Teknologinen kehitys luo uudenlaisia mahdollisuuksia rakennuksille ja erityisesti korkeakoulujen kampusrakennuksille. Älykampuksilla rakennus ja sen palvelut toimivat käyttäjälähtöisesti, hyödyntäen ajantasaista palautetta ja anturidataa. Modernit järjestelmät mahdollistavat esimerkiksi tilojen käytön optimoinnin, käyttäjäkokemuksen jatkuvan parantamisen sekä energiatehokkuuden kehittämisen tekoälyratkaisujen avulla yhdessä kampusyhteisön ja kumppaneiden kanssa.
Mitä älykampus tarkoittaa käytännössä?
Älykampukselle ei ole olemassa tarkkaa määrittelyä. Metropolian erityisasiantuntija Petri Koivula kuvaa älykampuksen olevan autonomisesti toimiva ja toimintaansa optimoiva kiinteistön ja siinä toimivien palveluiden sekä sitä käyttävien henkilöiden yhteisö. Autonomisuus mahdollistuu anturoinnin ja mittaroinnin avulla, joista tiedot välitetään ohjelmistoihin. Ohjelmistot ja tukiäly yhdessä muodostavat ohjauksen ydintoiminnon. Parhaimmillaan älykampus on kuin langaton käyttöliittymä henkilön ja ympäristön välillä. Henkilö voi työskennellä hyvissä sisäolosuhteissa ja hänellä on jatkuva tieto tiloista, joissa työskentelee ja palveluista, joita kiinteistössä on tarjolla ja joita on myös lähitiloissa.
Tulevaisuudessa käyttäjät voisivat mahdollisesti myös antaa reaaliaikaista palautetta kampuksen sisäilman laadusta esimerkiksi mobiilisovelluksen kautta, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin havaittuihin ongelmiin. Samalla kampus toimii elävänä laboratoriona, jossa kerättyä dataa ja käyttäjäpalautetta hyödynnetään jatkuvasti uusien palveluiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Yritykset ja tutkijat pääsevät testaamaan tulevaisuuden palveluita aidossa Living Lab -ympäristössä.
Viitekehys antaa suunnan kehittämistyölle
Rakennusten toimintojen älykkyyden kehittyneisyyden tasoa voidaan arvioida esimerkiksi sertifioimalla niitä eri tasoilla. Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus Helsingissä on noussut kiinnostavaksi esikuvaksi älykampusten kehityksessä, se on jo saavuttanut Smart Building Certificate -kultatason tunnustuksen, joka kertoo vahvasta teknologian, suunnittelun ja käyttäjäkokemuksen yhdistelmästä (Säteri, J. & White, N. 2023).
Sertifointeja myöntäviä tahoja on erilaisia. Metropolian Myllypuron kampuksen sertifiointi pohjautuu Smart Building Collective -yhteisön (SBC) viitekehykseen, jossa rakennuksia arvioidaan kuuden eri teeman kautta:
- Rakennuksen käyttö: Arvioidaan tilojen, palveluiden ja automaation hyödyntämistä käyttäjien tarpeiden mukaan. Käyttäjälähtöinen suunnittelu parantaa rakennuksen suorituskykyä ja kustannustehokkuutta.
- Rakennuksen suorituskyky: Tarkastellaan järjestelmien, palveluiden ja laitteiden toimintaa läpinäkyvästi. Tavoitteena on operatiivinen optimointi, kustannusten ja kulutuksen vähentäminen sekä ympäristövaikutusten minimointi.
- Rakennuksen fyysinen ympäristö: Korostetaan terveellisen sisäympäristön merkitystä sekä mitattavissa olevan datan roolia tilojen terveellisyyden todentamisessa.
- Terveys ja turvallisuus: Teknologia mahdollistaa turvallisuusstandardien täyttymisen ja rakennuksen kyvyn suojata käyttäjiään.
- Käyttäjien toiminta ja yhteistyö: Tutkitaan, miten rakennus tukee käyttäjien toimintaa ja yhteistyötä. Näin maksimoidaan tilan arvo ja käyttömahdollisuudet.
- Yhdistävä suunnittelu ja verkottuneisuus: Arvioidaan ratkaisujen keskinäistä yhteen toimivuutta ja verkottuneisuutta. Pienellä määrällä tehokkaita ratkaisuja tavoitellaan suurinta hyötyä, ja internet-yhteyksien luotettavuus on avainasemassa älyrakennuksen toimivuudessa. (SBC Framework How it works.)
Metropolian tavoitteena on seuraavaksi saavuttaa Smart Building Certificate -platinataso ensimmäisten korkeakoulujen joukossa Euroopassa. Platinatason saavuttaminen vaatii vielä lisäpanostuksia erityisesti datan hyödyntämiseen ylläpidossa ja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä, uusia teknisiä ratkaisuja sekä vahvaa sitoutumista käyttäjälähtöisyyteen ja läpinäkyvään tiedon hyödyntämiseen.
Metropolian platinatason tavoitetta tukee sekä rahoitus että laaja yhteistyö alan toimijoiden kanssa. Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n rahoittama Älykkäät kiinteistöt älykkäissä yhteisöissä -hanke antaa mahdollisuuden jatkaa Myllypuron kampuksen kehittämistä kohti Euroopan huippua.
