Kuihtuva vai kasvava hyvinvointi tulevaisuudessa
Elämme ristiriitaista aikaa, jota värittävät monet lasten ja nuorten hyvinvoinnin globaalit haasteet (WHO 2024; UNICEF 2025). Päivittäisissä uutisissa korostuvat suuret kriisit ja epävarmuudet, kuten ilmastonmuutos, luontokato, sodat ja konfliktit sekä talouden huonot näkymät ja turvattomuus arjessa. Tämä kuormittaa kohtuuttomasti lasten, nuorten ja perheiden jaksamista ja elämänlaatua sekä yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden perustaa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat tuoneet esiin nuorten lisääntyvän huolen tulevaisuusnäkymistä (Happonen & Kiilakoski 2024).
Samaan aikaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi (Helliwell ym. 2025). Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia vahvistavat innovaatiot ja teknologiset ratkaisut kehittyvät ennennäkemättömällä vauhdilla kansainvälisissä verkostoissa, esimerkiksi I4KIDS innovaatiokeskittymässä. Kansallisessa YOUNG-ohjelmassa puolestaan keskitytään lapsiin ja nuoriin yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden tekijöinä, ja toteutetaan tutkimusta kestävää lapsi-, nuoriso-, ja perhepolitiikkaa varten. Palveluita ja järjestelmiä uudistetaan myös esimerkiksi SOILA-hankkeessa, jossa muodostetaan turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen.
Kestävää tulevaisuutta vahvistavat monenlaiset sosiaaliset innovaatiot ja innovatiiviset toimintamallit, kuten luontoon liittyvä nuorten ja perheiden toiminta (Rantala & Puhakka 2018; Obeng ym. 2025), lasten kanssa suunnitellut oppimisympäristöt sekä Hyvinvointi-innovaatiot. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa on kehitetty toimijuutta ja toimintakykyä edistäviä sekä yhteistyötä ja arkea sujuvoittavia digiajan ratkaisuja, muun muassa DigiMetku (Sipari ym. 2025). Nämä esimerkit mahdollistavat merkityksellistä toimintaa ja osallisuutta hyvinvoinnin vahvistajina ilman tarvetta suuriin rakenteellisiin muutoksiin.
Kontrasti hyvinvointivaltion perinnöstä suhteessa hyvinvoinnin uhkakuviin, turvattomuuteen ja jopa tulevaisuuspelkoon on iso. Se haastaa pohtimaan, miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia siten, että tulevien sukupolvien oikeudet hyvään elämään ja kasvuun turvataan (Djakonoff & Ojanen 2025). Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) voidaan vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen. Ratkaisevan tärkeää on, että tutkimuksessa ja kehittämisessä lapset ja nuoret eivät ole ulkopuolisia osapuolia tai kohteita, vaan tutkimus- ja kehittämiskumppaneita yhdessä vanhempien, ammattilaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa (Sipari 2021, Sipari ym. 2022a; Sipari ym. 2024). Tutkimus- ja kehittämiskumppanuus vahvistaa aktiivista tulevaisuustoimijuutta, kun tavoitteena on rakentaa kestävää muutosta ja toivottavaa tulevaisuutta kaikille.
Näkökulmia hyvinvoinnin edistämiseen
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen voi realisoitua tutkimuksen ja kehittämisen käytännöissä monista eri näkökulmista. Salosen (2021) mukaan hyvinvointi on yksilön subjektiivinen kokemus, jolloin se perustuu henkilön omaan arvioon elämän hyvyydestä, merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta. Kokemus elämästä on yksilöllistä, mutta lisäksi hyvinvoinnissa on tunnistettavissa objektiivisia, ihmisille yhteisiä tarpeita kuten ihmissuhteet, terveys, turvallisuus, elinympäristö ja elintaso. (Salonen 2021.)
Hyvinvoinnin edistämisen kannalta systeeminen näkökulma hyvinvointiin tarjoaa ajattelutavan, jossa hyvinvointi rakentuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutteisesta kokonaisuudesta. Systeemisessä hyvinvointikäsityksessä kiinnostus kohdistuu yksilöiden, yhteisöjen, yhteiskunnan ja ympäristön keskinäisiin suhteisiin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä systeeminen näkökulma auttaa ymmärtämään laajaa ja monimutkaista ilmiötä, tunnistamaan hyvinvointia estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä yhteisvaikutuksia käytännössä. (Sipari 2025.)
