Pientalon sähkönkäytössä voi syntyä helposti tilanteita, joissa monta suurta sähkökuormaa on käytössä samaan aikaan. Sähköauto latautuu, lämminvesivaraaja lämmittää vettä ja pakkaspäivänä talon lämmitys käy suurella teholla. Jos samaan aikaan käytetään vielä sähkökiuasta, talon tehontarve voi kasvaa nopeasti.
Aikaisemmin huomio on kohdistunut ennen kaikkea siihen, kuinka monta kilowattituntia sähköä kuluu ja mitä sähköenergia maksaa. Nyt rinnalle nousee yhä vahvemmin kysymys siitä, kuinka paljon sähköä käytetään yhtä aikaa. Tämä on kiinnostavaa myös sähköntuotannon kannalta, koska tavoitteena on sähkönkulutuksen mahdollisimman tasainen jakautuminen.
Tehomaksu tekee kulutushuipuista näkyvämpiä
Energiavirasto antoi 2.2.2026 määräyksen sähkönjakelupalvelutuotteiden maksukomponenttien määräytymisperusteista. Enintään 3×63 A pienjännitekäyttöpaikan tehomaksukomponentti perustuu laskutuskuukauden suurimpaan 60 minuutin keskitehoon, joka muodostuu neljästä peräkkäisestä 15 minuutin jaksosta. Tästä vähennetään 8 kW:n kynnysraja. Määräytymisperusteet tulevat voimaan 1.1.2029. (Energiavirasto 2026c.)
Tehomaksu ei kuitenkaan tule automaattisesti kaikille kotitalouksille. Energiaviraston mukaan kuluttajalla säilyy mahdollisuus valita myös tehomaksuton yleissähkötuote. Tehomaksullisessa tuotteessa yksittäinen muutaman minuutin piikki ei ratkaise maksua, vaan olennaista on kuukauden korkein 60 minuutin keskiteho. (Energiavirasto 2026a; 2026c.)
Kaiken ei tarvitse olla päällä samaan aikaan
Tehopiikkien hallinnan perusajatus on yksinkertainen: jos sähköautoa voidaan ladata myöhemmin, lämminvesivaraajan lämmitystä siirtää hieman ja rakennuksen lämmitys kestää lyhytaikaisen tehon pienentämisen, kaikkia laitteita ei tarvitse käyttää täydellä teholla samanaikaisesti.
Tehonhallinta ei ole uusi ajatus. LUT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston tariffirakennetutkimuksessa jo vuonna 2017 tunnistettiin suuritehoisten laitteiden vuorottelu yksinkertaiseksi keinoksi hallita käyttöpaikan huipputehoa. Sähkölämmitys, lämminvesivaraajat, lämpöpumput ja sähköautojen lataus nähtiin kuormina, joita voidaan hyödyntää automaattisessa tehonhallinnassa. (Honkapuro ym. 2017.)
Älykäs ohjaus voi käyttää talon tehoa kuin budjettia
Pientalon tehonhallintaa voi ajatella tehobudjettina. Järjestelmä tarvitsee ensin tiedon siitä, kuinka paljon sähköä talossa käytetään. Sen jälkeen se voi arvioida, kuinka paljon tehoa on vielä käytettävissä ja mitkä kuormat ovat sillä hetkellä tärkeimpiä. Jos kokonaisteho lähestyy asetettua rajaa, sähköauton lataustehoa voidaan pienentää tai hetkellisesti joustavaa lämmityskuormaa siirtää myöhemmäksi.
Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun OHJAS-hankkeen selvityksissä keskeiseksi malliksi on noussut kokonaisuus, jossa mittaustietoa hyödynnetään päätöslogiikassa ja suuria kuormia ohjataan tilanteen mukaan. Tarkasteltavia kuormia ovat erityisesti sähköauton lataus, lämminvesivaraaja ja erilaiset lämmitysratkaisut. Tavoitteena on tunnistaa, mitkä kuormat voivat joustaa, kuinka paljon ja kuinka pitkään. Ohjauksessa voidaan ottaa huomioon myös ulkolämpötila, sääennuste ja käyttäjän tarpeet.
Myös varttihinnoittelu korostaa automaation merkitystä. Sähkön tukkumarkkinoilla siirryttiin lokakuussa 2025 tunnin hinnoittelujaksosta 15 minuuttiin. Halpaa sähköä kannattaa hyödyntää, mutta jos sähköauto, varaaja ja lämmitys käynnistyvät kaikki täydellä teholla saman halvan vartin alkaessa, talon kokonaisteho voi nousta korkeaksi, jolloin tehomaksu nostaa kuluja. (Energiavirasto 2026b.)
