[0:00:22] Pontus Kihlman (juontaja): Tervetuloa Verkostovoima-podcastin neljänteen jaksoon! Tässä sarjassa keskustelemme siitä, miten yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia kestävän kasvun ja vihreän siirtymän näkökulmasta ja kuinka se tapahtuu yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tässä jaksossa katselemme kansallisten rajojemme ulkopuolelle ja keskustellaan muun muassa rahoituksesta, mutta myös erityisesti siitä, miten PK-yritykset pääsevät mukaan isompiin hankkeisiin, mukaan lukien EU-rahoituksiin ja kansainvälisiin hankekonsortioihin.
Koska aihepiiri on laaja, fokusoidaan tällä kertaa rakennetun ympäristön toimialaan eli rakennus- ja kiinteistöalaan ja siihen liippaaviin teknologioihin ja yrityksiin, kuten PropTech tai jotain tällaista. Myös kansainvälisiin verkostoihin, ekosysteemeihin ja rahoituksen instrumentteihin puututaan. Minun nimi on Pontus Kihlman ja toimin rakennetun ympäristön ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana Metropoliassa.
Tänään keskustelemassa minun kanssani on rakennetun ympäristön ja liikenneratkaisujen portfoliojohtaja Tuija Pakkanen VTT:ltä. Tervetuloa!
[0:01:47] Tuija Pakkanen (VTT): Kiitoksia kutsusta!
[0:01:48] Pontus Kihlman (juontaja): Sitten toiminnanjohtaja Ilkka Aaltio Green Net Finlandista. Tervetuloa!
[0:01:52] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kiitos! Hei vaan.
[0:01:55] Pontus Kihlman (juontaja): Kertokaapa alkuun itsestänne, mistä tulette, minkälaisissa rooleissa toimitte ja mitä teillä on työpöydällä tehtävinä.
[0:02:06] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kiitos, jos minä aloitan tästä. Green Net Finland on suomalainen cleantech-verkosto ja hanketoteuttaja. Olemme toimineet juuri 25 vuotta. Viime perjantaina oli meillä 25-vuotisjuhlaseminaari. Jäsenistössämme on kaupunkeja, kuntia, PK-yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. Tämä on ollut hyvä porukka, millä toteutetaan kehityshankkeita kiertotaloudessa ja vähähiilisen kaupunkirakenteen edistämiseksi sekä älykästä liikkumista.
Minun oma taustani on materiaalitekniikassa. Itse asiassa olen materiaalitekniikan ihmisiä ja ollut Aalto-yliopistossa monta vuotta. Myös itse yritysmaailmassa olen ollut aikani ja tehnyt enemmän ehkä akateemista tutkimusta ennen Green Nettiä. Green Netissä olen tainnut olla seitsemän vuotta toiminnanjohtajana. Tällainen tausta. Vihreä siirtymä on minulle ollut vähän uusi asia. En nyt voi enää sanoa, että se on mikään uusi asia, kun olen seitsemän vuotta tehnyt duunia sen kanssa, mutta kiinnostavaa. Tällainen tausta.
[0:03:33] Pontus Kihlman (juontaja): Kiitos. Tuija?
[0:03:35] Tuija Pakkanen (VTT): Minä taas olen Tuija ja tulen VTT:ltä, joka on varmaan tunnetumpi organisaatio Suomessa, mutta yhtä hyvä. Olemme tosiaan teknologian tutkimuskeskus Suomessa ja valtio-omisteinen, mutta osakeyhtiö, joka pitää huolta siitä, että Suomessa tehdään teknologista tutkimusta siihen suuntaan yritysten kanssa, että siitä tulee jossain vaiheessa vaikuttavuutta, yrityksiä ja liikevaihtoakin Suomeen. Meillä tehdään yli 2 000 ihmisen organisaatiossa pääosin ulkomaiseen tarpeeseen tutkimusta.
Meillä yli puolet liikevaihdosta tapahtuu jo tällä hetkellä ulkomaille ja meillä on osaamista kvanttitietokoneiden rakentamisesta laboratorioruokaan. Meillä tehdään älykkäitä rakennuksia, mutta myös esimerkiksi seuraavan sukupolven väestönsuojia. Ihan kauttaaltaan mitä tahansa voi keksiä, niin meitä kiinnostaa kuulla yritysten tarpeita ja miettiä, josko osaisimme meidän teknologiakentällä siihen jollain tavalla auttaa.
Itse toimin portfolion vetäjänä tässä ja olen ollut VTT:llä kohta nelisen vuotta ja jonkin verran tullut katseltua EU- ja kansallista rahoituskenttää myös näiden projektien myötä.
[0:05:04] Pontus Kihlman (juontaja): Kiitos! Juuri tämän takia te olette täällä puhumassa, koska teidän kummatkin organisaatiot ovat edustamassa Suomea myös kansainvälisillä areenoilla ja teillä on EU:hun yhteyksiä. Sen takia keskitytään tänään tähän kansainvälisyyteen. Edellisessä jaksossa on puhuttu ehkä enemmän kansallisesta, niin mennään siihen aiheeseen. Mainitsit tässä Ilkka nimenomaan verkostot, yhteistyöt ja yhteishankkeet. Tuijakin mainitsi myös.
Jos mennään siihen, että mikä tekee Euroopasta yhteistyö- ja ekosysteemi-alustan eikä vain rahoituslähteen rakennetun ympäristön TKI-toiminnan näkökulmasta. Kumpi haluaisi tähän vastata?
[0:06:01] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Jos minä tähän ensin aloitan, niin näen kyllä niin, että Eurooppa…. – Olin hiljattain Japanissa – meillä on hanke, jossa edistämme suomalaisten vihreiden teknologian PK-yritysten vientiä Japaniin, ja sen puitteissa Japani on ollut mielessäni viime aikoina: Siellä kun on keskustellut organisaatioiden ja ihmisten kanssa niin kyllä he näkevät siellä, että me ja EU olemme edellä vielä kiertotaloudessa. Olemme myös yhtenäinen siten, että meillä on kilpailuetu myös siitä, että tämä EU on sellainen instrumentti, joka pakottaa jäsenmaita tekemään yhteistyötä käytännössä tutkimusrahoitusehdoillaan.
Kun se on jatkunut jonkin aikaa, siitä on seurannut, että meitä katsotaan ainakin Aasian monissa maissa kiertotaloudessa jollain tavalla edellä ja hyvin edistyneitä. Ehkä se ei aina pidä paikkaansa Suomenkaan kannalta, että olisimme niin kauhean edistyneitä, mutta keskimäärin. Näen, että se on paljon EU:n ansiota. Myös ulkomailla mielletään, että EU:lla on direktiivejä ja muita, jotka eivät tee elämää helpoksi yrityksille ja muille, mutta toisaalta se vie asioita eteenpäin, kun kaikki tanssivat samaan tahtiin.
[0:07:50] Tuija Pakkanen (VTT): Olen saanut samanlaista resonaatiota myös Aasian kumppaneilta ja asiakkailta. Joskus kun olemme menneet pitchaamaan tiettyä kiertotalouden ajatusta, se on ollut aivan uutta ja merkityksellistä, koska niiden regulaatio ei toimi vastaavasti yhteen yrityskentän kanssa. Silloin se on paljon helpompaa meille, kun meillä on direktiivi ja ylipäänsä vahvempi regulaatiokenttä, joka toimii kaikissa maissa samalla tavalla.
[0:08:24] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Tämä on varmaan juuri se ydin. Tuntuu, että esimerkiksi Japaniin verrattuna Suomella ja EU:lla on paljon kokonaisvaltaisempi kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Se kattaa Japanissa hyvin kapeita sektoreita, esimerkiksi televisioille ja kodinelektroniikalle on oma lainsäädäntönsä. Muille tuotteille, kuten autoteollisuudelle, on omat lainsäädäntönsä, ja kiertotalous on edennyt niillä sektoreilla.
