Sosiaali- ja terveysalan suurimpia haasteita ovat tällä hetkellä työvoiman saatavuus ja työntekijöiden pysyvyys alalla. Erityisesti ikääntyneiden palveluissa työvoimapula on ollut merkittävää, myös henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen ovat nousseet esiin huolenaiheina. Koulutuksen näkökulmasta haasteena on ollut, että motivoituneiden hakijoiden määrä on jäänyt harmillisen pieneksi. Siksi on entistä tärkeämpää rakentaa opetussuunnitelma, joka ei ainoastaan vastaa alan osaamistarpeisiin, vaan myös lisää tutkinnon houkuttelevuutta ja tukee opiskelijoiden motivaatiota jo opintojen alkuvaiheessa.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistettiin 2024 opetussuunnitelmaprosessi, jonka tavoitteena oli kehittää joustavia ja ketteriä ratkaisuja opiskelijoiden tarpeisiin. Tavoitteena oli rakentaa opetusjärjestelyjä, jotka innostavat ja motivoivat opiskelijoita entistä paremmin. Yksi prosessin keskeisistä lähtökohdista oli tuoda opetukseen ilmiölähtöistä oppimista, jossa ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat toimivat oppimisen lähtökohtina. Tämä ajattelutapa ohjasi myös geronomitutkinnon opetussuunnitelman uudistamista. Tavoitteenamme on kouluttaa rohkeita ja kehittämisorientoituneita geronomeja, jotka vastaavat ikääntyvän yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
Geronomitutkinnon opetussuunnitelman uudistamisessa panostettiin vahvasti osallistavuuteen. Työtä ohjasivat Metropolian pedagogiset linjaukset, jotka tarjosivat perustan opetuksen kehittämiselle ja suuntaviivat tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiselle.
Yhdessä kehittäen vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin
Yhteiskehittäminen nähtiin keskeisenä keinona luoda opetussuunnitelma, joka aidosti vastaa tulevaisuuden ikääntyneiden tarpeisiin. Ytimessä on ajatus siitä, että vain eri näkökulmia kuulemalla voidaan tehdä kehitystyötä, joka todella vastaa arjen muuttuviin haasteisiin ja eri toimijoiden tarpeisiin. (Harra, Kaipainen & Lintula 2023.) Opetussuunnitelma rikastuu eri näkökulmien huomioimisella. Siten on mahdollista muodostaa laaja ja monipuolinen ymmärrys alan tarpeista ja ajankohtaisista ilmiöistä.
Geronomien uusi opetussuunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien, tutkinnon lehtoreiden sekä tutkinnon työelämäneuvottelukunnan ja opiskelijoiden kanssa. Erityisen tärkeänä pidimme sitä, että mukana oli ammattilaisia ikäihmisten eri toimintaympäristöistä. Heitä kutsuttiin mukaan prosessin eri vaiheisiin ja vaikuttamismahdollisuuksia tarjottiin koko uudistustyön ajan.
Opetussuunnitelmatyössä yhdistyivät ilmiölähtöisyys, tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi, ikääntymiseen liittyvä ajankohtainen tutkimustieto sekä monialaiset mahdollisuudet. Uudistuksessa huomioitiin myös uudistetut valtakunnalliset geronomin kompetenssit (2024), Metropolian strategiset painopisteet (n.d.), Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n määrittelemät yhteiset kompetenssit sekä koko sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiset osaamistarpeet. Erityistä huomiota kiinnitettiin tulevaisuuden ennakointiin, jotta uusi opetussuunnitelma loisi vahvan ja joustavan pohjan opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle ja työllistymiselle muuttuvassa työelämässä.
Opetussuunnitelman eri elementit yhdistyivät toimivaksi kokonaisuudeksi yhteiskehittämisen prosessissa. Siinä hyödynnettiin useita menetelmiä, joilla rakennettiin yhteistä ymmärrystä ja tietopohjaa opetussuunnitelmalle, joka vastaisi tulevaisuuden tarpeisiin. Geronomitutkinnon vahvat verkostot ja lehtoreiden työote mahdollistivat yhteiskehittämisen. Tässä vuoden mittaisessa prosessissa oli useita limittäisiä vaiheita (ks. kuvio).
- Prosessi käynnistyi kyselyllä, jossa kartoitettiin osaamistarpeita työelämässä toimivilta geronomeilta.
