EU:n komission vetämänä tutkimustoiminnan rahoittajat kiinnittivät 2010-luvulla huomiota siihen, että tutkimuksen pitää olla avointa myös perinteisen tiedeyhteisön ulkopuolelle. Ajatuksena oli, että julkisella rahoituksella tuotettujen tutkimustulosten ja tutkimusaineistojen tulee olla yhteiskunnassa laajasti hyödynnettävissä ja uudelleenkäytettävissä. Euroopan komission tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari (2014–2019) Carlos Moedas viittasi julkisissa puheissaan jopa tieteen koko ”modus operandin” uudistamiseen.
Samoihin aikoihin lanseerattiin avoimen tieteen ja tutkimuksen periaate ”Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeellista”. Periaatteen tulkinta oli, että tutkimuksen tuotokset ovat lähtökohtaisesti avoimia, ja ainoastaan hyvin perustellusta syytä ne voidaan sulkea vain tietyn joukon hyödynnettäviksi. Useat tutkimustoiminnan rahoittajat, mukaan lukien Suomen Akatemia ja silloinen Tekes, myöhemmin Business Finland, edistivät tuotosten avoimuutta lisäämällä rahoitusehtoihin ja rahoitushakemusten arviointikriteereihin vaatimuksia avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallien noudattamisesta.
Nyt tiede- ja tutkimusyhteisössä on meneillään kulttuurin muutos, ja painotus on siirtymässä avoimen tieteen periaatteen jälkimmäiseen osaan “…niin suljettua kuin tarpeellista”. Eli ennen tuotosten jakamista pitää aina arvioida, voiko avaamisesta seurata esimerkiksi niiden epäeettistä, ihmisoikeuksien vastaista ja sotilaallista käyttöä.
Mitä on tutkimusturvallisuus?
Euroopan neuvosto antoi vuonna 2024 suosituksen tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta. Siinä tutkimuksen turvallisuudella tarkoitetaan seuraavien riskien ennakointia ja hallintaa:
- kriittisen tietämyksen, osaamisen ja teknologian ei-toivottu siirto
- haitallinen vaikuttaminen tutkimukseen, mikä haittaa akateemista vapautta ja tutkimuksen integriteettiä
- eettisten normien tai integriteetin loukkaukset, jolloin tietämystä ja teknologiaa käytetään perusarvojen tukahduttamiseen tai heikentämiseen.
Koska kyseessä on unionin neuvoston suositus komissiolle ja jäsenvaltioille, suosituksessa korostuu EU:n ulkopuolisista toimijoista aiheutuva uhka. Haitallista vaikuttamista tutkimukseen, eettisten normien ja integriteetin loukkauksia sekä niiden yrityksiä tehdään kuitenkin myös EU:n sisältä ja jopa kansallisesti.
Edellä luetelluista kolmesta riskiryhmästä ensimmäiseen liittyy eniten tutkimusorganisaatioiden ja tutkijoiden oman toiminnan juridista sääntelyä, kuten vientivalvonta- ja pakotesäädökset. Toiseen ja kolmanteen ryhmään kuuluvia riskejä pyritään hallitsemaan tutkimusyhteisön, tutkimusorganisaatioiden ja tutkijoiden omalla valppaudella ja toimenpiteillä.
Kaikista edellä mainituista riskiryhmistä (1–3) löytyy onnistuneita, epäonnistuneita tai onnistuneesti torjuttuja yrityksiä. Niistä on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa osassa ”Mitä tutkimusturvallisuusuhkia tutkimusyhteisöön kohdistuu?”
Miten Euroopan neuvoston suositus on näkynyt Suomessa?
Ensimmäinen kansallinen sovellus: Suomen Akatemiaa koskeva lakiuudistus
Neuvoston suosituksen ensimmäinen kansallinen sovellus oli Suomen Akatemiaa koskevan lain uudistus. Syksyllä 2024 lausuntokierroksella käynyt lakimuutoksen ensimmäinen luonnos aiheutti kiivasta vastustusta tiede- ja tutkimusyhteisössä. Siinä ehdotettiin säännöstä, jonka mukaan Suomen Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa (HE 209/2024). Tiedeyhteisössä tämä säännösluonnos tulkittiin laajasti perustuslain 16. pykälässä turvatun tieteen vapauden vastaiseksi.
