa tieto- ja taitoperustan (Tynjälä 1998) ja toisaalta oppii kirjoittaakseen työssään tekstejä (Opetushallitus 2024), joilla hän voi välittää asiantuntemustaan eri foorumeilla ja eri yleisöille. Monet fysioterapeutit toimivat yrittäjinä. Siksi ammatin perustekstitaidoissa painottuvat vahvan vuorovaikutusosaamisen lisäksi muun muassa osaamisen tuotteistamisen ja palvelujen myynnin ja markkinoinnin taidot.
Geneerinen osaaminen ja fysioterapeutin moninaiset tekstitaidot
Fysioterapeutin tehtävänä on edistää ihmisten toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia ja liikkumista. Hän työskentelee asiakastyössä ja muissa asiantuntijatehtävissä muun muassa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, yksityisissä hyvinvointi- ja kuntoutusyrityksissä, yrittäjänä tai kolmannella sektorilla, kuten järjestöissä tai urheiluseuroissa. (Fysioterapeutti 2023.) Työtehtävät edellyttävät seuraavanlaista geneeristä osaamista, joka on ominaista lähes kaikille alalla työskenteleville:
- analyyttinen ajattelu
- luova ongelmanratkaisu
- tiedonhankinta
- tiedon soveltaminen käytäntöön
- empatia ja sosiaalinen ongelmanratkaisu (vrt. myös Opetushallitus 2019: 28–30).
Geneerinen osaaminen muodostaa pohjan fysioterapeutin moninaisille tekstitaidoille. Osaamista voi vahvistaa eri tavoin ja eri kielillä, ja sen perustaa onkin valettu jo ennen ammattikorkeakouluopintoja – ja oppiminen jatkuu läpi elämän.
Terveydenhuollossa työntekijän tekstitaidot vaikuttavat suoraan hoidon jatkuvuuteen, laatuun, potilasturvallisuuteen ja -tyytyväisyyteen sekä resurssien käyttöön (Vermeier ym. 2015). Tärkeä työkalu fysioterapeutin työssä on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus ICF, joka tarjoaa yhteisen kielen eri terveydenhuollon ammattilaisille ja helpottaa myös moniammatillista yhteistyötä ja vuorovaikutusta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos n.d.).
Fysioterapian tutkinto-opinnot antavat fysioterapeutille monipuoliset tekstitaidot, mutta niitä on oltava valmis opiskelemaan tavoitteellisesti itse lisää, myös työpaikka- ja tehtäväkohtaisesti. Ajatus tekstitaitojen jatkuvasta oppimisesta (ks. taulukko) on erityisen tärkeä suomea kehittyvänä työkielenään käyttäville, mutta koskee myös suomenkielisiä asiantuntija-ammattiin opiskelevia.
| Kirjallisten tekstilajien tuottamisessa tarvittava osaaminen | Suullisten tekstilajien tuottamisessa tarvittava osaaminen |
|---|---|
| alan erikoiskielen (anatomia ja fysioterapia) ja termistön hallinta | sensitiivisyyden, kysymisen ja aktiivisen kuuntelemisen taito |
| tiivistämisen taito | selkeän ja saavutettavan ilmaisun taito |
| selkeä kielen ja selkokielen tuottaminen eri asiakasryhmille | vuorovaikutustaidot sekä asiakassuhteissa että tiimityössä |
| analyyttisen ja argumentoivan kirjoittamisen taito | esiintymistaidot |
| tutkimus- ja kehittämistyön tekstikäytäntöjen hallinta | taito mukautua viestintätilanteeseen, sen osapuoliin ja viestintävälineisiin |
| kirjallisen, kuvallisen ja graafisen raportoinnin taidot | |
| tiedon visualisoinnin taito |
Työn asiakaslähtöisyys edellyttää fysioterapeutilta siis vahvaa suullista ja kirjallista viestintää sekä sanattoman vuorovaikutuksen taitoja (esim. Engin M. Ç., Gençdoğan & Engin, A. O. 2023, 148). Samoin kuin esimerkiksi bioanalyytikon työ, fysioterapeutin tehtävät vaativat kykyä työskennellä järjestelmällisesti ja huolellisesti (ks. Vuorijärvi & Lumme 2025). Myös monitieteinen yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattilaisten ja sidosryhmien kanssa edellyttää selkeää kohderyhmittäin mukautuvaa viestintää ja tiedon jakamista. Fysioterapeutti tekee itsenäisiä, eettiseen harkintaan perustuvia päätöksiä ja tarvitsee kykyä arvioida alan tutkimusta suomeksi ja englanniksi. Yrittäjänä toimivalle monipuoliset tekstitaidot ja tekstilajituntemus ovat tärkeitä myös yritystoiminnan ja markkinoinnin kannalta.
