Monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on haasteita saada työelämäkontakteja opintojen aikana. Yhteyksien luominen työelämään on kuitenkin olennaista urakehityksen, taloudellisten resurssien ja Suomeen jäämisen kannalta. Kansainvälisistä opiskelijoista noin kolmannes (32 %) arvioi mahdollisuutensa edetä urallaan Suomessa heikoksi. Kolmannes myös kaipaa tukea suomen kielen oppimiseen ja työnhakutaitoihin sekä tilaisuuksia verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa. (Välimäki, Pitkänen, K. Niemi & Veijola 2023.)
Harjoittelut luovat tärkeän tien työmarkkinoille, sillä moni opiskelija saa ensimmäisen kosketuksen oman alansa työpaikkaan harjoittelun kautta. Harjoittelun aikana opiskelija saa lisäymmärrystä työelämän käytännöistä ja kirjoittamattomista säännöistä sekä paljon kaivattuja ammatillisia kontakteja. Harjoittelupaikan saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä monessa työyhteisössä kielivaatimuksena on suomi tai suomi ja ruotsi. Ilman englanninkielisiä tai monikielisiä harjoittelupaikkoja opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta luoda ammatillisia kontakteja Suomessa. Mikäli emme pysty tarjoamaan opiskelijoille reittejä kiinnittyä suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan jo opintojen alkuvaiheessa, on vaarana työelämän ulkopuolelle jääminen jo valmistumisvaiheessa tai lopulta muutto toiseen maahan. Tällöin menetämme täällä koulutetut osaajat ja potentiaalin jo varhaisessa vaiheessa.
Myös organisaatioiden on opittava toimimaan monimuotoisessa työympäristössä
Suomen työikäinen väestö vähenee 111 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä, eikä nykyistä työvoimatarvetta ole mahdollista kattaa suomalaisilla työntekijöillä. Työnantajien valmiutta rekrytoida jo maassa olevia kansainvälisiä osaajia sekä kansainvälisen rekrytoinnin osaamista tulisi vahvistaa ja tukea. (Kansainvälisen rekrytoinnin opas 2023.)
Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus tulisi nähdä tapoina parantaa kaikkien työelämää ja ne ovat edellytyksiä pärjätä muuttuvassa ympäristössä. Osaajista on pulaa ja heitä palkataankin yhä useammin Suomen ulkopuolelta. Myös työyhteisöjen on osattava tasapainoilla tämän muutoksen mukana. Ulkomailta palkattu ohjelmistokehittäjä ei tietenkään ole opiskellut suomen kielen alkeita, joten työyhteisön on tultava tässä osaltaan vastaan.
Monikulttuurisissa ja monikielisissä työyhteisöissä on tärkeää toimia kielitietoisesti eli huomioida eri kielitaustat niin, että jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa yhteisöön. Kielitietoisessa organisaatiossa tieto on esitetty tavalla, joka on ymmärrettävää ja saavutettavaa kaikille. Tällöin työntekijän äidinkieli ei rajoita hänen mahdollisuuksiaan onnistua ja edetä työurallaan. Ihanneorganisaatiossa monikielinen työpaikka rakentuu kolmenlaisista teoista: ihmisten asenteisiin ja oletuksiin vaikuttavista, ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista ja työpaikan rakenteisiin vaikuttavista teoista (Lehtimaja, Korpela, Komppa, Kotilainen & Kurhila 2023, 205).
Korkeakoulujen asema Suomeen kiinnittymisessä
Korkeakoulut ovat tärkeässä asemassa siinä, näkeekö kansainvälinen opiskelija Suomeen jäämisen mahdollisena valmistumisensa jälkeen. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen kesto ei ole kovin pitkä, mutta niiden aikana luodaan ensikosketus kieleen, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja työelämään.
