Kuntoutuksessa käytettävät digitaaliset asiakasohjeet ovat sähköisessä muodossa olevia yleisiä ohjeistuksia tai osa lapsen yksilöllistä kuntoutussuunnitelmaa. Ohjeet voivat olla hyvin moninaisia, ja ne tarjoavat tietoa esimerkiksi arjen sujuvuuden lisäämisestä tai harjoitteista sekä apuvälineistä lapsen yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi kuntoutumisprosessissa. Ammattilaiset voivat antaa digitaalisia asiakasohjeita etä- tai lähivastaanotolla tai kotikäynneillä. Ohjeita on saatavilla myös sairaaloiden digihoitopoluilla ja omahoito-ohjelmissa, esimerkiksi pelillisesti toteutettuna alustalla tai sovelluksen muodossa.
Digitaalisten ohjeiden keskeisiä ominaisuuksia tulisi olla helppokäyttöisyys, selkeys, monimuotoisuus ja houkuttelevuus sekä tietoturva ja -suoja (Siira 2025; Tietoa saavutettavuudesta 2025). Digiosaamisessa teknologian ja datan hallinnan rinnalla korostuvat ammattilaisen kannustus ja valmentava työote (Shirin & Hadders-Algra 2020, 569). Ohjeiden toteutumista ja käyttöä edistetään perhelähtöisellä ohjauksella, jossa ammattialaiset ja perheet yhdessä tunnistavat ohjeiden merkityksen arjessa.
Perhelähtöinen ohjaus rakentuu vuorovaikutuksessa perheen kanssa, perhekulttuurin ja perheenjäsenten tarpeet, voimavarat ja kuormitustekijät huomioiden (Särkikangas 2020; Määttä & Rantala 2022; Sipari 2025). Ohjaus voi toteutua tarvittaessa lähi- tai etätapaamisena tai esimerkiksi viestittelynä asiakassovelluksessa. Ohjausympäristöä valittaessa olisi tärkeä keskustella perheen kanssa perheenjäsenten toiveista (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson & Hirvonen 2007, 157).
Lapsen kuntoutuksen tavoitteena on edistää toimintakykyä, joka on yksilöllinen, muuttuva ja vuorovaikutteinen kokonaisuus. Lapsuuden kasvuympäristöillä, erityisesti perheellä, on keskeinen asema lapsen kuntoutumisessa. Toimintakyvyn edistäminen toteutuu arjessa: kasvatuksessa, päivittäisissä rutiineissa, oppimisessa ja vapaa-ajalla. Mieluisat ja iloa tuottavat asiat, kuten leikki, harrastukset, kaverisuhteet ja yhteisöllisyys sekä arkiset askareet ovat erityisen tärkeitä lapsen hyvinvoinnille sekä perheen sitoutumiselle lapsen toimintakyvyn edistämiseen. (Sipari ym. 2022; Sipari 2025.)
Tässä artikkelissa kuvataan digitaalisten asiakasohjeiden saavutettavuutta perhelähtöisyyden vahvistamiseksi lapsen kuntoutumisessa.Perhelähtöinen ohjaus muotoutuu perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnassa, jossa saavutettavat digitaaliset ohjeet voivat vahvistaa perhelähtöisyyttä ja nivoutua luontevasti arkeen. Digitalisaatio ja teknologia ovat jo osa perheiden rutiineja ja elämäntapoja. Keskeisiä kysymyksiä digiajassa ovat: Miten digitalisaation hyötyjä ja mielekästä käyttöä voidaan vahvistaa lasten kuntoutuksessa? Mitkä tekijät vaikuttavat digitaalisten asiakasohjeiden saavutettavuuteen perhelähtöisessä ohjauksessa?
