Kliinisissä laboratorioissa työskentelevien bioanalyytikkojen tyypillinen työnkuva koostuu potilasohjauksesta, näytteiden otosta ja analysoinnista, laadun arvioinnista ja raportoinnista ja he sijoittuvat sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden laboratorioihin. Näiden tehtävien lisäksi myös monet muut urapolut ovat heille mahdollisia.
Erilaisten jatkokoulutusten myötä urasiirtymämahdollisuudet laajenevat esihenkilötyöhön ja monimuotoisiin asiantuntijatehtäviin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon myötä voi päätyä myös akateemiseen maailmaan kuten väitöskirja- tai projektitutkijaksi tai yliopisto-opettajaksi, palvelujen kehittäjäksi, suunnittelijaksi tai muotoilijaksi. Tämä artikkeli kertoo näitä urasiirtymävaihtoehtoja tukevista jatkokoulutusmahdollisuuksista.
Kliinisen laboratorion ammattilaiset nyt
Kliinisissä laboratorioissa työskentelee asiantuntijoita eri rooleissa ja tehtävissä. Laboratorioiden ydintehtäviä hoitavat pääasiassa bioanalyytikot, täsmennettyjä asiantuntijatehtäviä kliiniset asiantuntijat ja vaativia asiantuntijatehtäviä tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneet tutkijat. Bioanalyytikkotaustaisten asiantuntijoiden lisäksi laboratorioissa työskentelee suuri määrä muuta lääketieteellistä henkilökuntaa, lääkäreitä, hoitajia, teknikkoja, teknologiahenkilöstöä, tutkimus- ja koulutushenkilöstöä ja hallinnon ja muiden tukipalvelujen ammattilaisia.
Ydintehtäviä hoitava bioanalyytikko on kliinisen laboratoriotutkimusprosessin ammattilainen. Ammattikorkeakouluissa suoritettava bioanalyytikon tutkinto on yksi sotealan perustutkinnoista (EQF-6, 210 op, 3.5 vuotta). Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa bioanalyytikon tutkinnon vuosien 2020–2024 välillä on suorittanut 215 henkilöä (Tilastokeskus). Työikäisiä bioanalyytikoita on viimeisimpien tilastojen mukaan Suomessa noin 5300 (Keva 2022). Heistä vuoteen 2033 mennessä eläköityy noin 30 %, jolloin työvoimatasapainon ennuste painuu yli 20 % miinukselle (Bioanalyytikkoliitto ry). Eläköitymisen lisäksi tilannetta haastaa valmistuneiden siirtyminen asiantuntijatehtäviin ja muille toimialoille.
Tilastokeskuksen mukaan (vuodet 2020–2024) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (EQF-7) suorittaneita, vaativia asiantuntijatehtäviä tekeviä kliinisen laboratorioitutkimusprosessin asiantuntijoita, tutkintonimike Bioanalyytikko YAMK, on valmistunut 31 (Tilastokeskus). Tieteellisen jatkotutkinnon (EQF-8) suorittaneista bioanalyytikkotaustaisista henkilöistä ei ole tilastotietoa saatavilla. Heitä on Suomessa muutamia, joskin he pääsääntöisesti ovat sijoittuneet eri tiedekuntien (kuten yhteiskuntatieteet) ja pääaineiden (kuten hallintotieteet) alaisuuteen. Tilastoinnin puutteen lisäksi alhainen jatkotutkintojen määrä selittynee osin maisteritasoisen tiedekorkeakoulututkintomahdollisuuden puutteesta kliinisen laboratoriolääketieteen alalla. Nykymuodossaan kliinisen laboratoriotieteen tutkinto-ohjelma lopetettiin Oulun yliopistossa vuonna 2012 (Oulun yliopisto 2009). Tämän jälkeen bioanalyytikkotaustaiset asiantuntijat ovat voineet valita yliopistojen eri tiedekunnissa pääaineeksi esimerkiksi hoitotiedettä, terveyshallintotiedettä tai terveyspedagogiikkaa, mutta eivät omaa taustaansa lähimpänä olevaa kliinistä laboratoriotiedettä.
