Rakennusalalla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä rakennukset vastaavat noin 40 prosentista Euroopan energiankulutuksesta ja kolmanneksesta hiilidioksidipäästöistä. Päästöjä syntyy rakennettuun ympäristöön liittyvän elinkaaren kaikissa vaiheissa, raaka-aineiden hankinnasta purkuun asti. (Häkkinen & Kuittinen 2020, 18.) Alalle kohdistuu paljon vaatimuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä EU:n taksonomia ja uudistettu Rakentamislaki määrittävät toimintaa ohjaavia reunaehtoja, kuten tiukempia vaatimuksia ympäristövaikutusten arviointiin, energiatehokkuuteen ja kestävien ratkaisujen käyttöön, minkä vuoksi alalla on siirryttävä kestävämpiin käytäntöihin ja toimintamalleihin. (European Commission 2025; Ympäristöministeriö 2025)
Kiertotalous ja digitalisaatio muutoksen ajureina
Kiertotalous nähdään keskeisenä ratkaisuna rakennusalan kestävyyshaasteisiin ja siitä odotetaan tulevaisuuden talousmallia, jonka avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luontokatoa sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalouden ydinajatus on, että tuotteet ja materiaalit hyödynnetään mahdollisimman pitkään niiden arvoa menettämättä. Rakennusalalla tämä tarkoittaa paitsi uudisrakentamisen resurssitehokkuutta myös olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä: mitä pidempään rakennus säilyttää arvonsa ja palvelee mahdollisimman suurta joukkoa ihmisiä, sitä paremmin kiertotalouden tavoitteet toteutuvat. (Saario 2025; HSY n.d.) Taloudellisesti kiertotalousmalli on kannattava, sillä sen tavoitteena on säilyttää rakennusmateriaalien ja -osien arvo mahdollisimman pitkään. Ne toimijat, jotka ottavat kiertotalouden periaatteet käyttöön ensimmäisinä, voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua. (Hughes & Korhonen 2021.)
© Marjaana Malkamäki, Metropolia
Kiertotalouden potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen ei tapahdu itsestään, vaan edellyttää merkittäviä muutoksia niin suunnitteluprosesseihin, lainsäädäntöön kuin rakennushankkeiden toteutustapoihin. Kiertotalouden toteuttamiseen tarvitaan myös uudenlaista tapaa tarkastella rakennuksia ja niiden elinkaarta; rakennusten käyttöiän pidentäminen kunnostamalla ja käyttötarkoitusten muuntaminen ovat keskeisiä keinoja vähentää rakennusjätettä ja säästää luonnonvaroja. Lisäksi muunneltavuuden ja purettavuuden huomioiva suunnittelu mahdollistaa rakennusosien uudelleenkäytön, mikä vahvistaa rakennusten roolia materiaalipankkeina (HSY n.d.).
Toinen rakennusalaa muokkaava ilmiö, digitalisaatio, on edennyt hitaasti verrattuna muihin toimialoihin, mutta sen vaikutukset ja mahdollisuudet ovat merkittäviä. Digitalisaatio tuo mukanaan tehokkuutta, parantaa tiedonkulkua ja optimoi rakennusprosesseja, samalla se asettaa alan toimijoille haasteita osaamisen ja asenteiden osalta (Stolton 2019; Rakennusteollisuus RT, 2020). Rakennusalalla jopa 70 prosenttia työntekijän ajasta voi mennä hukkaan esimerkiksi edellisten työvaiheiden tai materiaalien odotteluun, informaation etsimiseen tai asioiden selvittelyyn. Tehokkaammilla johtamisjärjestelmillä ja digitaalisten työkalujen avulla on mahdollista ennakoida ongelmia ja ratkaista ne ajoissa, mikä vähentää yllättäviä lisäkustannuksia ja viivästymisiä sekä parantaa rakennusprojektien sujuvuutta. (Aalto-yliopisto 2018.) Rakennusalan digitalisaatio tarjoaa myös uusia liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuuksia.
Uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotto edellyttää alan toimijoilta valmiutta muuttaa perinteisiä toimintatapoja. Monet urakoitsijat ja työnjohtajat kokevat digitaaliset työkalut monimutkaisiksi ja pelkäävät niiden tuovan ylimääräistä byrokratiaa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun rakennusalan digikyvykkyystutkimusten mukaan teknologioiden käyttöönotto voi olla helpompaa kuin alalla on yleisesti oletettu (Aatsalo 2023).
Taloudellisesta tehokkuudesta kohti ekologista kestävyyttä
Hitaasti käynnistynyt paradigman muutos perinteisestä taloudellisen voiton maksimoinnista ekologisen kestävyyden ja materiaalien arvostamiseen on osin muuttuvan lainsäädännön ja uusien säädösten vauhdittama. Esimerkiksi purkutyössä digiosaamista ei ole juuri kehitetty, koska painopiste on ollut nopeudessa ja kustannustehokkuudessa – ei materiaalien uudelleenkäytössä. Kuitenkin ajattelutavan muutos, jossa purettava rakennus nähdään arvokkaana resurssina eikä jätteenä, tuo mukanaan uudenlaista merkityksellisyyttä sekä työn tekemiseen että liiketoimintaan (Raikaa 2025).
