Polvivammasta kuntoutuminen vaatii yksityiskohtaista arviointia, jotta paluu vammaa edeltävän lajin pariin on turvallista. Aiemmin julkaistussa artikkelissa (Valtonen & Thiel 2025) kuvasimme, että isokineettinen lihasvoimamittaus on erityisen hyödyllinen työkalu urheilijan vaikeasta polvivammasta kuntoutumisen seurannassa. Lisäksi mittaus antaa tärkeää tietoa harjoittelusta palautumisesta ja vakavien urheiluvammojen ennaltaehkäisyn tueksi.
Tässä artikkelissa keskitymme kuvaamaan Metropolian liikelaboratoriossa toteutettavaa polvivammasta kuntoutumisen seurantaan suunniteltua mittausprotokollaa käytännönläheisesti. Polven kuntoutumisen seurannan mittausprotokolla sisältää isokineettisen lihasvoimamittauksen ja pudotushyppytestit. Se on kehitetty noin sadan asiakasmittauksen pohjalta, ja tietoa on kerätty ja sovitettu viimeisimmistä alan tutkimuksista vastaamaan osaksi urheilijoiden kentälle paluutestausta ja minimoimaan uusintavammojen riskit.
Lihaksen voimantuotto-ominaisuuksia
Polvivammasta kuntoutumisen seurannassa on tarkoituksenmukaista selvittää monipuolisesti polvea liikuttavien lihasten hermolihasjärjestelmän ominaisuuksia.
Maksimaalinen voimantuotto antaa yleiskuvan polven tilanteesta ja muut voimaominaisuudet tukeutuvat siihen (Kannus 1994). Isokineettisessä lihasvoimamittauksessa konsentrisella lihastyötavalla liikenopeudella 60 astetta sekunnissa toteutettu lihasvoimamittaus kuvastaa mitattavan maksimaalista voimantuottoa. Isokineettisestä maksimivoimamittauksesta löytyy runsaasti viitearvoja eri lajien edustajille esimerkiksi jalkapalloon liittyen (van Melick, van der Weegen & van der Horst 2022).
Nopea voimantuotto kuvaa lihaksen kykyä tuottaa voimaa nopeasti yhdistellen voimaa ja nopeutta. Voimantuoton nopeus (Rate of Force Development, RFD) kertoo kuinka nopeasti lihassolut aktivoituvat. Tyypillisesti nopeusvoimaa mitataan isometrisellä lihastyötavalla siten, että voimadynamometrin kampi pysyy paikallaan. (Maffiuletti ym. 2016.) Isokineettisesti voimantuoton nopeutta arvioidaan säätämällä kammen nopeus liikenopeuksille 180–300 astetta sekunnissa. Näin voimantuottoaika lyhenee ja sen myötä mitattavan huippuvoimatasot laskevat ja saadaan tietoa siitä, kuinka hyvin voimantuotto “pysyy mukana”. (Dvir (toim.) 2025.)
Jarruttava voimantuotto viittaa lihaksen kykyyn vastustaa ulkoista voimaa eksentrisen supistuksen aikana. Kuten konsentrisella, myös eksentrisellä lihastyötavalla tuotettua lihasvoimaa voidaan mitata eri liikenopeuksilla. Polvimittauksissa maksimaalinen jarruttava voimantuotto on tyypillisesti 1,2–1,5 kertainen suhteessa konsentriseen huippuvoimantuottoon. Jarruttavan voimantuoton riittävä taso parantaa hyppyjen hallittua alastuloa ja suojaa takareisiä vammautumiselta pikajuoksussa. (Hewett, Myer & Zazulak 2008.)
Kestovoima mittaa lihaksen kykyä tuottaa työtä pitkäkestoisessa maksimisuorituksessa. Isokineettisesti kestovoimaa voidaan mitata konsentrisella lihastyötavalla esimerkiksi liikenopeudella 180 astetta sekunnissa suorittaen 20 toistoa. Kestovoiman mittaus osoittaa, kuinka etu- ja takareiden lihakset väsyvät suorituksen aikana suhteessa toisiinsa. (Kannus 1994.)
Reaktiivinen voimantuotto kuvaa kehon kykyä hyödyntää venymis-lyhenemissyklin (stretch-shortening cycle, SSC) mekanismia — eli kykyä varastoida ja vapauttaa elastista energiaa nopeasti eksentrisen ja konsentrisen lihastyön välillä. Reaktiivista voimantuottoa mitataan pudotushyppytestillä, jossa lasketaan reaktiivisen voiman indeksi (Reactive Strength Index, RSI). RSI lasketaan hyppykorkeuden ja alustakontaktiajan suhteena. (Flanagan, Ebben & Jensen 2008.)