Arvosteluryöpyn jälkeen hallituksen esityksen perusteluja tarkennettiin ja 1.7.2025 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan Suomen Akatemian tulee huolehtia siitä, että tutkimuksen turvallisuus ja siihen kohdistuvat riskit tutkimushankkeissa, tutkimusyhteistyössä ja tutkimustulosten hyödyntämisessä otetaan asianmukaisesti huomioon. Jotta uudistusta ei tulkittaisi tieteen vapauden kaventamiseksi, säädökseen lisättiin tarkennus, jonka mukaan tutkimuksen turvallisuudesta huolehdittaessa ei voida rajoittaa tutkijan oikeutta valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä.
Kuten kaikista tutkimuseettisissä ja hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvistä ratkaisuista myös tutkimuksen turvallisuuden noudattamisesta vastaavat tutkimusorganisaatio ja vastuututkija. Lakimuutos ei siirrä vastuuta rahoittajaorganisaatiolle esimerkiksi vientivalvontaan liittyen. Jos rahoituksen hakija ei ole tunnistanut juuri omaan tutkimusasetelmaansa liittyviä tutkimusturvallisuusriskejä ja esittänyt niihin riittävää hallintasuunnitelmaa, Akatemia voi jättää hakemuksen kokonaan käsittelemättä. Mikäli hakemus otetaan käsittelyyn, arviointiprosessissa arvioidaan myös tutkimusturvallisuuden hallintasuunnitelman laatu.
Vaikutuksia korkeakouluihin ja yliopistoihin
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) edistää tutkimuksen turvallisuutta osana laajempaa vastuullista kansainvälisyyttä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen vision 2035 ytimessä ovat arvot, joiden mukaan Suomi on vastuullinen, vastaanottava ja avoin kansainvälisen yhteistyön suunnannäyttäjä. Suomi puolustaa tieteen, tutkimuksen ja opetuksen vapautta, toimijoiden autonomiaa, jakamattomia ja luovuttamattomia ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja yhteisvastuuta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022).
OKM:n korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vastuullisen kansainvälisyyden ryhmä julkaisi vuonna 2025 OKM:n hallinnonalan toimijoille suositukset, jotka korostavat paitsi avoimuutta ja vastavuoroisuutta myös riskien hallintaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisessä yhteistyössä. Suositusten tavoitteena on turvata akateeminen vapaus ja samalla varmistaa, että kansainvälinen yhteistyö tukee demokratiaa ja eettisiä valintoja. Suositusten mukaan OKM:n korkeakoulujen tulee parantaa tutkimusturvallisuutta, tunnistaa ja hallita vastuullisen kansainvälisyyden riskejä ja tehdä niitä koskevat organisaatiokohtaiset linjaukset.
Vastuullista kansainvälisyyttä seurataan osana sektorin ja OKM:n vuoropuhelua ja ohjausprosessia (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025). Vielä ei tiedetä, mitä vastuullisen kansainvälisyyden seuraaminen osana OKM:n hallinnonalan ohjausprosessia tarkoittaa. Todennäköisesti korkeakoulujen toimet huomioidaan seuraavan nelivuotisen sopimuskauden neuvotteluissa ja ehkä myöhemmin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa.
Mitä tutkimusturvallisuusuhkia tutkimusyhteisöön kohdistuu?
Tiedustelutoiminta
Tutkimusorganisaatioihin kohdistuva tiedustelutoiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Sen takana on tyypillisesti valtiollinen toimija, kuten Venäjä tai Kiina, mutta myös Iran, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä sekä vähemmässä määrin Arabiemiraatit, Saudi-Arabia, Turkki, Intia ja Pakistan.
Tutkimusorganisaatioista tiedustelupalvelut pyrkivät hankkimaan esimerkiksi huipputeknologiaan, arktisen alueen tutkimukseen ja arktiseen osaamiseen sekä kyberturvallisuusosaamiseen liittyvää tietoa. Kiina tavoittelee kansainvälistä johtoasemaa keskeisissä murrosteknologioissa (muun muassa tekoäly ja kvanttiteknologia) ja hankkii niihin liittyvää osaamista tiedevakoilun keinoin. Se hankkii ulkomailta osaamista ja teknologiaa myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Kiinan asevoimiin linkittyy useita kymmeniä yliopistoja, ja osaamista pyritään siirtämään tutkimusyhteistyön ja muun akateemisen yhteistyön avulla (The Australian Strategic Policy Institute 2025).