Ydintehtävistä asiantuntijarooliin
Urasiirtymä kliinisen laboratorion ydintehtävistä asiantuntijatehtäviin kiinnostaa alan ammattilaisia. Viime vuosien aikana bioanalyytikkotaustaisia opiskelijoita on Metropoliassa ollut mukana esimerkiksi digitaalisten palvelujen kliininen asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla- tutkinto-ohjelmassa, minkä tutkintovastaavana toimin vuodet 2018–2024. Tässä tutkinnossa digitalisaatio-osaamisen yhdistäminen kliiniseen osaamiseen on vahvistanut opiskelijoiden asiantuntijuutta ja kartuttanut uusia kyvykkyyksiä. Heistä moni on työllistynyt opintojen jälkeen uusiin tehtäviin: asiantuntijoiksi, suunnittelijoiksi, kehittäjiksi, palvelumuotoilijoiksi, sovelluskehittäjiksi, tietojärjestelmäasiantuntijoiksi, konsulteiksi, kliinisiksi opettajiksi ja kliinisiksi asiantuntijoiksi erityisesti digitaalisten terveyspalvelujen pariin. Urasiirtymä ydintehtävistä asiantuntijarooliin edellyttääkin monissa organisaatioissa joko ammattikorkea- tai tiedekorkeakoulussa suoritettua maisteritason (EQF-7) tutkintoa.
Erityisesti tietotyöhön nojaavissa asiantuntijarooleissa nähdään Suomessa tällä hetkellä merkittävää kasvua. Kuntaliiton selvityksen (2025) mukaan tietoalat ovat luoneet Suomeen yli 50 000 työpaikkaa vuosien 2015 ja 2023 välillä. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös sotealan digitalisaatioon, etäterveyspalveluihin ja digiklinikoihin liittyvää työpaikkakehitystä. Tarve kliinisen taustan omaaville asiantuntijoille onkin selkeä.
Suuri osa asiantuntijarooleissa toimivista bioanalyytikoista sijoittuu yksityiselle sektorille esimerkiksi prosessien kehittämisen tai laadunhallinnan asiantuntijatehtäviin. Vaikka taloudelliset realiteetit ovat monin paikoin todella tiukat, tulevaisuuskestävä terveydenhuolto edellyttää myös laboratoriopalvelujen uudistamista ja innovatiivista kehittämistä. Tällä hetkellä laboratoriopalveluja hankitaan runsaasti hyvinvointialueiden ulkopuolisilta toimijoilta ja esimerkiksi liikkuvien sairaanhoito- ja terveyspalvelujen lisääntyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia asiantuntijatyön kehittymiselle. Jatkokoulutettuja bioanalyytikkoja tarvitaankin suunnittelemaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannustehokkaasti tuotettuja laboratoriopalveluja.
Jatkokoulutus urasiirtymän tukena
Kliinisiä asiantuntijoita on koulutettu maamme ammattikorkeakouluissa jo pitkään. Omaa asiantuntijuuttaan on voinut syventää muun muassa digitaalisiin terveyspalveluihin, mielenterveyteen ja päihdetyöhön, omahoidon tukemiseen ja kansansairauksiin ja palliatiiviseen hoitotyöhön liittyen. Bioanalytiikan kliinistä asiantuntijuutta on voinut jo aiemmin opiskella englanninkielisissä tutkinnoissa, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Vaasassa ja Helsingissä. Syksystä 2026 sitä voi opiskella samoissa paikoissa myös suomeksi. Kuuden ammattikorkeakokoulun sujuva oppilaitosyhteistyö mahdollistaa kliinisen laboratoriotieteen syventävien opintojen joustavan toteuttamisen ja ristiinopiskelun kotikorkeakoulusta huolimatta. Kevään 2026 yhteishaussa asiantuntijuuttaan syventävä jatkuva oppija hakeutuu opiskelijaksi yhteen korkeakouluun ja suorittaa ydinopintoja 6 oppilaitoksen konsortion kautta.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa 2026 alkavassa tutkinnossa, Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kliininen asiantuntijuus, bioanalyytikko, hyödynnetään sekä oppilaitosyhteistyön että Metropolian omia mahdollisuuksia osaamisen vahvistamiseksi henkilökohtaisten urasuunnitelmien pohjalta, omien tavoitteiden, tarpeiden ja aikataulujen mukaisesti.