- Työpajatyöskentely oli yhteiskehittämisen ytimessä. Työpajoja järjestettiin eri vaiheissa sekä työelämän edustajille, tutkinnon lehtoreille että opiskelijoille – erikseen ja yhdessä.
- Opetussuunnitelmaa täydennettiin kahdella kierroksella tutkinnon työelämän edustajista koostuvassa neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta sai etukäteen perehdyttäväksi kyselyn tulokset sekä lehtorien tekemät täydennykset. Neuvottelukunnan tapaamisissa on aina edustus myös tutkinnon henkilökunnasta.
- Toisessa vaiheessa järjestettiin työpajaa laajempi kehittämispäivä, johon osallistuivat tutkinnon henkilökunta ja opiskelijat.
- Osaamisalueen opetussuunnitelmatyöryhmä kokoontui läpi prosessin kuukausittain. Sen tavoitteena oli moniammatillisen näkökulman rakentaminen ja yhteisten linjojen löytäminen opetussuunnitelmatyöhön. Metropolian pedagogiikan kehittämisen verkosto Majakka sekä geronomitutkinnon opettajat osallistuivat yhteiseen kehitystyötön.
Osana laajempaa opetussuunnitelmauudistusta kaikille tutkinto-ohjelmille Metropoliassa lisättiin yhteisiä opintojaksoja. Sosiaali- ja terveysalalla käytiin aktiivista keskustelua alan yhteisistä osaamistarpeista, joiden pohjalta rakennettiin monialaisia opintokokonaisuuksia. Esimerkiksi geronomitutkinnon ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittavat yhdessä toimintaterapian ja sosiaalialan opiskelijoiden kanssa opintojakson Digitalisaatio sosiaali- ja terveysalalla.
Ilmiölähtöisyys osaksi opetussuunnitelmaa
Ilmiölähtöisessä oppimisessa tarkastellaan ilmiöitä niiden aidossa kontekstissa, omien kokemusten sekä eri tieteenalojen ja käsitteiden kautta. Se yhdistää mielekkäällä tavalla kokemuksellisuuden ja käsitteellisyyden, tarjoten kokonaisvaltaisen tavan lähestyä monimutkaisia asioita. (Tarnanen ym. 2020.) Ilmiölähtöinen oppiminen tuo opiskelijan lähemmäs todellisuuden monimuotoisuutta ja kompleksisuutta, auttaen häntä hahmottamaan muuttuvaa maailmaa ja rakentamaan ymmärrystä sen eri tasoista.
Tämä lähestymistapa on erityisen merkityksellinen sosiaali- ja terveysalalla, jossa ammattilaiset kohtaavat arjessaan yksilöllisiä ja moniulotteisia elämäntilanteita. Geronomin työssä tarvitaan kykyä yhdistää tietoa eri näkökulmista, ymmärtää ikääntymisen ilmiöitä laajasti ja toimia eettisesti sekä empaattisesti monimutkaisissa tilanteissa. Ilmiölähtöinen oppiminen tarjoaa tähän vahvan pohjan.
Ilmiölähtöisyys konkretisoituu geronomitutkinnon uudessa opetussuunnitelmassa selkeinä lukukausiteemoina, joihin myös harjoittelujaksot on kytketty. Aiemmin harjoittelut jäsentyivät ensisijaisesti toimintaympäristöjen mukaan, uudessa mallissa ne rakentuvat ajankohtaisten ilmiöiden ympärille. Esimerkkejä näistä ovat:
- kulttuurihyvinvointi vanhustyössä,
- muistiasiakkaan kohtaaminen sekä
- kotona asumisen tukeminen.
Opiskelija perehtyy ensin ilmiöön teoreettisesti ja sen jälkeen voi suunnata harjoitteluun itseään kiinnostavaan ympäristöön, jossa aihetta pääsee tarkastelemaan käytännön näkökulmasta. Tätä lähestymistapaa ovat toivoneet ja tukeneet niin työelämän edustajat, opiskelijat kuin alumnitkin. Se mahdollistaa entistä yksilöllisemmät opintopolut ja tukee opiskelijan työllistymistä omien vahvuuksien ja kiinnostusten mukaan.
