Korkeakoulukampukset ympäri maailmaa digitalisoituvat vauhdilla, mutta vain harvat ovat onnistuneet yhdistämään teknologian, tutkimuksen ja kestävän kehityksen saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Tarkasteltaessa korkeakoulujen kampuskehitystä kansainvälisesti, yksi johtopäätös on selvä: älykampusajattelu on vasta murroksensa alussa. Globaalit arviot osoittavat, ettei yksikään yliopisto tai ammattikorkeakoulu ole vielä onnistunut kattamaan kaikkia älykampusmallin älykkyyden keskeisiä osa-alueita, joita ajatellaan olevan yhteiskunta, talous, ympäristö ja hallinto. Näiden osa-alueiden keskinäistä tasapainoa tarkastellaan laajasti älykampusmäärittelyssä ja sertifioinnissa (Smart Building Collective 2023). Kansainvälisessä Smart Campus -kirjallisuuskatsauksessa on tunnistettu 48 indikaattoria, joiden perusteella erityisesti ympäristöön ja hallintoon liittyvät osa-alueet ovat monilla kampuksilla heikommin kehittyneitä (Poli, Cinquini, Mareilli & Tenucci, 2024).
Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus rakentaa parhaillaan mallia, joka voisi toimia koko Euroopan oppilaitoskentän suunnannäyttäjänä. Samalla se mahdollistaisi maamme ensimmäisen oppilaitokselle myönnettävän platinatason, Smart Building Certification -sertifikaatin. Platinataso on Suomessa tähän mennessä myönnetty vain yhdelle kohteelle, joka on kauppakeskus.
Älykampus on kulttuurimuutos, ei teknologiahanke
Kansainvälisesti älykampuskehityksen painopisteet vaihtelevat yliopistojen valintojen mukaisesti. Aasian yliopistot, kuten NTU ja NUS Singaporessa, panostavat laajamittaisiin digitaalisiin kaksosiin ja sensoriverkkoihin (Pexyean, Saraubon & Nilsook, 2024; Zaballos, Briones, Massa & Centelle, 2020). Pohjois-Amerikassa ASU ja UC San Diego rakentavat mikroverkkoja ja hajautettua energiantuotantoa. Euroopassa painopiste on energiatehokkuudessa, dokumentaatiossa ja toimitilojen optimoinnissa, kuten Glasgow’n yliopiston ja Oulun yliopiston ohjelmista nähdään.
Metropolian Myllypuron kampus etenee eri näkökulmasta, joka perustuu strategisiin valintoihin. Strategiaa toteutetaan yhdistämällä teknologia, tiedolla johtaminen ja käyttäjäkokemus pitkäjänteiseen toimintatapaan. Älykampus ei Myllypurossa tarkoita vain antureita tai sovelluksia, vaan kestävää ekosysteemiä, jossa tutkimus, kiinteistöjohtaminen ja käyttäjien arki ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Yhtenä älykampuksen keskeisenä toimintona on mallintaa todellista toimintaa kiinteistöön rakennetuissa tiloissa, joissa voidaan harjoitella reaalimaailman haasteita. Tästä esimerkkinä ovat kiinteistöön rakennettu harjoitussairaala ja älykkäät opiskelutilat.
Rakennusalan globaali ongelma on, että jopa 96 % kiinteistödokumentaatiosta katoaa kolmannen omistajavaihdoksen jälkeen. Myllypuron kampuksen ratkaisuna tulee olemaan useiden eri järjestelmien liittäminen toisiinsa, jotta saadaan hallinta koko kiinteistöön ja siellä oleviin toimintoihin. Uudella järjestelmäkokonaisuudella voidaan hallita tekninen dokumentointi, tilojen käyttöaste sekä sisäympäristö, kuten ilman laatu ja lämpötilat. Lisäksi järjestelmään voidaan liittää tiedot kiinteistöön ostettavista vesimääristä ja poistettavista jätemääristä. Kerättävien tietojen avulla tulee mahdolliseksi kampuksen kokonaisvaltainen tiedolla johtaminen, mikä on paitsi tekninen, myös strateginen läpimurto.
