Artikkelisarjani ensimmäisessä osassa “Luova työ muuttuu 1: Yksittäisestä teoksesta kohti ekosysteemiä” avasin sitä, miten luovan työn ympäristöt muuttuvat – tai jatkavat muuttumistaan – yleisöjen, alustojen ja teknologian kehityksen seurauksena. Nykyajan luova työ tapahtuu ympäristöissä, jossa yleisö haluaa itse osallistua, jakaa ja jatkokehittää sisältöjä (Toni & Peltomäki 2025). Sama kokemus ja sisältö voi myös elää rinnakkain fyysisissä tapahtumissa, digitaalisissa kanavissa ja pelillisissä ympäristöissä (Konttinen 2025). Lisäksi teknologia (erityisesti alustat ja generatiivinen tekoäly) ohjaa yhä vahvemmin sitä, millaista sisältöä syntyy, miten se kytkeytyy yhteisöihin ja minkälaista vastuuta tekijällä on läpinäkyvyyteen ja oman ammattitaidon näkyväksi tekemiseen liittyen.
Luovan työn logiikka on siis muuttumassa teos‑ ja kampanjakeskeisestä ajattelusta kohti ekosysteemistä tekemistä, jossa yleisö, alustat ja teknologia ovat aktiivisia toimijoita – ja luovan työn tekijän on löydettävä oma paikkansa ja arvonsa kaiken tämän keskellä. Tässä artikkelissa jatkan Digital Creative Industries and Beoyond -hankkeen (2023-2026) (DCIB) Tulevaisuusfoorumi-tapahtumien ja erilaisten keskustelujen antien sekä omien pohdintojeni jakamista laajemmalle yleisölle, ja keskityn erityisesti siihen, mitä luovan tekijän olisi hyvä huomioida tekemisessään nyt ja tulevaisuudessa.
Luovat alat toimivat vallan, vastuun ja verkostojen rajapinnoilla
Kun luova työ tapahtuu digitaalisilla alustoilla, joissa liikkuu samaan aikaan kulttuuri, raha ja politiikka, luovat alat ajautuvat väistämättä vallan ja vastuun rajapintaan. Aiemmassa artikkelissani puhuin siitä, kuinka digitaalisilla alustoilla ei voi välttyä trendien, algoritmien sekä kaupallisten ja poliittisten agendojen vaikutuksilta omaan tekemiseen ja ajatteluun. Tulevaisuuden skenaarioita ajatellessa tulee kuitenkin huomioida myös se, että valtaa ja vastuuta jaetaan erityisesti siinä, kenelle annetaan tilaa näkyä ja kuulua, ja kuka saa kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään: alustojen käyttöehtojen muutokset sekä sisällön moderointi ja maakohtaiset rajoitukset voivat yhtäkkiä muokata sitä, kuka saa näkyä milläkin alustalla ja millä ehdoilla (Alanne 2025).
Luovan talouden tulevaisuus -tapahtumassa (Tulevaisuusfoorumi) korostettiin verkostoyhteiskunnan logiikkaa: jos jäät omaan siiloosi, on vaikea löytää paikkaa laajemmissa arvoa tuottavissa verkostoissa (Leinonen 2026). Keskiössä on kysymys siitä, haluaako luova tekijä linnoittautua ainoastaan “taiteilijan identiteettiin” vai uskaltaako hän pohtia, voisiko hänen osaamisestaan ja näkökulmistaan olla hyötyä esimerkiksi rajojen ylittävissä yhteistyökuvioissa tai jopa koko alan kehitykseen tähtäävissä keskusteluissa. (Leinonen 2026, Rantala 2026)
Samassa tapahtumassa tuotiin esiin myös yritysesimerkkejä, joissa tämä rajapinta konkretisoituu: ekologinen design-yritys voi rakentaa toimintansa läpinäkyvyyden ja kiertotalouden varaan, mutta joutuu samanaikaisesti neuvottelemaan sijoittajien kanssa tiukasti kasvutavoitteista ja markkinoiden realiteeteista (Abrahamsson 2026). Halu pitää kiinni omista arvoista ja toimintatavoista voi siis vetää tiukasti johonkin tiettyyn suuntaan, kun taas toisesta suunnasta vetää paine rahoituksen saamisesta ja tavoitteellisesta skaalautumisesta. Luovan alan toimija joutuu tällöin kysymään, millaiseen ekosysteemiin hän haluaa kuulua, ketkä voivat auttaa häntä, ja kenen kanssa hän on valmis jakamaan toimintansa riskit ja vastuut.
