Jakso 5: Korkeakoulut innovaatioalustoina

[0:00:19] Pontus Kihlman: Tervetuloa Verkostovoima-podcastin viidenteen jaksoon. Tässä sarjassa keskustellaan siitä, miten yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia kestävän kasvun ja vihreän siirtymän näkökulmasta ja miten se tapahtuu yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tässä jaksossa fokusoidaan tutkimusinfraan ja korkeakoulujen rooliin innovaatioalustoina nimenomaan suomalaisten yritysten kannalta. Keskustelemme erityisesti siitä, miten PK-yritykset pääsevät hyödyntämään verovaroilla rahoitettuja korkeakoulujen osaamista, laitteistoja, testiympäristöjä, dataa ja laboratorioita pienillä kustannuksilla yhteiskehittämisellä ja ilman suuria omia investointeja.

Ja koska aihepiiri on laaja, fokusoimme tälläkin kertaa rakennetun ympäristön toimialaan eli rakennus- ja kiinteistöalaan ja siihen liippaaviin teknologioihin, näihin liittyviin kansainvälisiin verkostoihin, ekosysteemeihin ja tutkimusinfroihin. Minä olen Pontus Kihlman ja toimin rakennetun ympäristön ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana Metropoliassa. Ja tänään keskustelemassa kanssani on teknologiapäällikkö Harri Hahkala Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymästä.

Tervetuloa, Harri!

[0:01:53] Harri Hahkala: Kiitos, Kiitos. Kiitos kutsusta.

[0:01:56] Pontus: Minähän tunnen sinut erittäin hyvin, kun olemme kollegoja samassa yksikössä, mutta kerropa kuulijoille, että mitä teknologiapäällikön rooli pitää sisällään ja montako hattua ja mitä ne hatut pitävät sisällään. Vähän taustaa, että mistä kantilta näistä aiheista tulit kertomaan tai puhumaan tänään.

[0:02:22] Harri: Noh joo, oma työtausta on kolmisenkymmentä vuotta tullut oltua kiinteistö- ja rakennusalalla, niin sanotusti, ja erinäköisissä tehtävissä liittyen kiinteistöpalveluihin tai sisäympäristöön ja niin edespäin. Ja nyt sitten viimeiset 15 vuotta olen ollut Metropolia Ammattikorkeakoulussa TKI-tehtävissä eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Nykyinen teknologiapäällikön tehtävä keskittyy läheisesti alustoihimme ja älykkääseen rakentamiseen ja älykkäisiin kiinteistöihin. Vastaan meidän Älykampus-konseptista ja Smart Labista.

[0:03:11] Pontus: Niistä kuullaan varmaan ihan kohta enemmän.

[0:03:14] Harri: Kyllä.

[0:03:15] Pontus: Varmaan olet myös tiiviisti mukana hanketoiminnassa ja niiden valmisteluissa mukana.

[0:03:22] Harri: Joo, kyllä.

[0:03:25] Pontus: Tänään puhutaan tutkimusinfrastruktuurista ja korkeakouluista, miten korkeakoulut ovat osana mukana eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria. Ennen kuin mennään aiheeseen syvemmälle, kannattaa lähteä liikkeelle määrittelyllä ja esimerkeillä siitä, mitä TKI-infralla tarkoitetaan. Esimerkiksi Suomen Akatemia, EU-komissio ja OECD puhuvat kaikki tästä, muun muassa moni muukin taho, Business Finland. Joskus vähän eri tavoin ja sanoin, esimerkiksi termillä ”research infrastructure”.

Mutta jos kiteyttää, mitä ne sanoo, kun puhutaan TK-infrastruktuurista, niin tarkoitetaan kaikkia pitkäaikaisia resursseja, kuten tiloja, laitteita, järjestelmiä, dataa ja asiantuntijapalveluita, joita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tarvitsee. Se voi olla laboratorio, koekenttä, tietokanta tai kokonainen kaupunginosa, joka on avattu kokeilulle. Ehkä sinulla on siihenkin kohta jotain kerrottavaa, epäilen.