Sen sijaan meillä EU:ssa kiertotalous on edennyt paljon laajemmin edennyt, ja se myöskin etenee. Myös yritykset ovat sitoutuneita siihen, mikä on tosi hienoa ja sellainen, mitä moni kadehtii Euroopan ulkopuolella. Japanissakin ihmiset kysyvät suoraan, miten te saatte yritykset mukaan. Tämä on jännä juttu.
[0:09:21] Tuija Pakkanen (VTT): Haluan muistuttaa, että Suomi on kuitenkin 5,6 miljoonaa ihmistä omaava kansa. Jos meillä on yrityksiä, jotka yrittävät tehdä vaikuttavaa työtä, vaikka vihreää siirtymää tai kiertotaloutta, meidän markkinat eivät riitä siihen. Se on aivan itsestään selvää. Markkina löytyy Euroopan sisältä, ja tämä on oleellinen asia. Ainoastaan se, se toimii siinä vaiheessa että me toimitaan yhdessä eurooppalaisena kenttänä, niin tekee meidän uusista pienemmistä markkinavetoisista ajatuksista oikeasti menestystarinoita, koska olemme itse vain niin pieni toimija.
[0:09:58] Pontus Kihlman (juontaja): Totta. Jos direktiivi- ja lainsäädäntötasolta laskeudutaan TKI-fokuksella ja pohditaan tätä siltä kantilta sekä näitä elementtejä, jotka tekevät Euroopasta yhteistyöalustan, voisiko Tuija jatkaa ja kertoa, mistä se rakentuu, ja miten saamme kilpailuetua täällä Euroopassa yhteistyöstä?
[0:10:36] Tuija Pakkanen (VTT): Jos lähdetään puhumaan vaikka tutkimusinfrastruktuureista, täytyy muistaa, että myös teknologiainfrastruktuurit ja niiden yhteisverkosto on tosi vaikuttava Euroopassa. Etenkin tutkimuslaitokset tekevät paljon yhteistyötä sen eteen, että tiedämme, minkälaisia asioita ja infrastruktuureja kussakin tutkimuslaitoksessa on. Edistämme jokaisessa hankkeessa tutkijoiden vaihtoa tutustuaksemme erilaisiin tutkimuslaitosten tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin, jotta tieto ei jäisi vain yhdelle paikkakunnalle, vaan leviäisi tutkijoiden verkostojen kautta kaikkialle.
Pakko sanoa, että isommista tutkimusinfrastruktuureista tiedetään, mutta kaikista ei välttämättä. Mielestäni siinä olisi potentiaalia meille kehittääkin.
[0:11:32] Pontus Kihlman (juontaja): Se on luonteeltaan hajautettu.
[0:11:34] Tuija Pakkanen (VTT): Joo, se on hajautettu. Siinä on myös eriytymistä, että kaikkien ei pidä tehdä samaa, vaan pitäisi tehdä valintoja, että vain suomalaiset tekevät tietyllä alalla. Vaikka olemme tehneet investointeja kvanttiin, se eroaa muiden Euroopan unionin teknologiainfrastruktuurien ja tutkimusinfrastruktuurien sortista kokonaisuudessaan. Mielestäni tällaisia yhteistöitä pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän, jotta tietäisimme, mihin meidän kannattaisi sijoittaa varoja ja mille alalle.
[0:12:13] Pontus Kihlman (juontaja): Niin. Toisaalta on helppo myös, on ylätason [asioita]; EU:n rajat on auki, on vapaa liikkuvuus, voi mennä muihin maihin. Se on yhtenäinen kauppa-alue ja se jo pelkästään itsessään mahdollistaa tutkimus- ja yritysyhteistyön yli rajojen ja vapaan liikkuvuuden tutkijoiden ja muiden osalta.
[0:12:44] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Sitten tulee tietenkin luontevia asioita, kuten Suomi on pohjoinen maa ja meillä on perinteitä ja osaamista tietyissä asioissa, ja kannattaa hyödyntää sitä pohjaa, mikä on olemassa. Se on myös mielestäni voimavara, jota suomalaiset hyödyntävät.
[0:13:06] Pontus Kihlman (juontaja): Sitten jos mennään rakennus- ja kiinteistöalaan, VTT ja Metropolia ovat mukana alustassa, platformissa niin kutsutusti. Valmis ja koordinoitu yhteistyöalusta, jonka nimi on European Construction and Sustainable Built Environment Technology Platform, joka on ihan hirveä sanahirviö [naurua]. Sen takia lyhennetään se ECTP:ksi, joka on virallinen eurooppalainen teknologia-alusta, jonka tehtävänä on koota yhteen rakennetun ympäristön toimijoita ja sidosryhmiä sekä toimia yhteistyöalustana.
Jos lähdemme siitä liikkeelle, että on tämmöinen foorumi, mitä se tekee? Osaatko laittaa lihaa luiden päälle?
[0:14:06] Tuija Pakkanen (VTT): Olen käynyt muutamissa ECTP:n kokouksissa, ja siinä on mielenkiintoista se, että siellä tuodaan saman pöydän äärelle teollisuuden omat toimijat ja tutkimuslaitokset. Komission ihmisiä tulee paikalle kuulemaan, mikä on viimeisintä tutkimusta. Sinne yleensä viedään tutkimushankkeista roll-uppeja näyttääkseen, minkälaista tutkimusta ollaan tehty. Itse tietenkin katson sitä vähän siitä näkökulmasta, mikä on minun vaikuttavuus siinä verkostossa, jotta saataisiin tutkimustematiikkaa meidän kiinnostuksemme suuntaan yhä enemmän.
Tämä on yksi tosi oleellinen paikka myös pystyä vaikuttamaan tuleviin tutkimus-calleihin. Kun pääsemme esimerkiksi ohjelman ja callien eli ohjelmien otsikoihin, useimmiten ne tulevat jostain tällaisesta kuin ECTP:n seminaarit tai position paperit, joita me kirjoitetaan.
[0:15:16] Pontus Kihlman (juontaja): Jos tarraudun tuohon, kun mainitsit ohjelmat ja callit, niin tarkoitetaan sillä, että on tutkimusohjelma, joista suurin Euroopassa. Onko se jopa maailman suurin, tämä Horizon Europe?
[0:15:33] Tuija Pakkanen (VTT): Sanotaan ainakin, että Euroopassa.
[0:15:34] Pontus Kihlman (juontaja): Euroopassa suurin. Sehän on todella laaja, ja siinä taitaa olla kuusi erilaista toimialaklusteria, joista numero viisi keskittyy rakennetun ympäristön, energian ja mobiili- /liikkumisen teknologioihin ja ratkaisuihin, sanotaanko että ”yhteiskuntainfraan”. Tämä on ilmeisesti yksi ECTP:n rooli, olla sen osan vaikuttajafoorumi yhdessä EU-komission kanssa siihen, mitä rahoituksia Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tulee.
[0:16:16] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kuten Tuija sanoi, tämä on tosi merkityksellistä, koska meillä tutkimushankkeiden toteuttajilla, jotka sitä rahoitusta hakevat, VTT tietysti mukaan lukien, mutta myös Green Net Finland, haetaan sitä näissä callseissa eli rahoitushauissa. Tavallaan se määritellään callissa, mihin rahaa on tarjolla ja millä ehdoilla. Sen takia on todella tärkeää, että ollaan mukana vaikuttamisessa etukäteen, jotta päästäisiin tukemaan niitä alueita, joissa suomalaiset ovat vahvoja.
[0:16:59] Tuija Pakkanen (VTT): Näin.
[0:17:00] Pontus Kihlman (juontaja): Green Net Finland on mukana New European Bauhaus -organisaatiossa tai toimintatavassa, ehkä enemmän ideologiassa tai sellaisessa aloitteessa. Eikö se näin ole?
[0:17:17] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joo.
[0:17:18] Pontus Kihlman (juontaja): Joka pyrkii fokusoimaan painopisteitä.
