Ratkaisun lähtökohtana ei tule olla ongelmalähtöisyys, vaan ajatus siitä, että valtaosalla pitkäaikaistyöttömistä on kykyä ja halua töihin. Jokaisen ihmisen tarina työttömyyden takana on erilainen, johtuen esimerkiksi elämäntilanteesta, toimintarajoitteista, työhistoriasta, koulutustaustasta tai työmarkkinoista. Tämän vuoksi myös ratkaisu töihin pääsemiseen on yksilöllinen, ja se tulee ottaa palveluratkaisuissa huomioon.
Tässä artikkelissa kerromme Helsingin työllisyyspalveluissa kokeiltavasta palvelumallista, joka mahdollistaa pitkäaikaistyöttömälle yksilöllisen ja tarvelähtöisen tuen sekä mahdollisimman nopean pääsemisen työelämään. Ideana on aktiivinen työnhaku ja työllistyminen jo palvelun alkuvaiheessa, jonka jälkeen palvelun tuki sekä työttömälle että myös työnantajalle vielä jatkuu työuran onnistumiseksi. Näin työllistymisen esteenä aikaisemmin olleita asioita voidaan työstää yhdessä työnantajan, työntekijän ja työllisyyspalveluiden kesken ja muotoilla kaikille soveltuvat ratkaisut.
Palvelun kolme keskeistä elementtiä ovat IPS-työhönvalmennus, työllistymistä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työnantajille suunnatut palvelut. Käytännössä näitä elementtejä toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä hyödyntäen niitä palvelun osia, joista kukin asiakas omassa tilanteessaan hyötyy. Vastaavasti jätetään tekemättä asiat, jotka eivät edistä asiakkaan tilannetta. Palvelun tarjoamiseen osallistuu monet eri ammattilaiset yli ammattikuntien, työyksikköjen ja organisaatioiden rajojen, ja jokainen asiakas kulkee omanlaisensa palvelupolun.
IPS-työhönvalmennus on tukena ennen ja jälkeen työllistymisen
Pitkäaikaistyötön asiakas saa oman IPS-työhönvalmentajan, jonka kanssa hän käy läpi omaa elämäntilannettaan ja työllistymisen tavoitteitaan. Valmennuksessa lähdetään heti aktiiviseen työn etsintään ja työnantajakontaktointiin – ja valmennus rajataan kohdennetusti kyseiseen työtehtävään. Tästä tulee IPS-mallin nimi “Sijoita ja valmenna”. Eli ensin “sijoitetaan” töihin ja sitten valmennetaan.
IPS-sijoita ja valmenna -työhönvalmennusmenetelmä on kansainvälisesti tutkittu, laatukriteereihin perustuva menetelmä, jonka on todettu edistävän tehokkaasti mielenterveystoipujien työelämään siirtymistä. Nyt tätä IPS-työhönvalmennusmenetelmää testataan työllisyyspalveluiden yli 12 kuukautta työttömänä olleiden työnhakijoiden kanssa. Usein pitkittyneen työttömyyden taustalla on sellaisia asioita, joiden selvittämiseen asiakkaat tarvitsevat yksilöllistä tukea ja palvelupolkua.
Työllistymistä tukevat sote-palvelut voivat olla ratkaiseva tekijä työllistymiseen
Usein työllistymisen esteenä on terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä syitä, joissa asiakasta auttaisivat työllistymistä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Nyt kokeiltavassa palvelumallissa nämä palvelut on integroitu kiinteäksi osaksi asiakkaan valmennussuhdetta. Ne otetaan käyttöön silloin, kun asiakkaan todetaan näitä tarvitsevan. Näin mahdollistuu asiakkaan yksilöllinen, tarpeeseen perustuva kokonaisvaltainen tuki. Asiakkaan on helppo siirtyä valmennustapaamisten ja sote-palveluiden välillä ja myös hänen tietonsa siirtyvät tarvittavin osin ja tietoturvallisesti ammattilaisten välillä.
