Jakso 8: Rokotukset kansanterveyden turvaajana – Miten kohdata rokote-epäröivä vanhempi neuvolassa?

[Alkumusiikki]

Liisa Kangasniemi

Moikka ja tervetuloa sydämellä terveydelle podcast-sarjan pariin. Tämä podcast-sarja käsittelee terveydenhoitotyöhön liittyviä ilmiöitä ja ajankohtaisia aiheita.

[Musiikki loppuu]

Liisa

Tässä jaksossa me keskustellaan rokote-epäröinnin vaikutuksista kansanterveyteen ja sen puheeksi ottamisesta neuvolassa. Minä olen Liisa Kangasniemi.

Lyydia Vartiainen

Minä olen Lyydia Vartiainen ja me ollaan molemmat kolmannen vuoden terveydenhoitajaopiskelijoita, ja tämä podcast-jakso on osa meidän opinnäytetyötä. Meidän kanssa keskustelemassa on lehtori Tiina Ahti. Tervetuloa.

Tiina Ahti

Joo, kiitos.

Lyydia

Haluaisitko sä vielä kertoa itsestäsi jotain?

Tiina

No mä oon tosiaan taustaltani terveydenhoitaja, kätilö, tehnyt pitkään töitä lasten neuvolassa. Sitä kautta rokotusasiat toki tullut tutuksi. Ja sitten oon nyt tällä hetkellä lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja myöskin opettamassa rokotusosaamisen koulutuskokonaisuudessa.

Lyydia

Kiva, kun pääsit paikalle. Voitais sitten suoraan mennä aiheeseen, eli aloitetaan tästä rokotusten vaikutuksesta kansanterveyteen. Ja siellä päällimmäisenä nousi tuo kansallinen rokotusohjelma, joka on Sosiaali ja terveysministeriön eli STM:n laatima ja ne kaikki rokotteet siinä on tarkkaan valittuja. Rokottaminen alkaa 2 kuukauden iässä ja pääasiallisesti ne rokotteet annetaan silloin neuvolaiässä, missä vanhemmat tekevät sen rokotuspäätöksen siitä, että rokottaako ne lapsia. Rokotusohjelmahan on maksuton ja vapaaehtoinen. Kysyisinkin sitten Tiina että, vaikka rokotteet ovat vapaaehtoisia, niin kannattaako ne silti ottaa ja mitä hyötyä rokotteista on?

Tiina

Joo se onkin hyvä kysymys. Minä taas itse näen, että rokotukset ovat yksi vaikuttavimmista terveyden edistämisen keinoista maailmassa. Niiden ansiosta useat vakavat tartuntataudit on vähentyneet huomattavasti tai hävinneet joiltakin alueilta ihan kokonaan. Muutoin rokotusten hyötyjä voidaan tarkastella ikään kuin kolmelta eri tasolta. Ensinnäkin ne suojaa yksilöä vakavalta taudilta ja näiden tautien jälkitaudeilta, mahdolliselta vammautumiselta ja kuolemalta. Toiseksi ne suojaa yksilön läheisiä ja yhteisöä vähentämällä taudin leviämistä. Ja kolmanneksi ne vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja sairaalahoitojaksoja. Ja samoin totta kai vähentää sairauspoissaoloja koulusta ja työstä.

Liisa

Ihan totta. Rokotteiden hyötyjen saaminenhan edellyttää sitä, että rokotuskattavuus on tarpeeksi korkea eli tarpeeksi moni ihminen tietyltä alueelta on saanut rokotteen. Tämä luo meille laumasuojan, joka suojaa rokotettuja, mutta myös niitä ketkä eivät jostain syystä voi ottaa rokotteita esimerkiksi immuunipuutosten takia. Meillä rokotuskattavuushan täällä Suomessa on pääosin hyvä.

Lyydia

Joo, kyllä, on hyvä, mutta on havaittu viime vuosina laskua jonkin verran. Käytiin tutustumassa tuohon THL:n rokotusrekisteriin, minne päivittyy ajantasaisesti rokotustiedot ja rokotuskattavuudet, ja sieltä oli huomattavissa alueellisia ja rokotekohtaisia eroja. Esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla oli matalampi rokotuskattavuus, kun taas esimerkiksi Pohjois-Savossa se oli hyvällä tasolla.