[0:17:25] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Näin on. New European Bauhaus on oikeastaan käsite kestävän rakentamisen ja kiertotalouden alalla, tietynlainen tapa toimia. Sitten siellä on Built for People Partnership, joka on perustettu edistämään New European Bauhaus -ajatusta. Se on verkosto, jossa Green Net Finland on mukana Innovation Clusterina. Koska olemme suomalainen klusteri, olemme Built for People Innovation Cluster. Olemme allekirjoittaneet asiakirjan, minkä nojalla meidät on katsottu kelpoiseksi klusteriksi tällaisessa haussa.
Olemme sitoutuneet tavoitteisiin edistää rakentamisen kiertotaloutta ja kestävää rakentamista, jotka ovat tärkeitä asioita myös meille ja joita olemme oikeastaan Monissa aikaisemmissa hankkeissa ja meneillään olevissakin hankkeissa kehitetty.
[0:18:36] Tuija Pakkanen (VTT): Minun on pakko sanoa tähän väliin, että New European Bauhausista on tosi kivaa, että kun se perustettiin, siitä on joitakin vuosia aikaa, viisikö vuotta, niin siellä ihan ensimmäisenä kerrottiin sen aloitteen arvot. Ne eivät vielä tienneet, mikä se on, mutta arvot olivat selvillä. Ikään kuin se ajatus paremmasta maailmasta ajaa niitä keinoja, jotka siellä on. Ne toimii vaikka klusteri viitosen alla ja niille tulee rahoitusta tuolta ja täältä. Sitten niillä on vapaaehtoisohjelma ja joku platform ja sitten on myös akatemiakin. Tykkään siitä, että se on lähtenyt kuitenkin paremman huomisen puolesta.
[0:19:18] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Se on totta, ja se on hyvä. Minulle se oli alusta vähän vaikea hahmottaa, mikä se on, mutta näen, että sillä on pitkät perinteet. Se on hyvin vahvasti arvomaailmaa tukeva käsite. Niinhän nämä monet asiat, kuten kestävä rakentaminen. Rakentaminen liittyy ihmisten elämään ja siellä on arvomaailma. Toisaalta se liittyy myös siihen, miten me toimimme ja meidän toimintatapaan, joka vaikuttaa ympäristöön, ilmastoon, energiankulutukseen ja moniin asioihin. Tällä on paljon vaikutusta tällaisella uudella New European Bauhausilla minun mielestä.
[0:20:04] Pontus Kihlman (juontaja): Vaikka se pohjautuu kuitenkin tutkimustietoon ja miten esimerkiksi estetiikka vaikuttaa ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointiin.
[0:20:13] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä.
[0:20:14] Pontus Kihlman (juontaja): Voisiko sanoa, että NEB (New European Bauhaus) kiteyttää sen mission näissä ohjelmissa ja sillä klusterilla nimenomaan. Käsittääkseni nyt olette päässeet Built for Peoplen ja Metropolian kautta vaikuttamaan näihin Horisontti Eurooppa Cluster 5:n eri calleihin myös aikaisin kommentoimalla niitä tekstejä, mitä sinne tulee ja mitä siellä pitäisi vielä huomioida ja parantaa. Eli se konkretisointi, minkälaisia hankkeita sieltä pitäisi muodostua, niin mennään jo sille tasolle siinä Built for People -kumppanuuden kautta.
[0:20:59] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joo, siinähän Euroopan komissiolla on tietynlaisia hankerahoituksia, jotka nimenomaan kanavoidaan sinne. Ne edistää tätä asiaa. Tietysti nekin on kilpailtua rahoitusta kaikki. Siellä on moni EU-maa ja moni toimija kilpailemassa niistä rahoista, mutta silti on hyvä asia, että sitä koordinoidaan näin. Sillä laillahan me saadaan tätä asiaa eteenpäin.
[0:21:28] Tuija Pakkanen (VTT): Mutta mielenkiintoista tuossa on tosiaan sama juttu kuin ECTP:ssä, niin sielläkin kerätään paraikaa hyvin aktiivisesti ideoita ja mielipiteitä niihin seuraaviin calleihin. Mikä sen ”call”:n hyvä suomenkielinen sana nyt onkaan. Ohjelmiin. Mutta me puhutaan siitä vaikuttamisjaksosta kuitenkin, että nyt kun on 2026, niin ne ohjelmat aukeaa vasta 2027, 2028. Ne menee sinne vasta. Tai ei edes seitsemän (’27), vaan siis 2028 eteenpäin, jolloin olemme kaksi vuotta aikaisemmassa kuin ne oikeasti julkaistaan.
[0:22:07] Pontus Kihlman (juontaja): Katse pitää olla tukevasti tulevaisuudessa. Ne on pitkäjänteisiä prosesseja, pitää osata ennakointia ja myös visiotyötä tehdä.
[0:22:17] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Nimenomaan, koska sehän jatkuu sitten 2035. Se on seitsemän vuotta se seuraava ohjelmakausi. Tällä on paljon vaikutusta, mitä päätöksiä ja valmisteluja nyt tehdään, niin meidän pitäisi olla niin viisaita, että me osataan katsoa sinne yli seitsemän vuoden päähän.
[0:22:36] Tuija Pakkanen (VTT): Juuri näin. Ja se on tosi jännää sanoa ja sanoittaa sitä tarvetta, joka tulee niille tutkijoille vasta joskus 2030. Me ei edes tiedetä, minkälainen maailma silloin on. Sitten vasta aukeaa joku rahoitushaku, johon pitäisi olla oiva ratkaisu.
[0:22:54] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä. Tuohon minun aikaisempaan kommenttiin korjaan, että Green Net Finlandhan ei näistä rahoitushauista päätä, mutta onneksi siellä on todella viisaita ihmisiä, jotka osaa ajatella pitkälle.
[0:23:05] Pontus Kihlman (juontaja): Mutta käytännössä, jos nyt voi karrikoiden sanoa, että se on vähän niin kuin lobbaustoimintaa, mielipidevaikuttamista myös.
[0:23:14] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä.
[0:23:15] Pontus Kihlman (juontaja): Vaikutustyötä.
[0:23:16] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Sittenhän siellä on myös, sanotaan, että Etelä-Euroopan monet maat on hyvin järjestäytyneitä siinä ja tehokkaita. Lobbaustoimintaa kyllä tapahtuu, ja ymmärtäähän sen, koska kysymys on isoista rahoista ja monesta vuodesta.
[0:23:35] Tuija Pakkanen (VTT): Kyllä. Hyvä muuten mainitsit tuon, koska olen vähän huolissani tästä asiasta, että me pohjoismaisina toimijoina ei laiteta niin paljon propseja ennakoimiseen ja vaikuttamistyöhön mitä me voitaisiin, kuten esimerkiksi Välimeren maissa tai Keski-Euroopan maissa. Heillä on tosi paljon enemmän resursseja laittaa siihen. Usein tutkimusaiheet palvelevat juuri sitä tarkoitusta, josta eniten ääntä kuuluu. Me pohjoismaisina jäädään usein vähän varjoon, ja toivoisin meiltä enemmän panostusta siihen. Ja ymmärrystä siitä, kuinka paljon vaikuttamisvaraa siinä voisi olla.
[0:24:17] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Siinä pitäisi suomalaisten olla nyt rohkeita eikä pitää kynttilää vakan alla siinä asiassa. Se on totta, koska Build for People -verkostossakin on viime vuosina ollut jopa hakuja, missä erityisesti hakutekstissä toivotaan, että Pohjoismaista tulisi mukaan osallistujia hankkeisiin. Minun mielestäni se on osoitus siitä, että me emme ole kovin hyvin olleet tässä mukana, kun se tulee spekkiin, että teidän täytyy tehdä projekteja, missä on mukana pohjoismaalaisia.