Lapsen tai nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu Minkkisen (2015) mukaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta sekä aineellisesta hyvinvoinnista. Tätä näkökulmaa käytetään, kun korostetaan lapsen tai nuoren kasvua ja kehittymistä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa (Minkkinen 2015).
Perhe on lapsen ensisijainen ja tärkein kasvuympäristö, mikä laajenee ikävaiheiden mukaan muihin toimintaympäristöihin ja yhteisöihin. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheen arjessa, ja sitä turvataan eri toimijoiden yhteistoiminnassa. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön ja yhteiskunnan arvojen, toimintatapojen ja ilmapiirin merkitys on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. (Määttä & Rantala 2022.)
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten, kuten toimintakyvyltään rajoitteisten, hyvinvoinnin edistämisen näkökulmana voi olla lapsen tai nuoren ja ympäristön välinen tavoitteellinen muutosprosessi. Tällöin hyvinvointiin kytkeytyy tiiviisti lapsen ja nuoren mahdollisuus osallistua, osallisuus, oppiminen sekä voimaantuminen (Sipari ym. 2022b, Sipari 2025).
Vielä laajemman näkymän hyvinvoinnin edistämiseen avaavat kestävä hyvinvointi ja planetaarinen hyvinvointi. Kestävässä hyvinvoinnissa yhdistyy kestävyyden ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset periaatteet, maapallon kantokyky sekä hyvän elämän turvaaminen yli sukupolvien (Salonen & Konkka 2022; Hirvilammi 2015). Planetaarinen hyvinvointi puolestaan korostaa ihmisen ja luonnon harmonista suhdetta kestävää tulevaisuutta varten (Kortetmäki ym. 2021).
Tutkimuksen ja kehittämisen lähtökohdissa hyvinvointi voidaan määritellä ja asemoida monella tapaa. Sen tulkintakehyksenä voi olla esimerkiksi lapsen oikeudet, keinot tavoitteiden saavuttamisessa, elämän päämäärä tai vastuu tulevista sukupolvista ja maapallosta. Hyvinvoinnin vahvistuminen voi olla myös lisäarvo jostakin merkityksellistä tekemisestä ja voimaannuttavasta yhteistoiminnasta tutkimuksessa ja kehittämisessä (Sipari ym. 2024). Esimerkiksi toisten auttaminen ja ympäristöön myönteisesti vaikuttaminen voi tuottaa suoria terveyshyötyjä itselle ja toisille. Itselleen tärkeän asian edistäminen voi toimia hyvinvointia vahvistavana kokemuksena.
Hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä
Lasten ja nuorten hyvinvointi kytkeytyy moninaisuudessaan eri tieteen- ja koulutusalojen yhdyspintaan. Se on jatkuvasti ajassa ja erilaisissa konteksteissa muuttuva tutkimus- ja kehittämisilmiö. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä huomio voidaan kohdistaa lapseen ja nuoreen yksilöinä tai rakentaa yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa hyvinvointia. Jälkimmäisessä näkökulmassa lapset, nuoret ja perheet ovat aktiivisia toimijoita tulevaisuuteen suuntautuen.
Tutkimus- ja kehittämistyössä tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että tutkijat ja kehittäjät tuottavat yhdessä lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten kanssa uutta tietoa ja tutkittuun tietoon perustuvia käytännön sovelluksia tulevaisuutta ennakoiden.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen vuorovaikutteisena kokonaisuutena vastataan transdisiplinaarisella tutkimus- ja kehittämisohjelmalla (TK-ohjelma) Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Metropolia on rakentanut ilmiölähtöisen ja systeemisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mallin, jonka rakenne muodostuu innovaatiokeskittymistä ja niissä toimivista temaattisesti kohdennetuista TK-ohjelmista (Huhtaniemi & Vilkuna 2025).
Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä toimii Lasten ja nuorten hyvinvointi TK-ohjelma, jonka keskeiset tehtävät ovat:
- Yhdistää toimijoita maailmanlaajuisesti yhteisen ilmiön äärelle verkostoitumalla aktiivisesti.