Liisa

Joo. Osaisitko sinä Tiina sanoa, että mitkä voisi olla selittäviä tekijöitä siihen, että rokotuskattavuus on viime vuosina ollut laskussa?

Tiina

Joo, siihen varmaan ei semmoista yhtä selittävää tekijää löydy. Se voi olla, että siellä taustalla on moniakin eri tekijöitä. Yksi voi mahdollisesti olla se rokote-epäröinnin lisääntyminen, mutta myöskin tämmöinen ihan inhimillinen unohtaminen, että rokotusaika voi unohtua ja sen takia sitä rokotetta ei tule otettua. Sitten voi olla myöskin tämmöiset saatavuuteen liittyvät asiat. Esimerkiksi, jos matka rokotuspisteelle on pitkä tai aukioloajat ovat haasteelliset perheelle, niin voi olla, että rokotetta ei niin herkästi käydäkään hakemassa.

Liisa

Joo, kuinka paljon rokotuskattavuus voi laskea ennen kuin se alkaa vaikuttamaan laumasuojan tehoon?

Tiina

Joo. Tähän ei olekaan semmoista yhtä yksittäistä prosenttilukua olemassa, vaan se riippuu ihan täysin siitä taudista. Eli mitä helpommin tauti tarttuu, sitä korkeampi kattavuus tarvitaan. Esimerkiksi tuhkarokko on yksi ihmisen tarttuvimmista taudeista ja sen kohdalla laumasuojan ylläpitäminen edellyttää noin 95 prosentin rokotuskattavuutta. Sitten on muita tauteja, joiden kohdalla riittää matalampi taso. Esimerkiksi kurkkumädältä suojautumisessa riittää vähintään 70 prosentin kattavuus. Sitten on taudin aiheuttajia, kuten jäykkäkouristusbakteeri, jota vastaan ei voida kehittää laumasuojaa. Jäykkäkouristusbakteeri elää maaperässä ja tartunnan voi saada likaisesta haavasta tai eläimen puremasta eli ei ole mahdollista kehittää jäykkäkouristusta vastaan tämän kaltaista laumasuojaa. Toinen vastaava esimerkki on puutiaisaivotulehdus, joka on puutiaisten levittämä virus.

Lyydia

Hyviä nostoja kyllä, että ei voi kaikkia vastaan sitä laumasuojaa hyödyntää. Sitten tuosta rokotteiden turvallisuudesta. Se on semmoinen, mikä herättää huolta ja on aika iso tekijä rokote-epäröinnissä, koska pelätään haittavaikutuksia niistä rokotteista. Kertoisitko sinä Liisa ne ihan tavanomaiset haittavaikutukset, mitä voi rokotteista tulla?

Liisa

Joo, eli tavanomaisia haittavaikutuksia voi olla esimerkiksi pistoalueen kuumotus ja arkuus, voi nousta vähän lämpöä ja voi olla se pistoalue turvonnut. Mutta ne on niitä tavanomaisia haittavaikutuksia, mitkä lähtökohtaisesti on normaaleja ja ohimeneviä. Mitä sitten, jos tulee normaalista poikkeavia haittavaikutuksia, miten silloin pitää toimia ja miten tiedetään, että johtuuko se haitta nimenomaan rokotteesta?