Vaikka pääkaupunkiseudulla digitalisaatio on osin juurtunut osaksi prosesseja, erityisesti pienemmissä kunnissa kehitystä hidastavat osaamisvajeet, investointikustannukset ja epävarmuus oikeista ratkaisuista. (Raikaa 2025.) Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman strategista päätöstä – digitalisaation ja kestävyyden tulee kytkeytyä suoraan yrityksen liiketoimintaan. Esteinä ovat usein siiloutunut ajattelu, muutosvastarinta ja johtotason epäluulo digiratkaisuja kohtaan. Koko alan tehokkuuden ja ekologisen kestävyyden parantamiseksi tarvitaan kunnianhimoa, muiden alojen esimerkkien hyödyntämistä ja ennen kaikkea joustavaa, käytännönläheistä koulutusta. (Smeds 2025.)
Osaamisen kehittämisen mahdollistajat ja esteet
Suomessa rakennusalalla osaamisen taso vaihtelee suuresti niin alueellisesti kuin sukupolvien välillä. Erityisesti digitaalisessa osaamisessa on puutteita – sitä tarvitaan enemmän etenkin rakennusten ylläpidossa ja purkamisessa. (Raikaa 2025.) Kiertotalouden edistäminen vaatii uutta osaamista. Rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttää teknistä ymmärrystä materiaalien kunnosta ja soveltuvuudesta, sekä kykyä asettaa niille raja-arvot. Myös koko suunnitteluprosessi on ajateltava uudelleen, kun lähtökohtana on olemassa olevan materiaalin uudelleen käyttäminen. Alalle tarvitaan käytännön osaajia, jotka osaavat purkaa rakenteita ehjinä ja kunnostaa osia uudelleenkäyttöön. Jotta kiertotalous olisi liiketoiminnallisesti kannattavaa, täytyy kehittää toimintamalleja ja luoda tarvittavat edellytykset toteutukselle. (Syväjärvi 2025.)
Rakennusalalle tarvitaan myös ymmärrystä ekologisesta kestävyydestä, jotta osataan osoittaa mitä hyötyjä voidaan saavuttaa hiilijalanjälkeä pienentämällä ja luonnonvaroja säästämällä. Aiemmin hankintoja on ohjannut automaattisesti hinta, mikä näkyy edelleen asenteissa ja ajattelumalleissa. Yhä enemmän EU-taksonomian myötä myös rakentamisen ympäristövaikutukset on huomioitava. (Syväjärvi 2025.) Osaamista tarvitaan alaan kohdistuvien lakien ja säädösten ymmärtämiseen. (Miinin 2025).
Rakennusala on hyvin perinteinen ala, jolla digiosaaminen vaihtelee suuresti. Vaikka uusia diigtyökaluja on tarjolla ja ne ovat usein käyttäjäystävällisiä, niiden käyttöönottoa hidastavat alan sirpaleisuus ja paikallisuus. Rakennusalalle tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä rakentamisen käytännöistä ja digitalisaation mahdollisuuksista. Alan tehokkuus ei ole parantunut merkittävästi digitalisaation edetessä, joten tulisi kehittää myös johtamiskoulutusta ja rakennustyyppien tuntemusta. (Smeds 2025.)
© Marjaana Malkamäki, Metropolia
Koulutuksen merkitys rakennusalan osaamisen kehittämisessä
Rakennusalan osaamisen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän välillä. Korkeakoulut tulisi tarjota kursseja ja täydennyskoulutuspaketteja, jotka avaavat rakennusalaa monesta eri näkökulmasta. Jotta koulutuksilla olisi todellista vaikuttavuutta, niiden sisällöt ja ajankohta olisi voitava yhdistää joustavasti työelämän arkeen, ja koulutustarjonnan tulisi olla helposti löydettävissä ja saavutettavissa eri toimijoille (Syväjärvi 2025).
Yksi keskeinen haaste on, ettei ammattikorkeakoulujen roolia jatkuvassa oppimisessa aina tunnisteta, vaan yritykset kääntyvät usein täydennyskoulutuslaitosten puoleen. Koulutustarjonta tulisi tuoda esiin selkeästi ja näkyvästi, jotta yritykset tietävät, mitä on tarjolla ja miten koulutus voi vastata heidän tarpeisiinsa. Haasteita tuo myös se, että täydennyskoulutuksessa osallistujien osaaminen voi vaihdella suuresti, ja yritysten näkökulmasta koulutuksen tulee tuottaa suoraa hyötyä liiketoiminnalle. Koska koulutus vaatii sekä rahallista panostusta että työaikaa, sen sisällön on oltava tarkasti kohdennettua ja korkeatasoista. (Raikaa 2025.)