Fysioterapeutin työssä tarvittavia tekstilajeja
Ammatillisista tekstilajeista iso osa on monisäikeisesti kieli- ja kulttuurisidonnaisia. Niiden tuottaminen suomalaisessa työympäristössä vaatii moninaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja kielellisten konventioiden omaksumista ja erilaisten säädösten noudattamista (esim. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 21.4.2022/94). Ammattispesifejä tekstilajeja opitaan aktiivisesti opiskelun aikana ja edelleen työelämässä. Ne ovat osa ammatillisen asiantuntijayhteisön käytäntöjä ja normeja, jotka omaksutaan pitkälti sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta (Civil 2024). Siksi ammatissa tärkeitä tekstilajeja on hyvä mallintaa ja harjoitella työkielellä ja mahdollisimman autenttisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa (Barry & Brown 2009). Ensin ne täytyy kuitenkin tunnistaa.
Seuraavaan kartoittavaan kuvaukseen on seulottu generatiivisen tekoälyn avulla fysioterapeutin työssä keskeisiä kirjallisia ja suullisia tekstilajeja. Tekoälysovelluksille ChatGPT ja Copilot annettiin kehote listata fysioterapeutin työn tärkeimmät tekstilajit. Saadut tiedot tarkistettiin muun muassa useista fysioterapeutin tehtävänkuvaa käsittelevistä lähteistä (esim. Turku AMK n.d.; Metropolia n.d.; Mitä on fysioterapia? n.d; Fysioterapeutti 2024; Chester, Robinson & Roberts 2014). Lopuksi tietosisältö varmistettiin ja ryhmiteltiin erityisesti artikkelin toisen kirjoittajan, fysioterapian tutkinto-ohjelman tutkintovastaavan asiantuntemuksen avulla.
Kirjalliset tekstilajit
Fysioterapeutin työssä keskeisimpiä kirjallisia tekstilajeja ovat:
- Potilaskertomukset, hoitosuunnitelmat ja asiakastiedot: Tarkat ja lakisääteiset kirjaukset asiakkaan esitiedoista, nykyisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä, fysioterapian tavoitteista, fysioterapiasuunnitelmasta ja fysioterapian toteutuksesta sekä suunnitellun terapian toteutumisen arvioinnista. Näitä tarvitaan esimerkiksi Kanta-rekisteriin, jonne kootaan tiedot julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta, sekä vakuutusyhtiöille ja Kelalle.
- Harjoitusohjeet ja asiakkaan tukimateriaalit: Selkeät ja saavutettavat kirjalliset ja visuaaliset, usein digivälitteiset, ohjeet asiakkaalle yksilöllisesti ohjattujen harjoitusten tueksi.
- Moniammatillinen raportointi: Kirjallinen viestintä esimerkiksi lääkäreille, kuntoutuksen ammattilaisille, sairaanhoitajille, sosiaalityöntekijöille ja muille sote-alan ammattilaisille esimerkiksi hoidon suunnittelusta ja toteutumisesta asiakas- tai potilastietojärjestelmän dokumentoinnin kautta.
- Tieteelliset julkaisut ja raportit: Hanke- ja tutkimusraportit, artikkelit sekä alan kehittämistyöhön liittyvät dokumentit, kuten posterit.
