Monikielisellä viestinnällä edistetään saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kahden kielen, kuten suomen ja englannin, avulla voidaan saavuttaa laajempaa yleisöä.
Hankkeissa viestintään liittyvät käytänteet ovat vaihdelleet. Vastaani on tullut hankkeita, joissa viestitään yksinomaan suomeksi, ja sellaisia, jossa tuotetaan sisältöä sekä suomeksi että englanniksi. Hanketyössä ei välttämättä tule pohtineeksi kielivalintojen vaikutusta viestinnän saavutettavuuteen ja kohderyhmän tavoittamiseen. Välillä voi myös unohtua se, mitä päätöksistä seuraa hankeviestintää tekevälle.
Kohti kansainvälistä TKI- ja korkeakouluyhteisöä
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on tehty kielilinjaus, jonka tavoitteena on lisätä moninaisuutta ja edistää monikielisyyden arvostamista korkeakouluyhteisössä. Linjauksen tarkoituksena on tukea sekä opiskelijoita että henkilöstöä kielten oppimisessa ja monikielisissä kohtaamisissa, ja sen avulla edistetään eri kielten rinnakkaista käyttöä. Tutkintoja Metropoliassa voi opiskella suomen ja englannin kielellä. Lisäksi on tarjolla kaksikielisiä koulutusohjelmia, joissa hyödynnetään molempia kieliä rinnakkain. (Metropolia n.d.)
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) puolella Metropolia toteuttaa kotimaisia ja kansainvälisiä hankkeita sekä tekee yhteistyötä yritysten kanssa Suomessa ja ulkomailla. Tavoitteena on kasvattaa etenkin kansainvälisten hankkeiden volyymia, joten hankkeiden osalta on linjattu, että hankkeiden verkkosivujen tiedot esitetään sekä suomeksi että englanniksi. Tämä antaa myös kansainväliselle yleisölle paremman kuvan siitä, minkälaista tutkimus- ja kehitystyötä Metropoliassa tehdään, vaikka hanke viestisi pääosin suomen kielellä.
Kielivalintojen vaikutus hankeviestijän arkeen
Hankkeen alkaessa sitä toteuttava työryhmä usein pohtii, millä kielillä kannattaisi viestiä. Mitä kieliä kohderyhmää edustavat henkilöt käyttävät? Hankehakemukseenkin on saatettu kirjata jotain viestinnässä käytettävästä kielestä jo ennen hankkeen aloitusta. Hankkeen käynnistyessä valittuja kieliä on myös saatettu vaihtaa.
Ajatuksena se, että hanke ei viesti pelkästään suomeksi, voi olla hyvä asia, mutta sitä ei välttämättä ole huomioitu viestijälle varatussa työajassa. Kielivalintoja olisi siis tärkeä pohtia jo rahoitusta haettaessa ja tarvittaessa myös konsultoida viestinnän asiantuntijaa, joka ymmärtää mitä kaksi- tai monikielinen viestintä tarkoittaa käytännön työssä. Samoin, jos viestinnässä käytettäviä kieliä muutetaan hankkeen alettua, tulisi tarkastella, mitä se tarkoittaa työajan ja muiden resurssien näkökulmasta. Tarvittaessa pitää olla valmis vähentämään viestinnän työtehtäviä, jos viestinnässä käytettäviä kieliä lisätään.
Monikielisyys tarkoittaa hankeviestintää tekevälle nimittäin lisätyötä, jos sitä ei ole hankkeen resursoinnissa otettu huomioon. Monista viestintämateriaaleista saatetaan tehdä kahdet tai useammat versiot. Viestintäsuunnitelmaan ja -strategiaan voi tulla päivitettyjen kielivalintojen kautta suuriakin muutoksia – toki niitä saatetaan muuttaa myös muista syistä, ja niiden onkin tarkoitus olla hankkeen aikana päivitettäviä ja eläviä dokumentteja. Ulkopuoliselle, esimerkiksi hankkeen kohderyhmän jäsenelle, viestinnässä käytetyn kielen muuttaminen kesken hanketta voi näyttää sekavalta, mikä taas voi vähentää toteuttajaorganisaation ja hankkeen luotettavuutta. Lisäksi monikielinen verkkoviestintä tuo mukanaan myös haasteita digitaalisen saavutettavuuden toteuttamisessa.
Hankkeiden ydinsisällöt suomeksi ja englanniksi
Kun Metropolian ja muidenkin ammattikorkeakoulujen tavoitteena on kasvattaa kansainvälistä toimintaa, olisi hankkeiden hyvä viestiä ainakin perusasiat suomeksi ja englanniksi. Molemmilla kielillä kannattaa viestiä hankkeen pääteemoista, tavoitteista sekä kehittämiskohteista tai niistä ongelmista, joihin hanke etsii kuumeisesti ratkaisuja. Perustiedot olisi hyvä tuoda esille verkkosivuilla ja kaikissa virallisissa viestintäkanavissa, meillä Metropoliassa esimerkiksi myös kampusten diginäytöillä.
Hankkeiden tarkoituksenmukaiset ja tietoiset kielivalinnat tulisi miettiä ja tehdä hyvin varhaisessa vaiheessa. Mitä eri kielillä halutaan viestinnällisesti saavuttaa? Miksi on päätetty viestiä kyseisillä kielillä? Nämä olisi hyvä kirjata hankkeen viestintäsuunnitelmaan. Eri kielten viestinnällä voi hyvin olla erilaiset tavoitteet. Lisäksi tulisi miettiä, miten kielivalinnat vaikuttavat viestinnän saavutettavuuteen ja resursointiin.
Kohderyhmää ei pidä unohtaa, hankkeen toiminta ja ongelmien ratkomiset lähtevät siitä. Loppujen lopuksi hankkeen kannattaa viestiä niillä kielillä, joita sen kohderyhmät käyttävät.
Lähteet
Metropolia n.d. Metropolian kielilinjaukset. Haettu 19.5.2025.
Kirjoittaja
-
Laura Matikainen
Projektiasiantuntija, Metropolia AmmatikorkeakouluLaura Matikainen työskentelee Metropolian TKI-palveluissa hankeviestinnän ja tapahtumatuotannon parissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja.
Tutustu tekijään
