Jakso 6: Raskaana olevan mielenterveyden tukeminen ja edistäminen äitiysneuvolassa

Alkumusiikki alkaa [00:00:01] 

Inka Kärkinen [00:00:03] 

Moikka kaikille ja tervetuloa kuuntelemaan Sydämellä terveydelle -podcastsarjan kuudennetta jaksoa. Mä oon Inka Kärkinen.  

Mesi Vihanto [00:00:11] 

Ja mun nimi on Mesi Vihanto. Olemme Metropolian ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita.  

[musiikki päättyy] 

Mesi: Tässä jaksossa mukanamme on terveydenhoitotyön lehtori Tiina Ahti, jonka kanssa keskustelemme aiheesta raskaana olevan mielenterveyden tukeminen ja edistäminen äitiysneuvolassa. Tiinalla on enemmän kokemusta käytännön työelämästä ja saadaan käytännön tietoa äitiysneuvolan toimintatavoista ja miten keskustelemamme asiat toteutuvat itse työssä. Esittelisitkö Tiina itsesi ja kertoisitko ammatillisesta taustastasi ja miten olet ollut tekemisissä aiheeseemme liittyen.  

Tiina Ahti [00:00:49]  

Joo, kiitos. Ja hei vaan kaikille kuulijoille. Tosiaan mun nimi on Tiina Ahti ja mä oon taustalta terveydenhoitaja ja tällä hetkellä mä työskentelen myös opettajana täällä Metropolia ammattikorkeakoulussa. Mulla on taustalla noin kymmenen vuotta työkokemusta äitiys- ja lastenneuvolassa ja mä oon myöskin itse neljän alle kouluikäisen lapsen äiti, että sekä on semmosta ammatillista, että myöskin asiakkaan näkökulmasta kokemusta neuvolasta. 

Inka [00:01:21] 

Kiitos. Saadaan nyt varmaan sitten hyvää tota keskustelua tästä aikaan, sulla selkeästi kokemusta löytyy. Tässä jaksossa me tosiaan pohditaan raskaana olevien mielenterveyttä, ja miten sitä voitais tukea äitiysneuvolassa. Ja toisaalta sitten tuodaan esiin myös niitä keinoja, että miten äidit ja perheet voivat myös ite tehdä sen oman mielen hyvinvointinsa tukemiseksi. Pohditaan ihan alkuun, että mitä mielenterveydellä itse asiassa tarkoitetaan ja miten raskausaika vaikuttaa odottavan naisen mielenterveyteen. Eli mielenterveyshän on aika laaja käsite, mutta maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt sen hyvin napakasti ja osuvasti: ”Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvista haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan”. Eli hyvän mielenterveyden omaavalla ihmisellä on siis pääosin sellainen positiivinen asenne ja toiveikkuutta elämässä ja hän kokee sen oman elämänsä merkitykselliseksi. Ja pitää myös muistaa, et mielenterveys ei oo pysyvä tila, vaan se muuttuu ja elää ihmisen kasvun ja elämän mukana ja se on myös mielenterveys osa ihmisen omaa kokemusta omasta mielenterveydestään, eli samalla ihmisellä voi esimerkiks olla mielensairautta ja mielenterveyttä samaan aikaan.  

Tiina [00:02:50]  