Tiina

Joo eli kaikilla rokotteilla voi olla niitä haittavaikutuksia. Liisa luettelitkin niitä tyypillisimpiä, mitä rokotuksiin liittyy. Semmoiset vakavat haittavaikutukset, kuten voimakas allerginen reaktio tai sairaalahoitoa vaativat reaktiot, ovat hyvin harvinaisia. On hyvä muistaa, kun me terveydenhuollossa rokotetaan, niin aina on valmius anafylaksian eli välittömän allergisen reaktion hoitoon rokotuksen yhteydessä. On kuitenkin tärkeää, että rokotettava tai hänen huoltajansa tietää jo etukäteen riittävästi mahdollisista rokotusreaktioista ja niiden oireen mukaisesta hoidosta, että ne eivät tule yllätyksenä ja niihin on helpompi varautua. Tärkeää on myöskin ohjeistaa perheitä, että kuinka toimia mahdollisten vakavien haittavaikutusten kohdalla. Eli silloin rokotettavan tai hänen perheensä tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon, jossa lähdetään selvittämään ja arvioimaan sitä, johtuuko vakava oire rokotuksesta vai jostain muusta. Esimerkiksi selvitetään, että millä aikavälillä oireet ilmeni suhteessa rokottamiseen, sopiiko oireet ylipäänsä rokotuksen aiheuttamaksi vai onko niillä joku muu parempi selittävä tekijä. Samaten tulee miettiä sitä, onko ilmenneen reaktion ja rokotteen välillä jonkinlainen järkevä biologinen selittävä mekanismi, mistä se oire olisi aiheutunut. Kuitenkin me tiedetään, että usein myös muut tekijät voivat olla vaikuttamassa samanaikaisesti ja olla oireen taustalla. Esimerkiksi virusinfektiot pikkulapsilla ja flunssakausina aikuisilla ovat aika yleisiä ja ne myös aiheuttavat kuumetta ja yleisoireita, mitkä helposti voi yhdistää rokotteeseen, jonka on juuri edellisenä päivänä saanut. Samoin ruoka-aineallergiat ja virusinfektiot itsessään voivat aiheuttaa ihoreaktioita etenkin lapsilla, jotka voidaan sekoittaa rokotteiden aiheuttamiksi. Toisin sanoen yksittäisen rokotetun kohdalla voi olla aika mahdottomuus todeta aivan varmasti, että johtuuko oire siitä rokotuksesta vai jostain muusta tekijästä.

Lyydia

Kyllä. Voisin vielä kysyä tähän liittyen, miten varmistutaan, että rokote on turvallinen ja kuinka kauan rokotteen kehittäminen kestää? Miten sitä testataan esimerkiksi ennen kuin aletaan rokottamaan isompaa väestöä?

Tiina

Joo. Suomessahan kansallinen rokotusohjelma perustuu jatkuvaan tutkimusnäyttöön siitä, mitkä rokotteet ovat vaikuttavia, turvallisia ja myös kustannuksiltaan kannattava investointi koko yhteiskunnan näkökulmasta. Rokotteet käyvät läpi erittäin pitkän ja tarkan kehitysprosessin ennen kuin niitä otetaan käyttöön. Se alkaa laboratoriotasolta, missä tutkitaan immuunivastetta aikaansaavia ainesosia. Sitten siirrytään eläinkokeisiin ja sen jälkeen siirrytään kliinisiin tutkimuksiin, jossa rokotteen turvallisuutta ja tehoa arvioidaan vaiheittain kasvavilla ihmisjoukoilla. Ja vasta siinä vaiheessa, kun hyötyjen suhde riskeihin on selkeästi suurempi, voidaan uutta rokotetta harkita käyttöön laajemmalla joukolla. Rokotteiden turvallisuuden arviointi ja seuranta jatkuu myös käyttöönoton jälkeen. Ja itse asiassa se suurin turvallisuuden seuranta tapahtuu vasta sitten, kun miljoonia ihmisiä rokotetaan, jolloin päästään havaitsemaan harvinaisempia mahdollisesti tulevia rokotusreaktioita. Suomessa rokotteiden turvallisuuden seurannasta vastaa Fimea, joka välittää tiedot myöskin terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Euroopan lääkevirastolle eli EMA:lle. Toisin sanoen, rokotteen teho ja turvallisuuden seuranta jatkuu koko rokotteen käytön ajan.

[Välimusiikki]

Liisa

Sitten voitaisiin tarkastella rokote-epäröintiä ilmiönä. Rokote-epäröinnillä tarkoitetaan WHO:n määritelmän mukaan rokotteista kieltäytymistä tai niiden ottamisen viivyttelyä, vaikka rokotuspalvelut olisivat saatavilla. Kun sinulla on Tiina kokemusta neuvolasta, niin kuinka paljon sinulla on tullut vastaan tämmöistä epäröintiä?