Polvivammojen vaikutus voimantuoton eri ominaisuuksiin vaihtelee yksilöllisesti, joten ominaisuuksia on tarpeen selvittää monipuolisesti. Näin polvivammasta kuntoutumista voidaan seurata kokonaisvaltaisesti ja harjoittelua ohjelmoida yksilöllisesti, huomioiden mahdolliset puutteet voimantuotossa ja lajin asettamat vaatimukset.
Kun asiakas saapuu liikelaboratorioon
Mittaus suoritetaan aina samalla tavalla, ennakkoon suunnitellun mittausprotokollan mukaisesti. Polven voimamittausprotokolla koostuu alkulämmittelystä, pudotushyppytesteistä ja isokineettisestä polven ojennus- ja koukistusvoimien mittaamisesta. Protokolla on suunniteltu siten, että se tuo monipuolisesti esiin eri voimantuoton ominaisuuksia ja mahdollistaa tarkan palautteen polvea ympäröivien lihasten toiminnasta.
Ennen lihasvoimamittausta asiantuntija varmistaa aina, että mittaus on sopiva ja turvallinen asiakkaalle. Mittaaja kartoittaa muun muassa mitattavan yleisen fyysisen aktiivisuuden tason, yleisen terveydentilan, lääkitykset ja mahdolliset akuutit terveysongelmat. Lisäksi mittaaja varmistaa, että mitattavalla ei ole liikkuvuuden tai lihashallinnan rajoitteita, jotka estävät testiliikkeen suorittamisen, ja että mitattava ymmärtää ja pystyy noudattamaan ohjeita. (ACSM’s guidelines for exercise testing and prescription 2021.) Asiakkaan sopivuus mittaukseen selvitetään myös keräämällä tietoa polven nykytilasta ja toiminnasta.
Alkulämmittely
Oikeanlainen alkulämmittely valmistaa kehon maksimaalisia suorituksia varten. Se lisää lihasten lämpötilaa ja hermoston virittyneisyyttä, mitkä yhdessä muokkaavat suorituskyvyn optimaaliseksi. Lihasten lämpötilan nousu vähentää niiden jäykkyyttä ja parantaa elastisia ominaisuuksia, jolloin liikkeet tuntuvat sulavammilta ja energiankäyttö tehokkaammalta (Shellock & Prentice 1985). Lisäksi lämpö aktivoi hermoimpulssien kulkua, mikä tehostaa lihasten rekrytointia ja koordinaatiota mahdollistaen nopeammat ja hallitummat liikkeet (Lee, Suzuki & Hashimoto 2016). Polven isometrisessä ojennussuorituksessa tuotetun huippuväännön todettiin kasvavan 19 prosenttia, kun vastus lateralis -lihaksen lämpötila nostettiin 30 asteesta 38 asteeseen (Bergh & Ekblom 1979).
Kaikki lämmittelymuodot eivät kuitenkaan vaikuta yhtä suotuisasti maksimivoiman tuottoon. Esimerkiksi matalatehoinen aerobinen lämmittelyn ei tuota merkitsevää muutosta maksimivoimantuottoon isokineettisessä voimamittauksissa (Lisboa ym. 2025). Toisaalta lämmittely vähentää stressiä ja parantaa psykologista valmiutta suoritukseen, mikä lisää keskittymiskykyä ja henkistä vireyttä (Van Raalte, Brewer, Cornelius, Keeler & Gudjenov 2019).
Pitkien staattisten venytysten on osoitettu heikentävän kohdelihasten voimantuottoa (Siatras, Mittas, Mameletzi & Vamvakoudis 2008) ja aktivaatiota (Power, Behm, Cahill, Carroll & Young 2004), kun taas dynaamisten venytysten yhdistäminen sekä pää- että vastavaikuttajalihaksille parantaa merkittävästi voiman tuoton nopeutta, huippuarvoja ja kokonaistyömäärää isokineettisissä mittauksissa (Montalvo ym. 2025). Toisaalta, jos venyttely tehdään vastavaikuttajille, eli takareisille, voidaan sillä parantaa päävaikuttajalihasten, eli etureisien, suorituskykyä lyhytaikaisesti (Cogley, Byrne, Halstead & Coyle 2024).
