Jakso 5: Tikkurilan osaamiskampuksen energiaratkaisut

Antti Tohka: Tervetuloa Energiaa palveluna -podcastiin, missä energia-alan asiantuntijat keskustelevat siitä, miten energiapalvelulla voidaan tukea vähähiilisen ja energiaomavaraisen korttelitason alueellisen energiapalveluiden suunnittelua ja toteutusta ja siitä, millaista osaamista energiapalveluita myyviin yrityksiin kaivattaisiin, ja toisaalta mitä energiapalveluita ostavien tahojen tulisi ymmärtää. 

Minä olen Antti Tohka Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan yliopettaja ja energia- ja ympäristötekniikan asiantuntija. Keskustelemassa kanssani tänään on projektijohtaja Mia Bungers Vantaan kaupungilta, joka vastaa Tikkurilan osaamiskampuksen kehityshankkeesta. 

Tänään siis keskustelen Mian kanssa Tikkurilan osaamiskampuksesta, joka rakennetaan Tikkurilaan vuosien 2024 ja 2032 välisenä aikana. Osaamiskampukselle rakennetaan tiloja oppilaitoksille, yrityksille, kaupungin palveluille, asumiselle, kaupoille, ravintoloille ja kulttuurille. Tervetuloa studioon Mia.

Mia Bungers: Kiitos.

Antti: Aloitetaan pienellä esittelyllä. Kerro hieman itsestäsi ja siitä, miten olet päätynyt nykyiseen tehtävään.

Mia: No mä olen tosiaan päätynyt Vantaan kaupungille tuolta rakennusliikepuolelta. Olen ollut kuusi vuotta rakennusliikkeessä töissä projektipäällikkönä ja tehnyt siellä hankekehitystä, ja itse asiassa arkkitehti olen taustaltani, että olen tehnyt 30 vuoden uran arkkitehtinä ja pääsuunnittelijana. Tämä kestävä rakentaminen ja energiaratkaisut on koko ajan vaan noussut siellä aiheena eri tehtävissä ja nyt sitten Vantaan kaupungilla tällaisessa aluekehittämishankkeessa tavoitellaan kestävää rakentamista. Tää on ollut osa sitä tämä kestävät energiaratkaisut ja paikalla tuotettava energia.

Antti: OK joo tässä tulikin jo osa tästä seuraavan kysymyksen vastauksesta, mutta kertoisitko kuulijoille Tikkurilan osaamiskampuksen suunnittelusta ja siitä millaisia nimenomaan energiasuunnitelmia niihin liittyviä valintoja on tässä prosessin kautta projektin aikana tehty.

Mia: Joo, eli meillä on ollut tavoitteena heti alusta asti tutkia tähän tälle alueelle paikalla tuotettavaa vähähiilistä, uusiutuvaa energiaa ja ja aika alkuvaiheessa se päätyi sitten siihen, että lähdettiin tutkimaan maalämpöä, koska koekaivoporaus osoittautui, että kallioperä sillä alueella on soveltuvaa maalämmölle ja lähinnä siinä oli haasteena tiivis keskustakaava ja kaivomääriin mahtuminen sille alueelle. 

Eli tuota sinänsä niin kuin mitä muuta tutkittiin, niin ensin oli näitä itsenäisempiä verkkoja ja sitten päädyttiin tähän kaksisuuntaiseen verkkoon. Käytännössä tutkittiin kaivojen sijainteja kaduilla tai tonteilla, mutta se koko ton tutkimuksen ajan, niin se on ollut kuitenkin maalämpöön perusteinen alue-energiaverkko. Ja lämmitys siinä niin kuin pääpainoisesti, mutta sitten se tuli vahvemmin mukaan se kylmäverkon suunnittelu siihen rinnalle, kun meillä markkinavuoropuheluissa toimitilahankkeiden investorit piti tärkeänä, että selvitetään myös se.

Antti: Mites ovatko alkuperäiset tavoitteet toteutuneet ja jos eivät ole, niin osaatko arvioida, että miksi? Et onko tässä tullut matkan aikana muutoksia näihin aluksi kaavailtuihin suunnitelmiin?

Mia: No siis käytännössä alkuperäiset tavoitteet ei ole ihan toteutunut, eli me lopulta jouduttiin luopumaan tuosta alue-energiaverkosta yksinkertaisesti aikataulusyistä eli siellä tuli vastaan tää, että huomattiin, että sitä olisi pitänyt valmistella etupainoiseimmin. Ei ehtinyt näitten ensimmäisten isojen rakennushankkeiden aika. 

