Kaukana ovat ne ajat, jolloin työpaikkailmoituksessa julistettiin tehtävä haettavaksi ja vaatimuksena mainittiin ainoastaan ”täysin ammattitaitoinen”. Hiukan lähempänä ovat ajat, jolloin hakijalta toivottiin pätevyyttä ja aloitekykyä. Työpaikkailmoituksia tutkinut Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje kiteyttää erilaisten määrittelyjen lisääntyneen 2000-luvulle asti. (Virtanen 2026.) Työpaikkailmoitukset ovat muodostuneet toiveiden tynnyreiksi – halutaan yhtäältä nuorehko osaaja, jonka opinnoissa hankittu osaaminen on vielä tuoretta ja ajantasaista. Toisaalta toivotaan runsasta kokemusta, mieluiten erityyppisistä rooleista. Samaan aikaan osa ilmoitusten toiveista on hyvinkin geneerisiä, työntekijän toivotaan olevan ”itsenäinen” ja ”reipas”. (Kuusitaipale & Saarinen 2026.)
Useat organisaatiot – oma työnantajani Metropolia Ammattikorkeakoulu niiden joukossa – kertovat monimuotoisuuden tärkeydestä ja sen edistämistä eri tavoin. Moninaisuuslausekkeella ilmoitetaan organisaation sitoutumisesta moninaisuuden edistämiseen. Yksi keskeinen paikka tukea monimuotoisuutta ovat rekrytoinnit. Esihenkilöitä valmennetaan Metropoliassakin tunnistamaan syrjinnän eri muotoja ja tiedostamattomien oletusten vaikutuksia erityisesti rekrytoinnissa. Henkilöstön moninaisuuden kehittymisen mittareita seurataan sukupuolen, iän ja kansalaisuuden suhteen ja kehityksestä raportoidaan henkilöstöraportissa. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2025.)
Valitettavan usein hyvät aikeet kuitenkin unohtuvat, kun asiantuntijatyöhön avautuu työpaikka ja esihenkilö alkaa rekrytoida siihen osaajaa. Toiveiden tynnyri täyttyy äkkiä.

© Jacky Law
Esimerkkejä monimuotoisesta rekrytoinnista
Olen itse rekrytoinut viime vuosina useaan otteeseen, pääasiassa perhevapaiden sijaisia. Toivelistan venyttämisen sijaan olen ajatellut nämä rekrytoinnit myös mahdollisuutena edistää monimuotoisuutta konkreettisina arjen valintoina. Tässä kolme esimerkkiä monimuotoisista valinnoista:
- Viisikymmentä vuotta täyttänyt asiantuntija on ehtinyt kerryttää osaamista eikä hätkähdä kimurantteja tilanteita. Hän osaa suhtautua huumorilla tekniikan takkuamiseen ja sydämellisyydellä kollegoiden henkilökohtaisiin kipukohtiin. Vuodet muuttuvassa työelämässä ovat lisänneet hänen resilienssiään oppia uutta ja muokata tekemisen tapaa vaatimusten mukaan. Hän on siis mitä parhain valinta.
- Vasta yliopistosta valmistuva osaaja on täynnä uutta tietoa ja palavaa halua päästä hyödyntämään sitä organisaation hyväksi. Hän kuuntelee mielenkiinnolla kokeneempien näkemyksiä ja tekee virkistävän tuoreita yhteenvetoja kuulemastaan. Harjoittelujen kautta hänelläkin on jo kokemusta ainakin muutamasta eri organisaatiosta ja erinomaiset valmiudet oppia lisää. Hän on siis mitä parhain valinta.
- Suomeen kotiutunut, omassa kotimaassaan korkeakoulututkinnon suorittanut ammattilainen on motivoitunut löytämään osaamistaan vastaavaa työtä. Hän on kerryttänyt työkokemusta useammassa maassa ja luovii kansainvälisten kokemustensa ansiosta luontevasti monentyyppisissä tilanteissa. Hän on siis mitä parhain valinta.
Rekrytointi on arjen arvovalinta
Edellä esiteltyjen valintojen kautta muotoutunut tiimini toimii hyvin ja saa asioita tapahtumaan. Myös vuosittaisen henkilöstötutkimuksen yksikkötason tulokset tukevat arkikokemustani työn sujuvuudesta ja monimuotoisuuden toteutumisesta tiimissämme. Koen jäsenten erilaisuuden olevan arjen työn rikastaja ja näkökulmien avartaja meille jokaiselle. Erään tiimiläiseni sanoin, kokoonpano myös kertoo arvomaailman elämisestä arjessa.
Kielitaito on oikeastaan ainoa muuttuja, jonka kanssa viestintätehtäviin rekrytoidessa on oltava poikkeuksellisen tarkkana. Useimpiin asiantuntijatehtäviin riittää hyvä kielitaito, mutta viestinnän asiantuntijatehtävät edellyttävät lähes poikkeuksetta erinomaista kielitaitoa. Kenties jo seuraavassa rekryssä pääsen tarjoamaan tehtävää äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvalle hakijalle.
Haluan oman kokemukseni kannustaa juuri sinua pysähtymään seuraavan rekrytoinnin kohdalla pohtimaan omaa kädenjälkeäsi. Mihin pieneen, konkreettiseen asiaan voit omilla valinnoillasi vaikuttaa. Kenen kekoon kannat oman kortesi. Oma kekoni on moninaisuus.
Lähteet
Kuusitaipale, J. & Saarinen, J. 2026. Analysoimme tuhansia työpaikkailmoituksia: sanavalinnat paljastavat, millaisia ihmisiä halutaan. Artikkeli. Julkaistu 18.8.2026. Helsingin Sanomat. Haettu 18.8.2026.
Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2025. Moninainen ja yhdenvertainen Metropolia. Metropolia Ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kaudelle 2025– 2026 (PDF). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 16.9.2026.
Virtanen, S. 2026. Vanhat työpaikkailmoitukset kertovat, kuinka työntekijöiden vaatimuslista on pidentynyt. Artikkeli. Julkaistu 19.8.2026. Helsingin Sanomat. Haettu 19.8.2026.
Kirjoittaja
-
Minna Kaihovirta
Dialogipäällikkö, Metropolia AmmattikorkeakouluMinna Kaihovirta edistää dialogipäällikön roolissaan vuoropuhelua ja toimii osallistavan toimintatavan puolestapuhujana. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun viestintäpalveluissa ja kuuluu U!REKA European University -allianssin viestintäryhmään.
Tutustu tekijään