- Varmistaa laadukasta tiedon ja ratkaisujen kumuloitumista ja synergioita merkittävillä hankekokonaisuuksilla.
- Vauhdittaa systeemistä muutosta vahvistamalla monitasoista vaikuttavuutta.
Lasten ja nuorten hyvinvointi TK-ohjelma toimii ekosysteemisesti siten, että tulevaisuusvaikuttavaa TKI-kumppanuutta rakennetaan moninaisten toimijoiden kanssa yhdessä.
Tulevaisuuteen vaikuttavan ekosysteemin rakentaminen
Ekosysteemien rakentaminen on perusteltua, kun tutkimusta ja kehittämistä yhdistää yhteinen tarkoitus kompleksisen ilmiön äärellä (Valkokari ym. 2020). Yhteinen tarkoitus vastaa kysymykseen siitä, miksi ekosysteemi on olemassa maailmaa varten. Tarkoituksen määrittely luo perustan ekosysteemin yhteistoiminnalle, joka etenee vaiheittain kuviossa 1 esitetyllä tavalla. (Kola ym. 2020).
Lasten ja nuorten hyvinvointi TK-ohjelman perustaa on rakennettu Metropolia Ammattikorkeakoulun kansallisissa ja kansainvälisissä hankekumppanuuksissa useiden vuosien aikana. Ekosysteemin muotoutumisvaiheessa (the emerging phase of ecosystem journey) tunnistettiin kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita, verkostoja, projekteja ja toimintaympäristöjä, jotka liittyivät yhteiseen tarkoitukseen. Yhdessä näiden toimijoiden kanssa muotoiltiin TK-ohjelmassa ratkaistavia haasteita ja kuvattiin tarpeita tulevaisuudessa sekä määriteltiin tavoitteita ja odotettavissa olevia vaikutuksia. Tämä yhteinen muotoilu tuotti myös uusia hankeavauksia ja yhteisjulkaisuja (ks. Railosvuo ym. 2024). Samaan aikaan TK-ohjelman ensimmäisenä toimintavuotena rakennettiin kumppanuuksia, luottamusta ja sitoutumista eri tahojen kesken sekä kutsuttiin mukaan uusia toimijoita yhteiskehittämiseen (the evolving phase of ecosystem journey).
Kumppaneiden kanssa yhteiskehitetty TK-ohjelman tarkoitus kytkettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiaan. Lisäksi tämä nivottiin Metropolian tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoimintaan ja määriteltiin tulevaisuuteen suunnaten lasten ja nuoren hyvinvoinnin TK-ohjelman keskeiset teemat:
- Kestävät kasvuympäristöt
- Perheiden ja ammattilaisten yhteistoiminta
- Lapsen ja nuoren oppiminen, osallistuminen ja osallisuus
- Resilientti toimintakyky arjessa
- Tulevaisuustoimijuus ja unelmointiosaaminen
- Sosiaaliset innovaatiot ja digiajassa eläminen
- Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus
- Systeeminen ja kehittävä arviointi
TK-ohjelman ekosysteemin ei ole tarkoitus olla staattinen systeemi, vaan se toimii systeemisesti ja vuorovaikutteisesti pitkällä tähtäimellä. Sen tavoitteet ja toiminta kehittyvät yhdessä oppimisen ja aikaansaatujen muutosten sekä uusien toimijoiden myötä (the expanding phase of ecosystem journey).
Kauppisen (2022) mukaan ekosysteemien toimintakyvyn ratkaisee vuorovaikutussuhteiden rikkaus. Lasten ja nuorten hyvinvointi TK-ohjelman vaikuttavuus vahvistuu yhteistoiminnassa, joka laajenee ekosysteemissä (the expanding phase of ecosystem journey). Siksi TK-ohjelma kutsuu sinut kumppaniksi tutkimaan ja kehittämään yhdessä hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Jokaisen panos on arvokas ja kaikkien osaamista tarvitaan hyvän tulevaisuuden ratkaisujen tekemiseen.
Lähteet
Dajakonoff, V. & Ojanen, A. 2025. Kohti pitkäjänteistä hallintoa. Tulevaisuutietoiudesta toimintaan (pfd). Demos Helsinki, Pitkäjänteisen hallinnon hubi.
Happonen, K. & Kiilakoski, T. 2024. Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024 (pdf). Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 189.