Näistä näkökulmista Metropolian liikelaboratorion mittausprotokolla lähtee käyntiin kolmivaiheisella lämmittelyllä:
- Viiden minuutin lämmittely kuntopyörällä suoritetaan teholla 1,5 wattia per kilogramma.
- Dynaamiset lämmittelyliikkeet etu- ja takareisille valmistelevat voimamittauksiin.
- Kahden ja yhden jalan hyppysuoritukset valmistelevat pudotushyppytesteihin.
Pudotushyppytestit
Hyppytestit ovat olennainen osa polvivammoista kuntoutumisen ja kentälle paluuvalmiuden arviointia, koska ne kuormittavat alaraajaa suljetussa kineettisessä ketjussa. Vaikka yhden jalan eteenpäin suuntautuvat hypyt ovat yleisesti käytetty testimuoto polvivammojen kuntoutuksessa (Hop Test – Physiopedia n.d.), niiden horisontaalinen liike mahdollistaa kompensaatioita esimerkiksi vartalon kallistuksella tai lantion kierrolla.
Isokineettinen laite puolestaan mittaa lihasvoimaa tarkasti, mutta sen liikenopeudet ovat rajallisia. Hyppysuorituksen aikana polven kulmanopeus voi nousta jopa noin 570 astetta sekunnissa (Yin ym. 2015), mikä on selvästi yli isokineettisten mittausnopeuksien. Siksi testipatteristoon sisällytetään myös pudotushyppytestejä, jotka paljastavat reaktiivista suorituskykyä ja puolieroja paremmin kuin horisontaaliset hyppymuodot (Kotsifaki ym. 2021).
Testi toteutetaan 30 senttimetrin korkuiselta alustalta kahdella ja yhdellä jalalla (video 1):
- kolme pudotushyppyä kahdella jalalla
- kolme pudotushyppyä ei–loukkaantuneella jalalla
- kolme pudotushyppyä loukkaantuneella jalalla.
© Tom Thiel
Hyppyjen välillä pidetään 30 sekunnin palautusaika. Yhden jalan hyppytestit ovat herkkiä tuomaan esiin puolieroja, mikä tekee niistä erityisen hyödyllisiä polvivammoista kuntoutumisen ja lajiharjoitteluun paluun arvioinnissa (Kotsifaki ym. 2022).
Pudotushypyistä lasketaan reaktiivinen voimantuotto (RSI), jossa otetaan huomioon hyppykorkeus ja alustan kontaktiaika. Korkea RSI kertoo tehokkaasta reaktiivisesta voimantuotosta ja tuo analyysiin lisäarvoa:
- Se mittaa suljetun kineettisen ketjun voimantuottoa käytännössä ja toimii myös suorituskykymittarina.
- Se kuormittaa lonkan, polven ja nilkan niveliä samanaikaisesti, jolloin saadaan kokonaisvaltainen kuva liikemekaniikasta.
- Se paljastaa epäsymmetrioita ja heikkouksia, joita isokineettisissä testeissä ei välttämättä ilmene.
Isokineettisen lihasvoimamittauksen valmistelu
Pudotushyppytestit tuovat esiin mitattavan lihaskoordinaatiota ja nopeaa voimantuottoa, mutta ne eivät riitä erottelemaan tarkasti yksittäisen lihasryhmän voimaominaisuuksia. Lihaksiston voimantuoton monipuolisen ja tarkan kokonaiskuvan saamiseksi Metropolian liikelaboratoriossa asiakkaalle tehdään siksi myös isokineettinen lihasvoimamittaus (kuva 2).
Polven isokineettisessä mittauksessa mittausasennolla on merkittävä vaikutus polven liikelaajuuteen ja suoritukseen osallistuviin lihaksiin. Metropolian liikelaboratoriossa mittauksessa käytetään istuma-asentoa, jossa lonkka asettuu noin 90 asteen koukistukseen. Istuma-asento on perusteltu, koska se on miellyttävä mitattavalle ja siinä tehtyihin mittauksiin löytyy paljon viitearvoja eri urheilulajien edustajille. Toisaalta makuuasennossa tehty mittaus mahdollistaa suuremman polven liikelaajuuden, mikä saattaa olla hyödyllistä takareiden voimia arvioitaessa (Koutras ym. 2016).
Henkilö istuu isokineettisessä lihasvoimamittalaitteessa, vasen jalka kiinnitettynä laitteeseen. Taustalla suuri näyttö, jossa voimakäyriä.