Tuo kun tämmöinen vaiheittain toteutettava alue, niin siinä on aika tarkkaa, että ne aikataulut on yhteys sovitettuja huomioitu sitten riittävästi niissä alueellisissa ratkaisuissa toi aluelämpöverkko. Eli nythän tällä hetkellä sitten edetään sillä, että tutkitaan tonttikohtaisesti näitä maalämpöratkaisuja. Eli ei, ei alueverkkoon päästy.

Antti: OK kiinnostavaa. Ja tässä oikeastaan tuli jo osaksi katettua tää mun seuraava kysymys Mia, elikkä perustuen näihin Tikkurilan osaamiskampuksen kokemuksiin, miten kaavoitusvaiheessa tuota, missä esimerkiksi nämä tilavaraukset voitaisiin tai pitäisi pitäisi tarkastella alueen energiajärjestelmää?

Mia: No tuossa nyt on opit saatu tosiaan meidän osaamiskampukselta eli todettiin että siellä kaavamuutosvaiheessa tulisi jo tutkia nämä potentiaaliset alueella tuotettavat energiaratkaisut, vaihtoehdot. Lisäksi pitäisi tutkia katu- ja ympäristöpuolen kanssa teknisten tilojen mitoituksen kautta niiden teknisten tilojen sijoittelualueilla, eli että siellä on sitten katualueilla kautta tonteilla riittävät tilat myös näille teknisten tilojen varauksille, jotka vie poikkeuksellisen suuren tilan. Ja niiden sijoittaminen on aika haasteellista, jos nyt on etukäteen otettu huomioon siellä asemakaavan aluevarassa. 

Sitten tämä energia, jos se otetaan maalämmön kautta niin kyllä se on hyvä varmistaa, että siellä se kallioperä on soveltuvaa. Siitä tulee ikäviä yllätyksiä jos sitten suunnitellaan liian pitkälle ja luotetaan siihen, että se on hyvää. Useinhan yksi näyte ei edes riitä. Eli käytännössä me nyt tehtiin vasta yksi näyte, mutta se ehti sitten keskeytyä se hanke niin ei lähdetty poraamaan lisäreikiä. Oli tarkoitus tehdä kolme näyteporausta sieltä, eli saa olisi saatu vielä varmistusta, mutta tuolla alueella tosiaan kallioperä on laadukasta maalämmölle että aiotaan jatkossa aktiivisesti suositella sitä korttelikohtaisissa hankkeissa.

Antti: OK joo tuossa tosiaan mainitsit noi tekniset tilat, niin tarkoitatko esimerkiksi sellaisia tiloja mihin näitä maalämpöpumppuja ja muita järjestelmiä sitten?

Mia: Kyllä joo, eli käytännössä siinä on se haaste että joka tulee usein yllätyksenä, että meilläkin esimerkiksi yksi tuommoisen teknisen tilan koko pyörii siellä 300 neliössä. Jos yhtäkkiä alat sovittaa sitä jälkikäteen sinne alueelle ja sitä ei ole huomioitu niin ei välttämättä ole kauhean helppo yhtälö. Ja sitten kun sen täytyy sijaita vielä optimietäisyydellä keskeisesti siihen verkkoon nähden, että siinä on aika rajoitettua, että miten se voi sijoittaakin. 

Eli käytännössä siellä on semmoisia teknisiä yksityiskohtia mitä kaavoittajan tulisi tietää, että tämän tyyppiset asiat täytyy ottaa huomioon ja tietyllä mitoituksella. Olemme antaneet nyt meidän omille kaavoittajille kyllä lisäohjeita näistä jatkoa ajatellen.

Antti: Tässähän tulikin itse asiassa jo osa taas tästä seuraavan kysymyksen vastauksesta, elikkä olisiko sitten jotain muita asioita, millaista harkintaa esimerkiksi alueen kaavoittaja voi mielestäsi käyttää energiaratkaisuiden suunnittelussa? Ja sitten muut tahot, että jos ei se ole kaavoittaja niin miten esimerkiksi Vantaalla näiden erilaisten energiaratkaisujen pohtiminen kuuluu lainausmerkeissä?

Mia: No siis tällä hetkellähän ei ole, ei ole vielä sellaista kaupunkikohtaista ohjetta, mutta mä itse olen vahvasti sitä mieltä, että meidän täytyy jatkossa tehdä ihan ohjeistusta siitä, että missä laajuudessa on hyvät teetättää selvityksiä eri vaihtoehdoista alueenergian osalta, jotta päädytään siihen, että jollakin alueella sitä lähdetään tutkimaan. Vaihtoehtoselvitysten teettäminen riittävässä laajuudessa osaavalla tekijällä, niin siihen täytyy kyllä paneutua.