Seuraavat tekniset kehityskohteet Myllypuron kampuksella liittyvät kiinteistön hallintaan ja palautejärjestelmään, joita edistetään vuodesta 2026 alkaen. Kampukselle hankitaan kiinteistöhallinnan järjestelmä, jolla pystytään paremmin liittämään eri automaatiojärjestelmien rajapinnat yhteiseen raportointiin. Tarkoituksena on myös hankkia palautejärjestelmä, jolla kerätään käyttäjätietoa kampuksella olevien henkilöiden kokemasta sisäolosuhteista, palveluista ja tiloista. Edelleen kokoamalla ja jalostamalla kampuksesta saatavaa tietoa, Metropolian kumppaniverkosto ja yritykset voivat yhteistyössä tutkia ja kehittää muun muassa tekoälyratkaisuja, jotka parantavat rakennusten ja erityisesti talotekniikan käytettävyyttä, energiatehokkuutta ja käyttäjäkokemusta.
Käyttäjälähtöisyyden kehittämistä varten luodaan Älykampuksen visio, jota edistetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa sekä tekemällä käyttäjätutkimusta eri sidosryhmien käyttäjätarpeista ja -kokemuksesta. Tällä työllä pyritään identifioimaan nykyisiä ja mahdollisia tulevaisuuden käyttökohteita älykampukselle. Käyttökohteista valitaan vähintään yksi, jota pilotoidaan palvelumuotoilun keinoin vuoden 2026 aikana.
Kansainvälisten asiantuntijoiden näkökulmia älykampuksiin
Metropolia pääsi isännöimään lokakuun 2025 lopulla Euroopan laajuisen First Q -verkoston kone- ja sähkötekniikan konsulteista koostuvan asiantuntijaryhmän vierailua Myllypuron kampuksella. Ryhmä totesi kampuksen olevan ”erinomainen esimerkki käyttäjälähtöisestä älykampuksesta” ja että tämänkaltaisia referenssejä kaivataan kansainvälisesti lisää.
Vierailullaan Helsingissä lokakuun lopulla 2025 First Q -verkoston älyrakennus-työryhmän koordinaattori Wim Boonen tiivisti Metropolian älykampuksen ydintavoitteeksi käyttäjälähtöisyyden, eli opiskelijoiden ja opettajien sivistämisen digitaalisista kaksosista, todellisuuden virtuaalisesta versiosta, jotka näyttävät tilojen käyttökapasiteetin ja olosuhteet luokkahuoneissa ja laboratorioissa, sekä käyttäjien tutustuttamisen näihin teknologioihin että yhteiseen ideointiin käyttömahdollisuuksista. Hän nosti myös esiin, että Living Lab -toimintamalli tekee mahdolliseksi rakennuksen datan avaamisen palveluntarjoajille, jolloin kokonaisvaltaisia ratkaisuja voidaan kehittää yhdessä, ei pelkästään erillisissä siiloissa. (Boonen 2025.)
Myös vierailulle osallistunut Smart Building Certification -yhteisperustaja, strategia- ja operatiivinen johtaja Nicholas White korostaa kokemuksensa perusteella, miten Metropolian Myllypuron kampus on todellinen esimerkki siitä, kuinka teknologia, muotoilu ja käyttäjäkokemus yhdistyvät luodakseen dynaamisen oppimisympäristön. Keskustelujen ja kysymysten läpikäyminen sekä yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ovat keskeisiä alan kehittämisessä – ajattelun siilojen purkaminen on yhä äärimmäisen tärkeä tavoite. White toi esiin myös, kuinka haastavia kokonaisuuksia älyrakennukset lopulta ovat ja kuinka ne eivät synny vain asentamalla teknologiaa, vaan kokonaisuuden hallinnasta systeemien, käyttäjien ja prosessien ympärille. (White 2025.)
Ovien avaaminen tulevaisuuteen
Esimerkkinä laajemmasta yhteistyöstä saman katon alla voi myös mainita erilaiset innovaatiokilpailut ja erityisesti Myllypuron kampuksella toimiva yhteistyöalusta Metropolia SmartLab (metropolia.fi), jonka puitteissa järjestetään tammikuussa 2026 Future Hospitality Challenge.
Kilpailussa haastetaan innovatiiviset tiimit ja yritykset suunnittelemaan seuraavan sukupolven ratkaisuja, jotka yhdistävät saumattomasti majoituspalvelut, paikalliset yritykset ja kestävät teknologiat yhdeksi yhtenäiseksi ekosysteemiksi. Tavoitteena on vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä, tukea vihreää siirtymää ja rakentaa skaalautuva, kansainvälisesti vientikelpoinen palvelukonsepti tulevaisuutta varten. (Future Hospitality Challenge 2026)
Myllypuron älykampuksesta on siis kovaa vauhtia tulossa kestävän ja innovatiivisen kampuskehittämisen kansainvälinen malliesimerkki.
Lähteet
Boonen, W. 2025. Last week the European MEP engineering network First Q Network (linkedin.com). LinkedIn-päivitys 31.10.2025. Haettu 1.11.2025.
Future Hospitality Challenge. 2026. Welcome to the Future Hospitality Challenge (metropolia.fi). Tapahtumailmoitus. Haettu 11.12.2025.
SBC Framework How it works. Smart Building Collective smartbuildingcollective.com. Haettu 12.12.2025.
Säteri, J. & White, N. 2023. Metropolia’s Myllypuro Campus achieves GOLD Smart Building Certification (metropolia.fi). Artikkeli 20.9.2023. Metropolian verkkosivu (metropolia.fi). Haettu 4.11.2025.
White, N. 2025. What can I say about last week’s trip to Helsinki and the First Q Network Smart Buildings Workgroup? (linkedin.com). LinkedIn-päivitys 1.11.2025. Haettu 2.11.2025.
Kirjoittaja
-
Eetu Rutanen
TKI-tiimipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu.Eetu Rutanen vastaa Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymän operatiivisesta toiminnasta. Hänellä on kokemusta rakentamisesta oman omakotitaloprojektin kautta sekä laajasti TKI-toiminnasta Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymässä.
Tutustu tekijään