Yritykselle TKI-infra on tapa kokeilla ja testata jotain uutta ilman, että kaikkea pitää omistaa itse. Se avaa pääsyn huippulaitteisiin, osaajiin ja referenssiympäristöihin joko niin, että maksaa olemassa olevan infran käyttö- ja operointikuluista jotain, esimerkiksi vuokraamalla tai olemalla hankkeessa mukana, tai esimerkiksi osallistumalla yhteishankintoihin osaomistajana tai investorina. Jos jatkan tähän määrittelyosuuteen ja selittämään, mistä puhutaan, se on isompi investointi ja pysyvämpi kyvykkyys kuin yksittäinen hanke.

Jotain, jota ylläpidetään vuosia tai vuosikymmeniä jopa, ja joka on useiden toimijoiden yhteiskäytössä, tutkijoiden, yritysten, julkisten organisaatioiden ja joskus jopa kansalaisten. Siihenkin meillä on varmaan esimerkkejä kertoa. Sitä katsotaan Euroopan kilpailukyvyn kovana ytimenä, jos ajatellaan innovaatiotoimintaa, missä- Ilman TK-infraa ei synny uutta tietoa, dataa, osaamista ja uusia referenssejä.

 

Rakennus- ja kiinteistöalallahan se voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi testattavia pilottikiinteistöjä, energiatehokkuus- ja sisäolosuhdelaboratorioita, materiaalitestauksia, paikkoja, joissa tällaista voidaan tehdä, tai digitaalisia alustoja, joissa yhdistetään kiinteistö- ja kaupunkienergiadataa.

Ja tällä alustuksella, niin mitä sä voisit kertoa AMK:n roolista TKI-ekosysteemissä? Yhteistyötä tehdään tietysti muidenkin tahojen kanssa, joilla on omaa TK-infraa, ja myös AMK:illa on jonkinlaista omaa TKI-infraa. Voisiko tulla esimerkkejä vaikka Metropolian tai suomalaisten AMK:iden ja korkeakoulujen tutkimusinfrastruktuurista?

[0:07:17] Harri: Niin, mistäköhän tuossa pääsisi alkuun? Aika laaja kysymys. Jos ajatellaan AMK:n rooleja ekosysteemissä, niin se on enemmän käytännönläheisempää. Perustutkimus taas on enemmän yliopistopuolella ja teknisissä korkeakouluissa ja muissa vastaavissa. Meillä korostuu juuri käytännönläheisyys: on konkreettisia laitteita, autenttisia ympäristöjä tai testihenkilöitä, joissa voidaan joko yhteiskehittää tai testata oikeissa olosuhteissa. Näkisin, että se on selkeästi AMK:n rooli tällä hetkellä. Eurooppalaisessa ympäristössä ja tietysti myös Suomessa tietotekninen osaaminen ja se, että Pohjolassa on erilaiset olosuhteet kuin Keski-Euroopassa tai Etelä-Euroopassa, niin sitten Suomen infra tukee sitä. Etenkin rakennetussa ympäristössä on eri haasteet. Voi olla, että etelässä on jäähdytyshaasteet ja täällä enemmän lämmityshaasteita, vaikka sekin on kääntymässä jo Suomessakin.

[0:08:50] Pontus: Eli jos olemme mukana kansainvälisissä hankkeissa, niin korostuu ehkä suomalainen näkökulma myös ilmaston kautta ja meidän tietyt erikoisosaamisemme.

[0:09:02] Harri: Kyllä. Tässä on erinäköisiä positive energy district- eli positiivisen energian alueen hankkeita tai muita, mitä meillä on ollut. Siinä etenkin korostuu se, että kun aurinko ei talvella paista ja pitää lämmittää ja energiaa tarvitaan, niin se on erilainen haaste kuin esimerkiksi Espanjassa, jossa aurinko kuitenkin paistaa joka päivä ja suht pitkään. Vaikka siellä on vähän viileämpi, ei ole lämmityshaastetta heillä, joten energiatase on huomattavasti erilainen.