Suomessa on arktisten alueiden olosuhteisiin ja niiden muutokseen, luonnonvaroihin ja teknologioihin (muun muassa jäänmurtajiin) liittyvää osaamista, joka kiinnostaa erityisesti Kiinaa ja Venäjää.
Itsevaltaiset valtiot harjoittavat Suomessa myös pakolaisvakoilua, eli ne painostavat, lahjovat, kiristävät ja kontrolloivat Suomessa asuvia entisiä ja nykyisiä kansalaisiaan (Suojelupoliisi 2025). Suomessa työskentelevää tutkijaa voidaan painostaa raportoimaan tutkimuksesta ja tutkijan kotimaassa asuvien läheisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan uhata vahingoittaa, ellei tutkija suostu yhteistyöhön.
Tiedevakoilun kohteena ovat todennäköisimmin tekniikan alan korkeakoulut ja maanpuolustuskorkeakoulu. Viime aikoina Suomessa eniten julkisuutta ovat saaneet Tampereen yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun vakoilutapaukset, jotka molemmat osoittavat toiminnan pitkäjänteisyyttä.
Tampereen yliopistossa venäläissyntyinen henkilö rakensi 20 vuoden aikana akateemisen uran viestintäteknologian alalla ja sai Suomen kansalaisuuden. Langattomiin tietoverkkoihin ja esineiden internetiin erikoistunut sähkötekniikan professori onnistui saamaan vuosien 2013–2017 aikana kuusi miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta, ja hän työskenteli esimerkiksi Nokian, Intelin, Alcatel-Lucentin, Ericssonin ja Ciscon tutkimushankkeissa. Lisäksi valtionyhtiö Fortum sijoitti hänen start up -yritykseensä. Hän järjesti konferensseja, joiden teemoina olivat esimerkiksi lohkoteknologia, big data, robotiikka, droonit, esineiden internet, kyberturvallisuus sekä satelliitti- ja paikannusteknologia. Nämä kaikki ovat niin sanottuja kaksoiskäyttöteknologioita, eli niitä voi käyttää siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin käyttötarkoituksiin, vakoiluun ja hybridivaikuttamiseen. Konferensseihin osallistui pääasiassa venäläisiä tutkijoita. Samaan aikaan suomalaisen uran rakentamisen kanssa professori teki akateemisen uran Venäjällä Moskovan kauppakorkeakoulussa, jolla on vahvat sotilaalliset yhteydet. Tampereen yliopisto teki lokakuussa 2024 poliisille tutkintapyynnön epäillystä pakotesäännösten ja kaksoiskäyttöteknologian vientisäännösten rikkomisesta. (Salovaara 2024; Kangas 2024.)
Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi hybridiuhkiin varautumista ja niiden torjuntaa koskevaa hanketta. Hankkeessa oli mukana myös Norjan Arktinen yliopisto, jonka tutkimusryhmän jäsen osallistui esimerkiksi hankkeessa järjestettyyn seminaariin. Kyseinen tutkija pidätettiin Norjassa vakoilusta epäiltynä lokakuussa 2022. Norjan viranomaiset epäilivät tämän brasilialaisena esiintyneen venäläissyntyisen tutkijan työskentelevän Venäjän tiedustelupalvelussa. (Nurminen 2022; Koponen 2022.)
Kyberuhat
Kyberuhkiin kuuluvat tietomurrot, haittaohjelmat ja vakoilu, jotka kohdistuvat digitaalisiin järjestelmiin ja tietoihin.
Kybervakoilu on edullinen ja tehokas keino hankkia laajoja tietoaineistoja, ja se onkin noussut yhä merkittävämmäksi uhkaksi perinteisen henkilötiedustelun rinnalle (Suojelupoliisi 2025). Kybervakoilua voidaan käyttää myös tiedon hankintaan tutkimusorganisaatioista, eikä kohde itse välttämättä edes huomaa joutuneensa vakoilun kohteeksi.