© Tom Thiel
Ennen mittauksen aloittamista laite säädetään yksilöllisten mittojen mukaan. Kammen pituutta säädettäessä huomioidaan, että 1 cm muutos vaikuttaa huippuvoimatasoon jopa 5 prosenttia (Taylor & Casey 1986). Penkin kallistuskulma vaikuttaa mitattavien lihasten työskentelyyn (García-Pastor, Alvear-Ordenes, Arias-Giráldez, Reguera-García & Alonso-Cortés 2022; Kellis, Konstantopoulos, Salonikios & Ellinoudis 2024) Lisäksi nivelakselin kohdistuksessa pienikin kohdistusvirhe voi muuttaa mitattua polven vääntömomenttia 10–13 %, joten kohdistus on kriittinen mittauksen tarkkuudelle ja testattavan mukavuudelle (Kaufman, An & Chao 1995; Tsaopoulos, Baltzopoulos, Richards & Maganaris 2011).
Mittaus on mitattavalle turvallinen, sillä laitteiston kampi ei liiku, jos mitattava ei tuota siihen voimaa. Tarvittaessa laitteiston moottorille voidaan asettaa rajoitus, jonka avulla esimerkiksi kuntoutumisen alkuvaiheessa voidaan mahdollistaa liikkeen tuottaminen, mutta rajoittaa tuotettuja voimatasoja. Tyypillisesti voimatasojen rajoittamista ja passiivista liikettä hyödynnetään erityisesti leikkauksen jälkeisessä harjoittelussa liikelaajuuden parantamiseksi.
Varsinainen mittaustilanne
Polven isokineettisessä mittauksessa käytetään kulmanopeuksia, jotka ovat jaollisia 60 astetta per sekunti. Mittaus toteutetaan tyypillisesti 80 asteen liikelaajuudella kummallekin jalalle. Jos polven liikelaajuus on rajoittunut toisessa jalassa, se huomioidaan liikelaajuuksien asettamisessa ja on itsessään mittaustulos.
Metropolian liikelaboratoriossa käytössä oleva mittausprotokolla sisältää seuraavat testit:
- Maksimaalinen voimantuotto: Konsentrinen mittaus nopeudella 60 astetta per sekunti, kolme toistoa
- Nopeusvoimantuotto: Konsentrinen mittaus nopeudella 240 astetta per sekunti, kolme toistoa
- Jarruttava voima: Eksentrinen mittaus nopeudella 30 astetta per sekunti, kaksi toistoa
- Kestovoima: Konsentrinen mittaus nopeudella 180 astetta per sekunti, 20 toistoa.
Toistomäärä on asetettu kolmeen koska se riittää hyvin huippuväännön määrittämiseen ja mahdollistaa keskiarvon laskennan. Liiallinen toistomäärä lisää vain kuormitusta. (Coban, Yildirim, N.U., Yasa, M.E., Akinoglu, B. & Kocahan 2021) Näiden testien lisäksi voidaan mitata myös esimerkiksi jarruttavaa voimaa suuremmilla nopeuksilla tai isometristä voimaa, jolloin saadaan tarkkaa tietoa myös voimantuottonopeudesta.
Ennen varsinaista mittausta tehdään submaksimaalisia lämmittelytoisto laitteen toimintaan tutustumiseksi ja liikelaajuuden hahmottamiseksi. Isokineettisen mittauksen ensimmäiset yritykset eivät aina tuota todellista maksimaalista voimatasoa, koska testattava totuttelee vielä laitteeseen ja liikkeen rytmiin. Esimerkiksi biomekaniikan tutkijat Thompson ja Xu (2023) raportoivat, että huippuvääntö paranee testikertojen välillä motorisen oppimisen ja liikkeen koordinoinnin kehittymisen vuoksi. Siksi ennen varsinaista maksimisuoritusta tehdään aina totuttelusuoritukset, jotta liike tuntuu luonnolliselta ja mitattu huippuvoima edustaa todellista suorituskykyä.
Mittausten välissä pidetään vähintään 120 sekunnin tauko, jotta lihasten välittömät energiavarastot palaavat riittävälle tasolle. Jokaista testiä kokeillaan ennen mittausta. Totuttautumisen tarkoituksena on varmistaa, että mittaus voidaan suorittaa maksimaalisesti ja turvallisesti. Lisäksi se lisää tulosten luotettavuutta.