Sähköjärjestelmän pitäisi kestää ohjelmistoa pidempään
Älykkään ohjauksen yhteydessä huomio kiinnittyy helposti sovelluksiin. Rakennuksen sähköjärjestelmä on kuitenkin pitkäikäisempi kuin sen päälle rakennettu digitaalinen palvelu. Sähkökeskus ja kaapelointi voivat olla käytössä vuosikymmeniä, kun taas ohjelmistot, verkkopalvelut ja älylaitteet vaihtuvat nopeammin.
OHJAS-hankkeessa yhdeksi periaatteeksi on siksi noussut pitkäikäisen sähköinfrastruktuurin erottaminen ohjaus- ja ohjelmistokerroksesta. Sähköjärjestelmässä voidaan varautua mittaukseen, ohjattaviin kuormiin, tiedonsiirtoon ja käsikäyttöön ilman, että koko talo sidotaan yhteen ohjelmistoon.
OHJAS-hankkeessa etsitään käytännön ratkaisuja
OHJAS-hankkeessa kehitetään, arvioidaan ja demonstroidaan pientaloihin soveltuvia älykkäitä ohjausratkaisuja. Ratkaisut perustuvat markkinoilla saataviin laitteisiin ja soveltuvat sekä uusiin että olemassa oleviin omakotitaloihin. Tavoitteina ovat muun muassa energiankulutuksen vähentäminen, tehohuippujen leikkaaminen ja uusiutuvan energian omakäytön lisääminen. (STEK 2026.)
Hanke jatkuu toukokuun 2027 loppuun asti. Seuraavissa vaiheissa ratkaisuja pilotoidaan ja arvioidaan käytännössä, jotta voidaan selvittää niiden tekniset hyödyt, kustannukset ja toimivuus asukkaan arjessa. Tavoitteena on tuottaa teknisesti ja taloudellisesti arvioituja malliesimerkkejä sekä ohje- ja oppimateriaalia suunnittelijoille, urakoitsijoille, pientaloteollisuudelle ja korkeakoulujen opetukseen. (STEK 2026.)
Hyvän ohjauksen ei pitäisi vaatia asukkaalta sähköinsinöörin taitoja. Parhaimmillaan automaatio toimii taustalla: asukas määrittelee esimerkiksi, milloin auton pitää olla ladattu ja millaisena kodin lämpötila halutaan pitää, ja järjestelmä sovittaa sähkönkäyttöä näiden ehtojen sisällä.
Älykäs pientalo käyttää sähköä oikeaan aikaan ja välttää tarpeettomia tehopiikkejä – ilman että asukkaan tarvitsee jatkuvasti seurata järjestelmää.
Lähteet
Energiavirasto 2026a. Sähkön jakelun hinnoitteluperusteet yhtenäistetään vuoteen 2029 mennessä. Julkaistu 2.2.2026. Haettu 5.10.2026.
Energiavirasto 2026b. Usein kysyttyä. Kuluttajainfo. Haettu 5.10.2026.
Energiavirasto 2026c. Määräys sähkönjakelupalvelutuotteiden maksukomponenttien määräytymisperusteista. Määräys 2340/000002/2025. Annettu 2.2.2026. Finlex. Haettu 5.10.2026.
Honkapuro, S., Haapaniemi, J., Haakana, J., Lassila, J., Partanen, J., Lummi, K., Rautiainen, A., Supponen, A., Koskela, J. & Järventausta, P. 2017. Jakeluverkon tariffirakenteen kehitysmahdollisuudet ja vaikutukset. LUT Scientific and Expertise Publications 65. Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Tampereen teknillinen yliopisto. ISBN 978-952-335-105-9.
STEK 2026. Pientaloihin älykkäitä ohjausratkaisuja (OHJAS). Julkaistu 17.2.2026. Haettu 5.10.2026.
Kirjoittaja
-
Jarno Nurmio
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluJarno Nurmiolla on yli 18 vuoden kokemus kiinteistöjen sähkö- ja automaatiotekniikan opetuksesta. Hänen asiantuntemuksensa painottuu erityisesti kiinteistöjen sähkö- ja automaatiojärjestelmiin, ja hänellä on KNX Partner -sertifikaatti.
Tutustu tekijään
Tekoälyn käyttö artikkelissa
Tämän artikkelin työstämisessä olen hyödyntänyt tekoälyä rakenteen jäsentelyssä, viitteiden muotoilussa ja kielellisessä sujuvoittamisessa. Sisältö, näkökulmat, kokemukset ja esille nostetut teemat ovat omiani.