Ja tää on kyl tosi tärkee asia muistaa myöskin siinä neuvolatyössä, että vaikka raskaana olevalla äidillä oliskin siellä taustallaan mielenterveyden ongelmia tai muita mielenterveyteen liittyviä haasteita, niin sieltä aina myöskin taustalta löytyy sitä mielen terveyttä. Eli äiti voi olla työkykyinen, nauttia siitä työstään, hänellä voi olla hyviä ihmissuhteita, hänellä voi olla toimiva parisuhde siellä taustalla, vaikka hänellä olisikin niitä mielenterveyden haasteita. Ja neuvolassa tärkeetä, että juuri näitä äidin voimavaratekijöitä tunnistetaan ja vahvistetaan. Samoin myöskin mielenterveydestä kun puhutaan, niin aika usein puhutaan myös käsitteestä resilienssi. Mikä siis tarkoittaa mielen joustavuutta ja kykyä auttaa selviytymään arjen haasteista ja muutoksista. Ja mä itse jotenkin nään, että raskaus ja synnytys, nehän on aika luonnostaakin täynnä semmosia pieniä epävarmuustekijöitä, jolloin sitä resilienssiä siinä raskausaikana tarvitaan tai siitä on etua, jos on sitä mielen resilienssiä. Ja tää resilienssikin on semmonen, että se vähän vaihtelee yksilöiden välillä. Osan on helpompi ottaa asiat asioina, kun taas sitten toinen näkee herkemmin niitä uhkakuvia, erinäisissä tilanteissa. Ja niin kuin tässä Inka puhuitkin niin, myös tää resilienssi on semmonen se ei oo mikään semmonen vakaana pysyvä tila, vaan sekin kehittyy ihmisen elämän kaaren aikana, kokemusten ja itsetuntemuksen lisääntymisen myötä esimerkiksi. 

Inka [00:04:30] 

Kyllä ja toi varmaan neuvolatyössä näkyy, että on tosi erilaisia ihmisiä, mikä pitää varmaan sitten ottaa huomioon ja varmaan jollain tavalla myös haastaa siinä neuvolatyössä. 

Tiina [00:04:41]  

Just näin.  

Mesi [00:04:43] 

No raskaus jo itsessään herkistää ja aiheuttaa paljon muutoksia äidissä. Ja tiedetään, että mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja noin joka viidennellä naisella perinataalikaudella eli raskaus- ja vauva-aikana on mielenterveysongelmia, ja niistä yleisimpiä on masennus, ahdistuneisuus ja itsetuhoisuus. No miten nää mielenterveyden haasteet näyttäytyvät Tiina käytännön neuvolatyössä?  

Tiina [00:05:13]  

No mielialojen vaihtelu, epävarmuuden ja hämmennyksen tunteet; voidaan sanoa, että ne on ihan normaaleja raskauteen liittyviä tuntemuksia, mitä lähes kaikki odottavat äidit kokee jossain määrin. Osalla odottavista äideistä voi olla taustalla jonkinlaisia mielenterveyden ongelmia, jotka sitten toki jatkuu raskauden aikana, tai jos ne onkin olleet jo jonkin aikaa poissa, niin voi ne sitten aktivoitua uudelleen raskauden aikana. Esimerkiksi juuri, jos on ollut masennustaustaa tai syömishäiriötaustaa, niin ne voi sitten raskauden aikana aktivoitua uudelleen. Mä itse näen, että psykoedukaatio on äitiysneuvolatyön näkökulmasta todella tärkeetä ja äitiysneuvolakontekstissa se sit tarkottaa sitä, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa me äidin kanssa keskustellaan raskauteen liittyvistä fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista, hormonaalisista muutoksista ja mitä mahdollisia vaikutuksia niillä on äidin mielen hyvinvointiin. Ja myös, että me normalisoidaan näitä tuntemuksia, ettei äidillä oo semmonen kokemus, että hän on jotenkin poikkeava, jos hän kokee negatiivisia tunteita raskauden aikana.  

 Mesi [00:06:30]  

Joo ja on kyllä hyvä tiedostaa, että nää tunteet on normaaleja ja se on myöskin varmaan hyvä tuoda esiin siellä neuvolatyössä, että tää äiti tietää, että okei näistä ei tarvi huolestua ja että nää erilaiset muutokset ja tunteet on normaaleja ja kuuluu tähän raskauteen.  

Tiina [00:06:49]  

Juuri näin, että voi aatella et se on ikään kuin osa sitä vanhemmuudeks kasvua, että mieli on vähän myllerryksessä. 

Mesi [00:06:58]  

Kyllä.  