Kohti kuntoutumisen seuraavia askelia
Polven kuntoutumisen seurannan mittausprotokollan kokonaiskesto on noin 45 minuuttia. Mittauksen aikana kerättyjen tulosten sekä niistä tehtyjen havaintojen läpikäynti tapahtuu välittömästi mittaustilanteen jälkeen yhdessä mitattavan kanssa, mikä mahdollistaa tulosten ymmärtämisen ja kehityskohteiden tunnistamisen jo saman käynnin aikana.
Mitattava saa käyttöönsä sähköisessä muodossa olevan mittausraportin. Raportti kokoaa yhteen keskeiset tulokset ja toimii konkreettisena työkaluna kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa. Raportin tietoja hyödyntämällä voidaan yhdessä oman fysioterapeutin kanssa suunnitella seuraavat kuntoutuksen vaiheet entistä tavoitteellisemmin, turvallisemmin ja yksilöllisemmin, mikä tukee tehokasta palautumista ja paluuta oman lajin pariin.
Lähteet
ACSM’s guidelines for exercise testing and prescription 2021. Philadelphia: Wolters Kluwer.
Bergh, U. & Ekblom, B. 1979. Influence of muscle temperature on maximal muscle strength and power output in human skeletal muscles. Acta Physiologica Scandinavica 107 (1), 33–37.
Coban, O., Yildirim, N.U., Yasa, M.E., Akinoglu, B. & Kocahan, T. 2021. Determining the number of repetitions to establish isokinetic knee evaluation protocols specific to angular velocities of 60°/second and 180°/second. Journal of Bodywork and Movement Therapies 25, 255–260.
Cogley, D., Byrne, P., Halstead, J. & Coyle, C. 2024. Responses to a combined dynamic stretching and antagonist static stretching warm-up protocol on isokinetic leg extension performance. Sports Biomechanics 23 (10), 1455–1470.
Dvir, Z. (toim.) 2025. Isokinetics: Muscle Testing, Interpretation and Clinical Applications. New York: Routledge.
Flanagan, E.P., Ebben, W.P. & Jensen, R.L. 2008. Reliability of the reactive strength index and time to stabilization during depth jumps. Journal of Strength and Conditioning Research 22 (5), 1677–1682.
García-Pastor, J., Alvear-Ordenes, I., Arias-Giráldez, D., Reguera-García, M.M. & Alonso-Cortés, B. 2022. Comparison of the Agonist/Antagonist Tensional Balance of the Knee between Two Isokinetic Positions: A Pilot Study on a Sample of High-Level Competitive Soccer Players. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (9), 5397.
Hewett, T.E., Myer, G.D. & Zazulak, B.T. 2008. Hamstrings to quadriceps peak torque ratios diverge between sexes with increasing isokinetic angular velocity. Journal of Science and Medicine in Sport 11 (5), 452–459.
Hop Test – Physiopedia n.d. Haettu 24.11.2025.
Kannus, P. 1994. Isokinetic evaluation of muscular performance: implications for muscle testing and rehabilitation. International Journal of Sports Medicine 15 (1), S11-S18.
Kaufman, K.R., An, K.N. & Chao, E.Y. 1995. A comparison of intersegmental joint dynamics to isokinetic dynamometer measurements. Journal of Biomechanics 28 (10), 1243–1256.
Kellis, E., Konstantopoulos, A., Salonikios, G. & Ellinoudis, A. 2024. Does Pelvic Tilt Angle Influence the Isokinetic Strength of the Hip and Knee Flexors and Extensors? Journal of Functional Morphology and Kinesiology 9 (2), 73.
Kotsifaki, A., Korakakis, V., Graham-Smith, P., Sideris, V. & Whiteley, R. 2021. Vertical and Horizontal Hop Performance: Contributions of the Hip, Knee, and Ankle. Sports Health 13 (2), 128–135.
Kotsifaki, A., Van Rossom, S., Whiteley, R., Korakakis, V., Bahr, R., Sideris, V. & Jonkers, I. 2022. Single leg vertical jump performance identifies knee function deficits at return to sport after ACL reconstruction in male athletes. British Journal of Sports Medicine 56 (9), 490–498.
Koutras, G., Bernard, M., Terzidis, I.P., Papadopoulos, P., Georgoulis, A. & Pappas, E. 2016. Comparison of knee flexion isokinetic deficits between seated and prone positions after ACL reconstruction with hamstrings graft: Implications for rehabilitation and return to sports decisions. Journal of Science and Medicine in Sport 19 (7), 559–562.