Tietysti hyvä, että meidät huomioidaan, mutta mielestäni meillä olisi paljon enemmän annettavaakin kuin joissain muissa maissa, koska Suomessa on tehty varsinkin rakentamisen kiertotaloudessa yli 10 vuotta tosi arvokasta ja hedelmällistä työtä. Green Net Finlandissakin meillä on ollut näitä kehityshankkeita jo 10 vuotta, ja tänä aikana valtiovalta ja ympäristöministeriö on upeasti kehittänyt rakennuslainsäädäntöä ja ollut tukemassa tätä, vaikkakin ovat viranomaisia, jotka toisaalta säätelevät tätä toimintaa.
Kuitenkin he näkevät ison kuvan, että mitä muutosta meidän pitää saada aikaan rakentamisessa. Rakentaminenhan on suurin jätteiden tuottaja EU:ssa, alana. Sen takia sillä on hirveän suuri vaikutus, kuinka me toimimme siellä puolella. Meillä on Suomessa jo tehty paljon työtä ja VTT ja Metropolia ja muut hanketoteuttajat ovat kehittäneet siihen paljon uutta.
[0:26:11] Pontus Kihlman (juontaja): Ehkä tässä voi summata. Tämä on nyt minun täysin lonkalta heitetty pohdinta ja spekulaatio, että me olemme täällä tottuneet top-down-ohjattuun johtamistapaan ja tässä ehkä on vaikea hahmottaa tällaista ruohonjuuri-, bottom-up-tyyppistä, missä yritykset pääsevät myös tuomaan osaamista ja parhain tieto on siellä ruohonjuuritasolla. Tässä eurooppalaisessa mallissa on tämä yhdistelmä, että tulee ylhäältä alas, mutta myös alhaalta ylös ja muodostetaan visiota ja vaikutetaan sekä alhaalta että ylhäältä. Ehkä me olemme liian reaktiivisesti odottamassa, että ylhäältä sanotaan, mihin pitää mennä ja sitten vaan toteutetaan. Olisiko näin?
[0:27:13] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): En ole ihan samaa mieltä. Minusta tuntuu, että ainakin minun kokemus kiertotalouden ja rakentamisen kehityshankkeista on aika paljon pilotointiin perustuva. Me teemme paljon hankkeita, missä on pilotointia Green Net Finlandin jäsenten ja kumppaneiden kanssa. Niissä kun ruvetaan käytännössä toteuttamaan sitä, vaikka se olisi pienimuotoistakin, niin jos rupeamme käyttämään vaikka purkurakennuksen materiaaleja tai osia jossain uudessa rakennuksessa, niin siinä tulee käytännössä eteen näitä, että kuinka se homma oikeastaan pitäisi tehdä. Yrityksillä on juuri sitä osaamista. Ne ovat tottuneet käytännössä tekemään näitä asioita monesti. Kyllä sieltä tulee yritysten hyviä ajatuksia ja ideoita, jotka tulevat tähän mukaan.
[0:28:06] Pontus Kihlman (juontaja): Näin ammattikorkeakoulun edustajana, tietysti meillehän se on luontevaa. Nimenomaan soveltava tutkimus, pilotointi ja POC:it. Mutta syvä tutkimus, mikä yliopistoilla ehkä on enemmän lähempänä, sitä on….
[0:28:23] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Se on myös todella tärkeää. Kuitenkin rakentamisessakin tieto on valtaa, että rakentaminen on terveellistä ja turvallista ja ymmärretään, mitä ollaan tekemässä. Kyllä siinä täytyy olla tieteellistä tutkimustietoa myöskin. Molempia tarvitaan minun mielestäni.
[0:28:45] Pontus Kihlman (juontaja): Minulla ihan provokatiivisesti, nyt ei ole kuvaa, mutta laitoin NASAn hupparin päälle ihan vaan sen takia, että voi analogiaa tai vertailua heittää. NASA on enemmän oma organisaatio ja sillä on oma budjetti ja se on missio-johdettu organisaatio, mutta näissä on kuitenkin samantyyppisiä elementtejä, vaikka se on eri tavalla järjestäytynyt. Meillä on ECTP, joka on toimialan ekosysteemin yhteinen foorumi. Se on enemmän se ’kuka’, se porukka, joka määrittelee strategiaa ja visiota. Se ei ole missio-ohjattu organisaatio kuitenkaan, vaan se on enemmän ekosysteemi, ehkä.
Sitten on Build for People, joka sitten on tämä missio layeri, joka vie missiota strategiaksi ja toteuttaa. Sitten rahoituspuoli on Horizon Europe -ohjelman muodossa. Meiltä ehkä puuttuu se, mitä NASAlla on enemmän, on teknologiaportfolio-tyyppinen, kun heillä on tämä Tech Port -teknologiaportfolio, jossa jaetaan ja kerätään teknologiaosaamista, mitä on kertynyt. Sitä jaetaan ja halutaan viedä myös sen oman mission, joka on tietysti avaruustutkimus, fokus eri toimiala. Mutta sama idea on tässä rakentamis- ja kiinteistöklusterissa, että on se missio ja tapa organisoitua ja rahoittaa. Jos näin vertailisi.
[0:30:58] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä. Kuuluisa brändi.
[0:30:59] Pontus Kihlman (juontaja): Joo. Mikä on se meidän systeemi. Katselin, että mitä meillä muuta EU:ssa on, niin meillä on tällainen Euroopan innovaatioekosysteemit EIE, joka on erillinen kokonaisuus, joka yrittää kytkeä kansallisia ja alueellisia ekosysteemejä toisiinsa, koska nämä eivät ole yhtä ja samaa organisaatiota, niin pitää olla joku, joka näitä kytkee, kun olemme vähän hajautettuja. Sitten tietysti yhteisiä testaus- ja kokeiluympäristöjä, jotka mainitsit äsken, TEF-laitoksia, testing and experimentation facilities ja testiympäristöjä, sandboxeja.
Nyt myös data alkaa olemaan tärkeä asia, ja haluamme sitäkin jakaa turvallisesti EU:n rajojen sisällä. Tällainen Common European Data Spaces on myös aloite. Sitten on tietysti yrityksiä tukevia omia verkostoja, kuten Enterprise Europe Network, EEN ja European Industrial Clusters, EIC ja Startup Europe.
[0:32:31] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Ja ECCP, joka on Cluster Collaboration Platform, on myös tärkeä Euroopassa. Industrial Platform on sellainen, että siellä on autoteollisuus ja isot tech-alat. Mutta meillähän pitäisi olla paljon muutakin kuin se, että siellä on usein perinteisiä teollisuudenaloja. Tässä on tärkeää, kun puhutaan kiertotaloudesta, että se on enemmän toimintatapa kuin teknologia. Toimintatapa pitäisi ulottaa moneen eri alaan, autoteollisuuteen ja rakentamiseen muun muassa.
Meidän täytyisi muuttaa käyttäytymistämme niin, että emme enää haaskaa materiaaleja, vaan pystymme hyödyntämään niitä uudelleen kiertotalouden mukaisesti. Tässä Eurooppa on mielestäni tärkeä, ja Euroopan verkostot. Puhuit NASAsta ja USA:sta, niin NASA on myös saanut paljon aikaan, ja kunnioitan syvästi NASAn tutkimusta ja mitä he ovat tehneet. Mutta USA:ssa näyttää, että ainakin tänä päivänä katsotaan siihen, mikä on kaupallisesti kannattavaa.
Sijoitetaan sellaisille aloille, missä tulee tuotto aika nopeasti. Sitten tällaiset asiat kuin kiertotalous, niin nämä voi olla sellaisia, että se ei ole heti niin kannattavaa. Siihenkin pitäisi kuitenkin jonkun lähteä sitä kehittämään, että saamme maapallon asioita kuntoon pikkuhiljaa, eikä vaan huonompaan kuntoon.
[0:34:25] Pontus Kihlman (juontaja): Haluatko sinä Tuija, kun tunnet NASAn vähän paremmin kuin minä, korjata jotain tässä?