Pelillisyys, tarinallisuus ja virtuaalisuus ja lapsen motivaatio
Saavutettavat digitaaliset asiakasohjeet vahvistavat perhelähtöistä ohjausta, kun ohjeet motivoivat lasta houkuttelevalla ulkoasulla, pelillisyydellä ja tarinallisuudella. Innostavaa ja helppoa käyttöä sekä ohjeiden ymmärrettävyyttä tukevat videot, kuvat, äänet ja tekstit. (Siira 2025, 31, 33.) Virtuaalitodellisuutta ja leikkiä hyödyntävä digitaalinen asiakasohje on saavutettavissa perheen arjessa, kun lapsella on haasteita toimintakyvyssä (Harris & Reid 2005).
Sopiva haastetaso pelissä ja esimerkiksi pelihahmon voittaminen motivoivat jatkamaan toimintaa ja toistamaan tehtävää (Harris & Reid 2005; Tobaiqi, Albadawi, Fadlamola & Albadrani 2023). Useiden tutkimusten tulokset osoittavat, että tabletilla ja virtuaalisesti pelaten tai robottiavusteisesti toteutettu kuntoutus vahvistaa lapsen motivoitumista kuntoutumiseen sen ollessa viihdyttävämpää kuin tavanomainen kuntoutus (Tobaiqi ym. 2023; Levac, Dumas & Meleis 2018; Lin ym. 2022).
Vanhempien voimavarojen vahvistaminen digiajassa
Digitaalisen teknologian avulla voidaan tukea vanhempia lapsen kuntoutumisen edistämisessä kotona (Plummer ym. 2024, 894). Toisaalta digitaalisesti toteutettu asiakasohjaus lasten kuntoutuksessa vaatii perheeltä uusia digitaitoja ja heidän voimavarojensa huomioimista kotiin ja arkeen kiinnittyvien ohjeiden myötä (Siira 2025). Etäkuntoutus kuitenkin mahdollistaa perheen sujuvampaa ajankäyttöä, kun heidän ei tarvitse lähteä kotoa ja kuluttaa aikaa matkoihin. Digitaalisuutta hyödyntävän kuntoutuksen sujuvuuteen vaikuttavat kuntoutuksen ammattilaisen lähestymistapa, perheen kohtaaminen ja kannustava vuorovaikutus sekä perheen kuormitustekijöiden tunnistaminen. (Svensson ym. 2024, 5–7; Siira 2025, 33.)
Pelillisesti ja leikillisesti suunniteltu digitaalinen asiakasohje edellyttää myös lapsen vanhemmilta leikillisyyden huomioimista, aktiivisuutta ja lapsen havainnoimista. Vanhemmat voivat tarvita kuntoutuksen ammattilaisen ohjausta leikillisyyteen ja ohjeiden toteutukseen arjessa (Svensson ym. 2024, 7), ja lisäksi kotona opittujen taitojen tulisi siirtyä ja yleistyä lapsen toiminnaksi myös muissa kehitysympäristöissä (Sipari ym. 2022).
Interaktiivinen datan käyttö kuntoutumista vauhdittamassa
Digitaalisesta asiakasohjeesta kertyvän kuntoutuksen datan avulla ammattilaisella ja perheellä tulisi olla mahdollisuus seurata kuntoutumisen edistymistä. Esimerkiksi lapsen tai nuoren toteuttaessa digitaalista pelillistä asiakasohjetta kotona voisi ammattilainen seurata, miten kuntoutuminen etenee ja miten usein lapsi/nuori toteuttaa tehtäviä arjessaan. Dataa seuratessaan kuntoutuksen ammattilainen voisi olla yhteydessä perheeseen, jos ohjauksen tai tuen tarvetta ilmenee. (Siira 2025, 33–34.) Datan keräämisessä sekä hyödyntämisessä tulee merkitykselliseksi digitaalisen asiakasohjeen tietosuoja ja -turvallisuus (Lauren & Virtanen 2023). Lapsen ja nuoren sekä vanhempien tulisi voida määritellä, mitä dataa kerätään ja seurataan esimerkiksi kuntoutuksen ammattilaisen taholta (Siira 2025, 34).