Metropolian geronomitutkinnon osaaminen koostuu seuraavista osa-alueista:
- Kohtaaminen ja dialoginen vuorovaikutus: ihmisen kohtaaminen arvostavasti ja vuorovaikutusta rakentavasti.
- Gerontologinen asiantuntijuus: Ikääntymisen monipuolinen ymmärtäminen ja muistiasiantuntijuus.
- Asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi: Keskittyminen yksilöllisiin tarpeisiin, kulttuuriseen moninaisuuteen ja toimintakyvyn tukemiseen.
- Asiakasohjaus ja kotona asumisen tukeminen: Painotus ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja asiakasohjauksessa hyödyntäen digitalisaation ja teknologian mahdollisuuksia.
- Kehittämisosaaminen ja johtaminen: Monialainen yhteistyö, innovatiiviset palveluratkaisut käyttäjälähtöisyys huomioiden sekä johtamis- ja yrittäjyystaidot.
Opetussuunnitelmatyö yhteisenä oppimiskokemuksena
Opetussuunnitelmatyö on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka vaatii aikaa, yhteissuunnittelua ja jatkuvaa vuoropuhelua. Työskentelyprosessi on opettanut, että yhteisten linjauksien rakentaminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Näin voidaan ennakoida prosessin vaiheet ja aikatauluttaa ne realistisesti. Yhteisen ymmärryksen ja käsitteistön rakentaminen on aikaa vievää työtä. Suuressa organisaatiossa se voi olla erityisen haastavaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää ennakointia ja tilaa yhteiselle pohdinnalle.
Prosessin loppupuolella tunnistimme myös tekoälyn mahdollisuudet opetussuunnitelmatyössä. Hyödynsimme tekoälyä muun muassa opintojaksojen sisältöjen, tavoitteiden ja teemojen selkeyttämisessä. Tulevaisuudessa tekoälyllä voi olla entistä laajempi rooli opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Käyttöön otettu geronomitutkinnon ilmiölähtöinen opetussuunnitelma on osoittanut, kuinka tärkeää yhteistyö ja yhteiskehittäminen on. Monialainen vuoropuhelu on rikastanut koulutuksen sisältöjä ja syventänyt ymmärrystä siitä, millaista osaamista ikääntyneiden parissa työskenteleviltä ammattilaisilta tulevaisuudessa vaaditaan.
Uudessa opetussuunnitelmassa nämä osaamistarpeet on tuotu näkyviin jo opintojaksojen nimissä, jotta hakijat voivat selkeästi hahmottaa, millaista osaamista tutkinto tuottaa. Uskomme, että tämä selkeys, yhdessä ilmiölähtöisyyden ja monialaisuuden kanssa, lisää tutkinnon ja koko alan houkuttelevuutta – mikä on ratkaisevan tärkeää ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin vastaamisessa.
Lähteet
Metropolia Ammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset strategiakaudelle 2030 (n.d.). Metropolia Ammattikorkeakoulun verkkosivut. Haettu 15.11.2024.
Tarnanen, M. & Kostiainen, E. 2020. Ilmiölähtöinen oppiminen. Teoksessa Tarnanen M. & Kostiainen E. (toim.). Ilmiömäistä! Ilmiölähtöinen lähestymistapa uudistamassa opettajuutta ja oppimista, 7–19. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.
Harra, T., Kaipainen, A. & Lintula, L. (toim.) 2023. Käyttäjäystävällisen ikäteknologian aallonharjalle. Taito-sarja 123. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Geronomin kompetenssit 2024. Suomen Geronomiliitto ry. Helsinki. Haettu 15.11.2024.
Kirjoittajat
-
Johanna Holvikivi
Yliopettaja, Hyvinvoinnin tiimi 4Johanna Holvikivi toimii yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa opettaen johtamista ylemmissä amk-tutkinnoissa ja asiantuntijana Olo-Tila -hankkeessa.
Tutustu tekijään -
Anna Puustelli-Pitkänen
Lehtori, Hyvinvoinnin tiimi 4Anna Puustelli-Pitkänen toimii tutkintovastaavana ja lehtorina geronomitutkinnossa.
Tutustu tekijään -
Satu Vahaluoto
Lehtori, Hyvinvoinnin tiimi 4Satu Vahaluoto toimii lehtorina ja opetussuunnitelmavastaavana geronomitutkinnossa.
Tutustu tekijään