Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimivan HyMy-kylän perhevalmennus on sarja tapaamisia, joiden avulla tarjotaan lasta odottaville vanhemmille tietoa ja käytännönläheistä tukea synnytykseen ja vauva-arkeen valmistautumisessa opiskelijavoimin, mutta opettajan ohjauksessa. Valmennusta toteutetaan sekä Myllypuron kampuksen opetustiloissa että livelähetyksinä Zoomin välityksellä. Lukuvuoden 2024–2025 aikana valmennuksiin osallistui lähes 400 perhettä ja yli 60 opiskelijaa. Palaute asiakkailta oli erinomaista.
Perhevalmennus on konkreettinen keino toteuttaa Terveydenhuoltolain (2010/1326) edellyttämiä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja (13 §) sekä keino tukea vanhemmuutta ja edistää raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyttä (15 §). Oman tutkimukseni mukaan valmentamalla voidaan vaikuttaa ensisynnyttäjien synnytyspelkoon (Haapio 2017). Myös uudelleen synnyttäjät hyötyisivät valmentavasta tuesta, mutta sitä ei ole juuri tarjolla (Sandström 2025).
Perhevalmennusta on tuotettu yhteiskunnassamme julkisin varoin, mutta säästösyistä se on karsittu minimiin. Metropolian HyMy-kylässä on tunnistettu tämä vaje ja tarpeeseen vastaamiseksi on kehitetty monialainen perhevalmennusohjelma, jota opiskelijat toteuttavat kaksi kertaa vuodessa. HyMy-kylän valmennukseen voivat osallistua niin ensisynnyttäjät kuin uudelleen synnyttäjät, mutta ensisynnyttäjät saattavat hyötyä siitä enemmän.
Laaja sisältö ja toiminnallinen toteutus
HyMy-kylän perhevalmennus on sisällöltään laaja ohjelma, jossamonipuolisesti käsitellään seuraavia teemoja: parisuhde ja vanhemmuus, lapsen kehitys ja vastasyntyneen hoito, imetys, synnyttäminen alateitse ja sektiolla, eli keisarileikkauksella, synnytyksestä toipuminen sekä seksuaaliterveys raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Useammat valmennuskerrat tarjoavat mahdollisuuden käsitellä aiheita syvällisesti. Esimerkiksi synnytyskivun lievittämiseen ja erilaisten ponnistusasentojen harjoitteluun voidaan käyttää paljon aikaa. Ohjelmaan mahtuu myös aiheita, joiden käsittely julkisesti tarjottavissa valmennuksissa on vähäistä tai saattaa puuttua kokonaan. Yksi tällainen aihe on synnytyksen käynnistäminen. Asia koskettaa monia synnyttäjiä, sillä synnytyksiä voidaan käynnistää yliaikaisuuden vuoksi tai jos raskaudessa ilmenee jotakin äidin tai sikiön vointia uhkaavaa. Vuonna 2024 synnytyksistä käynnistettiin 36,5 prosenttia. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin tilastoinnin aikana. (Hauhio, Heino & Gissler 2025.)
Lähivalmennuksissa keskitytään toiminnallisiin osuuksiin ja teoriatiedon välittäminen luennon muodossa jää vähemmälle. Yksi valmennuskerta sisältää kolme erisisältöistä työpajaa, joista jokainen kestää 45 minuuttia. Osallistujat jaetaan pienryhmiin, jotka kiertävät työpajoissa illan aikana. Jos osallistujia on paljon, opiskelijat vetävät kunkin työpajan useamman kerran ja saavat siten myös runsaasti harjoitusta.
Pienryhmien ansiosta voidaan toiminnallisuutta toteuttaa, vaikka valmennuskertaan osallistuva ryhmä kokonaisuudessaan olisikin iso. Siten osallistujilla säilyy mahdollisuus kokeilla ja harjoitella esiteltyjä asioita sekä tutustua välineisiin ja tehdä niistä itselle tuttuja. Osallistujat pääsevät esimerkiksi kokeilemaan erilaisia fysiologisia kivunlievitysmenetelmiä, tutustumaan epiduraalipuudutusvälineisiin ja imukuppiin, harjoittelemaan ponnistusasentoja sängyssä ja synnytysjakkaralla sekä opettelemaan vastasyntyneen käsittelyä ja vaipanvaihtoa realistisella vauvanukella. Lähivalmennus sisältää myös mahdollisuuden käydä Myllypuron kampuksen simulaatiosairaalassa, josta löytyy oikea synnytyshuone. Valmennusten aikana kätilöopiskelijat päivystävät huoneessa ja osallistujien on mahdollista kysyä heiltä tarkentavia kysymyksiä, jos jokin asia on valmennuksessa erityisesti jäänyt mieleen tai vaivaamaan.