[0:34:31] Tuija Pakkanen (VTT): Tähän on mielestäni hyvä muistuttaa, että on yrityksiä, jotka tekevät investointeja saadakseen investointinsa takaisin heti. Sen ei koskaan pidä olla se alue, mihin vaikka tutkimus keskittyy. Sen pitää olla yritysten omaa TKI-toimintaa tai kehitystoimintaa. Se, mihin yritysten kanssa tehtävää tutkimusta kannattaa keskittää, on pikemminkin visiopohjaista. Halutaan tehdä jonkinlaista toisenlaista maailmaa.
Tässä edellisessä kuvasit Ilkka tätä, että kun mietitään resursseja paljon tehokkaammin kiertotalouden kautta, mikä on minulle myös ihan itsestään selvää, että totta kai meidän pitäisi miettiä vaikka Euroopan rajojen sisällä resursseja järkevämmin, niin tämä on ainoastaan mahdollista, että yritykset uskaltavat ajatella niin. Niillä yrityksillä pitää olla se visio, että haluan 60 % tuotteista kiertotaloutta kunnioittavasti uudelleenkäyttöön.
Siihen mekin lähdemme mieluummin mukaan, koska siihen on helpompi saada myös kumppaneita, ja yritysten on helppo lähteä tutkimuslaitosten kanssa mukaan tämmöisiin hankkeisiin, joita saadaan aikaiseksi.
[0:35:47] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joo, nimenomaan. Tämä on hyvä tarkennus. Minulla on ajatukset enemmän siinä, mitä esimerkiksi Amerikan ylin valtiohallinto tällä hetkellä, minkälaista linjaa he vetävät ja itsekästä öljyvarojen adoptoimista ja niin päin pois. Muistelen myös sitä, että amerikkalaiset ovat taitavia siinä. Olen joskus ollut yritysmaailmassa itse ekoyrityksessä tekemässä sopimuksia amerikkalaisten kanssa, ja siellähän on usein ehdot, että NASA tai Defense, niille tämä tekniikka menee automaattisesti tää sun techi.
Jos tarjoat jotain, tai puhutaan jostain sinun keksimästäsi tai yrityksesi edustamasta asiasta, he ovat taitavia siinä, että saavat tietyille aloille järjestettyä käyttöoikeuden.
[0:36:40] Pontus Kihlman (juontaja): Joo.
[0:36:41] Tuija Pakkanen (VTT): Sitten pääsemme taas seuraavaan aiheeseen, joka on meidän nyt ajatuksena mennä tähän IP-portfolioon. Minkälaista tulosta tutkimuskehityksestä pitää tulla Eurooppaan, jotta sisällytetään se oma teknologiatutkimus ja sen intellectual properties, käyttö- ja omistusoikeudet meidän Euroopan rajojen sisäpuolelle, joka tietenkin turvaa sitä omaa eurooppalaista osaamista. Juuri tällaisissa kaivataan jonkinlaista osaamista, jota löytyy varmasti tutkimusorganisaatioilta, Green Net Finlandilta, mutta varmaan muiltakin.
[0:37:14] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Ja yrityksiltä.
[0:37:15] Tuija Pakkanen (VTT): Ja yrityksiltä. Ihan kaikkea ei kannata valuttaa enää ulkomaille myöskään, koska se on meidän omaa pääomaa kuitenkin.
[0:37:22] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Niin on. Minullakin on aikaisemmasta elämästä, kun olen ollut materiaalitieteen tutkimuksessa startupeissa mukana, niin neuvottelimme esimerkiksi MIT:n Tech Licensing Officen kanssa lisenssisopimuksia ja olimme hyvin vasta-alkajia tässä hommassa. Tästä on parikymmentä vuotta aikaa, ja silloin meillä onneksi oli Suomesta teknologiayrityksen hallituksen puheenjohtaja hallituksessa, joka oli tehnyt tätä työtä.
Hän oli tällainen grand old man, joka tiesi juuri tämän, mitä sanoit. Siinä pitää tietää, mikä on normaalia neuvottelussa, mitä voit pyytää ja mitä et voi pyytää. Sitten neuvotellaan ne sopimukset niin, että mekin saamme käyttää niitä asioita, eikä vaan… ettei siinä käy huonosti.
[0:38:14] Pontus Kihlman (juontaja): Nyt kun toitte yrityksen näkökulman mukaan ja toivottavasti meillä on kuuntelemassa paljon PK-yritysedustajia, niin jos menemme ihan sinne tasolle ja puhutaan yrityksistä ja heidän intresseistään. Miksi PK-yritysten kannattaisi lähteä mukaan EU-verkostoihin ja hankkeisiin muuta kuin tietysti tutkimuksen tulos ja suoraan kaupallinen hyödyntäminen? Voidaanko lähteä sitäkin vähän tutkimaan tai keskustelemaan niistä aiheista, että mitä hyötyä on?
[0:38:53] Tuija Pakkanen (VTT): Mieluusti.
[0:38:56] Pontus Kihlman (juontaja): Mennään konkretiaan ja ihan siihen tasolle. Kumpi haluaa tähän kommentoida jotain?
[0:39:03] Tuija Pakkanen (VTT): Ole hyvä.
[0:39:03] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joo, minä voin aloittaa. Siis Green Net Finland on pieni organisaatio, mutta teemme hankkeita EU-rahoituksesta, kun nyt puhutaan. EU-rahoitus on meidän hankkeissa suurin osa EU-rahoitteisia. Meillä on esimerkiksi nyt Japani-fokuksella oleva viennin edistämishanke, missä GreenTechia viedään sinne Japanin markkinoille ja yritetään saada suomalaisia PK-yrityksiä. Tässä tapauksessa myöskin Virosta on mukana PK-yrityksiä, niin niille ensimmäisiä kauppoja Japanissa.
Sehän on aika haasteellinen tavoite. Varmaan kaikki yrittäjät tietävät, että se, että mennään uudelle markkinalle ja saadaan siellä uusi kauppa, ei tapahdu yleensä kovin nopeasti. Siinä olemme voineet kuitenkin yrityksiä auttaa. Meillä on nyt vähän reilu kaksi vuotta hanketta takana, kolmivuotista hanketta. Meillä on ollut 34 yritystä mukana, yhteensä PK-yrityksiä, ja näistä kolme on jo saanut diilin Japanissa, joka on mielestäni aika hyvä määrä.
Olemme tehneet niiden kanssa kolme vientimissiota eri puolille Japania: Osakaan yksi missio ja Tokioon kaksi missiota, missä olemme yhdessä yritysten kanssa menneet ja olleet messuilla. Meillä on Japanissa ollut konsultti, joka on hankerahoituksella siellä Japanissa tietyn määrän tunteja per yritys, niin se pystyy auttamaan yrityksiä löytämään asiakaspintaa ja yhteistyökumppaneja Japanissa. Se on ihan konkreettista hyötyä yrityksille, että kyllä PK-yritykset ovat hyötyneet tässä tapauksessa tästä hankkeesta.
Tietysti me emme voi yrityksen puolesta kauppoja siellä tehdä, vaan yrityksen pitää tosi paljon itse tehdä. Se on päämoottori tässä hommassa, mutta siitä huolimatta näen, että tällaisesta EU-rahoituksesta on hyötyä.
[0:41:09] Pontus Kihlman (juontaja): Varmaan pystytte tarjoamaan sen, että kun tulette yhtenä rintamana, teillä on leveämmät hartiat ja suurempi uskottavuus ja referenssejä.
[0:41:19] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Näin on. Saadaan paljon paremmin huomiota ja japanilaisia asiakkaita tai ihmisiä paikalle kuulemaan meitä, kun meillä oli nytkin yhdeksän yritystä mukana, kun olimme viime keväänä Tokiossa. Olemme tehneet myös yhteistyötä hyvien kaupunkien, Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa esimerkiksi. Meillä oli itse asiassa viime keväänä EU:n… tai pohjoismainen ständi, Sustainable Technology Susi Tech -messuilla, jossa oli mukana näitä kaupunkeja, Green Net Finland ja siellä oli Malmöötä, Kööpenhaminaa ja muita.