Helliwell, J.F., Layard, R., Sachs, J.D., De Neve, J.-E., Aknin, L.B. & Wang, S. 2025. World Happiness Report. University of Oxford: Wellbeing Research Centre.
Hirvilammi, T. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäjillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvivnointitutkimukseen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136.
Huhtaniemi, M. & Vilkuna, A-M. 2025. TKI-toiminta rakentamassa kestävää ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Metropolia Metropspektiivi Pro.
Kauppinen, J. 2022. Monimuotoisuus – lyhyt oppimäärä. Helsinki: Siltala
Kola, S., Koivukoski, U., Koponen, L. & Heino, M. 2020. Ecosystem Hanbook. The Art of leading and Creating IMPACT. Helsinki: Alma Talent Oy.
Kortetmäki, T., 2021. Puurtinen, M., Salo, M., Aro, R., Baumeister, S., Dufolt, R., Elo, M., Halme, P., Husu, H-M., Huttunen, S., Hyvänen, K., Karkulehto, S., Kataja-aho, S., Keskinen, K.E., Kulmunki, I., Mäkinen, T., Näyhä, A., Okkolin, M-A., Perälä, T., Purhonen, J., Raatikainen, K.J., Raippalinna, L-M., Salonen, K., Savolainen, K. & Kotiaho, J.S. Planetary well-being. Humanities and Social Sciences Communications, 8.
Minkkinen, J. 2015. Lapsen hyvinvointimalli. Lasten emotionaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 1555.
Määttä, P. & Rantala, A. 2022. Tavallisen erityinen lapsi: kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen yhdessä. Kuopio: PS-kustannus.
Obeng, J. K., Kangas, K., Manninen, O., Stamm, I., & Tolvanen, A. (2025). Nature-Based Interventions Promoting the Well-Being of Finnish Youth Outside Education or Employment. Journal of Social Service Research, 51(4), 1014–1029.
Railosvuo, S., Kauhanen, P., Sipari, S. & Vänskä, N. 2024. Yhteiskehitetään lasten kuntoutumisen ja kuntoutuksen tutkimuksen tulevaisuutta Teema, Lastenneurologisen kuntoutksen yhdistyksen vuosijulkaisu, 26–27.
Salonen, A. 2021. Mitä on hyvinvointi? Haettu 24.1.2026.
Salonen, A.O. & Konkka, J. 2022. Kansalaisten hyvinvointi kestävyyttä tavoittelevassa yhteiskunnassa. Tiedopolitiikka 4, 23–38.
Sipari S. 2021. Haluatko olla kohde vai kumppani tieteellisessä tutkimuksessa? TEDx puhe.
Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S. & Harra, T. 2022 a. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia OIVA-sarja 55.
Sipari, S., Kauppila, J. & Suhonen-Polvi, H. 2022 b. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössä. Kirjassa: Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S, toim. Kuntoutuminen. Kustannus oy Duodecim, 110–126.
Sipari, S., Vänskä, N. & Helenius S. 2024. Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 142.
Sipari, S. 2025. Lapsen ja nuoren toimintakyvyn edistyminen. Kirjassa: Kerätä R, Koskela L, toim. Toimintakyky ja työkyky. Kustannus oy Duodecim,129–141.
Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Kinnunen, A. & Jeglinsky-Kankainen, I. 2025. DigiMetku – Digitaalinen sovellus lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Kuntoutusta kehittämässä 43. Helsinki: Kela.
Tyack, Z. The Greatest Challenges and Solutions to Improve Children’s Health and Well-Being Worldwide in the Next Decade and Beyond: Using Complex Systems and Implementation Science Approaches. Frontiers in Pediatrics, 11.
UNICEF 2025. Child Well-Being in an Unpredictable World. UNICEF Office of Research Innocent, Report Card 19. Haettu 15.9.2025.
Valkokari, K., Hyytinen, K., Kutinlahti, P. & Hjelt, M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas (pdf). VTT Technical Research Centre of Finland.
World Health Organization. 2024. New Report Maps Efforts to Improve Adolescent Health and Well-being. Haettu 15.9.2025.
Kirjoittaja
-
Salla Sipari
T&K Ohjelmajohtaja, Metropolia AmmattikorkeakouluT&K Ohjelmajohtaja Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Tutustu tekijään