Välimusiikkia [00:06:59] 

Inka [00:07:02] 

Siirrytään seuraavaks pohtimaan ja keskustelemaan vähän siitä, että mitä vaikutuksia sillä raskaana olevan mielenterveydellä oikeastaan on, ja miten mielenterveyttä pystytään tukemaan raskausaikana.  

Mesi [00:07:14] 

Odottavan äidin mielenterveyden tila vaikuttaa tähän raskaana olevaan, mutta vaikutukset näkyy tässä syntyvässä lapsessa ja koko odottavassa perheessä. Äidin raskaudenaikaiset mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen sekä myöhemmin lapsen käytökseen, tunne-elämään ja kognitiivisiin taitoihin. Masennusoireet lisäävät vaativien ADHD-oireiden riskiä jopa kolminkertaiseksi ja mielenterveysongelmien puhkeamista varhaislapsuudessa.  

Inka [00:07:48] 

Kyllä ja tällä synnytystä edeltävällä stressillä on myös vaikutuksia siihen raskausaikana mahdollisesti tapahtuviin komplikaatioihin, joita esimerkiks vois olla ennenaikainen synnytys tai sikiön hidastunut kasvu. Mut vaikka näitä haittavaikutuksiakin on aika paljon, ni on tosi hyvä muistaa, että sillä lämpimällä vanhemmuudella ja sujuvalla arjella ja hyvällä kiintymyssuhteella me pystytään suojelee sitä lasta myös niiltä vakavilta mielenterveyden häiriöiden vaikutuksilta. 

Tiina [00:08:17]  

Juuri näin. Toki nää riskit on hyvä tiedostaa ja että me siellä neuvolassa tuetaan perhettä löytämään niitä suojaavia tekijöitä. 

Mesi [00:08:30] 

Jotta näitä ongelmia ja haasteita voitas ennaltaehkäistä niin, on todella tärkeää, että terveydenhuollossa näitä havaitaan ja tunnistetaan ajoissa. Tiedetään myös, että synnytystä edeltävää masennusta ei olla kuitenkaan sitten havaittu perusterveydenhuollossa riittävän hyvin. Miten Tiina koet, kuinka hyvin terveydenhoitaja voi neuvolakäynneillä havaita, miten äidin mielenterveys vaikuttaa hänen vointiinsa, elämään ja millaiset merkit voivat viitata mielenterveyden haasteisiin?  

Tiina [00:09:05]  