Teknologia ei kuitenkaan yksin riitä. Kehityskohteita ovat muun muassa ääniolosuhteiden-, vedenlaadun- ja siivouksen älyteknologia osa-alueet, joiden pistemäärät ovat nykyisessä sertifioinnissa vielä alhaiset. Niiden kehittäminen on keskeinen edellytys platinatason saavuttamiselle.
Älykampukset ja dokumentaation uusi aikakausi
Käyttäjäkokemuksen kerääminen – älykkään kampuksen heikoin lenkki
Älykampuksen käyttäjäkokemuksesta kertovan käyttäjäpalautteen kerääminen ja hyödyntäminen muodostavat kehityshaasteen. Tähän vaikuttavat tietosuojarajoitukset: yksilötason datan kerääminen ei ole mahdollista ilman käyttäjän suostumusta ja digitaalista assistenttia ei siksi voida käyttää laajassa tiedonkeruussa. Haaste on kansainvälisesti tunnistettu.
Käyttäjäpalaute muodostaa Myllypuron kampuksen suurimman kehityshaasteen. Platinatason sertifiointiohjelman “User Perception” -kategoria saa Myllypurossa alhaisen arvon, ei siksi, etteikö käyttäjäkokemusta seurattaisi, vaan koska tietoa ei kerätä sertifiointiin vaadittavalla systemaattisella tavalla (Smart Building Collective 2023).
Käyttäjäpalautteen saamiseksi on mahdollisuus kehittää uusia, anonymisoituja palautekanavia, joilla käyttäjien kokemuksen kerääminen voidaan nostaa kiinteistöjärjestelmässä teknisen tiedonkeruun tasolle.
Kiinteistönhallinnan tietojärjestelmä ja keskeiset teknologiat
Yksi älykampuksen kulmakivistä on moderni Facility Management -järjestelmä (FM-järjestelmä), joka on kiinteistönhallinnan tietojärjestelmä. Se kokoaa yhteen rakennuksen teknisen, operatiivisen ja strategisen tiedon.
Tietojärjestelmä mahdollistaa:
- tilojen käytön optimoinnin,
- huoltojen ja elinkaaren hallinnan,
- energian ja vedenkulutuksen seurannan,
- laitteiden elinkaaritiedot,
- sertifikaatit,
- raportoinnin ja päätöksenteon tuen.
FM-järjestelmän merkitys kasvaa entisestään EU:n uuden EPBD-direktiivin myötä, jossa Smart Readiness Indicator (SRI) -mittari tulee osaksi rakennusten energiatodistuksia (European Commission, 2021). Myllypuro toimii käytännössä testialustana tälle tulevaisuuden järjestelmälle.
Myllypuron kampuksen A-rakennuksessa käytetään sensorien ja automaatiojärjestelmien kokonaisuutta, joka on harvinaisuus suomalaisessa opetuskentässä.
Keskeiset teknologiat Myllypuron kampuksella:
- 4000 lämpötila-anturia, joiden avulla tuotetaan reaaliaikaista ja trenditason tietoa rakennuksen kaikista vyöhykkeistä,
- 150 langatonta CO₂- ja käyttöasteanturia, joiden data kytkeytyy digitaaliseen kaksoseen ja ilmanvaihdon optimointiin,
- Päivänvalosensorit ja älykäs valaistuksen ohjaus, jotka reagoivat paikallaoloon ja käyttöasteeseen,
- Laaja energianmittaus ja automaatio, joka yltää uuden FM järjestelmän avulla energiatehokkuudessa 100 %:iin sertifiointimallin kriteereistä,
- Etävalvottu kunnossapito, joka kattaa noin 80 % laitteista ja mahdollistaa ennakoivan huollon.
Näiden teknologioiden ansiosta rakennuksen kokonaissuorituskyky on jo nyt 92 % älyrakennuksen vertailutasosta. Se on korkeampi kuin monissa globaalisti tunnetuissa älykampuksissa.
Myllypuron kampus on kehittyvä tutkimusalusta
Myllypuron kampus tulee toimimaan laboratoriokokonaisuutena, jossa uutta teknologiaa voidaan testata ja hyödyntää heti käytännössä. Tämä ominaisuus tulee erottamaan sen monista ulkomaisista verrokeista.