Digitaalisten asiakasohjeiden interaktiivisuus voi madaltaa perheen ja ammattilaisen välistä yhteistyötä perhelähtöisen ohjauksen vahvistamiseksi ja lapsen kuntoutumisen edistämiseksi (Siira 2025, 33–34). Digitaalisuuden lisääminen saattaa kuitenkin herättää vanhempien huolen yhteydenpidon vähenemisestä lapsen terapeuttiin (Apps, Webb & Hutton 2024). Lapsen ja nuoren kuntoutumisen prosessiin sisältyvälle asiakasviestittelylle tulisi varata riittävästi aikaa kuntoutuksen ammattilaiselle.
Digitaalisten palvelujen yhteiskehittäminen
Digitaalisten palveluiden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä, jolla pyritään vahvistamaan omakuntoutusta eli asiakkaan osallistumista kuntoutukseen ja hyötyjen siirtymistä arkeen (Salminen 2022, 5). Asiakasperheiden monimuotoistuminen luo tarpeen asiakasohjeiden ja ohjauksen kehittämiselle, joka huomioi erilaiset perhekulttuurit (Siira 2025; Sipari 2025). Digitaalisten asiakasohjeiden helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä lisäisivät eri kieliversiot. Toisaalta kielen merkitystä voisi vähentää monikanavaisuutta (kuvat, ääni, videot, teksti, pelillisyys) hyödyntämällä. (Siira 2025; Tietoa saavutettavuudesta 2025; Meyers ym. 2020.)
Digitaalisten asiakasohjeiden kehittäminen perhelähtöisemmäksi edellyttää resursseja, esimerkiksi taloudellisia resursseja, kouluttautumista, aikaa ja eri alojen ammattilaisten yhteiskehittelyä (Siira 2025, 35). Kun digitaalisia palveluja kehitetään, vanhempien ja lasten osallistuminen voi jäädä vähäiseksi (Apps, Webb & Hutton 2024). Vanhemmilta ja lapselta saadun palautteen avulla on kuitenkin mahdollista kehittää digitaalisia asiakasohjeita toimivammaksi vastaamaan heidän tarpeitaan (Shikako ym. 2021). Digitaalisten palvelujen ja välineiden kehittämisestä yhdessä perheiden ja ammattilaisten kanssa on saatu vaikuttavia tuloksia. Hyvänä esimerkkinä toimii DigiMetku-sovellus lapsen ja nuoren kuntoutumisen edistämiseksi arjessa. (Sipari ym. 2025.) Digitaalisten asiakasohjeiden ja ohjauksen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tärkeä jatkokehittämisaihe on digitaalisten asiakasohjeiden ja ohjauksen eettinen ja vastuullinen käyttö siten, että ne eivät vahvista digitalisaation huonoja vaikutuksia, vaan digitalisaatio valjastetaan palvelemaan perhelähtöistä toimintakyvyn edistämistä. Digitaalisten palveluiden käyttäjien kehittäjäkumppanuuden mahdollistaminen vahvistaa palveluiden perhelähtöisyyttä ja niiden integroimista perheen arkeen ja kulttuuriin.
Lähteet
Apps, J., Webb, S. & Hutton, E. 2024. Parents’ and carers’ attitudes to the use of digital technology and its role in the care of children with complex needs. British Journal of Occupational Therapy 87(7), 452–460. Haettu 19.5.2025.
Harris, K. & Reid, D. 2005. The Influence of Virtual Reality Play on Children’s Motivation. Canadian Journal Occupational Therapy 72, 21–29. Haettu 19.5.2025.
Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K. & Hirvonen, E. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. Oppimateriaalit. Helsinki: WSOY.
Lauren, A. & Virtanen, T. 2023. Digitaalinen turvallisuus pitää ottaa huomioon päätöksenteossa ja strategiassa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Haettu 19.5.2025.
