Suomalaiset kaupungit ovat kunnianhimoisia ilmastotavoitteidensa suhteen. Useat kunnat tavoittelevat jopa 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä (Miettinen, Ilmola, Parviainen, Jalonen & Seppinen 2024, 5). Mielestäni tavoitteisiin on olemassa ratkaisu, kaupunkivihreä, eli viherrakentamisen keinojen käyttö kaupunkiympäristön luomisessa ja kehittämisessä. Tukea mielipiteelleni sain muun muassa Kekkilän tilaamasta selvityksestä, joka käsitteli kaupunkivihreän ja viherrakentamisen nykytilaa. Selvitys osoitti, että viherrakentamisen roolia ei ole vielä tunnistettu riittävän hyvin osaksi kuntien vastuullisuustyötä ja ilmastotavoitteita. Selvitykseen oli haastateltu kymmenen eri kunnan parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kaupunkivihreän merkitys on suuri, samoin luonnon monimuotoisuuden varjelemisessa – mutta näyttää siltä, että sen roolia on aliarvioitu. (Frankly Partners 2024, 4–6.)
Ympäristöministeriön teettämässä ”Ekologinen kytkeytyvyys ja luonnon monimuotoisuus alueidenkäytön suunnittelussa” -tietokoosteessa on todettu, että ihmiset arvostavat mahdollisuutta päästä helposti luontoon rauhoittumaan ja että he kokevat tärkeäksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Esimerkiksi kaavoituksessa tarkastellaan viheralueiden riittävyyttä, saavutettavuutta ja laatua sekä otetaan huomioon riittävät aluevaraukset monimuotoisen luontoympäristön varmistamiseksi. (Hautamäki, Heinilä, Moilanen, Rajaniemi 2024, 31–32.)
Viherrakentamisen hyödyt
Kyllä viherrakentamista ja uusia viheralueita löytyy, eivätkä Helsingin, Vantaan ja Espoon uudet rakennetut alueet ole pelkkää betonierämaata ja asfalttia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että viherrakentaminen koetaan liian usein vain infrarakentamisen viimeistelyvaiheena ja ”maisemointina”, vaikka viherrakenteet ovat olennaisessa roolissa vaikkapa hulevesien hallinnassa, kaupunkien lämpötilan säätelyssä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä.
Juuri tällaisissa ratkaisuissa kiteytyy mielestäni strateginen ydin: elinympäristöjen rakentaminen uhanalaista tai hupenevaa lajistoa tukeviksi.
Viherrakentamiset esteet vodaan purkaa asennemuutoksella
Arvo hankkeen Arvo: Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024 julkaisussa kuvataan kaupunkien viherrakenteen ja sen rakentamisen ohjausmekanismien tilaa uudemman tutkimuksen sekä asiantuntijahaastatteluiden valossa. (Lahtinen 2024.)
Arvo-hankkeessa tunnistettiin useita esteitä kaupunkivihreän toteutumiselle. Esteitä kartoitettiin kysymyksellä: ”Mitkä ovat keskeiset haasteet, jotka liittyvät uuden tiedon omaksumiseen ja soveltamiseen kaupunkien vihreän infrastruktuurin osalta?” Vastauksissa nousivat esiin erityisesti kiire, organisaatiokulttuuri ja rakenteet, resurssien puute sekä vakiintuneet käytännöt ja tottumukset, joita mainittiin noin 50–70 prosentissa vastauksista. (Lahtinen 2024, 37.)
Siis tottumukset ja olemassa olevat käytännöt. Jälleen kovin tutun kuuloista – eikö?
Tulevaisuuden infrastruktuuri suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa
Forum Virium Helsingin koordinoimassa PilotGreen-hankkeessa pyrittiin edistämään vihreän infrastruktuurin parissa toimivien yritysten liiketoimintaa sekä tukemaan ilmastonkestävän, ekosysteemipalveluja eli luontohyötyjä tuottavan kaupunkiympäristön rakentamista. (Forum Virium Helsinki 2025.) Itse toimin hankkeessa hankintojen asiantuntijana osana Metropolia Ammattikorkeakoulun tiimiä. Metropolia on yksi hankkeen kumppaneista.
Hankkeen aikana saatoimme eri toimijoita yhteisen pöydän ääreen, tarvekartoitustyöpajoihin. Työpajat kohdennettiin vihreän infrastruktuurin ratkaisuja kehittäville yrityksille sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) harjoittaville organisaatioille. Mukana olivat myös kaupungit, mahdollistavat ratkaisujen toteutumisen, sekä muut tilaajat, kuten rakennuttajat ja suuret yritykset. Vuoropuhelun kautta tunnistettiin lisäksi tarpeita hankintaosaamisen kehittämiselle.