Antti: Kiitos. Mutta Mia jos mietitään alueellisia energiaratkaisuja, niin tässä on niin kun tämä on energiapalvelumalli alueelle hankkeen elikkä ENPA-hankkeen aikana tullut selväksi, että yksi haaste on se, että alueen rakennuksella saattaa olla eri omistajapohja ja toki siis uudisrakennusalueella energiapalveluista voidaan sopia joustavammin, mutta sekään ei välttämättä varmaan ole helppoa. 

Näissä meidän energiapalvelumalli alueella hankkeen tilaisuuksissa on korostettu tätä markkinavuoropuhelun merkitystä ja mainitsitkin jo asiasta tossa ihan alkuvaiheessa, että minkä minkä tyyppisiä markkinavuoropuolueita teillä on ollut eri toimijoiden kesken ja ja voitko kertoa niistä? Ja tämä on itse asiassa varmasti sellainen asia joka kiinnostaa kuulijaa tosi paljon, koska se on tosiaan korostunut tässä meidän hankkeen aikana työpajasta toiseen.

Mia: No meillä oli nimenomaan useita markkinavuoropuheluita eli markkinavuoropuheluiden sarja. Ja ne oli suunnattu kiinteistösijoittajille ja toteuttajille ja käytännössä tuota se lähti siitä, että alkuun tunnusteltiin kiinnostusta tällaiseen ratkaisuun ja ja pikkuhiljaa kun se kehittäminen eteni niin meillä oli sitten näitä hankekonseptisuunnitelmia siitä ratkaisusta. 

Esittelimme heille niitä konseptisuunnitelmia ja prosessin etenemisen kuvauksia tarkemmin näissä markkinavuoropuhelussa, että he saavat siitä paremman kuvan. Se pikkuhiljaa tarkentuisi se tieto siitä ratkaisusta heille päin ja ja varmisteltiin aina sitten markkinavuoropuheluiden yhteydessä tätä kiinnostusta näihin alueenergiaverkkoihin. 

Ja kyllä vahvasti tuli kaikissa markkinavuoropuheluissa eri vaiheissa pelkästään positiivista palautetta, eli se kiinnostaa kiinteistösijohtajien ja toteuttajia tämä ratkaisu. Mutta siellä odotetaan, että sitä varmistetaan riittävästi siellä kaavan muutosvaiheessa  ja täytyy tietää siis, että minkälaiset sopimukset, millä prosessilla ja ja minkälainen hinnoittelu siitä muodostuu.

Siellä täytyy riskikartoitukset, vastuunjakotaulukot laatia eli käytännössä niitä mallejahan me tuossa tehtiin ja se oli itse asiassa erittäinkin mielenkiintoista käydä ne kaikki asiakirjamallit läpi ja keskustella näistä tavoitteista niiden kautta. Samalla muotoutuisi sitten tällainen malliasiakirjasalkku meille näistä sopimukseen liittyvistä liitteistä.

Antti: OK no täähän kuulostaa tosi kiinnostavalta. Pystytkö niistä sopimuspohjista ja tästä markkinavuoropuheluiden tuloksista, jotain sellaisia nostoja? Tuleeko mitään mieleen mikä olisi sellainen mitä tuota ei tulisi heti ajatelleeksi, esimerkiksi juuri kiinteistösijoittajan näkökulmasta tai jonkun energiayhtiön näkökulmasta?

Mia: No esimerkiksi tuo vastuunjakotaulukko oli silmiä avaava ja se oli erittäin hyvä, että me lähdettiin sitä tutkimaan tarkemmin. Se ei ole niin yksi yksiselitteinen, eli se täytyy avata tosiaan yksityiskohtaisesti eri osapuolten välillä. Ja sitten käytännössä toi toteutettavuus ja toteutusjärjestys. Se oli kanssa sellainen mitä me pitkään käytiin läpi aika yksityiskohtaisesti ja ensin alkuunhan vähän pelättiinkin sitä, että meneekö vaikeaksi. Mutta loppujen lopuksi kun se huolellisesti selvitetään, niin huomattiin että ihan täysin toteutuskelpoinen ratkaisu ja ja ei aiheuta ylimääräistä ongelmaa sen toteutuksen näkökulmasta. 

Suurin yksittäinen haaste meillä oli tuolla alueella se, että kun se on tiivis keskustakaava, sekin on kestävää rakentamista osaltaan. Niin siellä on muun muassa kadut melko kapeita, kävelykatuja ja sitten meillä on lisätty sinne isoja puita, meidän pitää väistellä niitä puita näillä tekniikan kanavan reiteillä. Ja puiden juuristothan on tosi herkkiä eli tavallaan kun ahdas kaupunki, kaupunkitila ja katutila niin siellä on ne puiden juuret. Siellä on ne perus sadesihulevesiviemäröinnit ynnä muuta vakiovarustelu niin sitten kun meillä oli nämä alueverkon putket niin piti yhteensovittaa näiden muiden asennusten ja isojen puun juurien kanssa. 