- Yritysviestinnän ja markkinoinnin tekstit: Liikekirjeet, kuten tarjous ja vastaus reklamaatioon, palautekyselyt, esitteet, mainokset ja ilmoitukset, verkkosivut, sosiaalisen median viestit ja blogikirjoitukset muun muassa asiakkaiden luottamuksen saavuttamiseksi ja yrityksen brändin rakentamiseksi.
- Viranomais- ja sopimustekstit: Yhteistyö- ja vuokrasopimukset ja vakuutukset, yritystoiminnan hallinnolliset dokumentit, kuten liiketoimintasuunnitelma.
Suulliset tekstilajit
Suullisista tekstilajeista fysioterapeutin arjessa toistuvat useimmiten seuraavat:
- Vuorovaikutus asiakkaan kanssa: Vuorovaikutus asiakastilanteessa (lähi- tai etäohjauksena) vaihtelevassa asiakasympäristössä asiakkaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Arvioidessaan asiakkaan toimintakykyä ja suunnitellessaan kuntoutusta fysioterapeutti hyödyntää ICF-luokitusta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos n.d.).
- Moniammatilliset tiimipalaverit: Vuorovaikutus, tiedonvaihto ja yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa.
- Koulutustilaisuudet ja luennot: Asiantuntijaesitykset ja koulutukset erilaisissa ympäristöissä ja eri kuulijaryhmille kasvokkain ja esimerkiksi Teamsin tai Zoomin verkkokokoussovellusten kautta.
- Puhelinkeskustelut, etäohjaus ja -konsultaatiot: Neuvonta ja ohjaus etäyhteyksien avulla; ajanvaraukset ja asiakastietojen hallinta.
Toiminnallinen kaksikielisyys vaatii suunnittelua ja uusia menetelmiä
Metropolia Ammattikorkeakoulussa aloittaa syksyllä 2025 uusi fysioterapian Bachelor-tutkinto-ohjelma (210 op). Sen kielikäytännöissä sovelletaan toiminnallisesti kaksikielisen korkeakoulutuksen TOKAKO-mallia (tarkemmin teoksessa Repo Jamal & Laiho 2024; TOKASA n.d.). Moninaisen opiskelijaryhmän opinnot käynnistyvät mallin mukaisesti englanniksi. Rinnalla opiskellaan aktiivisesti suomea, esimerkiksi jaksot suomi 1–4, joiden laajuus on yhteensä 20 opintopistettä. (Degree Programme of Physiotherapy n.d.) Lisäksi opetuksessa hyödynnetään tekstilajiperustaista pedagogiikkaa eli genremenetelmää ammatillisten tekstilajien oppimiseksi (laajemmin menetelmästä esim. Shore & Rapatti 2014; Vuorijärvi 2013: 221–225; ks. myös Vuorijärvi & Lumme 2025).
Kaksikielisyys tuo tekstitaitojen oppimiseen tutkinnossa uusia haasteita – ja ratkaisuja. TOKAKO-mallin pohjana olevan funktionaalisen kielikäsityksen mukaisesti kieltä opitaan sen merkityksen eikä muodon kautta ja kehittyvälläkin kielellä voi kommunikoida vuorovaikutustilanteissa (Lenkola 2024). Näin suomenkielisiin tekstitaitoihin ja -lajeihin pyritään perehtymään mahdollisimman pian eri konteksteissa, myös työharjoitteluiden aikana.
Useat fysioterapeutin työn keskeiset kirjalliset tekstilajit edellyttävät suomen kielessä kielten Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2: itsenäinen kielenkäyttäjä (Opetushallitus n.d.). Monia suullisia tekstilajeja pääsee kuitenkin harjoittelemaan jo taitotasolla A1. Kielen hallinta taitavan kielenkäyttäjän taitotasoilla C1 ja C2 taas käy sitä tärkeämmäksi, mitä itsenäisemmin fysioterapeutti työskentelee.