Tiina

Joo, minä koen, kun työuraani ajattelen, niin sitä tulee vähän vaihdellen. Ja varmasti tässä rokote-epäröinnissäkin on alueellista, ehkä ajallistakin vaihtelua. Mutta sitten käytännön työtä kun ajattelen, rokotuksiin liittyviä kysymyksiä ja pohdintoja kuitenkin hyvin säännöllisesti neuvolassa käsitellään perheiden kanssa. Suurin osa vanhemmista hyväksyy kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ilman merkittävää epäröintiä. Mutta niin kuin sanoin, silloin tällöin epäröintiä tulee neuvolavastaanotoilla vastaan erinäisistä syistä johtuen. Voi olla, että sosiaalinen media on esimerkiksi herättänyt ajatuksia perheissä, minkä takia he haluavat keskustella enemmän rokotuksista. Voi olla, että lähipiirissä on ollut erinäisiä kokemuksia rokotuksiin liittyen. Aikaisemmista terveydenhuollon käynneistä voi olla negatiivisia kokemuksia, mikä myös on vaikuttanut luottamukseen rokotuksiin liittyen ja ihan semmoinen yleinen luottamus viranomaisiin ja terveydenhuoltoon voi olla rokote-epäröinnin taustalla. Osa vanhemmista pohtii neuvolavastaanotoilla rokotteiden hyötyjä, haluaa ehkä siirtää joidenkin rokotteiden antamista ja ylipäätänsä poiketa kansallisen rokotusohjelman mukaisesta rokotusaikataulusta erinäisistä syistä. Ehkä tämmöiset, mitä siellä neuvolamaailmassa tulee rokote epäröintiin liittyen esiin.

Liisa

Joo eli aika paljon erilaisia syitä voi olla siellä taustalla.

Lyydia

Niin, tuosta somesta. Siellähän on helppo jakaa omia kokemuksia, mutta myös niiden seassa voi jakaa virheellistä ja valheellista tietoa. Niin se on tosi tärkeää meidän terveydenhoitajien siellä vastaanotolla katkaista valheellinen tiedonkulku.

Liisa

Joo, neuvolassahan on tosi tärkeää kohdata vanhempi ammattimaisesti ja ei jakaa omia mielipiteitä, vaan ohjata pohjautuen tutkittuun tietoon. Keskustelussa on tärkeää vuorovaikutuksellisuus. Ja kysyisin sinulta, Tiina, mitkä olisi sinun mielestä semmoiset kohtaamisen kulmakivet terveydenhoitajan ja esimerkiksi minun ja Lyydian näkökulmasta, kun me ollaan opiskelijoita, että mistä voisi olla meille hyötyä sitten, kun me päästään työelämään?