Korkeakouluissa pyritään luomaan aitoja työelämäyhteyksiä jo opintojen aikana yhdistämällä opiskelijat projektikursseilla, mentorointiohjelmilla tai harjoitteluilla ratkomaan aitoja työelämän ongelmia. Tämä toimii myös alustana opiskelijan urasuunnittelulle ja motivaatiolle suunnata alalle. Korkeakoulun tarjoama tuki ja verkostot voivat olla ratkaisevassa roolissa siinä, näkeekö opiskelija Suomen houkuttelevana ja realistisena vaihtoehtona pysyvälle asumiselle ja työuralle.
Ja tässä piilee toiminnan ydin: korkeakouluilla on mahdollisuus luoda tila, jossa opiskelijat ja työelämä voivat kohdata toisensa turvallisesti. Siirtyminen korkeakouluopinnoista suomalaiseen työelämään ei ole aina ongelmatonta, se edellyttää kaikkien osapuolten panosta: työnhakijoiden, työnantajien ja korkeakoulujen, jokaisella näistä on olennainen rooli yksilön urapolulla.
IMIB-verkosto luomassa aitoja työelämäyhteyksiä
Yksi esimerkki korkeakoulujen mahdollisuuksista edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä on kolmessa ammattikorkeakoulussa toimiva IMIB-verkosto. Se tukee kansainvälisten osaajien integroitumista suomalaiseen työelämään pääkaupunkiseudulla. Verkoston tavoitteena on edistää työelämätaitoja, yritystietoutta, työllistymistä ja verkostoitumista tarjoamalla konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoille ja työnantajille.
Olennainen osa IMIB-toimintaa on sen Business Mentoring -malli, joka tarjoaa kansainvälisille osaajille mahdollisuuden kehittää työelämätaitojaan tekemällä kolmen kuukauden mittaisia ryhmäprojekteja Suomessa toimiville yrityksille. Projektien aikana opiskelijat pääsevät uravalmentajien tuella soveltamaan osaamistaan käytännössä, kehittämään yhteistyötaitojaan sekä verkostoitumaan suomalaisten työnantajien kanssa. Työnantajille IMIB-verkosto on matalan kynnyksen malli lähteä yhteistyöhön korkeakoulun kanssa sekä helppo väylä tutustua kansainvälisten opiskelijoiden osaamiseen ja uusiin ideoihin. (Maahanmuuttajat yritysten mentorina 2024.)
IMIB-verkoston toiminta on alkanut syksyllä 2024, ja siinä on mukana 18 yritystä Uudenmaan alueelta. Yritykset ovat tarjonneet kansainvälisille opiskelijoille projekteja esimerkiksi markkinointiin, logistiikkaan ja palvelujen kehittämiseen liittyen. Opiskelijat ovat saaneet projekteissa käytännön kokemusta suomalaisesta työelämästä, päässeet soveltamaan osaamistaan tosielämän tilanteessa ja rakentaneet ammatillisia kontakteja. Yritykset ovat puolestaan saaneet konkreettista tukea opiskelijoilta sekä vieneet pöytälaatikossa odottavia projekteja eteenpäin.
Suomi tarvitsee lisää rohkeutta työmarkkinoilla, tilaa uusille ideoille ja näkökulmille. Myös kansainväliset opiskelijat tarvitsevat aitoja mahdollisuuksia saada työelämäkontakteja opintojensa aikana. Korkeakouluilla onkin valtavaa potentiaalia toimia tässä yhteyksien luojana.
Lähteet
Kansainvälisen rekrytoinnin opas 2025. Business Finland.
Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L. & Kurhila, S. 2023. Monikielisen työyhteisön opas. Helsinki: Alma Talent.
Maahanmuuttajat yritysten mentorina 2024. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haettu 12.5.2025.
Välimäki, M., Pitkänen, K., Niemi, M. & Veijola, R. 2023. Kansainväliset osaajat ja Suomi: mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet. Haettu 12.5.2025.
Kirjoittaja
-
Inka Saarela
Uravalmentaja, Metropolia AmmattikorkeakouluInka Saarela (VTM) on työskennellyt järjestökentällä, Helsingin yliopistossa ja Metropoliassa kansainvälisten osaajien työelämäosallisuuden, työelämän vastaanottavuuden sekä työnantajayhteistyön parissa.
Tutustu tekijään