Kuten Tuija sanoit, me olemme pieni maa väkimäärältämme tuolla maailmalla, että meidän täytyy yrittää tehdä itsemme tunnetuksi.
[0:42:14] Pontus Kihlman (juontaja): Itsemme suuremman näköisiksi, että saadaan sitä hypeä.
[0:42:18] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joo, nimenomaan, että saadaan asioita eteenpäin.
[0:42:21] Pontus Kihlman (juontaja): Tuija, onko sinulla joitain vastaavia case-esimerkkejä heittää?
[0:42:28] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kertoa niiden kautta, minkälaisia hyötyjä olette nähneet näille sidosryhmille jostain Horisontti Eurooppa -hankkeista tai jostain muusta hankkeista.
[0:42:39] Tuija Pakkanen (VTT): Joo, mulla on muutamia esimerkkejä, mitä PK-yritykset ovat saavuttaneet isoissa Horisontti-hankkeissa. Nehän voivat olla tosi isoja. Voidaan puhua muutaman miljoonan euron hankkeesta tai sitten muutaman kymmenen miljoonan euron hankkeessa, jossa on enemmän partnereita, jopa 20 partneria eri maista. Hyvä esimerkki, miksi näihin kannattaa lähteä mukaan, on se ensimmäinen referenssi, että on joku idea. Firma haluaa kehittää osaamistakin tiettyyn suuntaan, mutta ei oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle tai ei ole kontakteja, että mistä aloittaa, niin sitten Horizon-hankkeessa tai vastaavassa hankkeessa, se voi olla myös kansallinen hanke, voi olla sauma päästä kokeilemaan, että tehdään se ensimmäinen versio jossain todellisessa ympäristössä ja kokeillaan toimiiko meidän idea.
Silloin jos se idea toimii, siitä saattaa tulla hyvä tuote ja se lähtee kasvamaan siitä. Hyvä esimerkki tästä on ollut Plugit Finland, joka on ollut kahdessa meidän hankkeessa. Toinen oli äskettäin rahoittajalla arvioinnissa ja toinen oli Sparks-hanke, joka oli iso EU-hanke. Ne tekee täyden palvelun latausratkaisuja ja se missä me päästiin olemaan mukana, mitä Sparksia esimerkiksi koordinoitiin, niin [kauppakeskus] Sellon bussilatauspisteet tuli demona 2019 loppuvuodesta tämän avulla.
Plugit tuli ja asensi ne sinne. Silloin kun niitä tehtiin, tämä oli siis ennen korona-aikaa, niin bussilatauspisteitä ei ollut montaa Suomessa tai Espoossa. Ne oli yksi ensimmäisistä, kun pääsi kokeilemaan, että päästäänkö me tekemään tällaista hankkeen tiimoilla. Mielestäni se on hyvä esimerkki siitä, että Plugit Finland, jolla on nyt latauspisteitä vähän väliä ties missä, jos olette huomanneet, on päässyt yhdellä saralla ensin läpi ja sitten toisella saralla sitten jatkanut sitä.
[0:44:39] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Hienoa ja tuo latausinfra on niin tärkeätä. Monessa Aasian maassa esimerkiksi se ei ole ollenkaan kehittynyttä sillä lailla kuin täällä.
[0:44:51] Tuija Pakkanen (VTT): Toinen hyvä esimerkki mikä meillä on, että niiden ei tarvitse olla hirveän suuria yrityksiä, jotka lähtee näihin hankkeisiin mukaan. Itse asiassa tosi kivaa on tehdä ketterien pienten yritysten kanssa isoissa hankkeissa. Tietenkin täytyy olla tietyssä [koossa] – ihan startup ei välttämättä kannata olla, koska tiettyä taloudellista vakautta pitää olla yrityksessä, jotta se voi kantaa myöskin sen vastuun, minkä he lupaavat hankehakemuksessa.
Salusfin oli My Smart Lifessa ja siellä oli ihan muutama ihminen töissä ja on kai edelleenkin aika pieni, mutta tosi ketterä, älykkäitä järjestelmiä energian optimointiin tekeviä ratkaisuja ja digitaalista infrastruktuuria tekevä taho, jonka asiakkaina on kiinteistönomistajat, kunnat ja teollisuuden kumppanit ja tekee Pohjoismaissa pääosin. Niin tämäkin oli tosi kiva positiivinen yllätys, joka on pysynyt hyvin pitkäänkin meidän kanssa. Kerran kun lähti yhteen hankkeeseen, niin nyt on ollut useassa hankkeessa. Ihan kolme ihmistä vaan töissä.
[0:46:01] Pontus Kihlman (juontaja): Periaatteessa koolla ei ole väliä, mutta se, että on vakaa ja uskottava yritys.
[0:46:07] Tuija Pakkanen (VTT): Ja visio. On sellainen, että haluaa kehittää sitä yritystä johonkin suuntaan. Näin mä tulkitsen.
[0:46:11] Pontus Kihlman (juontaja): Totta joo. Näin edelliset puhujat puhu, että pitää olla kuitenkin pitkäkantoinen tutkimusstrategia tai kehitysstrategia firmassa, että tietää sen suunnan, mihin haluaa mennä.
[0:46:25] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä. Tuohon olisin vielä lisännyt, että meidänkin kehityshankkeissa voi päästä tekemään yhteistyötä. PK-yritykset esimerkiksi kaupunkien kanssa. Meillä just päättyi tämmöinen Erkki-hanke, missä oli Helsingin kaupunki mukana; Energiatehokkuuden parantaminen haasteellisissa kulttuuri- ja vapaa-ajan kiinteistöissä, missä oli meillä monia PK-yrityksiä mukana ja ne tuli mukaan pilotteja toteuttamaan. Sen sijaan, että tehdään valtava energiaremontti jossain rakennuksessa, joka maksaisi ja kestäisi vuosia ja maksaisi kymmeniä miljoonia, niin siellä voi olla pieniä digitaalisia keinoja ja muita, millä saadaan energiatehokkuutta parannettua.
Kun tällainen PK-yritys lähtee mukaan, niin voi syntyä hyviä yhteistyökuvioita jonkun ison yrityksen tai kaupungin kanssa, jota ei ehkä muuten syntyisi.
[0:47:24] Tuija Pakkanen (VTT): Just näin. Tuo on tosi oleellinen pointti, koska nimenomaan Suomessakin on muutamia isoja, en halua sanoa veturiyrityksiä, mutta yrityksiä, jotka toimivat isolla volyymillä. Niitä ei ole kovin montaa, niin konsortioissa ja ekosysteemeissä yleensä pääsee niihin kiinni, koska isolle yritykselle ei välttämättä kannata jotain pientä toimintoa tehdä sisäisesti, koska se sisäinen organisaatio ei tue sitä.
Vaan jos se on automaattisesti jossain pienemmässä yrityksessä tai startupissa tai vastaavassa PK-yrityksessä jo valmiina, totta kai sitä kannattaa isomman yrityksen ostaa palveluna tai jopa miettiä yhteistyötestausta hankkeen aikana.
[0:48:04] Pontus Kihlman (juontaja): Ovatko kansainväliset verkostot teidän mielestänne PK-yrityksen alihyödynnetty kilpailuetu? Näin lyhyesti.
[0:48:14] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Mielestäni on. Ymmärrän kyllä PK-yrityksen näkökulmaa, että se ei heti lähde aina kansainvälistymään, ellei se ole saanut vielä kotimaassa bisnestä pyörimään, mutta kyllä meidän pitäisi enemmän pystyä hyödyntämään esimerkiksi EU-rahoitusta ja kansainvälisiä verkostoja sitä kautta suomalaisina. Kuten tuossa alussakin puhuttiin, että se on sellainen Me kuitenkin maksamme siitä, niin kuin kaikki suomalaiset veronmaksajat. Maksimme EU:lle, joten meidän pitäisi saada vähän takaisinkin hyötyä. Jos emme yritä, niin emme saa.