Tässä mielessä valta ja vastuu eivät liity vain digitaalisiin alustoihin, vaan myös verkostoihin ja rahoitukseen: kuka pääsee mukaan pöytiin, joissa päätetään rahoituksesta, ohjelmista ja kumppanuuksista, ja millä perusteella luovan alan panos nähdään arvokkaana yhteiskunnassa? Sama kysymys on taustalla myös käynnissä olevassa Opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamassa Luovan talouden kasvustrategiassa 2025–2030, jossa linjataan, millaista ekosysteemiä luovien alojen ympärille Suomessa rakennetaan ja ketkä ovat sen avaintoimijoita.
Erilaiset luovaan alaan liittyvät lait, päätökset, linjaukset ja strategiat vaikuttavat suoraan luovan tekijän työhön ja menestymismahdollisuuksiin. Tästä syystä luovan alan ammattilaisen on hyvä pyrkiä tuomaan arvojansa aktiivisesti esiin sekä osallistumaan niihin verkostoihin ja pöytiin, joissa pelisäännöt, resurssit ja tulevaisuuden suunta määritellään yhdessä, tai vähintäänkin seurata sitä, missä valta, vastuu ja tärkeät verkostot lepäävät milläkin hetkellä.
Arvo, raha ja ekosysteemit kulkevat käsi kädessä
Yhteistyöverkostot, joissa toimijat ovat ekosysteemin kaltaisesti yhteydessä toisiinsa, ovat kasvun ja arvonluonnin keskeisiä edellytyksiä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025, s. 27). Ekosysteemiajattelu ei koske vain sisältöä, yleisöä ja teknologiaa, vaan myös arvoa ja rahaa. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtumassa nostettiin esiin, että verkostoissa selviytyvät ne toimijat, jotka pystyvät tuottamaan arvoa muille: ei vain yksittäisen teoksen tasolla, vaan osaamisena, näkökulmien antamisena ja kyvykkyytenä tarttua haasteisiin (Leinonen 2026, Uusi-Rauva 2026). Tämä kannustaa luovan alan tekijää sanoittamaan omaa rooliaan ja arvoaan: mitä konkreettisesti tuon mukanani erilaisiin projekteihin, hankkeisiin ja kumppanuuksiin?
Monelle oman arvon sanoittaminen voi tuntua vieraalta tai jopa pröystäilevältä itsekkyydeltä. Samalla juuri se, että uskaltaa tuoda esiin oman tavan nähdä ja tehdä asioita, myös keskeneräisenä, voi olla juuri se arvo, jota verkostossa tarvitaan (Väänänen 2026). Apuna voi olla yksinkertainen kysymys: kenelle haluan tuottaa arvoa ja millä tavoin se näkyy tekemisessäni?
Luovan talouden tulevaisuus -tapahtumassa Vera Väänänen puhui henkilöbrändistä tulevaisuuden työllistymisen työkaluna: henkilöbrändi on tapa tehdä oma osaaminen ja ennen kaikkea arvo näkyväksi niissä verkostoissa, joissa päätetään, ketkä kutsutaan mukaan projekteihin ja hankkeisiin. Henkilöbrändi ei tässä mielessä ole vain itsensä markkinointia, vaan tapa lunastaa oma paikkansa ekosysteemissä: jos tekijä ei itse osaa sanoittaa, mitä arvoa hänen osaamisensa tuo mihinkin pöytään, riski jäädä ulkopuolelle kasvaa (Leinonen 2026).
Apuna voi olla yksinkertainen kysymys: kenelle haluan tuottaa arvoa ja millä tavoin se näkyy tekemisessäni?
Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuman puheenvuoroissa korostui rahoituksen näkökulmasta ajatus siitä, että rahoitusta ei kannata hakea irrallisena lisukkeena, vaan osana selkeää kokonaisuutta. Julkinen rahoitus tarjoaa väyliä skaalata luovia ratkaisuja, mutta vain, jos hakija osaa kertoa, mitä tällä hankkeella halutaan saavuttaa, kenelle se tuottaa arvoa ja minkälaiseen ekosysteemiin se kytkeytyy. (Abrahamsson 2026) Luovan tekijän tehtävä on siis suunnitella rinnakkain sekä taiteellinen tai sisällöllinen idea että se, miten aika, raha ja kumppanuudet toimivat yhdessä niin, että vaikuttavuus on taattua ja ekosysteemi pysyy elossa vielä projektin päätyttyäkin.