Tiina

Joo. Minä koen, että juuri rokotuksia epäröivät perheet tarvitsevat useimminkin enemmän tietoa rokotusten vaikutusmekanismeista ja niiden mahdollisista haitoista, niiden sisältämistä aineista ja totta kai siitä itse rokotustilanteesta. Sanoisin, että tärkein lähtökohta on vanhempien kunnioittava kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen vuorovaikutuksessa. Rokotuksista olisi hyvä keskustella jo raskausaikana, jotta jo tuolloin voidaan lähteä työstämään perheen mahdollisia rokotukseen liittyviä huolenaiheita. Ei niin, että ensimmäinen rokotustilanne tulee lapsen neuvolakäynnillä vastaan ja sitten lähdetään vasta niitä asioita käsittelemään. Ja minun kokemus on, että rokotteita epäröivät vanhemmat voivat olla hyvinkin perillä rokotteista ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista. Vanhempi tarvitseekin kokemuksen siitä, että hänen huolensa ja näkemyksensä tulee kuulluksi neuvolan vastaanotolla ja otetaan vakavasti. Jos vanhempi sen sijaan kokee tulevansa vähätellyksi tai leimatuksi, niin se luo kyllä tosi huonon pohjan vuorovaikutuksen etenemiselle ja voi pahimmillaan johtaa siihen, että luottamus terveydenhuoltoa kohtaan laskee vanhemman osalta. Ja itse olen ainakin kokenut hyväksi työkaluksi hyödyntää motivoivaa haastattelua tai motivoivan haastattelun menetelmää, kun keskustelen rokotuksia epäröivien vanhempien kanssa. Eli hyödynnän avoimia kysymyksiä ja heijastavaa kuuntelua, osoitan aitoa kiinnostusta ja pyrin myös sanoittamaan niitä asioita perheessä ja vanhemman toiminnassa, jotka ovat hyvin. Totta kai myös empatian osoittaminen ja semmoisen vastakkainasettelun välttäminen keskustelutilanteessa. Esimerkiksi, jos vanhempi toisi neuvolakäynnillä esille, että hän on kovin huolestunut rokotusten aiheuttamista haittavaikutuksista, niin minä voisin ammattilaisena esimerkiksi todeta näin, että ymmärrän tosi hyvin teidän huolen rokotusten turvallisuudesta ja tosi hienoa, että tuotte asian täällä neuvolassa näin rehellisesti esiin ja olette myöskin etsineet tietoa aiheeseen liittyen. Ja minä olisin vielä kiinnostunut kuulemaan lisää, että mikä erityisesti rokotuksiin liittyvissä reaktioissa teitä huolettaa ja minkälaisia tietolähteitä olette löytäneet näihin liittyen. Eli osoitetaan kiinnostusta ja sanoitetaan vanhemmille, että ymmärretään se huoli. Totta kai ammattilaisina meidän vastuulla on myös tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon tarjoaminen ja sen lähteelle ohjaaminen sekä vanhempien mahdollisten väärinkäsitysten oikaiseminen niin, että vanhempi ei koe itseään nolatuksi vastaanottotilanteessa. Tavoitteena näissä keskusteluissa ei koskaan ole se, että pyritään aiheuttamaan väittelyä tai voittamaan väittely. Ei uhkailla vanhempaa, ei pelotella vanhempaa, vaan tavoitteena meillä on auttaa vanhempaa tekemään mahdollisimman hyvin informoitu päätös lapsensa terveyden parhaaksi.

Lyydia

Tosi hyviä vinkkejä.

Liisa

Joo, uskon, että näistä on meille hyötyä myöhemmin. Ja sitten kysyisin vielä semmoista, että miten toimia, jos vanhempi päätyy lopputulemaan keskustelujen jälkeen, että ei halua antaa rokotteita, niin miten siinä tilanteessa terveydenhoitajana toimit?

Tiina

Tämäkin on tosi tärkeä näkökulma huomioida, koska terveydenhuollon ammattilaisina me kunnioitetaan vanhempien päätöstä, vaikka me olisimme ammattilaisina eri mieltä asioista. Eli olennaisinta ei ole suinkaan se, että me ehdoin tahdoin taivutellaan vanhempia rokotuksiin, vaan juurikin se, että rokotteita epäröivät kokevat tulleensa kuulluiksi, ymmärretyiksi ja heidän kysymyksiinsä he ovat saaneet vastaukset. Siitä huolimatta, vaikka perhe päätyisikin kieltäytymään rokotuksista, on tosi tärkeää, että me edelleen pidetään hyvä keskusteluyhteys perheeseen ja kerrotaan vanhemmille, että hei, me voidaan palata näihin asioihin myöhemmin, jos sinä haluat vielä miettiä sinun päätöstä tai haluat keskustella lisää tai sinulla on kysymyksiä, mitkä pohdituttavat. Voidaan ihmeessä palata näihin asioihin. Ja monesti se onkin niin, että harva vanhempi tekee yhdellä tai kahdellakaan käynnillä päätöstä rokottamatta jättämisestä, vaan se on useimmiten pidempi prosessi. Ja näkemykset voi muuttua ajan myötä uuden tiedon ja kokemusten myötä. Sen takia on tosi tärkeää, että palataan rokotuskeskusteluun myös tulevilla neuvolakäynneillä. Samaten meidän ammattilaisten on tärkeä tuoda vanhemmille esiin myös se näkökulma, että myös rokottamatta jättäminen on aktiivinen päätös lapsen terveyden puolesta. Samaten vanhempia on tärkeä muistuttaa ihan tämmöisistä käytännön asioista. Esimerkiksi, jos rokottamaton lapsi sairastuu, niin silloin on ehdottoman suositeltavaa, että ennen kuin lapsen kanssa hakeudutaan päivystykseen, soitetaan ja kerrotaan, että lapsella ei ole rokotuksia, jolloin terveydenhuollon päässä osataan arvioida, että voiko nyt esimerkiksi olla kyseessä rokotuksilla ehkäistävä tarttuva tauti. Ja hyvä myöskin muistaa, että vaikka täällä Suomessa rokotuksin ehkäistäviä tauteja ei juurikaan nykyisin nähdä, niin ulkomailla edelleen voi näille taudeille altistua. Eli jos lapsi matkustaa, niin silloin on tärkeää huomioida nämä asiat. Ja yhtä lailla Suomessakin on mahdollista altistua näille rokotuksilla ehkäistäville taudeille ihan Suomeen kohdistuvan matkailun myötä, mutta myös mahdollisen rokottamattomuuden myötä.