[0:48:54] Tuija Pakkanen (VTT): Lottokupongi sisään.
[0:48:56] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joskus se tuntuu jopa siltä.
[0:48:58] Pontus Kihlman (juontaja): Mukaan pitäisi päästä. Miten päästään sitten mukaan käytännössä? Mitkä ovat ensiaskeleet ja roolit? Mistä PK-yrityksen ja alueellisen toimijan kannattaa aloittaa, jos haluaa mukaan EU-yhteistyöhön ja hankkeisiin?
[0:49:13] Tuija Pakkanen (VTT): Mielestäni tähän liittyy se, että yrityksellä pitää olla intohimo tehdä jotain toisin. Visiopohjaisuuden pitää olla yrityksen lähtökohta, koska jos muutos tulee annettuna, se ei ole kovin kestävää, vaan sen pitää lähteä yrityksestä. Se ei välttämättä tarkoita, että jos nyt ei löydy yhteistyökanavaa, se ei löytyisi myöhemmin, koska se saattaa tulla nimenomaan vision mukaan myöhemmin. Sille pitää löytää aikaa, että vähän pohditaan, mitä haluamme tehdä yrityksessä ja mikä on se impakti, mitä haluamme tehdä.
Toinen asia on, että heti kun löytyy hyvä konsortio, ei lähde heti hamuamaan liian suuria vastuita, koska EU saattaa olla aika byrokraattinen organisaatio. Luottaisin siihen, että jos löytyy hyvä konsortio, lähtisi sinne partnerina tai teknologiatoimittajana, mutta ei lähtisi ainakaan koordinoimaan heti ensin sellaiseen rooliin.
[0:50:16] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Ei varmaan kyllä kukaan, suoraan sanottuna tervejärkinen yritys, PK-yritys, lähdekään. Siinähän voi esimerkiksi liittyä Green NET Finland-verkoston ry:n jäseneksi. Teemme jäsentemme kanssa hankkeita ja tuemme mukaan näihin hankkeisiin, ihan niin kuin Tuija sanoit, ja sitä kautta saada hyötyä rahoituksista. Tietyissä tapauksissa meillä voi ihan hankkeessa olla mukana toteuttamassakin yrityksiä. Meillä on esimerkiksi lämpöenergian varastointiin kiinteitä jätteitä hyödyntävä hanke menossa, Resiina-hanke.
Siinä on esimerkiksi mukana tällainen. Tällaisia lämpövarastoja ei ole olemassa vielä tänä päivänä. Tämä on vasta ajatuksissa ja konseptitasolla, mutta lämpövarastojahan on Suomessa olemassa monessa paikassa. Vantaalla tehdään maailman suurinta lämpöenergiavarastoa.
[0:51:24] Tuija Pakkanen (VTT): Jossa VTT on mukana.
[0:51:25] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): VTT:kin on tehnyt paljon siinä, ja tällaisia me tarvitsemme. En pitkään tarinoi tästä, mutta meillä on esimerkiksi siinä mukana Suomen Erityisjäte. PK-yritys, joka on ollut innostunut tästä ja pilotoi. He saavat tästä hyötyä siten, että he rakentavat pilotin, mitä projektikonsortio suunnittelee yhteistyössä heidän kanssaan ja testaa, ja projekti hommaa sieltä mittaustuloksia ja simuloi. Tällä lailla saadaan asiaa eteenpäin ja innovaatioita hyötykäyttöön pikkuhiljaa.
Muitakin hankkeita. Meillä on esimerkiksi ollut Hukaton-hanke, joka on jo päättynyt. Siinä oli mukana monia suomalaisia yrityksiä simuloimassa erilaisia hukkalämpöä hyödyntäviä ratkaisuja. Esimerkiksi A-Insinöörit, NollaE ja Granlund palveluntarjoajina. Tietysti kilpailutuksen jälkeen, mutta EU-rahalla tällaistakin hyötyä voidaan saada. Sitten voi olla myös tarkastelukohteissa. Meillä on nyt esimerkiksi kaukolämpöverkkojen parempaa hyödyntämistä kehittävä heteka-hanke menossa, missä meillä on tarkastelukohteissa pari PK-yritystä tehnyt hienoja kaukolämpöenergiatehokkaita ratkaisuja, Kymi-Solar ja Iotoi, ja niitä kohteita Aalto-yliopistossa simuloidaan ja tutkitaan, miten se toimii.
[0:53:03] Pontus Kihlman (juontaja): Jos jätetään pois koordinaattorin rooli, niin nämä kuulostavat enemmän kumppanitoimirooleilta.
[0:53:11] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä. Meilläkin Green Net Finland esimerkiksi koordinoidaan useampia hankkeita, missä olemme mukana, että hoidamme byrokratiaa, ja yrityksen ei tarvitse siitä murehtia.
[0:53:21] Pontus Kihlman (juontaja): Sitten on omistajatahoja, jotka ehkä tarjoavat pilottikohteen.
[0:53:27] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kyllä.
[0:53:27] Pontus Kihlman (juontaja): Sitten jos on rakennus, niin loppukäyttäjät voivat olla organisaatio. Käyttäjäorganisaatio voi olla mukana.
[0:53:36] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Joo. Niissä omistajissa esimerkiksi kunnat ovat mahtava kokeilualusta Suomessa. Monet kunnat ovat mukana meidänkin hankkeessa, ja julkisten kiinteistöjen omistajat, monet ovat mukana.
[0:53:50] Pontus Kihlman (juontaja): Sitten vielä on puhtaat teknologiatoimittajat, jotka lähinnä toimittavat teknologiaa in kindina näihin hankkeisiin. Tuija, jos ajatellaan, miten pääsee mukaan näihin. Tietysti jos liittyy vaikka Green Net Finlandin jäseneksi, ja siellä on erilaisia tapahtumia, infoja, tilaisuuksia ja verkostoitumista. Oletan.
[0:54:23] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): On teematilaisuuksia.
[0:54:25] Pontus Kihlman (juontaja): Sitten varmaan tapahtuu kohtaamisia, niin onko tällaisia tarinoita, miten siitä sitten syntyy… Ettei vain yhtäkkiä hyppää pilotoimaan, vaan mitä siinä välissä?
[0:54:38] Tuija Pakkanen (VTT): Minulla on yksi tarina tähän. Mielestäni tämä on hauska juttu, koska tämä tapahtui illanvietossa tai networkingtilaisuudessa. Tapasin erään firman, jossa toimitusjohtaja pitchasi näissä illanvietoissa. Se taisi olla toisen, ei Green Netin, vaan KiraHubin tilaisuudessa. Hyvä sekin, mekin olemme jäseniä siinä. Pitchasi moneen kertaan. Kuulin heidät monta kertaa eri tilaisuuksissa ja olin, että onpa fiksu idea, mahtava yritys kuin Pictue.
Olin, että onpa tosi kiva ja ei välähtänyt yhtään, että mitä heidän kanssaan voisi tehdä. Se jäi kuitenkin kytemään takaraivoon. Yksi vanhempi tutkijani oli miettinyt, että minulla on iso hanke valmisteilla Horizoniin, ja pitäisi saada siihen joku PK-yritys mukaan. ”Tiedätkö sinä Tuija yhtään?” Olin, että ”Minkälaista sinä nyt kaipaat?” Keskusteltiin siinä hetken aikaa. Sitten hän oli varovaisesti, että ”Tiedätkö tällaista firmaa?” Olin, että ”Tunnen, haluatko, että esittelen teidät?” Siitä lähtien he ovat jättämässä hakemusta ensi viikolla muistaakseni tähän nimenomaiseen Horizon-hakuun.
Minusta se oli tosi hauskaa, että siitä oluen juonnista saattaa olla joskus hyötyäkin, tai illanvietosta saattaa olla hyötyäkin. Joskus sinne menee kuuntelemaan toisia, muttei oikein tiedä, mihin se johtaa.