Asiakkaalla on mahdollisuus päästä terveystarkastukseen, fyysisen työkyvyn arviointiin, toimintaterapiaan sekä sosiaaliohjaukseen. Helsingin työllisyyspalvelut toteuttaa tätä uutta kokeilua yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, ja sote-palvelut tuotetaankin HyMy-kylässä, joka on yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Metropolia Ammattikorkeakoulun oppimisympäristö Myllypuron kampuksella Helsingissä. Lisäksi yhteistyötä tehdään Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, ja tarvittaessa asiakas ohjataan perusterveydenhuoltoon tai sosiaaliseen kuntoutukseen.
Työnantajayhteistyö edistää oikeiden ihmisten kohtaamista
Oman tilanteen kartoittaminen ja edistäminen valmennuksessa ja sote-palveluissa vie asiakasta eteenpäin, mutta työpaikka syntyy vasta, kun työn tarve ja työtä osaava tekijä kohtaavat – ihminen pääsee töihin.
Perinteisessä työvalmennuksessa valmennetaan henkilöä työnhakuun, mutta palvelu ei sisällä työnantajayhteistyötä. IPS-työhönvalmennuksen erityisyys on juuri siinä, että valmennussuhde ei pääty pitkän työttömyyden jälkeen työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen, vaan tukea voidaan tarvittaessa jatkaa myös sen jälkeen – niin työntekijälle kuin uudelle työnantajallekin.
IPS-työhönvalmentajat tekevät aktiivista työnantajakontaktointia. He tuntevat sekä asiakkaiden että työnantajien tilanteen ja voivat siten edistää oikean osaajan ja työtehtävän yhdistämistä. Työllistymisen esteenä ei useinkaan ole osaamisen puute, vaan kohtaanto-ongelma: työnantajan tarve ja työtä etsivän taidot eivät jostain syystä kohtaa.
Tarkoituksena on myös ketteröittää rekrytointiprosessia, tuoda esiin piilotyöpaikkoja ja mahdollistaa paremmin osatyö- tai täsmätyökykyisen henkilön työllistyminen. Usein tarvitaan esimerkiksi pientä työn muotoilua auttamaan kohtaannon löytymisessä.
Työllistymisen tiellä voi olla myös tiedon puute. Työnantaja ei välttämättä tunne tarjolla olevia tukimuotoja tai joustavia tapoja muotoilla työtehtäviä. IPS-työhönvalmentajat neuvovat työnantajia näissä asioissa. Työnhakija taas ei tiedä, miten omaa osaamistaan voisi hyödyntää muuttuvilla työmarkkinoilla, ja siinäkin valmentaja on apuna. Myös oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla vaikeaa, jos on pitkään ollut pois työmarkkinoilta.
Palvelun taustaa
IPS-työhönvalmennusta, tarvelähtöisiä sote-palveluita ja työnantajayhteistyötä yhdistävää uutta palvelua kokeillaan vuosina 2025–2027 osana Kykyä ja halua töihin -hanketta. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittama, ja sen toteuttavat Helsingin työllisyyspalvelut ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhdessä. Asiakkaat ohjataan palveluun Helsingin työllisyyspalvelujen ja Työllistymistä edistävän monialaisen yhteistyöpalvelun eli TYM-verkoston kautta.
Osallistuminen palveluun on asiakkaalle vapaaehtoista, ja päätös palveluun siirtymisestä tehdään yhdessä työllisyyden asiantuntijan kanssa asiakkaan tilannetta tarkastellen. Palvelu ei vaikuta esimerkiksi asiakkaan saamiin etuuksiin. Mallia kehitetään ja kokeillaan hankkeen aikana 350 pitkäaikaistyöttömän Helsingin työllisyyspalvelujen asiakkaan kanssa. Jos palvelusta saadaan hyviä tuloksia, sitä voitaisiin kokeilla myös muilla työllisyysalueilla alueen tarpeisiin soveltaen.
Kirjoittajat
-
Elina Ala-Nikkola
Kehityspäällikkö, Metropolia AmmattikorkeakouluElina toimii kehityspäällikkönä Metropolian Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä.
Tutustu tekijään -
Ulla Vehkaperä
Lehtori, Metropolia AmmattikorkeakouluUlla työskentelee osatyökykyisten työllistymisen, työkyvyn tuen muotojen ja verkostojen, sote-alan yrittäjyyden ja monialaisisten kehittämis- ja innovaatioprojektien parissa.
Tutustu tekijään