Suomessa vallitseva hoitajapula ja sen ratkaisuehdotukset koulutuksen keinoin on esitetty kansallisissa strategisissa linjauksissa (STM 2023, 21–26). Kansainvälistymistä tukemalla voidaan saada ratkaisuja vallitsevaan osaajapulaan ja ulkomaalaistaustaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän on arvioitu kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto 2021, 32). Hoitajapula (ICN 2021, 2) ja kansainvälistyminen (OECD 2019, 9) eivät koske vain Suomea, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen trendi.
Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat tulevat kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisista taustoista. Kielellisellä ja kulttuurisella moninaisuudella (culturally and linguistically diverse, CALD) voidaan tarkoittaa monenlaista moninaisuutta, kuten erilaista kieli- ja kulttuuritaustaa suhteessa maan enemmistöväestöön (Pham ym. 2021, 17). Tässä artikkelissa kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisilla (CALD) opiskelijoilla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaisia hoitotyön opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Artikkeli tarkastelee, miten CALD-opiskelijoiden työelämäintegraatiota voidaan edistää hoitotyön opetuksessa opiskelijoiden voimaantumista tukemalla. CALD-opiskelijoiden työelämäintegraatioon tulisi hakea erilaisia ratkaisuja hoitoalan veto- ja pitovoiman parantamiseksi.
Voimaantumisella oman elämän haltuunottoa
Voimaantuminen on monitulkintainen ja abstrakti käsite. Voimaantumista voidaan tarkastella organisatorisista, psykologisista, sosiaaliteoreettisista sekä näitä yhdistävistä näkökulmista. Esimerkiksi kriittisen sosiaaliteoreettisen näkökulman mukaan voimaantuneet yksilöt kykenevät itsereflektioon ja toimimaan itsenäisesti. (Kennedy, Hardiker & Staniland 2015, 488–491.) Voimaantuminen voidaan nähdä sosiaalisena prosessina, joka auttaa ihmistä tunnistamaan ja parantamaan kykyjään tarpeisiinsa vastaamiseksi ja ongelmiensa ratkaisemiseksi (Gibson 1991, 359).
Tutkimuksia hoitotyön opiskelijoiden voimaantumisesta on todettu olevan vähän saatavilla (Visiers-Jiménez ym. 2022, 2). Tutkimuksissa hoitotyön opiskelijoiden voimaantumisen prosessi on myös jäänyt epäselväksi (Kennedy ym. 2015, 487). Hoitotyön opiskelijat tunsivat itsensä voimaantuneiksi, kun he kokivat tulevansa arvostetuiksi oppijoina, työyhteisön jäseninä ja ihmisinä. Tämä edellytti opiskelijan oppimistarpeiden tunnistamista ja oppimiskokemusten edistämistä. Opiskelijan tuli myös tuntea kuuluvansa työyhteisöön ja olevansa ihmisenä kunnioitettu. (Bradbury-Jones, Sambrook & Irvine 2011, 369–371.) Hoitotyön opiskelijoiden voimaantumisen edistäminen on tärkeää, sillä itsensä voimaantuneiksi kokevilla opiskelijoilla oli parempi opintomenestys, itsearvioitu osaaminen ja he halusivat todennäköisemmin jäädä hoitoalalle (Visiers-Jiménez ym. 2022, 5–8).