Joo, no siellä neuvolassahan me tehdään tätä arviointia keskustelemalla odottavan äidin ja perheen kanssa ja havainnoimalla. Samoin meillä on siellä käytössä erilaisia lomakkeita, joiden avulla me sitten kartoitetaan äidin mielialaa. Mä itse näen, että neuvolan terveydenhoitajalla äitiysneuvolassa on hyvinkin keskeinen rooli, odottavan äidin mielenterveyden tukemisessa ja myöskin näiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Äitiysneuvolassa odottava äiti kuitenkin käy sen noin kahdeksasta kymmeneenkin kertaan raskauden aikana, jolloin on aivan otollinen tilanne sitten mielenterveyttä tukea. Ja jo ensimmäisellä neuvolakäynnillähän me keskustellaan odottavan äidin kanssa, äidin sen hetkisestä terveydentilasta ja elämäntilanteesta. Ja jatkossa kaikilla neuvolakäynneillä me keskustellaan odottavan äidin hyvinvointiin, uneen, jaksamiseen liittyvistä asioista ja havainnoidaan mahdollisia masennus- ja ahdistusoireita. Ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeä terveydenhoitajana pyrkiä tunnistamaan niitä mahdollisia riskitekijöitä, joiden tiedetään olevan yhteydessä mielenterveysongelmiin. Tämmösiä riskitekijöitä esimerkiksi on odottavan äidin aikaisemmat mielenterveysongelmat, kuormittava elämäntilanne, parisuhteen haasteet tai parisuhteen puuttuminen, sosiaalisen tuen puute tai aikaisemmat mahdolliset raskauskomplikaatiot. Se me kuitenkin tiedostetaan terveydenhoitajina ja mitä tutkimuksetkin sanoo, että me ei kaikkea tukea tarvitsevia äitejä pystytä syystä tai toisesta tunnistamaan neuvolassa. Taustalla on varmasti useita tekijöitä. Esimerkiksi leimautumisen pelkoa, eli odottavalla äidillä voi olla pelkoa siitä, et kun hänet on kerran todettu masentuneeksi tai ahdistuneeksi, ni se merkintä on siellä hänen terveystiedoissaan ja se tulee joka ikisellä terveydenhuollon käynnillä esiin tavalla tai toisella. Samoin äidillä voi olla myöskin häpeää niistä omista tuntemuksista, koska raskaus ja vanhemmaks tulohan usein mielletään kuitenkin positiiviseksi ja iloiseks asiaksi, jolloin äiti sitten voi kokea häpeää niistä omista negatiivisista tunteista. Samoin taustalla voi olla myöskin epäuskoa siitä, että saanko mä sitä apua, mitä mä tarvitsen. Tai jos odottavalla äidillä onkin aikasemmin ollut negatiivisia kokemuksia terveydenhuollosta. On esimerkiksi ollut sellasta vähättelyä tai kokemusta torjutuksi tulemisesta tai että sitä apua ei ookaan saanut mitä ois kaivannut. Voi myöskin olla, että raskaana oleva ei välttämättä itse aina tunnista niitä masennuksen tai ahdistuksen oireita tai pyrkii ne tietoisesti tai tiedostamattomasti kieltämään tai piilottamaan. Mutta taustalla voi olla myöskin ihan tietämättömyyttä siitä, että minkälaista tukea ja apua neuvolasta on mahdollista saada. Välttämättä kaikki ei koe, että neuvola on semmonen paikka, missä voi puhua omista mielenterveyden haasteista. Ja tässä korostuukin se, että terveydenhoitajana jo siellä hyvin varhaisessa vaiheessa, kun hoitosuhdetta lähdetään äidin kanssa luomaan, niin kerrotaan neuvolapalveluista, niiden sisällöstä ja siitä, että minkälaisten asioiden kanssa neuvolaan voi olla yhteydessä ja minkälaista tukea sitä kautta on mahdollista saada. Sitten mä mainitsisin myöskin tärkeänä asiana hoidon jatkuvuuden, eli mä koen, että se on ihan puolin ja toisin tärkeää, että on tuttu terveydenhoitaja, on tuttu perhe, jolloin on helpompi ottaa myöskin esille näitä mielenterveyteen liittyviä asioita. Et on tullut vähän tutuksi se, että kuinka toinen reagoi eri tilanteissa ja millä tavoin mä juuri tämän asiakkaan kanssa näitä asioita voisin ottaa esille. Ja luottamuksen syntyminenhän vie oman aikansa. Aina tavoitteena on se, että koko äitiysneuvolan ajan sama terveydenhoitaja kulkis perheen rinnalla, jolloin se luottamus pääsee rakentumaan helpommin. Tokikaan tää ei aina syystä tai toisesta valitettavasti onnistu.  

Inka [00:13:58] 

Tosi tärkeitä asioita mitä toit esille ja jotenkin aika kattavasti myös noita syitä miks sitten, miksi voi olla niitä haasteita ja mitä syitä siellä taustalla voi olla. Varmaan terveydenhoitaja saa olla sitten tuntosarvet aika hereilllä siinä näitten asioiden kanssa. Tosiaan tosi tärkeetä toi hoidon jatkuvuus aatellen sitä luottamusta ja kuitenkin niitä käyntejä on aika paljon niin siinä tuttu terveydenhoitaja pystyy varmasti aika paljonkin tekee sitten, kuin että se vaihtuis jatkuvasti se hoitaja.  