Eli käytännössä me emme halunneet sitä kohtaloa, että me joudumme jättämään puut pois sen takia, että meillä on alueverkko. Eli samaan aikaan nämä kestävät ja vihreät arvot haluttiin kuitenkin kaikki säilyttää siellä. Se vaatii yhteensovittamista jo kaavavaiheessa. Mitoitus pitää olla kohdallaan ja ne täytyy ottaa riittävästi huomion keskenään nämä eri ratkaisut.

Antti: Joo ja sittenhän tuossa on itse miettinyt niitä puita, että nehän myöskin sitten ikään kuin varjostamisen kautta, sitten hyödyttää osaksi näitä asuinrakennuksia, että ei lämpötilat nouse, että siinä puilla itse asiassa saattaa olla hyvinkin merkittävä rooli monessakin mielessä osana osana kokonaisuutta. 

Joo, tässä oli hirveästi tosiaan erilaisia rakennustyyppejä ja niillä eri käyttötarkoituksia niin oliko ylipäätänsä esityksiä, että oli jotkut tahot ihan eri mieltä kuin toiset tahot tai jotain tällaista, että tuliko tällaisia tilanteita, että olisi jäänyt mieleen esimerkiksi?

Mia: No oikeastaan eniten tämän tyyppistä keskustelua tuli tästä asettelusta, kun meillähän oli meillä on siellä tarkoituksena toteuttaa hybridikäytön rakennuksia. Montaa eri käyttötarkoitusta samassa korttelissa, niin se asuminen on yksittäisenä sellainen mitä aina erikseen joudutaan miettimään, että miten se niveltyy näihin ratkaisuihin ja sopimuksiin. Ja yleisesti ottaen koko koko prosessi suhteessa näihin muihin käyttöihin. Eli se niin toi asunto-osakeyhtiö toimii niin eri tavalla eli käytännössä… se herätti eniten keskustelua, että miten me ollaan otettu huomioon asuntojen osakeyhtiöt suhteessa näihin muihin käyttötarkoituksiin ja muihin kiinteistön muotoihin?

Antti: OK

Mia: Aiihen on syytä kyllä paneutua, jos tehdään tämmöisiä hybridirakennuksia. Että se on aina yksinkertaisempi jos erillisinä ne eri käyttö rakennukset, mutta toisaalta hybridikäyttö tuo nimenomaan sitä aktiivista käyttöä, aktiivisempaa käyttöä rakennuksille. Sitä suositaan juuri sen takia, ettei haluta rakentaa niitä tyhjiä kaupunkikeskustoja. Siellä on vilkkaammin käyttöä rakennukselle ympäri vuorokauden kun ne on tämmöisiä hybridikäytön rakennuksia, ja se yhteiskäyttöisyys toteutuu tehokkaammin niissä. Eli sehän on se peruste minkä takia niitä tehdään. Ne kiinnostaa, se tuo oman haasteensa kun sinne sovitetaan näitä tän tyyppisiä ratkaisuja.

Antti: Tosi kiinnostava kokonaisuus. Täytyy tutustua tohon teidän dokumentointiin ehdottomasti myöhemmin ja pistää se linkiksi myöskin tähän podcastiin. Millaisia ajatuksia tämä koko kokonaisuus on sinulla herättänyt, että toimintatavoista energiaratkaisujen hankkimisen selkeyttämiseksi ja siitä että milloin ja ketkä tulisi istuttaa saman pöydän ääreen,  Ikään kuin että onko tavallaan kun täällä oli näitä markkinavuoropuheluita, niin oliko siellä samassa markkinavuoropuhelussa kovinkin sekalainen seurakunta? Tai no ylipäätänsä onko tullut sellaisia ajatuksia, että mitkä nää toimintatavat voisi olla jatkossa, että voisiko sellaisen jonkun opaskirjan siitäkin tai suosituskirjan antaa?

Mia: No, meillähän on nyt tulossa tuosta ENPA:sta se energiakäsikirja. Uskon että siinä tulee aika hyvä ohjeistusta. Seuraaville hankkeille se on sellainen sellainen teos, että täytyy ottaa se meilläkin aktiiviseen käyttöön ja ja meillähän markkinavuoropuheluissa se oli ilahduttavaa, että siellä oli kaikissa markkinavuoropuheluissa mukana se pääjoukko oli samoja tahoja, että me saatiin sitä vertailutietoa ja tavallaan se oli aidommin sitä hdessä kehittämistä. 