Lyydia

Tosi hyviä ja tärkeitä nostoja kyllä.

[Välimusiikki]

Lyydia

Meillä on vielä tämmöinen osio tässä lopussa, että me ollaan Liisan kanssa poimittu keskustelupalstoilta kysymyksiä, joissa on keskusteltu rokote-epäröinnistä eri näkökulmista. Ehkä tuli jo vähän vastausta tuohon ensimmäiseen kysymykseen, mutta haluatko sinä jotenkin vielä lisätä, että miten perustelisit vanhemmalle, miksi rokotteet kannattaa ottaa?

Tiina

Joo, neuvolaterveydenhoitajana minä lähtisin lähestymään asiaa lapsen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Eli rokotukset suojaa vakavilta taudeilta, joita edelleen esiintyy maailmalla. Ne eivät ole kaikki suinkaan hävinneet minnekään. Ja vaikka tautitapauksia nähdään Suomessa vähän, niin se johtuu hyvästä rokotuskattavuudesta. Mutta jos rokotuskattavuus laskee, niin hyvin todennäköisesti ne tauditkin palaisivat nopeasti. Eli rokotukset suojaa näiltä vakavilta taudeilta ja niiden pelätyiltä jälkitaudeilta. Rokotteiden suojavaikutushan ei myöskään rajoitu pelkästään lapsuusikään.

Liisa

Sitten toisena kysymyksenä olisi semmoinen, kun nykyajan vanhemmilla ei ole välttämättä ymmärrystä niistä taudeista, mitä vastaan rokotetaan, kun niitä ei välttämättä Suomessa esiinny samalla tavalla, niin voisitko sinä antaa jotain esimerkkejä, että millaisia ne taudit on ollut aikaisemmin, mitä ei välttämättä enää näy?

Tiina

Joo, tämä on ihan totta. Ja tosiaan Suomessahan osana kansallista rokotusohjelmaa lasten ja nuorten on mahdollista saada kolmeatoista eri tautia ja niiden jälkitauteja vastaan suoja. Ja jokainen näistä rokotuksista pyritään antamaan siinä iässä, jolloin lapsi saisi parhaimman mahdollisen suojan juuri oikeaan aikaan siltä kyseiseltä taudilta. Yhtenä esimerkkinä minä voisin mainita esimerkiksi tuhkarokon, joka todennäköisesti palaisi hyvinkin nopeasti, jos rokotuskattavuus laskisi liikaa. Ja tästähän on viime aikoina ollut esimerkkejä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja ajoittain myös Keski-Euroopassa tuhkarokkotapauksia esiintyy. Tuhkarokko itsessään on oireiltaan flunssan kaltainen tauti, mihin myös ihottumaa liittyy. Siihen voi kuitenkin liittyä komplikaatioita, kuten korvatulehduksia, keuhkokuumetta ja pelätyimpänä aivotulehdus, joka voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. Lisäksi sairastettu tuhkarokko heikentää puolustuskykyä muita tauteja vastaan jopa muutamien vuosien ajaksi. Toinen esimerkki, minkä voisin nostaa esille, on polio, joka puolestaan ennen aiheutti pysyvää lihasten halvautumista ja surkastumista. Ja Suomestahan polio on saatu hienosti kitkettyä pois, mutta edelleen maailmalla sitä esiintyy, minkä vuoksi esimerkiksi tietyille alueille matkustaville edelleenkin suositellaan sitä tehosterokotteen antamista ennen matkalle lähtöä.