Työpajojen aineistosta nousi esiin erilaisia teemoja, jotka vaikuttavat uudenlaisen vihreän infrastruktuurin ratkaisujen kehittämiseen ja omaksumiseen osana viherrakentamisen käytäntöjä ja prosesseja. Työpajojen perusteella näyttää siltä, että uudenlaisen vihreän infrastruktuurin hankintaprosessien haasteet kumpuavat usein markkinavuoropuhelun puutteesta ratkaisujen tarjoajien ja tilaajien välillä. Siihen liittyi myös toinen havainto ratkaisuja tarjoavien yritysten rooli jo ideointivaiheessa ja tarpeen määrittelyn vaiheessa.
Kuva: © Adobe Stock.
Markkinavuoropuhelu osana onnistuneita hankintoja
PilotGreen-hankkeessa tarjosimme yhdeksi ratkaisuksi markkinavuoropuhelua ratkaisujen tarjoajien ja rakennuttajan eli ostajan välillä. Sen avulla mahdollistetaan hankkijan ja toimittajien välinen vuorovaikutus jo hankinnan valmisteluvaiheessa. Hankkeen havaintojen perusteella hankinnan sisällön osalta yksinkertaisin tapa käydä markkinavuoropuhelua on kierrättää valmisteilla olevan tarjouspyynnön luonnosta markkinatoimijoilla. Yritykset voivat tällöin kommentoida valmistelua ja tuoda esiin näkemyksiään siitä, mitä ja millä tavoin markkinoilta on mahdollista hankkia. Samalla ne voivat esitellä uusia ratkaisuja ja avata sitä, mikä nykyisin on jo toteutettavissa. Ehkä juuri tällaisessa toimintatavassa on mahdollisuus muuttaa vakiintuneita käytäntöjä ja totuttuja toimintamalleja.
Tarjoan ratkaisuehdotukseksi kokeiluja ja pilotteja, jotka ovat ketterä tapa saada kokemusta uusista ratkaisuista. Niiden avulla voidaan saada tietoa ja kokemusta ratkaisujen toimivuudesta suhteessa käyttäjän tarpeisiin ja pienennetään siten kaikenlaisia käyttöönottoon liittyviä riskejä.
Pilotoinnin keinoja on vaikka millä mitalla. Se voi tarkoittaa yhteiskehittämistä, markkinavuoropuhelua, omaa erillistä hankintaa kuten tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) tai vaikkapa innovaatiokumppanuutta. Väitän, että erilaisia mahdollisuuksia on niin paljon – melkein jokaiselle sopiva löytyy. (Valovirta 2025, 3). Löytääkseen itselleen sopivan pilotoinnin mallin, kannustan lukijaa tutustumaan vaikkapa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteiseen HEVi innovaatio-ohjelman moniin projekteihin. (HEVinnovations 2025).
Lähteet
Forum Virium Helsinki. 2025. PilotGreen tuo uusia keinoja kasvillisuuden lisäämiseen kaupungeissa. Haettu 14.12.2025.
Frankly Partners. 2024. Kaupunkivihreän hyödyntämätön potentiaali. Vantaa: Kekkilä-BVB Oy. Haettu 10.10.2025.
Miettinen, H., Ilmola, J., Parviainen, J., Jalonen, P. & Seppinen, M. 2024. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2023. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Haettu 1.12.2015.
Hautamäki, R., Heinilä, A., Moilanen, A., Rajaniemi, J. 2024. Ekologinen kytkeytyvyys ja luonnon monimuotoisuus alueidenkäytön suunnittelussa. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.
HEVinnovations. 2025. HEVin hankeportfolio. Haettu 14.11.2025.
Lahtinen, E. 2024. Arvo: Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024. Helsinki: Green Building Council Finland. Haettu 10.10.2025.
Valovirta, V. 2025 . Kokeilut ja hankintojen toimintamallit. Espoo: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Haettu 10.10.2025.
Kirjoittaja
-
Perttu Pohjonen
Lehtori Liiketalouden osaamisalue, Metropolia AmmattikorkeakouluPohjonen toimii PilotGreen-hankkeessa hankintojen asiantuntijana osana Metropolia Ammattikorkeakoulun tiimiä.
Tutustu tekijään