Kaksikielisen Bachelor-tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija voisi valmistuttuaan työllistyä ja toimia fysioterapeuttina myös Suomessa (esim. Repo Jamal & Laiho 2024). Edellä esitetty kuvauksemme fysioterapeutin työn tekstikäytännöistä ja työarjen tyypillisistä tekstilajeista tukee tätä tavoitetta. Kuvausta voi hyödyntää Bachelor-tutkinnon suullisen ja kirjallisen suomen kielen opetuksen tukena. Se toimii apuna myös jo aiemmin mainitun genremenetelmän soveltamisessa. (Ks. myös Vuorijärvi & Lumme 2025.)Työtehtävissä toistuvia keskeisiä tekstilajeja kutsutaan myös ammatin voimagenreiksi (Lankinen & Vuorijärvi 2010). Niiden hallinta tukee osaltaan opiskelijan siirtymää noviisista asiantuntijaksi (ks. Vuorijärvi & Lumme 2025; Persky & Robinson 2017). Uuden työkielen ja uusien tekstikäytäntöjen omaksuminen on kuitenkin pitkä ja vaiheikas prosessi, mikä opintopolun suunnittelussa täytyy ottaa huomioon.
Kielitietoinen oppimisympäristö – onnistumisen edellytys
Tekstitaidot nivoutuvat moniin fysioterapeutin ydinosaamisalueisiin, kuten tutkimus- ja arviointiosaamiseen tai ohjaus- ja neuvontaosaamiseen (Fysioterapeutin ydinosaaminen n.d.). Taidot eivät kuitenkaan kehity itsestään, vaan vaativat suunnitelmallista harjoittelua ja ohjausta, etenkin kaksikielisessä tutkinnossa. Opiskelijat oppivat tekstitaitoja tehokkaasti myös vertaisiltaan. Opettajien ja ohjaajien rooli on silti keskeinen, sillä heidän vastuullaan on tukea opiskelijoiden tekstitaitojen kehittymistä kokonaisvaltaisesti ja kielitietoisesti (Kielibuusti 2023b).
Erityisesti kun on kyse kehittyvän kielenkäyttäjän ammattispesifien tekstitaitojen ja tekstilajien oppimisesta, yhteistyö tutkinnon opettajien ja kielenopettajien tai tekstinohjaajien kesken on välttämätöntä – suunnittelusta toteutukseen. Yhteisvastuullinen yhteisopetus ja -ohjaus eri opintovaiheissa on havaittu toimivaksi ratkaisuksi (Rasa & Sievers 2024). Harjoittelujaksoilla onnistumisen kulmakiviä taas ovat kielitietoinen työyhteisö (Komppa, Korpela, Kotilainen, Kurhila & Lehtimaja 2023), kielisopimuskäytäntö (Kielibuusti 2023a) ja kielituettu harjoittelu (Korpela, Iso-Heiniemi & Aho 2023). Kielenoppijan työharjoittelu etenee vaiheittain: kielenkäyttötilanteiden havainnoinnista osallistumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen. Metropolian Bachelor-tutkinnoissa näitä toiminnalliseen kaksikielisyyteen tähtääviä toimintatapoja kehitetään aktiivisesti hyvien käytäntöjen pohjalta.
Lähteet
Barry, R. H. & Brown, K. 2009. Teaching and learning communication skills in physiotherapy: What is done and how should it be done? Physiotherapy 95(4), 294–301.
Chester, E. C., Robinson, N. C & Roberts, L. C. 2014. Opening clinical encounters in an adult musculoskeletal setting. Manala Therapy 19(4), 306–319.
Civil, T. 2024. Ammattikorkeakoulu asiantuntijaksi kasvavien opiskelijoiden käytäntöyhteisönä. HAMK Unlimited. Haettu 5.12.2024.
Degree Programme in Physiotherapy. Opetussuunnitelma. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 27.3.2025.
Engin, M. Ç., Gençdoğan, B., & Engin, A. O. 2023. The effect of body language of branch teachers on students’ teacher perception and attitudes to the course in Turkey: Erzurum City. African Educational Research Journal 11(2), 147–156.