Tiina [00:14:28] 

Juuri näin, että kaikkia näitä havaintoja mitä terveydenhoitajana tekee niin, ei pysty millään tavoin sinne vaikka kirjauksiin laittamaan. 

Inka [00:14:36] 

Niinpä, semmoista vähän hiljaista havainnointia ehkä sitten kuitenkin aika paljon. 

Mesi [00:14:42] 

Kyllä. Tiedetään, että mielenterveyttä tukee hyvät sosiaaliset suhteet, ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, liikunta, riittävä ja laadukas uni, hyvä parisuhde ja itselle mielihyvää tuova tekeminen.  

Välimusiikki [00:15:01] 

Mesi [00:15:04] 

Terveydenhoitaja voi edistää mielenterveyttä äitiysneuvolassa erilaisin keinoin ja mielenterveyden tunnistamiseen sekä arviointiin käytetään erilaisia työkaluja, joita on esimerkiksi EPDS-seula, joka on mielialalomake raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi, erilaisia voimavaralomakkeita, keskustelua asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä, erilaisia kysymyksiä liittyen myös asiakkaan sosiaaliseen tukiverkostoon, vanhemmuuteen liittyviin huoliin tai ylipäätään tyytyväisyyden kokemukseen nykytilanteessa. Tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella mielenterveyden tukemisella voidaan edistää positiivisia vanhemmuuden keinoja sitten tämän lapsen syntymän jälkeen. Raskausaikana masennuksen tehokas hoito tuottaa todella merkittäviä tuloksia ja ei ainoastaan auta tätä raskaana olevaa äitiä vaan myös ehkäisee syntyvän lapsen ongelmia.  

Inka [00:16:19] 

Kyllä ja sitten mitä keinoja sitten tähän mielenterveyden edistämiseen on, niin neuvolassa paljon tehdään terveysneuvontaa ja pyritään vaikuttaa riskitekijöihin, jos semmosia selkeitä on olemassa ja kartoitetaan perheiden ja äitien voimavaratekijöitä ja pyritään vahvistamaan niitä. Ja myös hyvä sosiaalinen tuki ja keskustelu siitä riittävästä sosiaalisesta tuesta ja tukiverkostoista on tosi tärkeetä. Sitten mielenterveystalolla on tämmöinen raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyden omahoito-ohjelma, joka kannattaa pitää mielessä eli siellä voi käydä omaan tahtiin tekemässä tämmöistä omahoito-ohjelmaa, et mikä ei vaadi minkäänlaista lähetettä. Ja sitten on tämmönen yhdistys, kun Äimä Ry, joka on äidit irti synnytysmasennuksesta -yhdistys ja heillä on erilaisia vertaistukiryhmiä, vertaistukipuhelin, vertaistuellinen chat tai sitten mahdollisuus tavata ihan kahden kesken tämmösen vertaistukiäidin kanssa ja heillä on myös paljon tietoa näistä aiheista.  

Tiina [00:17:24] 

Joo ja sanoisin, että terveydenhoitajana hyvinkin tärkee tietää näistä neuvolan ulkopuolisista tukitahoista, minne ohjata äitiä sitten tarpeen mukaan. Neuvolan näkökulmasta mä voisin vielä sanoa, että monissa tapauksissa terveydenhoitajan tuki voi olla riittävä, etenkin jos on kyse lievistä masennus- ja ahdistustiloista. Näissä tilanteissa monesti tiedon antaminen ja juurikin niiden mielenterveyttä tukevien tekijöiden vahvistaminen on se riittävä apu. Neuvolan kautta me voidaan kuitenkin järjestää myöskin konkreettista apua kotipalvelumuodossa, etenkin tilanteissa, jos siellä kotona on jo pienempiä sisaruksia ja myös sitten keskustelutukea on mahdollista järjestää. Joskus ratkaisu voi löytyä pariterapiasta, jos taustalla tai juurisyynä on ne parisuhteen haasteet. On alueellisia eroja siinä, että miten tää hoitoketju rakentuu ja minkälaisia palveluita on tarjolla. Neuvolassahan me tehdään myöskin tiivistä yhteistyötä äitiysneuvolalääkärin kanssa, eli voi olla tilanteita, että kyse onkin niin vakavasta mielenterveyden ongelmasta tai haasteesta, että meidän pitää ottaa lääkäri siihen mukaan ja lääkärin arvioida äidin tilanne.  