Rikollisten levittämien kiristyshaittaohjelmien tavoite ei ole varastaa tietoja, vaan hankkia rahaa. Mutta nekin voivat tietoja piilottamalla pahimmillaan estää tutkimusorganisaation toiminnan, kuten voivat tehdä myös verkkopalvelun tai -palvelimen normaalin käytön estävät palvelunestohyökkäykset. Kiristyshaittaohjelmista yleisimmin käytetty on edelleen Ransomware (ENISA 2025).
Esimerkiksi eräs englantilainen yliopisto joutui valtiollisen toimijan palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Vaikka hyökkäys ei vaikuttanut kohdennetulta eivätkä yliopiston luottamukselliset tiedot tai tutkimustiedot vaarantuneet, se vaikutti merkittävästi yliopiston toimintaan. Hyökkäys esti kampusalueen ulkopuolella työskentelevän henkilökunnan ja tutkimuskumppaneiden pääsyn yliopiston tietojärjestelmiin ja tallennusalustoille yli viikoksi. Sen jälkeen käyttökatkoksia oli vielä kuukauden ajan (Protective Security Lab 2025.)
Akateemisen vapauden kaventaminen ja tutkimuksen integriteetin loukkaukset
Suomen on ajateltu olevan akateemisen vapauden mallimaa, onhan meillä tieteen vapaus turvattu jo perustuslaissa. Akateemisen vapauden indeksillä (AFI) mitattuna suomalainen tiedeyhteisö on kuitenkin enää vain 47:nneksi vapainta maailmassa eli samaa luokkaa esimerkiksi Bulgarian, Romanian ja Etelä-Afrikan kanssa. Akateemisen vapauden indeksissä huomioidaan viisi indikaattoria: opettamisen ja tutkimuksen vapaus, akateemisen tiedon vaihdon ja levittämisen vapaus, instituutioiden autonomia, yliopistokampusten vapaus sekä akateemisen ja kulttuurisen ilmaisun vapaus. Suomen tulos on heikentynyt kaikilla osa-alueilla. Aiemmin sijoitus oli kymmenen parhaan joukossa, ja se romahti viimeisen parin vuoden aikana 38 sijaa (FAU Erlangen-Nürnberg & V-Dem 2025).
Yliopistolehdessä heikentynyttä tulosta pohtinut viestinnän emeritusprofessori Esa Väliverronen (2025a) Helsingin yliopistosta arvioi kolmen keskeisimmän syyn olevan tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden uhkailu ja häirintä.
Tutkimusorganisaatioiden akateemista vapautta kaventaa Suomessa niiden riippuvuus valtion tulosohjauksesta. Suunnitelmat Suomen Akatemian rahoituspäätösten ohjaamisesta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisin linjauksin eivät toteutuneet, eivät myöskään suunnitelmat itsenäisten tiedepaneelien yhdistämisestä. Sen sijaan hallitus jätti päätöksellään maahanmuuttoteeman pois Strategisen tutkimuksen neuvoston painopisteistä vuonna 2023. Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon pyrkimykset vaikuttaa tieteen vapauteen, tutkimusorganisaatioiden toimintaan ja tutkimuksen sisältöön ovat heijastuneet jo Suomeenkin. Esimerkiksi Aalto-yliopisto teki väliaikaisen päätöksen olla hakematta tutkimusrahoitusta Yhdysvalloista (Bäckgren 2025).