[0:09:35] Pontus: Niin. Siitä näkökulmasta, jos ajatellaan eurooppalaista TKI-infraa, meillä on vaikea luoda itse täällä Suomessa niitä olosuhteita, joissa halutaan vaikka tutkia jotain. Jos halutaan puskea Etelä-Euroopan markkinoille ja halutaan testata, niin verkoston kautta päästään kiinni myös.

[0:10:00] Harri: Joo, suhteessa ekosysteemit ovat tosi tärkeitä. Monissa EU-hankkeissa, joita meillä on ollut tai on vielä viritteillä, EU-rahoittajakin panostaa siihen, että toimintaa on monipuolisesti ympäri Eurooppaa, ei pelkästään esimerkiksi pohjoismaisia korkeakouluja tai muita ammattikorkeakouluja.

[0:10:26] Pontus: Eli toisin sanoen TKI-infrastruktuuri ei ole vain laitehankintoja, vaan se on ekosysteemi, jossa on tiloja tai paikkoja ja teknologiaa.

[0:10:36] Harri: Joo, se on vähän kuin pikselikartta. Tietyllä korkeakoululla on tietty osa-alue, jossa he ovat hyviä, ja hankkeessa pitää aina yrittää kasata kokonaiskuva, jossa toiset täydentävät toisiaan.

[0:10:52] Pontus: Joo. Voisiko sanoa, että se on pysyvämpi ja pitkäaikaisempi perusta, jonka päälle innovaatio- ja tutkimustoiminta rakentuu?

[0:11:05] Harri: Joo, kyllä. Ne ovat monivuotisia. Esimerkiksi Myllypuron kampuksen infra tai Smart Lab on rakennettu vuosien saatossa, eikä ole tarkoitus, että se päättyy vuoden päästä, vaan sitä kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Ehkä tuuliviirin suunta voi vähäsen muuttua riippuen siitä, minkälaiset globaalit tai kansalliset haasteet ovat.

[0:11:36] Pontus: Joo. Jos vielä puhutaan siitä, minkä tyyppisiä infroja AMK:illa tai erityisesti Metropolialla tässä tapauksessa on. Meillä on niin monta toimialaa. Kun on Suomen suurin ammattikorkeakoulu, niin jos lähdetään keskustelemaan, meillä on neljä kampusta ja kahdeksan eri toimialaa ja näin. Osaisitko kertoa näistä vähän?

[0:12:17] Harri: Aika paljon meillä on tietyn osa-alueen tutkimusalustoja. Esimerkiksi Myyrmäessä meillä on garage-juttuja, eli missä nopeita kokeiluja voidaan tehdä joko robotiikan tai Internet of Things -asioiden ympärillä. Tai sitten meillä on XR Center, jossa voidaan tutkia nousevia teknologioita tai virtuaalisuutta ja robotiikkaa. Tietysti kun meillä on terveys ja hyvinvointia, niin erinäköistä kliinistä testausta voidaan tehdä.

Mitä ei välttämättä sairaalassa voida tehdä, me voidaan tehdä täällä meidän hallituissa ja turvallisissa olosuhteissa. Tietysti kiinteistö- ja rakennuspuolella esimerkiksi koko Myllypuron kampus toimii isomman kiinteistöklusterin tutkimusalueena. Tai jos ajatellaan meidän Metadata to Metaverse – Business Finland -hanketta, jossa koko Myllypuron alue tai siinä olevat Helsingin kiinteistöt, noin kuusi kappaletta, toimivat yhtenä ekosysteeminä, jonka dataa, ohjausta ja teknologiaa tutkitaan. Jos siitä mennään kampustasolle, niin kampus toimii siinä yhtenä osa-alueena tai kokonaisuutena. Sitten meillä on Smart Lab, joka on alueasunto ja taas asunto-kokoluokan juttu. Meillä on myös rakennus- ja kiinteistöalan tai talotekniikan laboratoriot, joissa voidaan mennä laitetasolle.

