Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2024 -tutkimus) tulosten mukaan vuonna 2024 kolmannes korkeakouluopiskelijoista koki itsellään olevan terveysongelmasta johtuvia toiminnanrajoituksia, joka kymmenes koki keskittymisvaikeuksia ja 29 prosenttia merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Korkeakouluopiskelijoista 8 prosentilla ilmeni oppimiseen vaikuttava lukivaikeus tai neuropsykiatrinen oirekuva. Lähes viidennes koki tarvitsevansa oppimiskykyä tukevia kuntoutuspalveluja. Koska opiskelijoiden elämäntilanteet ja voimavarat vaihtelevat merkittävästi on tärkeää edistää saavutettavaa, opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivaa pedagogiikkaa opiskelupolulla ja tukea siirtymää työelämään.
Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa yhdenvertaisuutta tarkastellaan koulutukseen hakeutumisesta työelämään siirtymiseen asti sosiaali- ja terveysalalla erityisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden näkökulmasta. Saavutettava opiskelijavalinta on edellytys yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumiselle. Koulutukseen hakeutumisen vaiheessa on keskeistä, että nuori saa riittävästi konkreettista tietoa ja ohjausta kouluttautumisen vaihtoehdoista. Terveydentilaa ja toimintakykyä koskevien vaatimusten kuvaamisen ja arvioinnin tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää hakijoiden oikeusturvan toteutumiseksi. Valintaprosessin saavutettavuus liittyy sekä siihen, miten valintamenettelystä ja siihen liittyvistä mahdollisista erityisjärjestelyistä tiedotetaan ja toisaalta siihen, miten valintakoe toteutuu. Siirtymä työelämään käynnistyy opiskeluaikana työelämäharjoitteluissa. Onnistunut työelämäharjoittelu ja uraohjaus ammattikorkeakoulussa saattavat edistää onnistunutta työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Yhdenvertainen polku tarkoittaa, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus päästä koulutukseen, saada saavutettavaa opetusta ja ohjausta sekä päästä työelämään riippumatta taustasta, taloudellisesta tilanteesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista tai haasteista. Korkeakouluopiskelun yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta kehitettävää on erityisesti konkreettisten toimenpiteiden määrittelyssä, asenneympäristössä ja opintojen joustavuudessa (Tanhua, I. 2020; Lehto, R., Huhta, A. & Huuhka, E. 2019). Tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu, kun tukea ja mahdollisia yksilöllisiä järjestelyjä tarjotaan yksilöllisen tarpeen mukaan eikä kaikille yhtä paljon. Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää, jos se on oikeasuhtaista tavoitteeseen ja tarpeeseen nähden (Yhdenvertaisuuslaki 2014).
Metropolian opiskelijoiden näkemykset yhdenvertaisesta polusta
Polku monimuotoiseen työelämään -hankkeessa toteutettiin verkkopohjainen kysely Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Kyselyllä selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä yhdenvertaisuuden toteutumisesta opiskelupolulla. Siinä oli kolme teemaa. Ensimmäisessä kartoitettiin näkemyksiä opintojen hakuvaiheen ja valintakoejärjestelyjen yhdenvertaisuudesta. Toisen osan kysymykset liittyivät opetuksen ja oppimisympäristöjen yhdenvertaisuuteen ja kolmannen harjoittelun ja työelämään siirtymisen yhdenvertaisuuteen. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä sekä väittämiä asteikolla 1–4. Kyselyyn vastasi yhteensä 240 opiskelijaa. Suomenkielisistä tutkinnoista vastaajia oli 196, joista 20:lla oli yksilöllisen tuen tarvetta. Englanninkielisistä tutkinnoista vastaajia oli 24, joista kahdella oli tuen tarvetta.
Hakuvaiheen yhdenvertaisuus
Hakuvaiheen kehittämiskohteina opiskelijat toivat avoimissa vastauksissa esiin viestinnän saavutettavuuden, valintakoeympäristön esteettömyyden sekä positiivisen erityiskohtelun ja toivoivat vaihtoehtoja valintakokeen suoritusmahdollisuuksiin. Väittämissä hakumateriaalin selkeys sai parhaat arviot, 89 prosentissa vastauksista tämä toteutui melko hyvin tai erittäin hyvin. Eniten kehitettävää oli hakuvaiheen yhteydenpidossa ja valinkokeen esteettömyydessä, jotka kuitenkin toteutuivat vastaajista 66 prosentin mukaan melko hyvin tai erittäin hyvin.
Opetuksen ja oppimisympäristöjen yhdenvertaisuus
Opiskelijoiden näkemysten mukaan opiskeluun ja oppimisympäristöön liittyviä kehittämiskohteita olivat joustavuus ja yhdenvertaisuuden edistäminen opintojen suoritustavoissa sekä opetusmateriaalin ja viestinnän saavutettavuus. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin hyväksyvän ja moninaisuutta huomioivan asenteen ja siihen liittyvän osaamisen tärkeys.
Koen myös raskaaksi sen, että jokaisella kurssilla on opeteltava uuden opettajan toimintamallit, eikä opettaja opi tuntemaan minun tarpeitani. On helppoa vain kadota opiskelijoiden massaan, ja ymmärrän, että opettajien itsekin on vaikea tehdä asialle mitään resurssipulan takia. Suurin asia mihin koen, että voisimme vaikuttaa, on opettajien asenne, ja heidän välinen kommunikaatio. Olen useilta opettajilta saanut sellaisen kuvan, että avuntarpeemme on vain lisätaakka, johon ei ole energiaa.