Suomessa rakennusalan tutkintokoulutusta tulisi myös uudistaa vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Tällä hetkellä tutkintojen ja kurssien kehittäminen jää pitkälti yksittäisten opettajien vastuulle, koska opetukseen ei ole riittävästi resursoitu kehitysaikaa. Tämä hidastaa tarpeellista muutosta. Erilaisen osaamisen edistämisessä on tärkeää, että tarvittava osaaminen sisällytetään osaksi opetusta jo koulutuksen alkuvaiheista lähtien. Pelkkä yksittäinen kurssi ei riitä – digitaalisuuden ja kiertotalouden edistämisen tulisi kulkea mukana koko koulutusprosessin ajan. (Raikaa 2025.)
Lähteet
Aalto-yliopisto. 2018. Digitalisaatio tuo rakennusalalle tuottavuutta ja laatua. Uutinen 6.6.2018. Aalto-yliopiston verkkosivu (aalto.fi). Haettu 2.4.2025. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/digitalisaatio-tuo-rakennusalalle-tuottavuutta-ja-laatua
Aatsalo, J. 2023. Tutkimus: Asenteet digitalisaatiota kohtaan yllättivät rakennusalalla. Uutinen 31.10.2023. Rakennuslehti. Haettu 2.4.2025. https://www.rakennuslehti.fi/2023/10/tutkimus-asenteet-digitalisaatiota-kohtaan-yllattivat-rakennusalalla/
European Commission. 2025 EU taxonomy for sustainable activities. Haettu 28.4.2025. https://finance.ec.europa.eu/sustainable-finance/tools-and-standards/eu-taxonomy-sustainable-activities_en
HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), n.d. Rakentamisen kiertotalous. Haettu 2.4.2025. https://www.hsy.fi/ymparistotieto/kiertotalous/rakentamisen-kiertotalous/
Hughes, M. & Korhonen, R. 2021. Mikä yhdistää menestyviä kiertotalousratkaisuja? Julkaistu 7.4.2021. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Viitattu 2.4.2025. Saatavilla https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-yhdistaa-menestyvia-kiertotalousratkaisuja/
Häkkinen, T. & Kuittinen, M. 2020. Kohti vähähiilistä rakentamista. Opas arviointiin ja suunnitteluun. Helsinki: Rakennustieto Oy.
Malkamaki, M. 2022. Haettu 11.5.2025.
Marjaana_Malkamaki_KEKSI_Metropolia_tutkinnot2022-0560.jpg. https://mediapankki.metropolia.fi/sharing/product/7c98d27f6dd631d5
Malkamaki, M. 2022.
Marjaana_Malkamaki_KEKSI_Metropolia_tutkinnot2022-0627.jpg. Haettu 11.5.2025. https://mediapankki.metropolia.fi/sharing/file/0dbcdb489fd0a97e/Marjaana_Malkamaki_KEKSI_Metropolia_tutkinnot2022-0627.jpg
Metropolia. n.d. _86K6779xxx.jpg. Haettu 11.5.2025. https://mediapankki.metropolia.fi/sharing/product/25641a8c21978bf0
Miinin, H. 2025. Projektipäällikkö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haastattelu 20.2.2025
Raikaa, M. Tuntiopettaja. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haastattelu 28.2.2025
Rakennusteollisuus RT ry. 2020. Rakennusalalla kasvuhakuiset yritykset panostavat digitalisaatioon. 2020. Haettu 2.4.2025. https://rt.fi/tiedotteet-ja-uutiset/2020/06/rakennusalalla-kasvuhakuiset-yritykset-panostavat-digitalisaatioon/
Saario, M. 2025. Mitä kiertotalous tarkoittaa? Sweco. 2020. Haettu 2.4.2025. https://www.sweco.fi/blog/mita-kiertotalous-tarkoittaa/
Smeds, O. 2025. Account Executive. Sitedrive Oy. Haastattelu 25.2.2025
Stolton, S. 2019. Construction: The least digitized sector in Europe. Manifesto Report. Digitising The EU’s Construction Industry. Euractiv. Viitattu 2.4.2025. Saatavilla https://www.euractiv.com/wp-content/uploads/sites/4/special-report/EURACTIV-Manifesto-Report-Digitising-the-EUs-construction-industry.pdf
Syväjärvi, E. 2025. Circular Economy Specialist. Spolia Design Oy. Haastattelu 12.2.2025
Ympäristöministeriö. 2025. Rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista ja edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Haettu 2.4.2025. https://ym.fi/rakentamislaki
Kirjoittaja
-
Karolina Toivettula
Hankekoordinaattori, Metropolia AmmattikorkeakouluKarolina Toivettula työskentelee Metropolian TKI- ja projektipalveluissa hankekoordinaattorina Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä -hankkeessa.
Tutustu tekijään