[0:14:09] Pontus: Joo.

[0:14:09] Harri: Sitten läpileikkaus on data, mitä näistä saadaan ja mitä voidaan hyödyntää.

[0:14:16] Pontus: Mainitsit Metadata to Metaverse -hankkeen, joka on isompi Business Finlandin rahoittama hanke. Siinä testialustana toimii kokonainen Helsingin kaupunginosa. Kun nyt mainitsit, niin mikä siinä on tavoitteena ja mitä siellä tehdään?

[0:14:41] Harri: Niin kuin nimikin sanoo, metadatasta metaversumiin tarkoittaa sitä, että siinä tutkitaan ja mietitään erilaisia standardeja siihen, miten saadaan anturitasolta vietyä data kaupunkimallitasolle tai metaversumiin. Eli miten data tilassa tai rakennuksen sisällä datat ja tilojen datat yhdistetään, miten rakennukset yhdistetään toisiinsa ja miten ne tuodaan vielä näkyväksi kaupunkimalleihin.

[0:15:16] Pontus: Joo. Olenko ymmärtänyt oikein, että idea lähti oikeastaan liikkeelle siitä, että ensin oli tämä Myllypuron kampus, joka on ollut yksi iso testialustoja, mitä olet ollut mukana rakentamassa. Gold Standard tai kultatason sertifikaatti Älycampuksella.

[0:15:40] Harri: Joo, kyllä se tietysti yhtenä herätteenä siinä, mutta oikeastaan mitä ollaan tutkittu näissä muissa hankkeissa ja mihin ollaan törmätty kampustasollakin, niin datan yhdistäminen on aika kompleksinen. Kun sinne ei ole standardeja, niin riippuen siitä, kuka on automaatioyritys tai kiinteistössä, siellä on vähän omanlaiset koodaukset ja niin edespäin. Plus meidän XR Centerin metaversum-osaaminen, eli miten yhdistetään kaupunkimalliin ja visualisoidaan tätä dataa.

[0:16:18] Pontus: Niin ja mallinnetaan ja simuloidaan.

[0:16:21] Harri: Kyllä.

[0:16:24] Pontus: Varmaan kompleksisuutta lisää se, että kampus itsekin toimii testialustana ja living labina, missä testaillaan erilaisia ratkaisuja jatkuvasti.

[0:16:40] Harri: Joo.

[0:16:44] Pontus: Jos mennään kampuksen sisään, niin itse kampuksellakin on erinäisiä kokeilualustoja. Juuri mainitsit hyvinvointialan ja siellähän on pelkästään Hymykylä-niminen testi-, koulutus- ja palveluntuottoympäristö.

[0:17:07] Harri: Joo, se on erittäin mainio. Hymykylässä opiskelijat pääsevät kädestä pitäen tuottamaan palveluita, mitä he tulevat tuottamaan valmistuttuaan. Eli harjoittelemaan oikeilla asiakkailla, mutta valvotusti. Oli sitten kyse vaikka fysioterapiapalvelusta, jalkaterapia- tai optikkopalveluista. Optikkoliike, joka meillä täällä on ja jota opiskelijat pyörittävät, on hyvä esimerkki yrittäjyydestä, miten yritystä pyöritetään ja niin poispäin. Tosi olennaista on se, että opiskelijat on jo valmiita, kun he siirtyvät täältä työelämään. Ihan oikeasti on tuottanut niitä palveluita.

[0:18:02] Pontus: Juuri näin. Esimerkiksi ainakin minulla, ehkä sinullakin on talon sisällä valmistetut rillit, jotka perustuvat opiskelijoiden tekemään näkötarkastukseen.

[0:18:15] Harri: Niin on ainakin silmäpohjakuvauksissa ja muissa.

