Korkeakouluopiskelijoiden opintojen keskeyttäminen on globaali haaste, jonka taustalla on useita tekijöitä, kuten opiskelutaidot, opintojen toteutustapa, opiskelijatyytyväisyys, taloudelliset ja henkilökohtaiset syyt, opiskelumotivaatio sekä tuen vähäisyys (Véliz Palomino & Ortega 2023; Rahmani, Groot & Rahmani 2024). Opintojen keskeyttämiset ovat haaste niin opiskelijalle kuin korkeakoululle, ja ne näkyvät myös työmarkkinoilla. Tästä syystä opintojen keskeyttämisen vähentäminen on korkeakoulujen keskeinen tavoite.
Suomessa monet yhteiskunta- ja koulutuspoliittiset muutokset ja linjaukset vaikuttavat korkeakouluopiskeluun ja opiskelijoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti vähintään puolet aloittavista opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla. Metropoliassa todistusvalinnalla otetaan sisään 51 prosenttia opiskelijoista, joista 46 prosenttia ylioppilaskokeiden todistuspisteillä ja 5 prosenttia ammatillisen perustutkinnon todistusten pisteillä. Yliopistojen todistusvalintoja koskeva tutkimus (Hakanen ym. 2023) osoittaa, että todistusvalinnalla tulleet opiskelijat harkitsevat muita useammin opintojensa keskeyttämistä. Heillä on haasteita opiskelutaidoissa, asenteissa ja motivaatiossa. Nykyiset opiskeluvalintatavat uuvuttavat varsinkin lukiolaisia, ja he tulevat jo valmiiksi uupuneina korkeakouluihin (Salmela-Aro 2024). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT 2024 -tutkimus) osoittaa terveysongelmista johtuvien toimintarajoitteiden lisääntyneen, samoin keskittymisongelmien.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa yhtenä keskeisenä tavoitteena on opiskelijalähtöisen ohjauksen kehittäminen. Oppimistoiminta on organisoitu Metropoliassa kymmenelle osaamisalueelle, jotka vastaavat koulutusalansa opetuksesta ja sen laadusta. Kuntoutus ja tutkiminen on yksi näistä kymmenestä osaamisalueesta. Siellä käynnistettiin vuoden 2024 alussa opiskelijaohjauksen tavoitteellinen kehittäminen, jotta pystyttäisiin paremmin tukemaan moninaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä ja vähentämään opintojen keskeyttämistä. Keskeyttämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä oppilaitoksesta eroamista, jonka katsotaan tapahtuvan, kun opiskelija tekee eroilmoituksen tai jättää ilmoittautumatta seuraavalle lukuvuodelle, jolloin hänet merkitään eronneeksi.
Osaamisalueen opiskelijoiden keskeyttämisten määrä on vaihdellut vuosittain. Keskeyttämisten määrä on lähtenyt kasvuun vuodesta 2017 alkaen, ja erityisesti vuodesta 2021 lähtien keskeyttämisten määrän kasvu on ollut huolestuttavaa. Kymmenen vuoden aikana opintojen keskeyttäminen on lisääntynyt osaamisalueella 40 prosenttia, ja vuonna 2023 opintonsa keskeyttäneitä oli jo 8,94 prosenttia osaamisalueen kokonaisopiskelijamäärästä, mikä on hieman enemmän kuin Metropoliassa keskimäärin.
Raportointijärjestelmässä keskeyttämisen syyt jaotellaan yhdeksään luokkaan, joita ovat
- E1 yliopistoon siirtyminen
- E2 toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen
- E3 toisen asteen oppilaitokseen siirtyminen
- E4 muuhun oppilaitokseen siirtyminen
- E5 ulkomaille opiskelemaan siirtyminen
- E6 työhön siirtyminen
- E7 muu syy
- E8 ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyöminen
- E9 opiskeluoikeusaika on päättynyt.
Vuonna 2014 ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyömisestä opinto-oikeuden menetti 59,8 prosenttia keskeyttäneistä ja vuonna 2023 heidän osuutensa oli 37,3 prosenttia (kuvio 1). Vuonna 2014 puolestaan muiden syiden vuoksi keskeytti 9,3 prosenttia ja vuonna 2023 28,4 prosenttia. Opinto-oikeuden menettäminen opiskeluajan päättymisen vuoksi vuonna 2014 oli 8,4 prosenttia ja vuonna 2023 21,6 prosenttia. Keskeyttämisten kasvua on opiskeluoikeusajan päättymisen ja muiden syiden vuoksi. Näiden taustasyiden selvittäminen on ollut yksi keskeinen tavoite osaamisalueella vuoden 2024 aikana. Taustasyitä selvitettiin ottamalla yhteyttä opiskelijoihin, joiden opintojen eteneminen oli hidastunut tai keskeytynyt.