Viime vuosina on julkaistu useita suomalaisten CALD-opiskelijoiden työelämäintegraatioon kohdistuvia tutkimuksia (mm. Martikainen ym. 2024; Ropponen ym. 2023). CALD-opiskelijoita koskevassa kirjallisuudessa mainitaan usein kielitaitovaatimukset tai kielen oppiminen osana työelämäintegraatiota. Opiskelijoiden vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen saattavat kuitenkin jäädä yleisessä keskustelussa vähemmälle huomiolle tai ne eivät ole tutkimusten ensisijaisena kiinnostuksen kohteena. CALD-opiskelijoiden vahvuuksia tulisi aktiivisesti tunnistaa ja tukea, jotta he eivät koe olevansa passiivisessa roolissa ammattiuraansa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Hoitotyön opettaja opiskelijan voimaantumisen tukijana
CALD-opiskelijoiden työelämäintegraatio hoitoalalle tapahtuu pääsääntöisesti kliinisissä harjoitteluissa. CALD-opiskelijoiden harjoittelukokemukset vaihtelevat opintojen vaiheen ja kielitaitotason mukaan. Osa CALD-opiskelijoita on kokenut syrjintää ja haasteita harjoittelupaikkojen saamisessa (Ropponen ym. 2023, 4). CALD-opiskelijat tarvitsevat usein myös oppilaitosten ja työelämänkumppanien tukea kielenoppimiseen (Ropponen ym. 2023, 3; Vartiainen & Repo Jamal 2024, 15–19).
CALD-opiskelijan harjoittelua ohjaava hoitotyön opettaja pääsee seuraamaan opiskelijan kehittymistä ja tunnistamaan alueita, joissa opiskelijan voimaantumista voidaan tukea. CALD-opiskelijoiden voimaantumista voidaan tukea harjoitteluissa yksilöllisellä ohjauksella sekä kiinnittämällä huomiota opiskelijan vahvuuksiin ja aktiiviseen toimijuuteen. CALD-opiskelijoiden mukaan oppiminen oli parempaa, mikäli heidän autonomiaansa kielenkäyttäjinä tuettiin rohkaisemalla ja kannustamalla (Ropponen ym. 2023, 3). Sen sijaan epäluottamus CALD-opiskelijoiden motivaatiota ja oppimista kohtaan sekä kunnioituksen puute heikensivät oppimista harjoitteluissa (Mikkonen ym. 2016, 181–183). CALD-opiskelijat pystyivät vaikuttamaan tilanteeseensa harjoittelupaikoilla ottamalla vastuuta oppimisestaan sekä kehittämällä haastavien asioiden käsittelyyn selviytymiskeinoja (Mikkonen ym. 2016, 181).
Harjoitteluissa mahdollisesti ilmeneviä kielitaidon haasteita ei tule sivuuttaa tai vähätellä, mutta CALD-opiskelijoiden pystyvyyden tunnetta kielenkäyttäjinä tulisi vahvistaa ja pyrkiä ohjaamaan heitä ottamaan vastuuta kielitaitonsa kehittymisestä. Harjoitteluissa käytettävä kielisopimus (Kielibuusti 2023; Vartiainen & Repo Jamal 2024, 15) mahdollistaa opiskelijan kielitaidon reflektoinnin ja tarvittaessa yhteistyötä voidaan tehdä suomen kielen opettajan kanssa. Hoitotyön opettajan tulisi olla aidosti kiinnostunut opiskelijan kielitaidon kehittymisestä ja tuoda esille myös vuorovaikutuksen vahvuuksia, sillä huomio saattaa herkästi kiinnittyä ainoastaan kehittymiskohteisiin. Myönteisessä ilmapiirissä toteutuvan reflektoinnin on todettu edistävän CALD-opiskelijoiden oppimista kliinisissä harjoitteluissa (Mikkonen ym. 2016, 177).
Harjoittelussa tulisi myös kiinnittää huomiota CALD-opiskelijoiden urapolun tukemiseen ja nähdä se opiskelijalle mielekkäänä jatkumona aina työelämään valmistumiseen saakka. Urapolkusuunnittelu osana harjoitteluprosessia on tärkeä nostaa esille, sillä kirjallisuuden mukaan osa CALD-opiskelijoista koki urapolkunsa olevan ennalta määritelty ikääntyneiden hoitotyöhön, eivätkä he uskaltaneet tavoitella kiinnostustensa mukaista uraa (Ropponen ym. 2023, 4). Harjoittelua ohjaava opettaja voi tukea urasuunnittelua kysymällä urahaaveista ja tekemällä yhteistyötä opiskelijan uraohjaajan kanssa.