[0:56:08] Pontus Kihlman (juontaja): Tässä nyt podcastin nimen mukaisesti on verkostovoima näyttänyt voimansa. Sattumoisin tämän sarjan ensimmäisessä jaksossa oli nimenomaan Pictue mukana kertomassa omaa tarinaansa ja ekosysteeminäkökulmaa. Silloin ehkä ei oltu vielä näin pitkällä, kun nyt pääsit päivittämään tilannetta. Mutta terveisiä Ville Hyväriselle ja Pictuelle, jotka sattuman kautta sinun tarinassasi olivat. Jos mennään nyt niin, että katsot tulevaisuuteen ja yritetään summata ja katsotaan, mihin suuntaan kannattaisi katsoa viiden ja kymmenen vuoden näkymällä, mihin teemoihin ja ekosysteemeihin toivoisit, että suomalaiset Kira-toimijat suuntaavat EU-yhteistyössä seuraavina vuosina?
[0:57:06] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Saanko tähän heti heittää purkamisen, kiertotalouden ja rakennusosien uudelleenkäytön, joka on pitkä tie, mutta näen, että se varmasti tuottaa tulosta. Nimenomaan näin viime perjantaina meidän 25-vuotisjuhlaseminaarista Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän esityksen, missä kerrottiin tämänhetkisestä tilanteesta ilmastonmuutoksessa. Meidän täytyy varautua lämpöaaltoihin ja kaatosateisiin, joita on tulossa.
Meidän täytyy keksiä, miten poistamme hiiltä ilmakehästä, kun sinne tulee sitä kuitenkin liikaa ja siellä on jo nyt sitä liikaa. Näitä asioita varmaan tulee olemaan agendalla tulevaisuudessa. Minä ainakin näen niin. Sitten digitaalisuus. Digitaalisuus tulee mukaan vähän kaikkeen. Se on sellainen, että sitä hevosta nyt ennustaisin.
[0:58:12] Tuija Pakkanen (VTT): Tuosta olen samaa mieltä, ilmastonmuutokseen varautumisesta ja varautumisesta ylipäätänsä kriisitilanteisiin. Me Suomessa olemme tosi hyviä siinä jotenkin kummasti. Meillä on esimerkiksi erittäin laaja päästösuojeluverkosto ja sellainen osaaminen. Me ollaan vähän niinku luonteeltamme koko ajan vähän varautuneita. Mutta hyvä esimerkki siinä on myöskin, että miksi me suomalaisina voimme olla T-paita päällä talvella sisällä, kun missään muualla Keski-Euroopassa emme voi olla.
Koska me osaamme eristää rakennukset ja tiivistää ikkunat. Miksi tällaista asiaa ei saada vietyä muualle Eurooppaan? Lontoo tai Berliini kaipaisi täysin tällaista osaamista. Näen tässä potentiaalia. Me olemme oikeasti tosi varautuneita erilaisiin olosuhteisiin. Rinta rottingilla pitäisi käydä eurooppalaiseen keskustelupöytään tämän voimin.
[0:59:17] Pontus Kihlman (juontaja): Siinäs kuulitte rakentajat ja kiinteistönomistajat, että nyt vähän ylpeyttä ja meidän resilienssiosaamista ja sisua vientituotteena ulkomaille. Tämä on meidän visio.
[0:59:32] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Positiivisella mielellä.
[0:59:36] Pontus Kihlman (juontaja): Aika meni varmaan aika pitkäksi, yli tavoiteajan. Meillä oli paljon asiaa, mutta todella hyvää asiaa. Aika tosiaan on loppumassa ja keskustelut jatkuvat vielä seuraavissa jaksoissa ja varmaan meidänkin kesken verkostoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Toivottavasti tavataan kuulijoita niissä tulevaisuudessa myös. Haluaisin kiittää teitä keskustelijoita. Täällä oli siis Tuija Pakkanen VTT:ltä ja Ilkka Aaltio Green Net Finlandilta.
Kiitos teille molemmille. Todella kiinnostavaa kuunneltavaa.
[1:00:18] Tuija Pakkanen (VTT): Kiitos!
[1:00:18] Ilkka Aaltio (Green Net Finland): Kiitos Pontus.
[1:00:22] Pontus Kihlman (juontaja): Kiitos myös kuulijoille. Halusin kiittää myös teitä, että jaksoitte näin pitkään kuunnella. Tämä oli siis Verkostovoima-podcast, ja tästä toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sen on tuottanut tämän sarjan Vaikuttavat verkostot -hanke, joka edistää uusimaalaisten yritysten ja muiden alueen innovaatioekosysteemitoimijoiden verkostoitumista ja eurooppalaisen TKI-rahoituksen saantia ja näin tuottaa innovaatioita alueelle.
Meidän hanketta taas myös rahoittaa EU osarahoituksella. Jos nämä aiheet kiinnostavat enemmän teitä kuulijoita, löydätte tämän jakson aikana mainittuja lähteitä ja lisätietoja ja myös viittauksia tämän ohjelman tietojen noteseista. Käykää katsomassa linkkejä. Nimeni on Pontus Kihlman. Kiitos, kun kuuntelit ja kuulemiin taas ensi jaksossa.
Lähteet
Aaltio I., Raimovaara M., Ma Z., Wanjala P. Raikaa M, Törmä S., Leinonen M., Peng Y., Kemppinen A. & Laitala A. 2025. Digipurku – Digitaaliset ratkaisut rakennusten purkamisessa -hanke -loppuraportti (pdf). Green Net Finland ry.
Built4People. n.d. About Built4People. Haettu 22.9.2026.
ECTP. n.d. About Us. Haettu 22.9.2026.
Euroopan Unioni. n.d.-a Horizon Europe, Cluster 5: Climate, Energy and Mobility. Haettu 22.9.2026.
Euroopan Unioni. 2026. Tekoälyyn liittyvän innovoinnin ekosysteemi Euroopassa. Päivitetty 27.7.2026. Haettu 22.9.2026.
Euroopan Unioni. 2026. Sectorial AI Testing and Experimentation Facilities under the Digital Europe Programme. Päivitetty 22.9.2026. Haettu 22.9.2026.
Euroopan Unioni. 2025. European Digital Innovation Hubs. Päivitetty 19.12.2025. Haettu 22.9.2026.
Green Net Finland ry. n.d. About us – Green Net Finland. Haettu 22.9.2026.
Teknologian tutkimuskeskus VTT n.d. VTT’s built environment and mobility infrastructure. Haettu 23.9.2026.
Teknologian tutkimuskeskus VTT 2025. Pop-up café transforms into a mini-office – Circular economy demo house invites construction companies to explore and experiment. Julkaistu 24.1.2025. Haettu 23.9.2026.
Työ- ja Elinkeinoministeriö. n.d. EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka. Haettu 22.9.2026.
Podast-jakso on tuotettu osana Vaikuttavat verkostot -yhdessä kestävää eurooppalaista TKI-yhteistyötä -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Podcastissa esiintyvät
-
Pontus Kihlman
Asiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluPontus työskentelee Metropolian Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymässä rakennetun ympäristön asiantuntijana.
Tutustu tekijään -
Ilkka Aaltio
Toiminnanjohtaja, Green Net Finland ryIlkka toimii toiminnanjohtajana Green Net Finland – verkostossa, joka on cleantechia ja ympäristövastuullisia teknologioita kehittävä ja hankkeita toteuttava aktiivinen organisaatioiden jäsenverkosto Suomessa.
Tutustu tekijään -
Tuija Pakkanen
Portfolio Lead, Kiertotalous ja uudet liiketoimintaratkaisut, VTTTuija työskentelee VTT:llä kiertotalouden ja uusien liiketoimintaratkaisuiden portfolion vetäjänä "Regenerative Living and Transport" -tutkimusalueella.
Tutustu tekijään