Eli tuota pieni osa niistä vaihtui, eli se oli ihan positiivista kun tavoiteltiinkin tätä markkinavuoropuheluiden kautta, että se voidaan vuoropuhella niistä aiheista. Se oli tuota se markkinavuoropuheluiden määrä. Ehkä siitä on hyvä sinne energiakäsikirjaankin vielä tarkistaa, että siellä on käyty sitä läpi, että ihan yksi markkinavuoropuhelutilaisuus ei riitä. Niitä pitää olla 3– 5 mielellään vähintään se kolme. Siitä tulee sellainen kunnon vuoropuhelu ja perehtyminen aiheeseen, mutta se selvästi kiinnostaa toteuttajia ja myöskin kiinteistösijoittajia, että suosittelen niitä järjestämään ja sitä täytyy korostaa siellä ohjeistuksessa. 

Mutta nyt sitten jos niin ketkä pitäisi istuttaa saman pöydän ääreen ja vielä vieläpä riittävä etupainoisesti, niin se on tuo kaavoitus, katupuistotoimiala, kiinteistöpuolen toimiala ja juristit. Siellä tarvitaan kyllä lakiasiantuntemusta roppakaupalla. Eli siis me ei tulla toimeen ilman niitä. Se on niin monimutkainen aihe, että siellä täytyy tarkistuttaa koko ajan sitten myös juristeilla niitä asioita. Eli on tosi tärkeää, että he pääsee olemaan siinä seurannassa mukana läpi koko sen prosessin, että se ei riitä, että he lopussa tarkistaa asiakirjoja. Se on sen verran vaativa kokonaisuus. Meillä oli kaupungilta siellä kaksi juristia koko ajan mukana ja sitten oli vielä tuolta energiatoimittajan puolelta oli yksi. Sen lisäksi että oli nää energia-asiantuntijat niin siellä oli juristi mukana heiltä ja meiltä. Se vaatii tarkistamista että sinne ei jää sitten ristiriitaisuuksia niihin asiakirjoihin

 Ja kaavoitus katupuisto ja kiinteistöpuoli myös kaupungilta, eli kaupungin talotekniikan asiantuntijat. Heitä on hyvä pitää siinä mukana, koska siellä on usein kaupungeilla omia talotekniikan tavoitteita ja heidän on hyvä olla tietoisia, jos tämän tyyppistä ratkaisua suunnitellaan, että on uudenlaiset tavoitteet, että ne ei ole siellä vakiotavoitteissa välttämättä laisinkaan. 

Kiinteistön omistajia tietenkin hyvä saada mukaan. Eli siinä vaiheessa kun ei vielä tiedetä omistajia, niin se on se yksi keino, että markkinavuoropuheluihin kutsutaan laajasti sitten kiinteistösijoittajia mukaan, jotka koetaan potentiaalisiksi omistajiksi, mahdollisesti tulevaisuudessa sille alueelle. 

Eli käytännössä se kiinteistönomistajataho täytyy pitää mukana, että se ei riitä, että siellä on vaan noi alaan spesialisoituneet ja juristit mukana ja kaavoitus keskeisenä katu ja puistosuunnittelu myös on siis kaupungilta syytä pitää mukana, koska se on tosi tärkeää. Tärkeä ottaa huomioon siellä yleisen kadun suunnittelun puolella se mitoitus. Paljonko alueverkko vie tilaa? Mitä se tarkoittaa aikataulullisesti toteutuksessa? Se tuo yhden elementin lisää niihin asennustöihin toteutusvaiheessa eli käytännössä heidän täytyy tietää siitä.

Mia: Siinä oikeastaan tärkeimmät mun näkemyksen mukaan tästä, mitä siellä tulisi ottaa huomioon ja ketä istuttaa yhteen. Tämä onkin haaste, että missä vaiheessa, mikä on se ensimmäinen hetki milloin nämä tahot saisi sen yhteisen pöydän ääreen, kun mielelläänhän sitä pitäisi keskustella mahdollisimman etupainoisesti. Se täytyy vähän hankekohtaisestikin harkita, välttämättä aina ei päästä niin kovin aikaisessa vaiheessa siihen, että saadaan kaikki kiinnostumaan nää osapuolet siitä aiheesta. Eli se haaste on, että niitä useasti varsinkin kiinteistönomistajia alkaa kiinnostaa vasta sitten vähän myöhemmin. Eli tuota minä olen ihan tyytyväinen, että tuossa kuitenkin heti sen… 

No meillä kaava vahvistui, kun tätä lähdettiin kehittämään, mutta heti alussa olivat kiinnostuneita siitä, mutta se pitäisikin olla siellä kaavamuutosvaiheessa jo, niin se on haaste saada sinne niitä sitten mukaan tavallaan ennen kuin vielä tiedetään minkälainen alueesta muodostuu. Eli toivotaan, että tieto lisääntyy, että he heräävät siihen, että on hyvä osallistua jo alkuvaiheessa näihin.