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus haastaa hoitotyön opettajan kehittämään ammattitaitoaan
CALD-opiskelijat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan persoonia, jotka tulisi nähdä yksilöllisesti muunkin kuin kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kautta. CALD-opiskelijoita koskevassa keskustelussa vaarana onkin yleistävien asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen. Kirjallisuuden mukaan CALD-opiskelijoiden vahvuuksia on todettu olevan empaattisuus, muiden kunnioittaminen ja hyvät kommunikointitaidot kehittyvästä kielitaidosta huolimatta (Juntunen ym. 2024, 5–6). CALD-opiskelijoiden on todettu myös olevan erittäin motivoituneita ja sinnikkäitä opinnoissaan (Juntunen ym. 2024, 5–6; Vartiainen & Repo Jamal 2024, 16). Usealla on laaja koulutustausta, mutta kokemattomuus suomalaisesta koulutusjärjestelmästä voi aiheuttaa opinnoissa haasteita (Juntunen ym. 2024, 5). Koulutusjärjestelmän tuntemattomuus voi näyttäytyä opettajalle opiskelijan itseohjautuvuuden puutteena, vaikka opiskelijalla muuten olisikin riittävät taidot toimia.
Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisten tilanteiden huomioiminen nousevat opiskelijaohjauksen avaintekijöiksi. Hoitotyön opettajan tulisi jatkuvasti kehittää kieli- ja kulttuuritietoista osaamistaan ja oppilaitosten integraatiokäytäntöjä CALD-opiskelijoiden tukemiseksi (Matinlompolo ym. 2024, 7–9). On myös tärkeää tiedostaa, että CALD-opiskelijoiden ja hoitotyön opettajien näkemykset saattavat poiketa toisistaan. Kirjallisuuden mukaan opettajat kokivat CALD-opiskelijoiden kielitaidon olevan opintojen suurin haaste, kun taas opiskelijat kokivat haasteellisimpina suhteet opettajiin ja opiskelijatovereihin. (Fuller & Mott-Smith 2017, 392.)
Kieli- ja kulttuuritietoisen lähestymistavan lisäksi olisikin myös tärkeää pohtia CALD-opiskelijan kokemusta kohdatuksi tulemisesta. Myönteisen oppimisympäristön luominen nousee useissa tutkimuksissa keskeiseksi CALD-opiskelijoiden oppimista edistäväksi asiaksi (Juntunen ym. 2024, 4; Mikkonen ym. 2016, 177; Ropponen ym. 2023, 3). CALD-opiskelijoiden vahvuuksien huomioiminen pelkkiin haasteisiin keskittymisen sijaan on voimavaralähtöistä ajattelua. Voimaannuttavat ja myönteiset kokemukset voivat olla opiskelijalle merkityksellisiä suunnannäyttäjiä työelämään integroiduttaessa. Opettajat ja oppilaitokset ovat vastuullisessa asemassa CALD-opiskelijoiden tulevaisuuden rakentajina, mutta myös opiskelijoiden omia vaikutusmahdollisuuksia ja voimaantumisen kokemuksia tulisi tarkastella enemmän.