Etävalmennuksesta opiskelijalle tarvittavia taitoja työelämään
Julkisin varoin järjestettävät valmennukset ovat useimmiten etätapahtumia. Tämän vuoksi opiskelijat harjoittelevat myös etävalmennuksen järjestämistä. Etävalmennuksen etuna on sen saavutettavuus, sillä valmennukseen voi osallistua mistä päin tahansa. Tuoreen väitöskirjan (Siivola 2025, 35) mukaan myös etävalmennuksessa on mahdollisuus saada yhteys ammattilaiseen, esittää kysymyksiä sekä saada vertaistukea. Mainittujen seikkojen mahdollistuminen tulee kuitenkin pitää mielessä jo etävalmennuksen suunnitteluvaiheessa, jotta ne toteutuisivat mahdollisimman korkeatasoisesti.
On sanottu, että kuva vastaa tuhatta sanaa, minkä vuoksi HyMy-kylän etävalmennukset ovat livelähetyksiä autenttisesta synnytyshuoneesta tai kotisimulaatiotilasta. Livelähetyksessä käsitellään muun muassa synnytyksen latenssi-, eli käynnistymisvaihetta, joka perheiden tulee useimmiten käydä läpi kotona ilman ammattilaisen apua. Ennen mahdollisuutta synnytyspuudutteiden käyttöön, kotona sovellettavat erilaiset rentoutumiskeinot voivat olla hyödyllisiä. Livelähetyksessä perheille voidaan esitellä monenlaisia rentoutumiskeinoja ja ohjata heitä samanaikaisesti kokeilemaan niitä kotonaan.
Webinaarimuotoinen livelähetys sisältää interaktiivisia elementtejä osallistujien oman ajatuksen aktivoimiseksi ja vertaistuen mahdollistamiseksi. Zoomin Q&A-toiminnon tai Slidon avulla osallistujat voivat esittää omia kysymyksiään ja pyytää tarkennuksia, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi. Osa opiskelijaryhmästä on vastaamassa kysymyksiin, jolloin osallistujat saavat myös reaaliaikaisia vastauksia. Lähetyksen aikana kysymyksiä tuleekin yleensä kymmenittäin. Toisten esittämien kysymysten näkemisestä voi saada vertaistukea, kun huomaa samojen asioiden mietityttävän muitakin. Vaikeaksikin koettujen asioiden esiin tuominen on turvallista, sillä lähetykseen voi osallistua nimimerkillä. Ajatuksen aktivoimiseksi käytetään Zoomin reaktiotoimintoa, jossa esimerkiksi oikein–väärin-väittämiin reagoidaan peukuttamalla ylös tai alas.
Opiskelijoille arvokas oppimiskokemus
Valmennuskerrat ovat ainutlaatuisia tiimitoimintaan perustuvia oppimistapahtumia, joissa kätilö-, terveydenhoitaja-, suuhygienisti- ja toimintaterapeuttiopiskelijat saavat yhdistää ja soveltaa kaikkea koulutuksensa aikana hankkimaansa teoreettista ja taidollista osaamistaan käytännössä ja turvallisesti opettajan ohjaamana. Valmennuksen järjestämisessä tehdään eri ammattiryhmät ylittävää yhteistyötä, mikä voi madaltaa kynnystä toimia yhdessä myös työelämässä.
Valmennusten järjestäminen on osa tutkintoihin sisältyviä, useimmiten syventäviä pakollisia opintoja. Kunkin ammattiryhmän opiskelijat valmentavat erityisesti niistä aiheista, jotka ovat heidän tutkintoonsa kuuluvia: valmennuskertojen pitäminen, ryhmien ohjaaminen, ei ole helppoa ja siksi on tärkeää, että opiskelijoilla on varma olo osaamisestaan. Huolellinen valmistautuminen vähentää jännitystä, ja opiskelijat laativat jokaiselle valmennuskerralle ohjaussuunnitelman, jossa määritellään toteutuksen tavoitteet, sisällöt, sovellettavat ohjausmenetelmät sekä valitaan palauteen keräämisen tapa. Valmennusten tiedollisen sisällön tulee perustua näyttöön, jonka opiskelijat osoittavat suunnitelmassa lähdeviittein.
HyMy-kylän palveluissa käyneiltä asiakkailta kerätään aina palautetta ja ne ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä. Perhevalmennukseen osallistuneilta kerätty asiakaspalaute on tärkeää myös palveluita toteuttaville opiskelijoille; palautteen saaminen on myös oppimisessa tärkeää (Burgess, van Diggele, Roberts & Mellis 2020). Opiskelijat saavat osallistujilta paljon kiitosta: heidät koetaan asiantunteviksi ja innostuneiksi. Perhevalmennukseen osallistuneiden asiakkaiden myönteinen kokemus heijastuu hyvällä tavalla myös opiskelijoiden kokemukseen valaen heihin ammatillista itseluottamusta. Toisaalta kehittävästä palautteesta otetaan opiksi ja korjataan toteutusta niiltä osin kuin se on mahdollista – kaikki palaute otetaan kiittäen vastaan. Opiskelijapalautteiden perusteella opiskelijat pitävät tärkeänä saada harjoitella valmennustyötä aidossa ympäristössä, oikeiden asiakkaiden kanssa ja siten kokea merkityksellisyyttä.