Lee, S., Suzuki, T. & Hashimoto, J. 2016. P-1 Effect of warm-up by running on successive changes in motor nerve conduction velocity. British Journal of Sports Medicine 50 (1), A31–A32.
Lisboa, F., Kassiano, W., Stavinski, N., Costa, B., Kunevaliki, G., Francsuel, J., Tricoli, I., Prado, A., Cyrino, L.T., A. S. Carneiro, M., Lima, L., Castro-e-Souza, P., Cavalcante, E.F., Achour Jr., A. & Cyrino, E.S. 2025. Effects of static stretching and specific warm-up on the repetition performance in upper- and lower-limb exercises in resistance-trained older women. Aging Clinical and Experimental Research 37 (1), 14.
Maffiuletti, N.A., Aagaard, P., Blazevich, A.J., Folland, J., Tillin, N. & Duchateau, J. 2016. Rate of force development: physiological and methodological considerations. European Journal of Applied Physiology 116 (6), 1091–1116.
van Melick, N., van der Weegen, W. & van der Horst, N. 2022. Quadriceps and Hamstrings Strength Reference Values for Athletes With and Without Anterior Cruciate Ligament Reconstruction Who Play Popular Pivoting Sports, Including Soccer, Basketball, and Handball: A Scoping Review. The Journal of Orthopaedic and Sports Physical Therapy 52 (3), 142–155.
Montalvo, S., Gonzalez, M.P., Dietze-Hermosa, M.S., Martinez, A., Rodriguez, S., Gomez, M., Cubillos, N., Ibarra-Mejia, G., Tan, E. & Dorgo, S. 2025. Effects of Different Stretching Modalities on the Antagonist and Agonist Muscles on Isokinetic Strength and Vertical Jump Performance in Young Men. Journal of Strength and Conditioning Research 39 (2), 173–183.
Power, K., Behm, D., Cahill, F., Carroll, M. & Young, W. 2004. An Acute Bout of Static Stretching: Effects on Force and Jumping Performance. Medicine & Science in Sports & Exercise 36 (8), 1389-1396.
Shellock, F.G. & Prentice, W.E. 1985. Warming-up and stretching for improved physical performance and prevention of sports-related injuries. Sports Medicine 2 (4), 267–278.
Siatras, T.A., Mittas, V.P., Mameletzi, D.N. & Vamvakoudis, E.A. 2008. The Duration of the Inhibitory Effects with Static Stretching on Quadriceps Peak Torque Production. The Journal of Strength & Conditioning Research 22 (1), 40-46.
Taylor, R.L. & Casey, J.J. 1986. Quadriceps Torque Production on the Cybex II Dynamometer as Related to Changes in Lever Arm Length. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy 8 (3), 147–152.
Tsaopoulos, D.E., Baltzopoulos, V., Richards, P.J. & Maganaris, C.N. 2011. Mechanical correction of dynamometer moment for the effects of segment motion during isometric knee-extension tests. Journal of Applied Physiology 111 (1), 68–74.
Valtonen, A. & Thiel, T. 2025. Isokineettinen lihasvoimamittaus – avain polvivammasta kuntoutumiseen. Julkaistu 12.12.2025. Metrospektiivi Pro.
Van Raalte, J.L., Brewer, B.W., Cornelius, A.E., Keeler, M. & Gudjenov, C. 2019. Effects of a Mental Warmup on the Workout Readiness and Stress of College Student Exercisers. Journal of Functional Morphology and Kinesiology 4 (3), 42.
Yin, L., Sun, D., Mei, Q.C., Gu, Y.D., Baker, J.S. & Feng, N. 2015. The Kinematics and Kinetics Analysis of the Lower Extremity in the Landing Phase of a Stop-jump Task. The Open Biomedical Engineering Journal, 9, pp. 103–107.
Kirjoittajat
-
Anu Valtonen
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluTerveystieteiden tohtori, liikuntatieteiden maisteri ja fysioterapeutti Anu Valtonen toimii tutkimus- ja kehitysprojekteissa Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä ja Metropolian liikelaboratoriossa.
Tutustu tekijään -
Tom Thiel
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluTom Thiel opettaa Metropolian Liikelaboratoriossa biomekaniikkaa ja liikkumisen mittaamista sekä tutkii tekoälyyn perustuvia liikeanalyysimenetelmiä.
Tutustu tekijään