Antti: Elikkä nyt jos mä summaan että tarpeeksi monta markkinavuoropuhelua, mieluiten viisi jopa ja sitten mahdollisimman paljon että samat ihmiset olisi puhelusta toiseen, että se ikään kuin olisi jo vähän tuttua asiaa ja ymmärtäisi mihin tässä pyritään. 

Mia: Eli osa osallistumisista voi vaihtua, mutta se perusjoukko olisi hyvä pysyä samana, koska se on sitä jatkuvaa kehittämistä, niin tuota se katkeaa vähän se keskustelu, jos kokonaan vaihtuu väki.

Antti: Joo nyt itse asiassa nyt kun ollaan puhuttu aika paljon noista energiapalveluista ja ja oliko se nyt silleen että loppujen lopuksi tähän tuli että on niin kuin ikään kuin kaukolämpökytkentä, sitten on jonkun lämpötilan alueverkko ja sitten on tosiaan näitä kiinteistökohtaisia maalämpöratkaisuja tutkitaan tässä.

Mia: No meillä se tuota lähtökohta otettiin sellainen, että tutkittiin kaksisuuntaista verkkoa eli kaukolämmöstä on kaksisuuntaiset liittymät ja ja alueelle oltaisiin perustettu matalalämpöinen alueverkko, joka ottaa energian niistä maalämpökaivoista. Eli käytännössä maalämpökaivot jouduttiin sijoittaa tonteille kiinteistöjen alle ja alueverkon putket sitten siellä kaduilla yhdisti ne maalämpökaivot siihen verkkoon ja alueverkon putket liitettynä siihen kaukolämpöverkkoon. 

Eli käytännössä tämmöinen kaksisuuntainen paikalla tuotettavan alue-energian verkko, niin sehän mahdollistaa myös sen, että se joitakin aikoja voi toimia myös itsenäisenä. Se voi myydä sitä ylijäävää energiaa sinne kaukolämpöverkkoon tarvittaessa. 

Eli käytännössä meillä oli tämän tyyppinen ratkaisu ja tähän päädyttiin siitä syystä, että tämä soveltui parhaiten tuolle alueelle ja meillä ei ollut tilaa myöskään isommille energiavarastoille sillä alueella, että siinä olisi ollut oikeastaan ainut vaihtoehto syöttää sitten kaukolämpöverkkoon sitä ylijäämäenergiaa lämpöenergiaa.

Antti: Aivan.

Mia: Sovittiin siitä syystä tämän tyyppinen ratkaisu.

Antti: Joo tota tossa jo sivuttiin näitä sopimusratkaisuja, mutta mulla on tällainen kysymys tässä, että miten tää energiapalvelusopimusten laatiminen toimi tuolla Tikkurilan osaamiskampuksella ja voiko tätä prosessia, että onko tässä ollut sellaisia oppeja, että sitä sopimusprosessia voitaisiin… en tiedä onko yksinkertaistaa oikea sana? Mutta tavallaan mainitsit jo että kun sopimuspohjia olette laatineen, että onko nää tavallaan nyt sellaiset paperit, että näillä voi pärjätä vähän alueesta riippumatta?

Mia: No siis itseasiassa se tuota asiakirjasto mikä me sinne luotiin tuolle meidän hankkeelle, niin uskon, että sitä voi kohtuullisen helposti käyttää pohjana,  ei suoraan, mutta pohjana erilaisille hankkeille. Siinä saa vähän kuvaa siitä, että minkä tyyppinen sopimus voisi soveltua ja minkä tyyppisiä liitteitä siihen tarvitaan. 

Eli mallisuoritus niin sanotusti ja mä olen itse sitä mieltä, että meillä toi sopimuksen kehittämisen prosessi toimi hyvin. Varmaan osittain siitä syystä, että me saatiin siihen kuitenkin sitten meidän kaupungilta ja energiayhtiöltä riittävästi tekijöitä ja osaavia tekijöitä laatimaan niitä ja siellä oli se juridiikan tarkistaminen koko ajan rinnalla.

Käytiin aika lukuisa määrä sopimuspalavereita erikseen, että se vaatii aikaa, mutta tuon ansiosta kun on kerran tehnyt sen läpi, niin on käsitys siitä minkälainen kokonaisuus se sopimuskokonaisuus voisi olla. Ja siitähän on aina helpompi tehdä sitten variaatioita. Eli kun me lähdettiin ihan tyhjästä, se on aina hankalampi. Mä luulen, että seuraava kierros voisi olla jo helppo, huomattavasti helpompi.