Väittämissä noin 80 prosenttia opiskelijoista ilmaisi, että henkilöstön asenne ja valmius kohdata opiskelijoita yhdenvertaisesti toteutui melko hyvin tai erittäin hyvin. Opiskelijat myös kokivat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi oppilaitoksessa. On huomioitava, että näistä teemoista opiskelijat, joilla oli yksilöllisen tuen tarvetta, antoivat selvästi heikomman arvion. Kehitettävää oli opiskelijan voimavarojen ja toimintakyvyn huomioimisessa opetuksessa, arvioinnin monipuolisuudessa ja erityisjärjestelyihin liittyvän tiedon saamisessa. Noin puolet vastaajista ilmaisi, että nämä eivät toteutuneet lainkaan tai toteutuivat melko huonosti. Näihinkin väittämiin opiskelijat, joilla oli yksilöllisen tuen tarvetta, antoivat selvästi heikomman arvion. Kyselyn väittämistä huonoimman keskiarvon (1,8 asteikolla 1-4) sai väittämä: Vammaisia opiskelijoita ja vammaisuutta esitetään monipuolisesti oppilaitoksen viestinnässä ja materiaaleissa.
Harjoittelun ja työelämään siirtymisen yhdenvertaisuus
Kyselyn vastausten mukaan opiskelupolulla on eniten kehitettävää työelämäharjoittelussa ja siirtymässä työelämään. Kehittämistarpeet liittyivät harjoittelupaikkojen esteettömyyteen, yksilöllisten mukautusten mahdollisuuksiin työelämäharjoittelussa ja siihen, onko harjoittelupaikoilla riittävästi tietoa vammaisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvistä kysymyksistä sekä työpaikkojen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Yli 50 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tiedon saanti harjoittelupaikkojen esteettömyydestä ja mahdollisuus opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen tai kohtuullisiin mukautuksiin toteutui melko huonosti tai ei lainkaan. Näihinkin väittämiin opiskelijat, joilla oli yksilöllisen tuen tarvetta, antoivat selvästi heikomman arvion. Kuvaavaa oli tämä erään opiskelijan huomio: ”Vammaisten opiskelijoiden työllistymisestä ja erityisjärjestelyistä harjoittelupaikoissa ei ole tähän asti ollut mitään tietoa.”
Ajatuksia tuloksista
Kyselyn tulosten mukaan opiskelijoiden yhdenvertaisuutta edistäisi yhdenvertainen, hyväksyvä kohtaaminen, selkeä saavutettava viestintä sekä opiskelualustojen ja materiaalinen selkeys. Lisäksi toivottiin yksilöllisten tarpeiden huomioimista, joustoja sekä erilaisia tapoja opintojen suorittamiseen ja arviointiin. Tulos rinnastuu Hutchinson, N.L. & Robinson, K.A. (2014) kuvaamaan porrastettuun malliin opiskelun saavutettavuuden edistämisessä. Siinä perustana on kaikille sopiva suunnittelu ja pedagogiikka, kuten selkeä viestintä ja saavutettavat materiaalit. Näiden päälle rakennetaan yksilölliset opetuksen järjestelyt ja ratkaisut tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kyselyssä tunnistetut selkeät kehittämiskohteet liittyivät harjoittelun ja työelämäsiirtymän yhdenvertaisuuden edistämiseen. Kehitettävää oli erityisesti työelämäharjoittelun yhdenvertaisuutta tukevissa käytännöissä, tiedon saannissa liittyen opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja mahdollisiin kohtuullisiin mukautuksiin työelämäsiirtymän edistämiseksi. Työharjoittelussa on tärkeää saada onnistuneita kokemuksia, kehittävää ja kannustavaa palautetta sekä työyhteisön tukea, jotta siirtyminen työelämään sujuisi mahdollisimman hyvin.
Lähteet
Hutchinson, N.L. & Robinson, K.A. 2014. Tiered Approaches to the Education of Students with Learning Disabilities. Haettu 28.3.2025.
KOTT 2024 -tutkimus. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 28.3.2025.
Lehto, R., Huhta, A. & Huuhka, E. 2019. Kaikkien korkeakoulu? Raportti OHO! -hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä (pdf). Haettu 28.3.2025.
Tanhua, I. 2020. Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:20 (pdf). Haettu 28.3.2025.
Kirjoittajat
-
Krista Lehtonen
Lehtori, Metropolia AMKMetropoliassa lehtorina toimiva Krista Lehtonen on kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämisestä.
Tutustu tekijään -
Elina Förster
Projektipäällikkö, Metropolia AMKElina Förster työskentelee Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä TKI-hankkeissa.
Tutustu tekijään -
Ulla Vehkaperä
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluHyvinvoinnin osaamisalueella työskentelevät Ulla Vehkaperä työskentelee osatyökykyisten työllistymisen, työkyvyn tuen muotojen ja verkostojen, sote-alan yrittäjyyden ja monialaisisten kehittämis- ja innovaatioprojektien parissa.
Tutustu tekijään -
Tomi Nurminen
Lehtori, ammatillinen erityisopettaja, Metropolia AMKTomi Nurminen työskentelee Metropoliassa apuvälinetekniikan lehtorina erityisosaamisenaan raajaprotetiikka ja alaraaja-amputoidun kuntoutus.
Tutustu tekijään -
Pia Vaajakallio
Työelämäasiantuntija ja projektikoordinaattori, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöPia Vaajakallio työskentelee Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasissa Polku monimuotoiseen työelämään -hankeessa.
Tutustu tekijään