Inka [00:18:52] 

Tosi tärkeitä asioita nämäkin ja sit myöskin tiedetään, että sillä sosiaalisella tuella me pystytään ennaltaehkäisemään tai vähentämään raskauskomplikaatioita ja haitallisia synnytyskokemuksia ja pystytään edistämään mielenterveyttä. Ja se sitten pienentää riskiä ahdistukseen ja erilaisiin mielenterveydenhäiriöiden kehittymiseen ja myös itsensä vahingoittamiseen. Miten sä Tiina koet, että toteutuuks tää mielenterveyden tukeminen äitisyneuvolatyössä tai koetko, että raskaana olevan psyykkinen terveys ois niin vahvasti esillä neuvolatyössä, kun ehkä sitten fyysinen terveys?  

Tiina [00:19:29] 

No tää on todella hyvä kysymys ja tätä tekis jotenkin mieli lähtee käsittelemään asiakkaiden kokemuksen kautta, ois kauheen mukava tietää, että miten asiakkaat sen asian kokee ja näkee. Ja mä löysinkin hieman tilastotietoa tähän pohjaksi. Eli esimerkiksi vuonna 2020 toteutetun FINNLAPSET -kyselytutkimuksen mukaan äidit, jotka koki tarvitsevansa neuvolasta tukea mielialoihin, niin noin 80 % näistä tukea tarvinneista äideistä koki, että he olivat sitä saaneet ja loput 20 % sitten kokivat, että tuki oli jossain määrin ollut riittämätöntä tai sitten olivat jättäneet kokonaan sen tuen tarpeen ilmaisematta. 

Itse mä terveydenhoitajana koen, että neuvolassa mielenterveyden edistäminen nähdään hyvinkin tärkeänä osana työtä ja siihen panostetaan. Toki aina voi tehdä asioita vielä paremmin. Samoin mä koen, että työ neuvolassa on hyvin kokonaisvaltaista, eikä selkeää rajanvetoo voi oikein tehdä fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisen välille. Esimerkiks meillä on siellä neuvolassa tiettyjä rutiinimittauksia, joita me tehdään ja puhutaan elintavoista ja unesta, liikunnasta, ravitsemuksesta. Et ne helposti voi yhdistää, että nää on niin kuin semmosia fyysiseen terveyteen liittyviä juttuja, mutta niillä on kuitenkin hyvinkin tiivis yhteys myöskin mielen hyvinvointiin. Ja myös osaltaan tuo semmosta mielenrauhaa, kun me sen kerta toisensa jälkeen todetaan, että raskaus etenee normaalisti ja vauvalla ei siellä mitään hätää ole.  

Mesi [00:21:21] 

Juuri näin ja fyysinen terveys vaikuttaa paljon psyykkiseen ja tää tilastotieto oli tosi mielenkiintoinen ja kiva tietää, että näin suuri prosentti kokee saavansa tukea. Neuvolassa käytetään erilaisia vuorovaikutuksen keinoja ja maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että äitiyshuoltoa käyttävien potilaiden kokemukset hoidosta ovat yhtä tärkeitä hoidonlaadun mittareita, kuin sitten tää itse kliininen hoito. Tästä voidaankin todeta, että asiakkaan kuunteleminen ja asiakaskeskeinen hoito on tärkeetä.  

Inka [00:22:04] 

Millaisia käytännön keinoja terveydenhoitajalla on sitten tän vuorovaikutuksen ja kohtaamisen parantamiseen? 