Antti: Aivan, nythän ollaan puhuttu aika paljon näistä alueellisista energiajärjestelmistä, että että tuleeko mieleen jotain muita tällaisia Tikkurilasta saatuja oppeja, joita joku muu, kunta tai joku muu taho voisi hyödyntää? Että nyt kun te olette aika tarkkaan dokumentoinut tuon oman prosessinne niin olisiko siellä jotain vielä tärppejä heille, että mitä kannattaisi ottaa? Tai tässä yhteydessä antaa jotain neuvoja?

Mia: No mä nostaisin mielellään sen, että sitä toteutettavuutta tulee selvittää herkästi. Se jää aika vähälle. Ja siellä saattaa olla niin kuin aika tärkeässä asemassa se, että se toteutusjärjestys, toteutettavuus tulee varmistettua myös, että se ei riitä, että sitä vaan lasketaan että riittääkö energia ja missä kaivot on, vaan se ihan se työmaavaiheen prosessi että sitä täytyy harjoitella sillä lailla, että sä oikeasti aidosti sitten ymmärrät sen, että millä lailla se sinne toteutetaan.Se usein joudutaan toteuttamaan vaiheittain. Että se on aika tarkkaakin, että se on otettu riittävästi huomioon ja tää on varmaan sellainen missä useimmissa hankkeissa se ontuu se ratkaisu jos ei sitä ole etukäteen luonnosteltu. 

Samaten oli toi toinen toinen tosi tärkeä on ton toteutettavuuden selvittämisen lisäksi on tää vastuunjakotaulukoiden laatiminen ja vastuunjaosta sopiminen, eli luonnostellaan vastuunjako taulukot etupainoisesti, että tulee käsitys siitä, että miten se jakautuu hanke vastuiden osalta. Sitä on hankala muuttaa jälkikäteen.

Antti: Niin aivan.

Mia: Ja se saattaa olla aika ratkaisevakin, että siellä ollaan yhtä mieltä sitten siitä vastuunjaosta.

Antti: Aivan no nyt on tullut kyllä todella paljon asiaa, mutta tässä on vielä kaksi kysymystä jäljellä. Jos energiapalvelumallien haluttaisiin monipuolistuvan ja alueellisten ratkaisujen lisääntyvän, niin minkälaisia muutoksia pitäisi sun mielestä vielä tehdä tässä?

Mia: No mä oon itse mielessäni pohtinut sitä, että itse asiassa meidän pitäisi tässä kohtaa ottaa varmaan mallia Ruotsista, että siellähän tuettiin maalämpöä siirtymistä aikanaan ja ihmeteltiin Suomessa miksi se on niin yleistä Ruotsissa. Sehän johtui siitä. Ja miksei valtio voisi tukea näitä uusiin lähellä tuotettavien vähähiilisten alue-energiaratkaisujen toteuttamista, että miksei valtiolta saataisi siihen tukea alussa. Se varmasti olisi sellainen alkuunpanja, joka lisäisi niitä ja ne tulisi sitä kautta tutummaksi. Se ruokkisi sitä, että sitten sitä pidetään yhtenä realistisena vaihtoehtona herkemmin. Niin että nyt kun niitä on vähän niitä ei tunneta, niin se koetaan vähän vieraaksi. 

Eli toi valtion tuki ja ja mä itse koen sen vielä niin, että se pitäisi ymmärtää, että nämä tämmöiset paikalla tuotettavat alueverkot, nehän on osa huoltovarmuutta. Eli esimerkiksi meidänkaltainen ratkaisu, mitä me tutkittiin, se voi tarvittaessa lyhyitä aikoja toimia irrallaan siitä kaukolämpöverkosta.

Kriisitilanteessa sitä voi tarvittaessa käyttää alueellisesti ja sitten välillä liittää verkkoon eli suorastaan pitäisi tutkia ihan Suomen tasolla tämmöistä ratkaisua, että kuinka se voisi huoltovarmuutta lisätä, että siellä on näitä tällaisia lähialueella tuotettuja energiaratkaisuja, joita voi liittää siihen laajempaan verkkoon tai sitten irrottaa siitä verkosta tarvittaessa.

Antti: Ja sitten viimeinen kysymys. Tämä oon melkein kaikille energiapalvelupodcastin vieraille esittänyt ja tästä saa tosiaan nyt ihan heittäytyä aivan hurjaksikin vastauksen kanssa jos haluaa. Kerro visiosi miten energiapalvelut tulevat pääkaupunkiseudulla kehittymään ja onko tulevaisuudessa lupa odottaa jotain aivan mullistavaa palvelua esimerkiksi?