Sektiolla synnyttäville tulossa oma valmennuskerta
Keisarileikkauksella, eli sektiolla, synnyttävien osuus on kasvanut. Vuonna 2024 jo 20,3 prosenttia kaikista synnytyksistä oli sektiosynnytyksiä, kun niiden osuus kymmenen vuotta aiemmin oli vain 16,7 prosenttia (Hauhio, Heino & Gissler 2025). Sektio voidaan joko tehdä suunnitellusti äidistä tai sikiöstä johtuvista syistä tai alatiesynnytysyritys voi muuttua sektioksi. Leikkauksella synnyttäminen eroaa alateitse synnyttämisestä monella tavalla. Polku synnytykseen on erilainen, ja siksi myös valmennustarpeet poikkeavat verrattuna alatiesynnytykseen suuntautuessa. Lisäksi toipuminen leikkauksen jälkeen, vauvan hoidon alku ja imetyksen käynnistyminen voivat olla sektiolla synnyttäessä haastavampia.
Metropolian HyMy-kylässä on tunnistettu perheiden valmennustarpeiden erot synnytystapaan liittyen, ja siksi olemme kehittämässä uudenlaista valmennustapahtumaa, jonka tavoitteena on tarjota konkreettista tietoa ja tukea niille perheille, jotka valmistautuvat synnyttämään keisarileikkauksella. HyMy-kylässä pilotoitavassa sektiosynnyttäjille suunnatussa omassa valmennuskerrassa osallistujat pääsevät tutustumaan leikkaussaliin. Realistiset mielikuvat tiloista ja tapahtumista voivat rauhoittaa leikkaukseen valmistautumista. Valmennukseen voivat osallistua kaikki, joita keisarileikkaus mietityttää – myös he, jotka ensisijaisesti tähtäävät alatiesynnytykseen.
Merkityksellisiä kohtaamisia perheille ja opiskelijoille
HyMy-kylän perhevalmennus vastaa tärkeään yhteiskunnalliseen tarpeeseen täydentämällä julkisen puolen valmennustarjontaa ja siten laajentamalla perheiden valmentautumisen mahdollisuuksia. Valmennusohjelman laaja sisältö ja menetelmällinen monipuolisuus tarjoavat myös osallistumiseen valinnan mahdollisuuksia: Perheet voivat joko osallistua yhteen valmennuskertaan tai koko perhevalmennusohjelmaan. He voivat valita valmennuskerran sisältä yhden työpajan ja jättää kahteen muuhun osallistumatta, jos he eivät koe niitä tarpeellisiksi. Heillä on mahdollisuus lähivalmennukseen paikan päälle, jossa pääsevät kokemaan asioita ryhmässä, tai livelähetyksen, jolloin osallistuminen on perhekeskeisestä ja anonyymia. Kaikki se hyöty, mitä perheet valmennuksesta mahdollisesti saavat, voi kannatella heitä läpi raskausajan, synnytyksessä ja sen yli.
Opiskelijoille perhevalmennusharjoittelu on monipuolinen oppimiskokemus; sillä rakentaessaan eri valmennuskertoja he harjoittelevat ohjausprosessin kokonaisuutta. Opiskelijat päättävät ensin valmennuksen tavoitteen, sitten suunnittelevat tavoitteen mukaisen sisällön, valitsevat ja opiskelevat kullakin valmennuskerralla sovellettavan ohjausmenetelmän ja pohtivat toimivaa ajankäyttöä. Toteuttaessaan valmennuksia jokainen joutuu kasvattamaan rohkeuttaan esiintyessään ammattialansa asiantuntijana. Lopuksi he arvioivat valmennuskerran onnistuneisuutta ryhmänä, mutta jokainen arvioi myös omaa osuuttaan ja antamaansa panosta itse. Lopuksi he saavat palautetta sekä opettajilta että osallistujilta.
Perheille osallistuminen – ja opiskelijoille perheiden kohtaaminen ja heidän ohjaamisensa – tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvattaa ja syventää osaamistaan merkityksellisessä ja vaikuttavassa ympäristössä ja yhteistyössä, molemmille tärkeässä elämänvaiheessa.
Lähteet
Burgess, A., van Diggele, C., Roberts, C. & Mellis, C. 2020. Feedback in the clinical setting. BMC Medicala Education 20 (2), 460.
Haapio, S. 2017. Synnytysvalmennus kätilötyön interventiona: Ensisynnyttäjien valmennuskokemukset ja valmennuksen vaikuttavuus. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere.
Hauhio, N., Heino, A. & Gissler, M. 2025. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2024. Tilastoraportti 48/2025. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sandström, L. 2025. Uudelleensynnyttäjien synnytyspelko – Ryhmäohjausintervention kehittäminen ja soveltuvuuden arviointi. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere.
Kirjoittaja
-
Sari Haapio
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveystieteiden tohtori ja kätilö Sari Haapio toimii Metropoliassa Terveys-osaamisalueella yliopettajana. Hän on HyMy-kylän koordinaattori ja palveluiden kehittäjä.
Tutustu tekijään