Tiina [00:22:11] 

No jo aikaisemmin tässä onkin tullut esille se luottamuksellisen hoitosuhteen merkitys, mutta sitten on myöskin sellaisia ihan perus vuorovaikutuksen keinoja, joita siellä neuvolassa me terveydenhoitajat hyödynnetään. Ja hyvä tiedostaa, että jo se ensikohtaaminen odottavan äidin kanssa voi olla ratkaiseva sen suhteen, että kuinka halukas hän on keskustelemaan esimerkiksi juurikin niihin mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Ihan ensimmäisenä tämmöisenä vuorovaikutuksen keinona mä mainitsisin katsekontaktin ja semmoseen äidin vuorovaikutukseen kutsumisen, ja myöskin sellaisen aitouden siinä vuorovaikutustilanteessa. Keskeistä on myöskin sanaton vuorovaikutus eli eleet, ilmeet, äänenpainot. Voisin antaa tässä kaksi semmoista esimerkkiä, miten se käynti vois äidin kanssa alkaa. Ensimmäinen esimerkki olisi tällainen, että mä oon juuri kutsunut äidin tähän mun vastaanotolle, me asettaudutaan istumaan alas, mä otan äitiin katsekontaktin ja ilmaisen näin, että ”Hei, onpas mukava nähdä, mitä sulle kuuluu tällä hetkellä?” Jolloin mä heti viestin äidille, että nyt mä oon tässä sua varten, mä oon kiinnostunut sun asioista, nyt sä saat puhua. Kun taas toisena esimerkkinä vois olla tämmöinen, että mä oon kutsunut nyt äidin tähän vastaanotolle, me asettaudutaan alas, mä oonkin kääntänyt mun katseeni tietokoneeseen ja totean, että ”odotapas hetki. Mä ootan että sun tiedot täältä avautuu ja voi että meillä onkin tänään vähän hitautta näissä meidän järjestelmissä, mut hei onks sulla äitiysneuvolakorttia niin mä voin täytellä sitä tässä odotellessa?” 

Inka [00:24:11] 

Toi on ihan tosi tärkeä asia ja huomaa näissä esimerkeissä just sen eron, että millä tavalla jos itse asettautuisi siihen äidin asemaan, että millä tavalla sitten kokis sen tilanteen. Ihan todella iso ero näissä kyllä on. 

Tiina [00:24:27] 

Näinpä. Vaikka nyt ehkä olikin vähän kärjistetty esimerkki, mutta kuitenkin konkretisoi sitä, että miten tärkeä se ensivaikutelma asiakkaalle on siinä kohtaamisessa.

Inka [00:24:40] 

Kyllä, pienet tämmöiset eleet ja asiatkin vaikuttaa tosi paljon ja just se, että annettais tilaa sille äidille ite kertoa niistä omista asioistaan tai mitä on mielen päällä, että mikä sitten nousee keskusteluun ehkä. 

Mesi [00:24:56] 

Olin sanomassa juuri samaa, että pienet eleet, niillä on tosi iso merkitys.  

Tiina [00:25:01] 

Juuri näin. Ja tottakai sitten siinä vuorovaikutuksen aikana me aktivoidaan äitiä mukaan vuorovaikutukseen esimerkiksi hyödyntämällä avoimia kysymyksiä, kuten vaikka ”miten sä koet” tai ”miten sä kuvaisit”. Samoten heijastava kuuntelu on yksi keino viestittää äidille, että hän on tullut kuulluksi ja myös meille terveydenhoitajille keino varmistaa, että me ollaan ymmärretty äitiä oikein ja tottakai empaattisuus on hyvä muistaa. Tästä heijastavasta kuuntelusta ja empaattisuudesta mä voisin ehkä tämmöisen esimerkin antaa; voisin vaikka äidille tässä todeta, että ”hei sä oot tässä kertonut sitä että sä oot kovin huolissasi vauvan koosta ja miten se tulee vaikuttamaan synnytykseen ja mä ymmärrän sua hyvin, nää on ihan normaaleja tuntemuksia. Nyt tähän mennessä ei oo mitään sellaista viitettä, että vauva olisi kovin suuri ja jatkossakin me koko ajan seurataan vauvan kasvua ja useammankin ammattilaisen voimin.” Eli tässä esimerkissä tuli esille se, että me toistetaan sitä, mitä äiti on meille kertonut, osoitetaan empaattisuutta. 