[0:18:20] Pontus: Uusimmat laitteet löytyy kaikkeen tällaiseen ja hammashuollon ja sairaanhoidon ja Kaiken tämän puolen tekniikkaa.

[0:18:31] Harri: Joo ja olen ollut esimerkiksi purentapuolen koulutuspotilaana.

[0:18:37] Pontus: Niin. Mutta jos mennään takaisin rakennus- ja kiinteistöalaan, niin meillä on myös laboratoriopalveluita ja erilaisia testiympäristöjä siihenkin. Voitko niitä avata?

[0:18:52] Harri: Joo, kuten mainitsin, löytyy rakennuspuolen ja talotekniikkapuolen laboratoriot. Lähtien betonin lujuustestauksista olosuhdehuonetestauksiin. Ulkoseinärakennetta voidaan testata sisä- ja ulko-olosuhteissa tai muuta. Sitten tietysti talotekniikkalaboratorio, jossa löytyy laidasta laitaan ilmalämpöpumpuista maalämpöpumppuihin kaikki mahdolliset lämpöpumput ja omat lämpökaivot ja muut, joita voidaan testata tai jonne yritys voi tuoda vaikka oman laitteen ja kytkeä osaksi tätä meidän laboratorioympäristöä ja sitä kautta saadaan tutkimus- ja testausdataa.

[0:19:51] Pontus: Entä materiaalitekniikan olosuhdehuone? Miten yritykset voi semmoista..?

[0:19:59] Harri: Samalla lailla tuossa kun puhuin, että jos on ulkoseinärakenne tai tehdään ulkoseinärakenne olosuhdehuoneen väliseinään. Esimerkiksi siellä on ollut erinäköisiä ilmansulku- tai tuulensuojakalvotestauksia tai anturitestauksia, että miten voitaisiin analysoida ulkoseinärakennetta ja miten mitata kastepistettä. Tietty haaste tulee siinä, kun laitat rakenteeseen antureita, niin ne itsessään toimii kastepisteinä ja muuta. Kaikennäköisiä testauksia, mutta labroissa päästään pienen kokoluokan testauksiin. Jotain laitetta tai anturia voidaan siellä helposti testata.

[0:20:59] Pontus: Mainitsit aikaisemmin Smart Labin, se ei ole varmaan kaikille tuttu, niin kerropa siitä. Se on aika erikoinen.

[0:21:11] Harri: Niin…Meillä on paljon ollut yhteistyötä Skanskan ja ABB:n kanssa, niin heidän kanssaan rakennettiin korona-pandemian aikana, kun oli hyvää aikaa kehitellä, tutkimus- ja kehitysalusta, jossa yhdistyi hyvin monipuolisesti eri tekniikat. Sinne on tuotu hyvin laajasti talotekniikkaa. Siellä on neljä eri jäähdytysjärjestelmää, kolme eri lämmitysjärjestelmää, kolme eri ilmanvaihtojärjestelmää ja KNX-automaatiojärjestelmä. Juju tässä on se, että voidaan tehdä näillä eri järjestelmillä eri kombinaatioilla erilaisia testauksia, mutta kun kaikki komennot ja datat on yhdistetty yhdelle alustalle, niin sitä kautta on helppo ohjata sitä ja tuoda sinne erilaisia muita laitteita ja antureita liittää osaksi tätä alustaa.

[0:22:14] Pontus: Koska tämä on podcast ja ei voida näyttää kuvia, niin visualisoin kuulijoille vaan, että tässä on rakennettu rakennus rakennuksen sisälle. Tässä on asunto rakennettu suoraan asunnon sisälle, johon kaikki tekniikka on viety. Se on kämpän tuntuinen ja sisustettu asunnoksi ja tällä hetkellä hotellihuoneeksi.

[0:22:40] Harri: Se on Skanskan kerrostaloasunnon tai kaksion pohjaratkaisun mukaisesti rakennettu. Kyseinen pohjaratkaisu voi löytyä vaikka Jätkäsaaresta tai Hietalahdenrannasta jostain kerrostalosta. Asunto meidän yhdessä tilassa. Lämmin tila lämpimässä tilassa.