Keskeyttämisen syitä
Osaamisalueen opinto-ohjaaja otti ensin puhelimitse yhteyttä keskeyttäneisiin opiskelijoihin, joista viisi vastasi. Koska nykyisin ihmiset vastaavat huonosti tuntemattomasta numerosta tuleviin puheluihin, opinto-ohjaaja päätyi lähettämään sähköpostikyselyn 167 osaamisalueen tutkinnoista kolmen viimeisen vuoden aikana opintonsa keskeyttäneelle opiskelijalle, joiden yhteystiedot olivat käytettävissä. Heistä 36 vastasi kyselyyn. Kysely lähetettiin opiskelijoiden henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen, jonka he olivat ilmoittaneet opintojensa aikana.
Keskeyttäneille opiskelijoille tehdyssä kyselyssä oli viisi kysymystä, joilla haluttiin tietoa opintojen keskeyttämiseen johtaneista syistä:
- Miksi et jatkanut xx alan opintojasi? (lyhyt vastaus riittää)
- Mitä siirryit tekemään opintojesi päätyttyä? (samoin lyhyt vastaus riittää)
- Miksi alun perin aloitit juuri tämän alan opinnot?
- Olisiko oppilaitos voinut tehdä jotakin vielä sen eteen, että olisit jatkanut opintojasi valmistumiseen saakka?
- Onko sinulla ajatuksia tai muita näkökulmia meille, miten jatkossa saamme ”oikeat” opiskelijat ”oikealle” alalle, ettei tulisi keskeytyksiä tai eroamisia?
Sähköpostikyselyyn vastanneiden eron syyt on jaoteltu viiteen luokkaan:
- pääsy toiselle mieluisalle alalle, 9 mainintaa
- siirtyminen töihin ja taloudelliset syyt, 8 mainintaa
- soveltumattomuus asiakastyöhön, 5 mainintaa
- henkilökohtaiset syyt, mielenterveyden haasteet sekä lisätuen tarve opinnoissa, 7 mainintaa
- pettymys ammattikorkeakoulun toimintaan, 2 mainintaa.
Eron syissä painottuivat käytännön asiat, kuten pääsy toiselle mieluisammalle alalle, töihin siirtyminen ja taloudelliset syyt sekä soveltumattomuus asiakastyöhön. Henkilökohtaiset syyt, kuten terveyden ja mielenterveyden haasteet sekä lisätuen tarve opinnoissa tai pettymys ammattikorkeakoulun toimintaan olivat muita eroon johtaneita tekijöitä. Lisäksi saattoi olla joitakin muita yksityiselämään liittyviä syitä, kuten perheen perustaminen. Sähköpostikyselyyn vastanneiden eron syiden jakauma vastaa vuonna 2024 tutoropettajien käymien henkilökohtaisten keskustelujen kautta saatuja tietoja. Opintojen edistymistä hidastavat terveydelliset syyt, oppimisen haasteet ja taloudelliset syyt, jotka saattavat pakottaa ansiotyöhön opintojen ohella. Mieluisammalle opiskelualalle pääsy johtaa eroon useimmiten opintojen alkuvaiheessa.
Opinto-ohjaaja kävi läpi 42 eronneen opiskelijan suorittaman opintopistemäärän. Huomionarvoista on se, että suurimmalla osalla näistä opiskelijoista opintopistekertymä on vähäinen, pääsääntöisesti 0–30 opintopistettä. Tällaisissa tapauksissa ammattikorkeakoulun tai tutkinnon keinot estää ero ovat todennäköisesti vähäisiä, sillä korkeakoulu voi harvoin vaikuttaa eroamisen syihin, mikäli kyse on henkilökohtaisen elämän ratkaisuista. Korkeakoulu voi tarjota hyvinvointia ja opiskelua tukevia palveluita. Jotkut vastaajat arvioivat, että lisätuen saaminen opintoihin olisi saattanut estää eroamisen.
Ammattikorkeakoulusta eroamisen jälkeen henkilöt siirtyivät joko toisiin opintoihin tai työelämään. Mikäli opintojen keskeyttämisen syynä olivat terveyteen, useimmiten mielenterveyteen, liittyvät syyt, henkilö saattoi siirtyä kuntouttavaan toimintaan tai muunlaisiin hoitojaksoihin. Opinnot keskeyttäneellä saattaa myös olla muita elämänhallintaan liittyviä haasteita, joiden vuoksi opiskeleminen ei onnistu.
Opintojen liian nopea eteneminen nousi esiin useissa eronneiden opiskelijoiden vastauksissa. Osa heistä toivoi mahdollisuutta edetä tavoiteaikataulua hitaammin eli suorittaa vähemmän kuin 30 opintopistettä lukukaudessa. Taloudellisten syiden vuoksi osa opiskelijoista joutuu käymään töissä opintojen ohella, ja niissä tilanteissa vastaajat toivoivat mahdollisuutta keventää opintoja ja joustoa. Myös terveydelliset syyt ja oppimishaasteet ovat tekijöitä, joiden vuoksi opintojen etenemiseen kaivataan lisää yksilöllisiä mahdollisuuksia. Osa vastaajista toivoi lisää ohjausta opintojen suunnittelussa, esittelyä alan työmahdollisuuksista sekä selkeyttä aikaisempien opintojen hyväksilukukäytäntöihin.