Mia: No siis mä itse seuraan aika aktiivisesti näitä uusia potentiaalisia energiatuotantomuotoja. Mä uskon, että ne kokeilut lisääntyy…  pienydinvoimalat, vety. Tämä alueellinen uusiutuva järjestelmä niin tosiaan osana vielä tätä Suomen huoltovarmuutta se voi tuoda siihen sen, että ne lähtevät lisääntymään, kun se ymmärretään oikein. 

Eli käytännössä sitä ei ole varmaan Suomessa kauheasti keskusteltu tuosta näkökulmasta. Nythän jos mietitään näitä energiavarastoja, mitkä liittyy sitten tämmöiseen paikalla toimimiseen, niin meillähän Vantaalla nyt on jo aika edelläkävijä tämä meidän energiayhtiömme, siellä parhaillaan rakennetaan sitä maanalaista energiavarastoa. Eli varmasti noi energiavarastot lisääntyy. 

Antti: Lämpöenergiavarastot.

Mia: Niin. Nehän on sellaisia, että kun Suomessa on kuitenkin talvi ja se ei mihinkään häviä, niin tuota varmaan ne, niiden toteutukset lisääntyy. Se on semmoista kestävää huoltovarmuutta tuovaa ratkaisua myöskin. Eli meillä on ollut kyllä edelläkävijä tämä meidän oma energiayhtiö tässä kohtaa.

Antti: Joo kyllä, kyllähän tosiaan sehän taitaa olla maailman suurin lämpöenergiavarasto mitä sinne tällä hetkellä rakennetaan. Isoja avauksia ollut Vantaan energialla. 

Tosiaan nyt mä varoitin tuossa ennen kuin ruvettiin nauhoittamaan, että mulla saattaa tulla mieleen joku asia mitä mä rupesin sitten tässä itse pohtimaan ja nythän se tuli kun puhuttiin tästä alueellisesta resilienssistä ja ja mä olin just viime viikolla kuuntelemassa yhtä kyberturvallisuusesitystä ja siinä just puhuttiin näistä alueellisista järjestelmistä ja siitä että mikä se kyberriski on ja nyt on ollut tää datakeskus keskustelu myöskin ja aika vilkkaana käynyt Suomessa tällä hetkellä. Mä rupesin miettimään näitä alueellisia datakattiloita, jolla pystyttäisiin ehkä sitä kyberturvallisuuttakin lisäämään sillä alueella. 

No tää nyt oli ihan minulle tyypillinen tapa saada joku tällainen ajatus, että olisikohan tässä joku tapa lisätä vielä tätä ikään kuin alueellista kestävyyttä en tiedä. 

Joku kuulija voi sitten lähettää palautetta, että tässä on nyt joku tällainen ongelma. Mutta tosiaan just tää datakeskusten hukkalämpöhän on ollut tapetilla ja myöskin se että näitten servereiden pitäisi olla jotenkin suojattuja, ettei pääse sitten niin helposti murtautuu. Mutta tuleeko jotain muuta mieleen? Nyt mä vähän ehkä sotkin tota pakkaa tähän lopuksi vai?

Mia: No oikeastaan tässä tuli tärkeimmät ja mä odotan nyt mielenkiinnolla sitä meidän ENPA-käsikirjaa. Siitä tulee hyvä lähtömateriaali, jota täytyy sitten aktiivisesti jakaa ja informoida meillä kaupungin sisällä myös henkilöstöä, että sellainen löytyy ja on käytettävissä.

Antti: Ja tässä oli tosiaan tosi hyviä nostoja. Just näistä kiinteistösijoittajista lähtien, että kenelle kaikille pitää muistaa sanoa, että nyt on tällainen käsikirja hankkeen puitteissa. Mutta kiitoksia energiapalvelu podcastin kuuntelijoille. Ja erityisesti kiitoksia Mia, oli todella hyvä tämä keskustelu, että toivottavasti sinusta oli kiva olla täällä Metropolian digistudiossa nauhoittamassa.

Mia: Kiitos. Oli mukava tulla piipahtamaan tänne.

Antti: No niin ja sitten vielä tämä rahoittajan puheenvuoro tähän loppuun, että tämä podcast on tuotettu. Energiapalvelumalli alueelle hankkeessa, jossa kehitetään yrityslähtöinen ja energiapalvelumalli, joka tukee vähähiilisenia energiaomavaraisen korttelitason alueellisen energiaratkaisun suunnittelua ja toteutusta. Hanke saa rahoitusta Helsinki Espoo ja vantaan kaupunkien yhteiset innovaatio-ohjelmasta hevi innovations, joka on Euroopan unionin osa rahoittama ja joka on osa innokaupungit yhteisöä. Kiitoksia.