Lyydia

Tosi hyviä esimerkkejä ja varmasti silmiä avaavia myöskin. No sitten tämmöinen, mikä liittyy rokote-epäröintiin, niin sisältääkö rokotteet myrkyllisiä aineita, jotka voi aiheuttaa niitä tauteja?

Tiina

Rokotteet eivät sisällä myrkyllisiä aineita eivätkä myöskään tauteja aiheuttavia aineita. Eli kaikki rokotteiden sisältämät aineet ovat hyvinkin tarkasti tutkittuja ja niiden määrät ovat erittäin pieniä. Kaikilla rokotteiden ainesosilla on joku tietty tehtävä rokotteessa, kuten vaikkapa rokotteen tehon säilyttäminen tai immuunivasteen vahvistaminen. Rokotteen tarkoitus on siis opettaa elimistön puolustusjärjestelmää tunnistamaan taudinaiheuttaja ilman, että henkilö itse sairastuu kyseiseen tautiin. Eli rokotteet eivät siis itsessään sitä tautia aiheuta ja käyttöön hyväksytyt kaikki rokotteet ovat läpäisseet laajat turvallisuustutkimukset ja niiden turvallisuutta seurataan ihan koko niiden markkinoilla oloaika.

Liisa

No sitten viimeisenä kysymyksenä olisi semmoinen, että kuormittavatko yhdistelmärokotteet vauvan immuunijärjestelmää liikaa?

Tiina

Joo, tämäkin on hyvä kysymys ja tutkimusnäyttö ei tue tämmöistä käsitystä. Eli tosiaan ihan jo pienen vauvan immuunijärjestelmä kohtaa syntymästä alkaen valtavan määrän mikrobeja ympäristössään ihan jo synnytyskanavasta, kun vauva tulee ja rokotteiden sisältämä antigeenimäärä on hyvin pieni verrattuna ympäristöstä saatavien mikrobien määrään. Tämä huoli on yhdistetty etenkin näihin yhdistelmärokotteisiin, jossa on yhdessä rokotteessa useampi eri taudinaiheuttaja. Näitä yhdistelmärokotuksia on kehitetty juurikin rokotusohjelman toteuttamista helpottamaan ja myös pistomäärää vähentämään. Yhdistelmärokotteet eivät siis kuormita liikaa pientä lasta eli pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä meidän nykyisessä ohjelmassa on. Ja monesti yhdistelmärokotetta verrataankin hyttysen pistoon, että saman verran se yhdistelmärokote vauvan elimistöä kuormittaa kuin yksi pieni hyttysen pisto.

[Loppumusiikki alkaa]

Lyydia

Kiitos Tiina, kun pääsit paikalle ja vastasit meidän kaikkiin kysymyksiin.

Liisa

Kiitos minunkin puolesta.

Tiina

Joo kiitos, oli mukava olla mukana.

Lyydia

Ja kiitos kuulijat, kun kuuntelitte jakson loppuun saakka. Toivottavasti tämä oli teille sellainen silmiä avaava jakso, ja myös alan ammattilaiset ja tulevat sellaiset sai tästä jotain uutta ja tärkeää perspektiiviä rokotekeskusteluihin.

[Musiikki loppuu]

Liisa

Tämä podcast-jakso on toteutettu yhteistyössä Metropolian terveydenhoitajatutkinnon kanssa.