Keinoja keskeyttämisen vähentämiseksi
Ammattikorkeakoululla on niukasti keinoja vaikuttaa opiskelijan päätökseen erota opinnoista, sillä päätös näyttää usein perustuvan ulkopuolisiin tekijöihin. Ammattikorkeakoulu tai jopa yksittäinen tutkinto voivat vaikuttaa siihen, että tarjolla on informatiivista tietoa opiskeltavan alan sisällöistä ja opinnoista. Markkinointityyppiselle viestinnälle on paikkansa, mutta keskeyttämisten ennaltaehkäisemisessä informatiivinen viestintä on avainasemassa. Jotta tutkinto-ohjelmat saavat alasta kiinnostuneita ja alalle soveltuvia opiskelijoita, selkeä asiapitoinen viestintä toiminee parhaiten. Sellaiset opiskelijat, jotka tietävät, mihin tulevat ja omaavat opinnoissa vaadittavat perustaidot, saavat vaativan tutkinnon valmiiksi.
Olennaista on tunnistaa opiskelijavalintarakenteet, jotka tuovat tutkintoihin opiskelijoita, jotka eivät tiedä alasta, mutta ovat yleisen valintakokeen tai todistusvalinnan kautta päätyneet ottamaan vastaan opiskelupaikan ajatuksella “kunhan on jotain”. Tällöin jo ensimmäisen lukukauden aikana ala ja opintojen sisällöt saattavat näyttäytyä itselle mahdottomina tai sopimattomina. Asiakas- ja potilastyö oli yksi esille noussut näkökulma, jonka osa vastaajista koki itselleen vieraana tai hankalana. Näissä tapauksissa hakijalla ei todennäköisesti ole ollut riittävän selkeää käsitystä alan tai opintojen vaatimuksista, työn luonteesta ja sisällöstä.
Opiskelijavalinnoissa tapahtuneista muutoksista, kuten AMK-valintakokeen käyttöönotto syksyllä 2019 ja laajan todistusvalinnan käyttöönotto keväästä 2020 alkaen, tehtävä tutkimus tuottanee aikanaan vastauksia uusien käytäntöjen vaikutuksesta erityisesti opiskelijoiden alkuvaiheen keskeyttämisiin.
Korkeakouluopiskelijoiden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, sillä ne liittyvät yhteiskunnallisiin ja koulutuspoliittisiin muutoksiin ja linjauksiin sekä yksittäisten opiskelijoiden asenteisiin ja opiskelutaitoihin. Laadukkaalla opintotarjonnalla, vaihtoehtoisilla suoritustavoilla sekä lisätuella ja ohjauksen oikea-aikaisuudella voidaan edistää opinnoissa etenemistä.
Lähteet
Ammatillinen koulutus uudistuu vuoden alusta n.d. Päivitetty 20.12.2017. Uutinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 5.12.2024.
Hakanen, M., Kalmbach, A., Kuuppelomäki, T., Lauronen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. 2023. Todistusvalintahankkeen loppuraportti. Muistiot 70. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
KOTT 2024 -tutkimus. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 15.12.2024.
Rahmani, A.M., Groot, W. & Rahmani, H. 2024. Dropout in online higher education: a systematic literature review. International Journal of Educational Technology in Higher Education 21(19), 1–24.
Salmela-Aro, K. 2022. Nuorissa on tulevaisuus – mutta masennus ja uupumus kalvavat heitä useammin kuin koskaan. Tieteessä tapahtuu 3. Haettu 5.12.2024.
Véliz Palomino J. C. & Ortega A. M. 2023. Dropout Intentions in Higher Education: Systematic Literature Review. Journal on Efficiency and Responsibility in Education and Science 16(2), 149–158.
Kirjoittajat
-
Paula Lindqvist
lehtoriPaula Lindqvist on opinto-ohjaaja ja ammatillinen erityisopettaja, joka tapaa opiskelijoita kaikenlaisissa ohjausasioissa ja tekee yhteistyötä muun muassa tutoropettajien ja tutkintovastaavien kanssa.
Tutustu tekijään -
Riitta Lumme
Yliopettaja, kasvatustieteen lisensiaattiRiitta Lumme, KL, on bioanalytiikan tutkintovastaava ja yliopettaja. Bioanalytiikan tutkintovastaavan tehtäviin kuluu parhaillaan käynnissä olevan englanninkielisen tutkinto-ohjelman suunnittelu.
Tutustu tekijään -
Heidi Stenberg
osaamisaluejohtajaMetropolian Kuntoutus ja tutkiminen osaamisalueen johtajana toimiva Heidi Stenberg on kiinnostunut erityisesti oppimisen, osaamisen ja johtamisen ilmiöistä ja siitä, miten voimme yhdessä oppia, innostua ja innostaa osaamisen kehittämiseen.
Tutustu tekijään