Suoran valtion rahoituksen lisäksi tutkimusorganisaatiot ovat riippuvaisia ns. ulkoisesta, kilpaillusta tutkimusrahoituksesta. Eri rahoittajaorganisaatioiden rahoituksen suuntaamisessa, rahoitusohjelmissa, hakemusten arvioinnissa ja päätöksenteossa näkyy ajatus siitä, että tutkimuksella pitäisi saavuttaa nopeaa taloudellista hyötyä. Tämä lyhytnäköisyys yhdistettynä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin, tutkimusorganisaatioiden sisäisiin rahanjakomalleihin ja tenure track -arviointikriteereihin ohjaa tutkijoiden tutkimusaiheiden valintaa, vaikka näennäisesti heillä olisikin akateeminen vapaus valita aiheensa itse. Myös liiallinen riippuvuus yhdestä tai muutamasta rahoituslähteestä voi vaikuttaa tutkimuksen suuntaamiseen. Erään englantilaisen yliopiston yksittäinen laitos oli tehnyt pitkään yhteistyöstä ison kansainvälisen yrityksen kanssa. Kun Iso-Britannia kiristi vientivalvontaa, tämä yhteistyö vaikeutui huomattavasti. Koska korvaavaa rahoituslähdettä ei löytynyt, tutkimusryhmä joutui suuntamaan tutkimuksensa uudelleen. (Protective Security Lab 2025.)
Esa Väliverrosen (2025a; 2025b) mukaan tutkijoiden häirintä on yksi merkittävä syy akateemisen vapauden kaventumiseen. Poliittisia intohimoja herättävät, herkät tutkimusaiheet, kuten maahanmuutto, sukupuoli, ympäristö tai ruokavalio, ovat käynnistäneet mustamaalauskampanjoita ja nostattaneet verkkovihaa. Niillä pyritään tutkijan vaientamiseen ja itsesensuuriin, ja pahimmallaan ne voivat johtaa tutkijan turvallisuuden vaarantumiseen ja tutkimusaiheen, jopa tutkimusalan vaihtamiseen.
Suomessa työskentelevän, autoritäärisestä maasta kotoisin olevan tutkijan apurahaan liittyy usein akateemista vapautta kaventavia ehtoja, kuten lojaalisuus poliittista puoluetta kohtaan, velvollisuus palata kotimaahan tutkinnon suorittamisen jälkeen ja taloudelliset velvoitteet tutkijalle ja hänen läheisilleen. Esimerkiksi Tampereen yliopisto lopetti keväällä 2024 yhteistyöohjelman Kiinan apurahaneuvoston (Chinese Scholarship Council CSC) kanssa, koska CSC:n apurahaan liittyvät vaatimukset nähtiin epäeettisiksi (Jääskeläinen 2025).
Perusteettomilla ja ilkivaltaisilla hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilyilmoituksilla on pyritty paitsi häiritsemään yksittäistä tutkijaa myös lamaannuttamaan Suomessa hyvin toimiva hyvän tieteellisen käytännön valvonta ja sen loukkausepäilyjen käsittelyprosessi. Suomessa kaikilla tieteenaloilla noudatettavan HTK-2023 ohjeen mukaisesti epäilyilmoitus voidaan kuitenkin jättää käsittelemättä, mikäli epäilyllä ei ilmiselvästi ole tiedollista pohjaa tai epäily perustuu pelkästään ilkivaltaisiin tarkoitusperiin (Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK 2023, 23).
Uhkakuvista huolimatta suomalaiset luottavat tieteeseen
Tiedebarometrin 2024 mukaan suomalaisten luottamus tutkimusorganisaatioihin ja tieteen tekijöihin on säilynyt vahvana. Tieteeseen ja tutkimukseen luotti ylivoimainen enemmistö, 86 % vastaajista, ja luottamus tieteeseen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeaa. Tiedebarometrissä 2024 pyydettiin vastaajia pohtimaan, millaisiin asioihin he kiinnittävät huomiota arvioidessaan asiantuntijan luotettavuutta. Esille nousivat erityisesti koulutus ja tutkimus. Asiantuntijan kokemus sekä tausta eli se, edustaako hän luotettavaa organisaatiota, mainittiin myös usein. Vastauksissa nousi esiin puolueettomuutta vaarantavina tekijöinä muun muassa rahoitukseen ja poliittiseen agendaan liittyviä teemoja. (Tieteen tiedotus ry 2024.)
Vaikka tutkimuksen turvallisuus on käsitteenä uusi, eivät siihen liittyvät riskit ole täysin uusia ja ainutlaatuisia. Kansainväliset jännitteet, nopeutuva teknologinen kehitys, kiihtyvä kilpailu esimerkiksi murrosteknologioista ja uudenlaiset vaikuttamisen – ja toisaalta vakoilun – menetelmät ovat pakottaneet tutkimusyhteisön tiedostamaan riskejä ja hallitsemaan kansainvälistä yhteistyötä entistä paremmin.