[0:23:04] Pontus: Jota voi kävellä ympäri itse asuntoa ulkopuoleltakin ja siellä on ikkunat.

[0:23:13] Harri: Joo ja löytyy myös maisemaikkuna, johon voidaan vaihtaa taustaksi mikä tahansa maa tai ympäristö. Se toimii ei pelkästään ABB:n ja Skanskan, vaan myös meidän opetusalustana. Mutta myös paljon on muita yrityksiä ollut testaamassa omia antureitaan tai halunnut sitä dataa, mitä siellä tuotetaan hyödyntää. Tai laitteita, vaikka ilmanvaihtokonetta, jäähdytysjärjestelmää testattu ja erinäköistä.

[0:23:53] Pontus: Rakennusalahan on juuri semmoinen, että siellä on niin monta toimijaa, jotka pelaa yhdessä ja rakentaa kokonaisuuden yhdessä.

[0:24:02] Harri: Kyllä. ABB ja Skanskakin on tässä kiinnostunut siitä, että minkälaisia uusia palveluita tai laitteita. Tai ainakin varmistaa, että jos siellä joku kolmas osapuoli tuo uuden ohjausjärjestelmän, niin että se varmasti toimii.

[0:24:18] Pontus: Myös konseptitestauksen mielessä. Käytön näkökulmasta esimerkiksi.

[0:24:23] Harri: Kyllä.

[0:24:24] Pontus: Jos summataan, niin esimerkiksi moni suomalainen kampus Myllypuron tapaan on myös itsessään TKI-infrastruktuuri. Kampuksena rakennus ja sen järjestelmät voi toimia koekenttänä. Ja tässä tapauksessa talon sisään on tuotu vielä oma koekenttä ja asunto, jossa opiskelijat, tutkijat ja yritykset voivat testata uusia ratkaisuja oikeanlaisissa käyttöolosuhteissa.

[0:24:59] Harri: Niin.

[0:24:59] Pontus: Ja säädettävissä semmoisissa.

[0:25:02] Harri: Kyllä. Ja vaikka meillä on omia projekteissa olevia henkilöitä ja tutkijoita, ei kannata unohtaa opiskelijapotentiaalia. Jokaisen kolmannen lukuvuoden opiskelijalle kuuluu innovaatioprojektit kymmenen opintopisteen verran. Heillä on aina innovaatioprojekti, jossa he joko kehittävät omaa innovaatiota tai yritykseltä tulevaa haastetta. Tämä on hieno mahdollisuus yritykselle tulla oman haasteensa kanssa ja tarjota sitä.

[0:25:47] Pontus: Okei. Tuo oli hyvä esimerkki, miten yritykset pääsevät tähän mukaan. Jos mennään erilaisiin yhteistyömuotoihin, miten hyödyntää tutkimusinfraa. Aiemmin todettiin, että se on luonteeltaan pitkäkestoista, yhteiskäyttöistä ja avointa yrityksille ja muille sidosryhmille. Niin voisitko avata, minkälaiset erilaiset yhteistyömuodot voisi tulla kyseeseen, että pääsee tutkimusinfraa hyödyntämään? Mainitsit innovaatioprojektit yhtenä.

[0:26:26] Harri: Innovaatioprojektit varmasti on yksi, mutta myös nopeat POC-testaukset tai muut vastaavat. On joku idea tai voidaan ottaa esimerkiksi sekä rakennus- että terveyspuolella on tietynlaisia lainsäädäntöjä, tai lainsäädäntö muuttuu tai tulee uusia standardeja tai muuta, niin miten yritys voisi niihin valmistautua. Mutta myös tutkimushankkeiden mukana. Tarvitsemme koko ajan uusiin hankkeisiin uusia ja virikkeellisiä yrityksiä mukaan, ja sitä kautta voidaan pilotoida heidän ratkaisujaan tai yhteistyössä meidän ja heidän ratkaisuja, kiinteistöjä tai muita. Siinä on hyvin monipuolisesti, että mikä yrityksen tarve on, niin se on enemmän ratkaisevaa.