Metropolian strategia tukee kehitystä. Strategia on siirtynyt vuosien aikana koulutusfokuksesta kohti tutkimus- ja innovaatiokeskeistä kampusta. Tämä näkyy muun muassa metaversumihankkeessa (1,6 M€), investointisuunnitelmissa edistyneisiin älyteknologioihin (2,2 M€), kansainvälisessä kumppaniverkostossa sekä sekä opiskelijoiden osallistumisessa reaaliaikaisen datan analysointiin. Kumppaniverkosto ulottuu nykyisellään Euroopasta Aasiaan ja Oseaniaan.
Smart Building Certification -analyysien perusteella kriittisiä osa-alueita Myllypuron kampuksen sertifikaatin korkeimman tason saavuttamiseksi ovat:
- Systemaattinen käyttäjäpalautteen keruu, jossa kyselyt ovat anonyymejä ja keskitytään keräämään trendidataa erilaisilla digitaalisilla palautekanavilla,
- Sisäympäristön valvonnan laajentaminen äänitason mittauksella, lämpimän käyttöveden kulutuksen määrän mittaus säästöpotentiaalin selvittämiseksi sekä siivousteknologian kehittäminen puhtauden laadun selvittämiseksi,
- Systemaattinen vuoropuhelu käyttäjien, teknisten toimijoiden ja johdon välillä,
- Älykkäät jäte- ja siivousratkaisut ovat osa-alue, jota voidaan kehittää kampuksella jopa kansalliseksi esimerkiksi osana sertifikaatin hakua,
- GDPR-yhteensopivat kulunvalvonta- ja yhteistyöjärjestelmät ovat tulevaisuuden tietoturvallisuuden ydin ja siksi siihen on kiinnitettävä suurta huomiota.
Teknologian, tutkimuksen ja kestävän kehityksen integraatio korkeakouluissa
Maailman korkeakoulut etsivät keinoja yhdistää teknologia, energiatehokkuus ja käyttäjäkokemus yhdeksi kokonaisuudeksi. Myllypuron kampus tarjoaa harvinaisen selkeän mallin tulevaisuuden oppilaitokselle. Kampusta kehitetään kohti platinatasoa järjestelmällisesti vuosien 2026–2028 aikana. Se tehdään tavalla, joka korostaa käyttäjälähtöisyyttä, dokumentaation hallintaa ja ekosysteemistä toimintakulttuuria.
Tulevaisuuden kampus on ympäristö, jossa data on avointa ja käytettävissä, teknologia tukee oppimista ja tutkimusta, rakennus elää ja reagoi käyttäjiensä tarpeisiin, dokumentaatio ei katoa, energiankäyttö on älykästä ja ennakoivaa sekä yhteistyö yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden välillä jokapäiväistä.
Platinataso kampukselle ei ole vain sertifikaatti – se on älykampusajattelun referenssi, joka voi vaikuttaa koko rakennus- ja koulutussektorin tulevaisuuteen.
Artikkelitekstin ja kuvituskuvan tuottamisessa on käytetty hyödyksi tekoälyä (ChatGPT 5.2).
Lähteet
Poli T., Cinquini L., Marelli A. & Tenucci A. 2024. A Smart Campus Assessment framework: Indicators and measurement model. Sustainability, 16(3),1324.
Pexyean T., Saraubon K. & Nilsook P. 2024. Digital twin energy management system with AI and IoT for smart campus. Journal of Theoretical and Applied Information Technology.
Zaballos A., Briones A., Massa A. & Centelle P. 2020. A Smart Campus’ Digital Twin for Sustainable Comfort Monitoring. Engineering Department, La Salle–Universitat.
European Commission, 2021. Smart Readiness Indicator for Buildings: Technical support study. Brussels.
Smart Building Collective, 2023. Smart Building Certification Certification Report Myllypuro.
Kirjoittaja
-
Petri Koivula
Erityisasiantuntija, Metropolia AmmattikorkeakouluErityisasiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymässä toimiva Petri Koivula on energia-alan pitkäaikainen toimija, jolla on kokemusta useilta eri toimialoilta. Hän on työskennellyt energian tuotannon ja käytön parissa vuodesta 1987.
Tutustu tekijään