Tutkimusturvallisuusuhat kohdistuvat tyypillisemmin tekniikan alan tai luonnontieteiden tutkimukseen kuin humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taloustieteen tutkimustoimintaan. Erityisesti näiden alojen tutkimuksessa tutkimusturvallisuuden edistäminen tarkoittaa hallittua kansainvälistä yhteistyötä ja tapauskohtaista riskien tiedostamista ja hallintaa. Tutkimusturvallisuuden riskien tunnistamista ja hallintaa yksittäisessä TKI-hankkeessa kuvataan sarjan toisessa artikkelissa Mistä puhun, kun puhun tutkimusturvallisuudesta 2/2: Mitä tutkimusturvallisuus tarkoittaa yksittäisessä TKI-hankkeessa?
Lähteet
Bäckgren, N. 2025. Aalto-yliopisto keskeyttää rahoitushakemukset Yhdysvaltoihin. Julkaistu 21.3.2025. Helsingin Sanomat. Haettu 15.10.2025.
ENISA 2025. ENISA Threat Landscape 2025. Haettu 16.10.2025.
Euroopan unioni 2024. Euroopan unionin neuvoston suositus tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta (C/2024/3510). Haettu 15.10.2025. https://eur-lex.europa.eu/eli/C/2024/3510/oj/eng
FAU Erlangen-Nürnberg & V-Dem, 2025. The Academic Freedom Index Update 2025. Haettu 16.10.205.
Hallituksen esitys, luonnos 26.9.2024. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalla laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta. Haettu 15.10.2025.
Jääskeläinen, P. 2025. Helsingin Sanomat 2025. Vakoilua vai tiedeyhteistyötä? Julkaistu 22.10.2025. Helsingin Sanomat. Haettu 22.10.2025.
Kangas, L. 2024. Tampereen yliopistossa epäillään pakotteiden rikkomista – tutkintapyyntö poliisille. Julkaistu 9.10.2024. YLE. Haettu 22.11.2025.
Koponen, J. 2022. Norjassa vakoilusta epäilty venäläinen osallistui yhteiseen koulutukseen suomalaisasiantuntijoiden kanssa – Supo: Ei erityistä syytä huoleen. Julkaistu 5.11.2022. YLE. Haettu 16.10.2025.
Laki Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta (212/2025). Haettu 15.1.2025.
Nurminen, J. 2022. Vakoilusta epäilty venäläinen vangittiin Norjassa – teeskenteli poliisin mukaan olevansa brasilialainen hybridiuhkien tutkija. Julkaistu 25.10.2022. YLE. Haettu 16.10.2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen visio. Haettu 15.10.2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025. Vastuullisen kansainvälisyyden ryhmän suositukset (pdf). Haettu 15.10.2025.
Protective Security Lab 2025. State Threats and Universities Case Studies from United Kingdom. Haettu 16.10.2025.
Salovaara, O. 2024. Kahden maan professori. Julkaistu 31.12.2024. Helsingin Sanomat. Haettu 26.11.2025.
Suojelupoliisi 2025. Kansallisen turvallisuuden katsaus 2025. Haettu 15.10.2025.
The Australian Strategic Policy Institute 2025. The China Defence Universities Tracker. Haettu 15.10.2025.
Tieteen tiedotus ry 2024. Tiedebarometri 2024. Haettu 16.10.2025.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK, 2023. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Haettu 16.10.2025.
Väliverronen, E. 2025a. Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Yliopistolehti 6/2025. Haettu 16.10.2025.
Väliverronen, E. 2025b. Tutkijoita häiritään somessa maalittamalla ja jopa katteettomilla kanteluilla eettisistä rikkomuksista. Yliopistolehti 7/2025.
Kirjoittaja
-
Susanna Näreaho
Erityisasiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluSusanna Näreaho toimii erityisasiantuntijana Metropolian TKI- ja projektipalvelut -yksikön Tutkimusjohdon tuki -tiimissä. Entinen ympäristötieteilijä keskittyy nyt vastuullisen TKI-toiminnan teemoihin.
Tutustu tekijään