Fysioterapeutin ydinosaaminen n.d. Suomen fysioterapeutit. Haettu 5.12.2024.
Fysioterapeutti 2023. Työmarkkinatori. Haettu 5.12.2024.
Fysioterapeutti 2024. Duunitori. Haettu 5.12.2024.
Kielibuusti 2023a. Kielituetussa työharjoittelussa tehdään kielisopimus. Päivitetty 29.5.2023. Haettu 5.12.2024.
Kielibuusti 2023b. Kielitietoinen ohjaaja. Päivitetty 19.12.2024. Haettu 13.2.2025.
Komppa, J., Korpela, E., Kotilainen, L., Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2023. Kielitietoisen työyhteisön portaat. Kielibuusti. Päivitetty 7.6.2024. Haettu 5.12.2024.
Korpela, E., Iso-Heiniemi, E. & Aho, H. 2023. Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5. Hiiltä ja timanttia -blogi. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 5.12.2024.
Kostiainen, E. 2003. Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Humanities. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Lankinen, P. & Vuorijärvi, A. 2010. Kohti ammatillisen asiantuntijayhteisön voimagenrejä. Teoksessa Lambert, P. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. Tutkimuksia 1/2010. Helsinki: Haaga-Helia, 259–271.
Lenkola, H. 2024. Funktionaalinen kielikäsitys ja kielen toiminnallinen oppiminen. Teoksessa Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) 2024. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 146. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 16–21.
Metropolia n.d. Fysioterapeutti (AMK). Haettu 5.12.2024.
Mitä on fysioterapia? n.d. Suomen fysioterapeutit. Päivitetty 21.4.2022. Haettu 5.12.2024.
Opetushallitus n.d. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Haettu 5.12.2024.
Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Haettu 27.3.2025.
Opetushallitus 2024. Tekstitaidot. Monilukutaitoa kielitietoisesti eri oppiaineissa – tietoa ja työtapoja. Haettu 1.12.2024.
Persky, A. M. & Robinson, J. D. 2017. Moving from novice to expertise and its implications for instruction. American Journal of Pharmaceutical Education 81 (9).
Rasa, A.-R. & Sievers, A. 2024. Substanssin opettajan ja S2-opettajan välinen yhteisopettajuus. Teoksessa Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 146. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 37–42.
Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) 2024. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 146. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Shore, S. & Rapatti, K. (toim.) 2014. Tekstilajitaidot. Lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen koulussa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2014.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 21.4.2022/94.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ICF-luokitus. Päivitetty 13.3.2024. Haettu 28.2.2024.
TOKASA n.d. Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus -hanke. Metropolia & Tampereen ammattikorkeakoulu. Haettu 5.12.2024.
Turku AMK n.d. Fysioterapeutti AMK. Haettu 5.12.2024.
Tynjälä, P. 1998. Writing as a tool for constructive learning: Students’ learning experiences during an experiment. Higher Education 36, 209–230.
Vermeier, P., Vandijck, D., Degroote, S., Peleman, R., Verhaeghe, R., Mortier, E., Hallaert, G., Van Daele, S.,Buylaert, W., Vogelaers, D. 2015. Communication in healthcare: a narrative review of the literature and practical recommendations. International Journal of Clinical Practice 69(11), 1257–1267.
Vuorijärvi, A. 2013. Tekstilaji ja yhteisö. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä. Väitöskirja. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Vuorijärvi, A. & Lumme, R. 2025. Bioanalyytikon työn tekstilajeja oppimassa. Metrospektiivi Pro – verkkomedia. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 27.3.2025.
Kirjoittajat
-
Aino Vuorijärvi
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluAino Vuorijärvi, FT, on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän suhtautuu tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen ja sen ohjaamiseen myönteisesti.
Tutustu tekijään -
Titta Komssi
Titta Komssi, Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluTitta Komssi, fysioterapeutti ja TtM, on fysioterapian tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja lehtori
Tutustu tekijään