Inka [00:26:22] 

Kuullaan äidin asia ja niinkuin rauhotellaan tavallaan niinkuin kerrotaan niitä seikkoja mitä itse ollaan ehkä havainnoitu siinä, jolloin se äidin mieli ehkä rauhoittuu siitä hieman. 

Tiina [00:26:35] 

Aivan. Ja mikä tässäkin esimerkissä tuli myöskin esille, vuorovaikutuksessa äidin kanssa on tärkee muistaa se, että me vältetään äidin arvostelua, vähättelyä tai tuomitsemista. Et sen sijaan me annetaan äidille tilaa puhua ja myöskin lupa tuntea niitä omia tuntemuksia. Ja ehkä viimeisenä tärkeenä tämmöisenä vuorovaikutuksen keinona haluaisin nostaa esille posiitivisen palautteen antamisen äidille. Et tämmösiä toteamuksia voisi olla ihan vaikka, että ”onpas hienoa että sä oot saanut nyt levättyä, kerättyä voimia, aivan loistava juttu.” Tai vaikka että ”onpas sulla iloinen pikku vesseli siellä vatsassa”, samalla kun tutkitaan äitiä, kuunnellaan vauvan sydänääniä.  Et tämmöiset pienetkin nostot vahvistaa äidin itseluottamusta ja semmoista kyvykkyyden tuntemusta.  

Inka [00:27:38] 

Toi on tosi tärkeä niinkuin aikaisemmin tulikin ilmi, niin jokaiselta varmasti löytyy niitä asioita mitä voi nostaa hyvällä tavalla esiin ja vahvistaa niitä.  

Mesi [00:27:49] 

Hyviä esimerkkejä. Nyt aletaan olla tän podcastin loppupuolella. 

Inka [00:27:55] 

Voitais vaikka vielä ihan lyhyesti kerrata tässä, että mitkä oliskaan ne tärkeimmät asiat, jotka olis hyvä tästä jaksosta muistaa tai pitää mielessä. Eli jokainen me koetaan mielenterveys hieman eri tavoin ja jokaiselle se merkitsee vähän eri asioita ja terveydenhoitajana on tärkeetä muistaa, että haasteista huolimatta jokaiselta löytyy niitä mielen hyvinvointia edistäviä tekijöitä.  

Mesi [00:28:21] 

Raskaudella on aina jonkinlainen vaikutus raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin ja terveydenhoitajan on hyvä tunnistaa niitä. 

Muista terveydenhoitaja, että juuri sinun kohtaamisella voi olla suuri merkitys asiakkaan kokonaisvaltaiseen mielenterveyteen ja hyvinvointiin.  

Inka [00:28:41] 

Ja vielä jos tätä kuuntelee joku raskaana oleva tai melko vastasynnyttänyt äiti, niin käytäthän hetken aikaa ja mietit, että mikä just sun arjessa auttaa jaksamaan ja ylläpitämään mielen hyvinvointia. Itsestä kannattaa pitää huolta. 

Loppumusiikki alkaa. [00:28:53] 

Mesi [00:28:56] 

Kiitos paljon kuulijoille, että kuuntelitte tämän jakson ja kiitos Tiina, että saatiin sinut mukaan keskustelemaan tästä tärkeestä aiheesta.  

Tiina [00:29:05] 

Kiitos paljon.  

Inka [00:29:06] 

Kiitos minunkin puolestani. 

[00:29:13] 

Loppumusiikki päättyy.