[0:27:35] Pontus: Eli pääsee kevyesti mukaan. Mainitsit myös pari suurta yritystä, jotka ovat strategisia kumppanuuksia, jotka ovat pitkäaikaista, pitkäjänteistä yhteistyötä myös.

[0:27:52] Harri: Kyllä.

[0:27:53] Pontus: Jotka laittavat omaa rahaa investointeihin. Sehän on yksi kysymys, että kuka maksaa investoinnit infraan.

[0:28:03] Harri: Kyllä. Meillä on lukuisia yrityksiä, jotka ovat työelämän kumppanuuksia, joiden kanssa yhteistyössä viedään eteenpäin. Monestihan se perustuu myös siihen, minkälaisia koulutusratkaisuja räätälöidään yrityksille, tai yrityksestä tulee tuntiopettajia meille tuomaan heidän osaamistaan meidän opiskelijoille ja tietysti markkinoimaan omiakin ajatuksia ja tuotteita. Tietysti myös tutkimusyhteistyö. Kun on vuoropuhelua, tiedetään yrityksen tarpeet ja osataan hankkia oikeita rahoitusratkaisuja heille.

[0:28:55] Pontus: Sekin on yksi osa infrastruktuuria, että meillä on yhden luukun ratkaisu, että täältä löytyy asiantuntijoita, mutta myös rahoitushakemusosaamista yhteiskehittämiselle, hankevalmisteluun ja tällaista. Saadaan kaikki samasta paikasta. Täällä on hanke- ja projektiosaamista ja viedä kehityshankkeita eteenpäin. Sekin voidaan lukea myös infraksi.

[0:29:29] Harri: Kyllä.

[0:29:30] Pontus: Pysyväksi rakenteeksi.

[0:29:32] Harri: Kyllä se hyvin vahvasti on kasvanut. Itse kun olen tuossa ollut nyt 15 vuotta, niin oli yhden käden laskettavissa meidän TKI-toiminta ja nyt meitä on parisen sataa puhtaasti, jotka tekevät tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kyllä tuossa alkaa olemaan jo aika vahvaa osaamista.

[0:29:57] Pontus: Miten osaamista ja osaajia kumuloituu vuosien varrella, jotka tulevat yritysten käyttöön ja voi hyödyntää.

[0:30:09] Harri: Ja unohtamatta tietysti meidän lehtoreita ja muita.

[0:30:12] Pontus: Tietenkin. Jatkuva oppiminen on jatkuvaa täällä, kun se taas jossain hankkeessa voi olla pyrähdys- ja loikkamaista eteenpäin menoa.

Joo, ja sanoit POC, niin jos näitä lyhenteitä avataan, niin mitä nämä termit tarkoittavat? POCit, MVP:t ja use caseit, jotka ovat termejä, mitä sujuvasti heittelemme. Mitä tää käytännössä tarkoittaa tämmöinen MVP, POC:i, pilotti tai use case? Ne ovat kaikki eri asioita.

[0:31:04] Harri: En tiedä. Oikeastaan ne riippuvat siitä, mikä teknologia on kyseessä, että mitä käytetään. Lähinnä nämä ovat sitä, että mikä on jonkun konseptin minimitodistusaste, että tämä on toimiva palvelu tai tuote ja niin edespäin.

[0:31:29] Pontus: Niin.

[0:31:33] Harri: Tavallaan, jos jollain on idea tai uusi konsepti, pystytään todistamaan, että se on toimiva tai vital product, eli elinkykyinen tai muuta vastaavaa. Jos on bisnesmallia, sillä on edellytykset myös tuottaa rahaa.

[0:31:55] Pontus: Joo.