Oman urapolkunsa ja opintosuunnitelmansa voi rakentaa tulevaisuuden urasiirtymän tueksi esimerkiksi seuraavista näkökulmista
- kliinisen osaamisen vahvistaminen
- kliinisen osaamisen ja digitalisaatio-osaamisen yhdistäminen
- esihenkilötyöhön tai johtamiseen syventyminen
- kehittämiseen tai projektinhallintaan keskittyminen
- yrittäjyyteen tai pedagogiikkaan syventyminen tai
- akateemiselle tutkijauralle suuntaaminen.
Metropolian joustava tutkintorakenne mahdollistaa jokaiselle mielekkään oppimiskokonaisuuden. Opintojen aikana opiskelija saa syventävän tason osaamista kliiniseen laboratoriotieteeseen, kliinisten laboratorioiden laadunhallintaan, preanalytiikan ja kliinisten laboratoriopalvelujen ohjaukseen ja konsultointiin sekä datan hallintaan.
Asiantuntijaksi tulevaisuuskestävään terveydenhuoltoon
Jatkokouluttautunut bioanalyytikko on yksi tulevaisuuskestävän terveydenhuollon keskeisistä toimijoista. Tulevaisuuskestävä terveydenhuolto yhdistyy käsitteellisesti terveydenhuollon viidenteen vallankumoukseen ja sen keskiössä ovat inhimillisyys, kestävyys, yksilöllinen ja ennaltaehkäisevä hoito. Tulevaisuuskestävässä terveydenhuollossa keskitytään asiakas- ja potilaslähtöisyyteen, teknologian ja inhimillisyyden tasapainoon ja aiemmin vallinnutta automaatioaikakautta pehmeämpiin arvoihin (Virtanen & Ahlstrand 2025).
Vaikka tulevaisuuden työ sisältää entistä enemmän digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia (OPH 2019), tarvitaan edelleen laaja-alaista ja soveltavaa kliinistä osaamista. Pitkän kokemukseni mukaan vaikuttavimmat osaamisyhdistelmät muodostuvat juuri vahvan kliinisen asiantuntijuuden ja sitä mielekkäästi täydentävän osaamisen ympärille. Tähän tarkoitukseen bioanalyytikoille kohdennettu suomenkielinen, uusi Kliininen asiantuntija: bioanalyytikko, ylempi AMK | Metropolia tutkinto tarjoaa oivat mahdollisuudet.
Lähteet
Bioanalyytikkoliitto Ry. Tilastotietoa bioanalyytikoista. Haettu 10.9.2025.
Kuntaliitto 2025. Kuntaliiton selvitys: Tietoalat luovat kasvua Suomeen, mutta kasvu keskittyy kaupunkeihin. 1.9.2025. Haettu 10.9.2025.
Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Haettu 10.9.2025.
Oulun yliopisto 2009. Opasraportti. Kliininen laboratoriotiede. Haettu 10.9.2025.
THL 2022.Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2022. Päivitetty 28.4.2025. Haettu 10.9.2025.
THL 2023. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2023. Päivitetty 4.4.2025. Haettu 10.9.2025.
Tilastokeskus (n.d). StatFin. Opiskelijat ja tutkinnot. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot. Haettu 10.9.2025.
Virtanen, M. & Ahlstrand, A. 2025. Sote-digitalisaation ytimessä 3/3: Yhdessä kohti tulevaisuuskestävää terveydenhuoltoa. Metrospektiivi Pro.
Kirjoittaja
-
Mari Virtanen
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveystieteilijä ja korkeakouluopettaja Mari Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti digitaalisten terveyspalvelujen, potilasohjauksen ja vaikuttavien opetusratkaisujen muotoilemiseen. Hän viihtyy aidon osallisuuden ja käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa, niin asiakkaiden, potilaiden ja alan opiskelijoiden kanssa.
Tutustu tekijään