Lähteet
Bradbury-Jones, C., Sambrook, S. & Irvine, F. 2011. Empowerment and being valued: a phenomenological study of nursing students’ experiences of clinical practice. Nurse Education Today 31(4), 368–372. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2010.07.008
Fuller, B.L. & Mott-Smith, J.A. 2017. Issues Influencing Success: Comparing the Perspectives of Nurse Educators and Diverse Nursing Students. Journal of Nursing Education 56(7), 389-396. https://doi.org/10.3928/01484834-20170619-02
Gibson, C.H. 1991. A concept analysis of empowerment. Journal of Advanced Nursing 16, 354-361. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.1991.tb01660.x
ICN (International Council of Nurses) 2021. The Global Nursing shortage and Nurse Retention. Geneve: ICN, 1–5. Haettu 24.2.2025. https://www.icn.ch/sites/default/files/2023-04/ICN%20Policy%20Brief_Nurse%20Shortage%20and%20Retention.pdf
Juntunen, M.-M., Suleiman, K., Oikarainen, A., Koskenranta, M., Kuivila, H., Ropponen, P. & Mikkonen, K. 2024. The experiences and perceptions of nurse educators of culturally and linguistically diverse nursing students’ competence development – Qualitative study. Nurse Education Today 135, 1–8. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106100
Kielibuusti 29.5.2023. Kielituetussa harjoittelussa tehdään kielisopimus. Päivitetty 19.12.2024. Haettu 24.2.2025. https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/tyoharjoittelun-ohjaus/kielituetussa-tyoharjoittelussa-tehdaan-kielisopimus
Kennedy, S., Hardiker, N. & Staniland, K. 2015. Empowerment an essential ingredient in the clinical environment: A review of the literature. Nurse Education Today 35, 487–492. http://dx.doi.org/10.1016/j.nedt.2014.11.014
Martikainen, R.-M., Kuivila, H.-M., Koskenranta, M., Kamau, S., Oikarainen, A., Matinlompolo, N., Juntunen, J. & Mikkonen, K. 2024. Exploring the integration of culturally and linguistically diverse nurses and nursing students in healthcare: A cross-sectional study. Nurse Education in Practice 80, 1–10. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2024.104129
Matinlompolo, N., Mikkonen, K., Koskenranta, M., Kamau, S., Oikarainen, A., Martikainen, R., Juntunen, J. & Kuivila, H.-M. 2024. Exploring educator perceptions and profiles in supporting culturally and linguistically diverse students integration in healthcare work environments – A cross-sectional study. Nurse Education Today 143, 1–11. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106344
Mikkonen, K., Elo, S., Kuivila, H., Tuomikoski, A.-M. & Kääriäinen, M. 2016. Culturally and linguistically diverse healthcare students’ experiences of learning in a clinical environment: A systematic review of qualitative studies. International Journal of Nursing Studies 54, 173-187. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2015.06.004
OECD 2019. Recent Trends in International Migration of Doctors, Nurses and Medical Students. Paris: OECD Publishing, 1–139. Haettu 24.2.2025. https://doi.org/10.1787/5571ef48-en
Pham, T.T.L., Berecki-Gisolf, J., Clapperton, A., O’Brien, K.S., Liu, S. & Gibson, K. 2021. Definitions of Culturally and Linguistically Diverse (CALD): A Literature Review of Epidemiological Research in Australia. IJERPH 18(2), 737, 1–23. https://doi.org/10.3390/ijerph18020737
Ropponen, P., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Isakov, T., Tomietto, M. & Mikkonen, K. 2023. Culturally and linguistically diverse nursing students’ experiences of integration into the working environment: A qualitative study. Nurse Education Today 120, 1–6. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105654
STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) 2023. Tiekartta 2022–2027. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 21–26. Haettu 24.2.2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7178-3
Valtioneuvosto 2021. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24. Helsinki: Valtioneuvosto, 32. Haettu 24.2.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162995/VN_2021_24.pdf
Vartiainen, P. & Repo Jamal, H. 2024. Kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden ja harjoittelun ohjaajien kokemuksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ohjaamisesta ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö 22(1), 12–20.
Visiers-Jiménez, L., Kuokkanen, L., Leino-Kilpi, H., Löyttyniemi, E., Turjamaa, R., Brugnolli, A., Gaspar, F., Nemcová, J., Palese, A., Rua, M., Zelenikova, R. & Kajander-Unkuri, S. 2022. Graduating Nursing Students’ Empowerment and Related Factors: Comparative Study in Six European Countries. Healthcare (Basel) 19;10(5), 1–13. https://doi.org/10.3390/healthcare10050754
Kirjoittaja
-
Jenna Kukkonen
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluJenna Kukkonen toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa.
Tutustu tekijään