[0:31:59] Harri: Tämä on vähän niin, että miltä puolelta katsotaan tuotekehitystä.

[0:32:04] Pontus: Keskeistä ja yhteistä näillä kaikilla on se, että ollaan hyvin lähellä soveltavaa tutkimusta ja kehitystä, eikä perustutkimusta.

[0:32:13] Harri: Joo.

[0:32:15] Pontus: Puhutaan juuri tällaisista termeistä ja asioista, missä ollaan lähellä markkinoille menoa tai konseptin muodostamista ja kaupallistamista.

[0:32:26] Harri: Kyllä. Monesti startup tai joku muu vastaava tarvitsee vielä testauksen tai pienen hyppäyksen, että voi todistaa rahoittajille.

[0:32:41] Pontus: Niin. Ja referenssikohde esimerkiksi, tai kansainväliset ja suomalaiset verkostot ja yhteistyökumppanit, nekin ovat osa infrastruktuuria, johon pääsee käsiksi sitten…meidän kautta.

[0:32:55] Harri: Kyllä.

[0:32:56] Pontus: Vedetäänpä vähän yhteen tässä vaiheessa. Tänään olemme keskustelleet ja kuulleet siitä, miten tutkimusinfrastruktuuri on pitkäjänteisesti ylläpidettyä tieteen ja innovaation kannalta keskeistä fyysistä ja digitaalista resurssia, jota tutkimusyhteisöt, yritykset mukaan lukien, käyttävät uusien löydösten, innovaatioiden ja koulutuksen edistämiseen. Erityisesti haluaisin tuoda esille yrityksille sen, että infra on käytettävissä myös yritysten käyttöön. Se oli yksi tärkeä pääviestimme tänään ja huomattavasti huokeammalla hinnalla, kuin että joutuisi investoimaan kaikkeen kalliiseen tutkimusinfraan itse ja suoraan omasta taskusta. Kyseessä on kilpailukyvyn rakentamisen perustoja ja innovaatiotoiminnan alusta. Mitä haluaisit tähän vielä lisätä ennen kuin lopetellaan?

[0:34:14] Harri: Koko ajan rakennetaan yritysekosysteemiämme. Ilman muuta toivotan tervetulleeksi kaikki erikokoiset yritykset. Tässä nyt jos painotetaan kiinteistö- ja rakennusalaa. Jos on ideoita tai muuta, mitä haluaa testata tai viedä eteenpäin omia ajatuksia, vaikka sparraten, niin tervetuloa.

[0:34:41] Pontus: Rohkeasti yhteyttä vaan.

[0:34:43] Harri: Kyllä.

[0:34:44] Pontus: Jes! On taas aika kiittää kuulijoita ja erityisesti sinua, Harri. Muistutan tietysti, että mielenkiintoiset keskustelut jatkuvat vielä seuraavassa jaksossa Verkostovoima-podcastissa. Tämän jakson keskustelijoina oli Pontus Kihlman ja teknologiapäällikkö Harri Hahkala Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymästä. Kiitos vielä kerran.

[0:35:19] Harri: Kiitos omasta puolestani.

[0:35:22] Pontus: Tämä siis oli Verkostovoima-podcast, jonka toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sarjan on tuottanut Vaikuttavat verkostot -hanke, joka edistää uusimaalaisten yritysten ja myös muiden Suomen alueella toimivien innovaatioekosysteemitoimijoiden verkostoitumista ja eurooppalaisten TKI-rahoituksen saantia. Toivottavasti tuottaa näin innovaatioita koko alueelle ja kasvua erityisesti suomalaisille yrityksille. Hanke on EU:n osarahoittama. Jos nämä aiheet kiinnostavat enemmän, niin tässä jaksossa mainitut viittaukset ja lähteet, lisätietoa löytyy ohjelman kuvauksesta. Nimeni on siis Pontus Kihlman. Kiitos, kun kuuntelit ja kuulemiin taas ensi jaksossa.