Levac, D., Dumas, H. M. & Meleis, W. 2018. A Tablet-Based Interactive Movement Tool for Pediatric Rehabilitation: Development and Preliminary Usability Evaluation. JMIR Publications 5(2). Haettu 19.5.2025.
Lin, J., Li, J., She, Y., Lin, L., Wu, H., Zhang, E., Lei, J., Huang, W. & Li, J. 2022. Using a social robot for children with autism: A therapist-robot interactive model. Wiley Online Library. Computer animation and virtual world 33(5), 1–16. Haettu 19.5.2025.
Meyers, N., Glick, A. F., Mendelsohn, A., Parker, R., Sanders, L. M., Wolf, M. S., Bailey, S., Dreyer, B. P., Velazquez, J. J. & Yin, S. H. 2020. Parents’ Use of Technologies for Health Manage-ment: A Health Literacy Perspective. Acad pediatric 20(1), 23–30. Haettu 19.5.2025.
Määttä, P. & Rantala A. 2022. Tavallisen erityinen lapsi. Kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen yhdessä. Jyväskylä: PK-Kustannus.
Plummer, K., Japheth, A., Mitchell, A., Lee-Archer, P., Clark, J., Keyser, J., Kotzur, C., Qayum, A. & Griffin, B. 2024. Digital health interventions for postoperative recovery in children: a systematic review. British Journal of Anaesthesia 132(5), 886–898. Haettu 19.5.2025.
Salminen, A.-L. 2022. Omakuntoutuksesta yksilön hyvinvoinnin hallintaan. Työpapereita 168/2022. Helsinki: Kela. Haettu 19.5.2025.
Schirin, A. Z. & Hadders-Algra, M. 2020. Coaching approaches in early intervention and pediatric rehabilitation. Developmental Medicine and Child Neurology 62(5), 569–574. Haettu 19.5.2025.
Shikako, K., Mogo, E. R. I., Grand-Maison, V., Simpson, R., Pritchard-Wiart, L. & Majnemer, A. 2021. Designing User-Centered Mobile Health Initiatives to Promote Healthy Behaviors for Children with Disabilities: Development and Usability Study. JMIR Publications 5(9). Haettu 19.5.2025.
Siira, T. 2025. Digitaalisten asiakasohjeiden saavutettavuus vahvistamassa perhelähtöistä ohjausta lapsen ja nuoren kuntoutuksessa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Metropolia ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen ylempi AMK -tutkinto-ohjelma.
Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Kinnunen, A. & Jeglinsky-Kankainen, I. 2025. DigiMetku – Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Kuntoutusta kehittämässä 43. Helsinki: Kela.
Sipari, S. 2025. Lapsen ja nuoren toimintakyvyn edistyminen. Teoksessa Kerätär, R. & Koskela, L. (toim.) Toimintakyky ja työkyky. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.129–141.
Sipari, S., Kauppila, J. & Suhonen-Polvi, H. 2022. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössä. Teoksessa Autti-Rämö, I., Salminen, A.-L., Rajavaara, M. & Melkas, S. (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Svensson, K., Eliasson, A.-C., Sundelin, H. & Lidström Holmqvist, K. 2024. Parents in the Driver`s Seat-Experiences of Parent-Delivered Baby-mCIMT Coached Remotely. Journal of Clinical Medicine 13(16), 1–13.
Särkikangas, U. 2020. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa – toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Väitöskirja. Taloustieteen osaston julkaisusarja numero 73. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Tietoa saavutettavuudesta 2025. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Haettu 19.5.2025.
Tobaiqi, M. A., Albadawi, E. A, Fadlalmola, H. & Albadrani, M. S. 2023. Application of Virtual Reality-Assisted Exergaming on the Rehabilitation of Children with Cerebral Palsy: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Clinical Medicine 12(22).
Kirjoittajat
-
Tiina Siira
Toimintaterapeutti, HUSTiinalla on kokemusta perhelähtöisestä työskentelystä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kuntoutuksessa.
Tutustu tekijään -
Salla Sipari
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluYliopettaja Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu tekijään