Parhaimmillaan ekosysteemit mahdollistavat paitsi jatkuvasti kehittyvät verkostorakenteet myös toimijoiden jatkuvan yhdessä oppimisen ja avoimen innovaatiotoiminnan. (VTT 2021, s. 7) Luovan työn kantavat ekosysteemit eivät kuitenkaan rakennu vain yhden projektin tai kampanjan aikana, vaan ne ovat jatkuvasti uudistuvia, verkottuvia kokonaisuuksia. (Uusi-Rauva 2026, VTT 2021 s. 36) Luovan talouden tulevaisuus -tapahtumassa korostettiin myös pitkäkestoisen ja monialaisen työskentelyn ja erityisesti yhteisen dokumentoinnin merkitystä ekosysteemin kannalta: monialaista haastetta saatetaan työstää kuukausia, ja matkan varrella tehdään näkyväksi haasteeseen sisältyneet moninaiset ideat, versiot, argumentit ja epäonnistumiset, jotta koko ekosysteemi voisi oppia niistä (Uusi-Rauva 2026, Hasan 2026). Erilaiset rohkeat kokeilut tulisi nähdä ennen kaikkea arvokkaina oppimisprosesseina, joista muut tekijät voivat hyötyä – onnistuivat ne lopulta toivotulla tavalla tai eivät (Hasan 2026).
Mitä tämä kaikki tarkoittaa luovan alan tekijälle?
Suoraviivaisia työelämän etenemispolkuja ei ole enää olemassa kuten ennen, vaan työmarkkinat muuttuvat ja etsivät aktiivisesti itseään. Tekoäly, teknologia ja globalisaatio ovat pysyvästi muuttaneet työn luonnetta ja taidot vanhenevat nopeammin kuin aikaisemmin. (Väänänen 2026). Vaikka tässä artikkelisarjassa esittämäni ajatukset voivat tuntua irrallisilta, yhteistä niille on ajatus siirtymästä yksittäisistä teoksista kohti ekosysteemejä; luova työ tapahtuu yhä selvemmin ympäristöissä, joissa yleisöt, kumppanit, alustat ja rahoitus ovat tiiviisti kietoutuneita toisiinsa.
Tällaisissa ympäristöissä luovan tekijän työ ei rajaudu vain omaan kädenjälkeen tai yksittäiseen projektiin, vaan työssä korostuu kyky hahmottaa, minkälaisissa ekosysteemeissä oma toiminta tapahtuu: millaisilla alustoilla työ elää, millaisia yleisöjä ja yhteisöjä siihen kytkeytyy, sekä millaisia arvoja ja taloudellisia rakenteita sen ympärillä on. Tämä vaatii sekä teknologialukutaitoa (esimerkiksi tekoälyn, pelialustojen ja striimausratkaisujen ymmärtämistä) että halua ja kykyä sanoittaa omaa osaamista eri yhteyksissä. Yksi tapa aloittaa on valita jokin oma käynnissä oleva projekti ja tarkastella sitä tämän artikkelin nostojen läpi: millainen yleisö siinä on, millä alustoilla se elää, millaisiin verkostoihin se kytkeytyy ja miten arvo ja raha virtaavat siinä ja sen ympärillä?
Luovan työn taloudellinen ja ammatillinen kestävyys rakentuu yhä enemmän sen varaan, miten hyvin tekijä ja tiimit osaavat kytkeä työnsä laajempiin verkostoihin ja rahoitusvirtoihin. On pohdittava ja suunniteltava tarkoin, miten oma arvo tehdään näkyväksi, millaisiin kumppanuuksiin lähdetään mukaan ja mihin ekosysteemeihin halutaan kiinnittyä.
Kasvu ja menestyminen edellyttävät luovalta tekijältä ekosysteemisempää ajattelua ja toimintaa. Aktiivinen ekosysteeminen toimiminen on etulyöntiasema, joka auttaa pysymään ajan tasalla alan tapahtumista, kehityssuunnista ja siitä, miten itse voi olla osa muutosta ja kehitystä. Se, haluaako aktiivisesti osallistua entistä laajempaan ekosysteemiseen tekemiseen, jää tekijän omaksi päätökseksi.
Tämän artikkelin joidenkin sisältöjen jäsentämisessä ja kirkastamisessa on hyödynnetty tekoälyä (GPT 5.4).
Luova tekijä, muista nämä:
- Ajattele ekosysteemiä, älä vain teosta.
Suunnittele, millaisissa ympäristöissä työsi elää: fyysisissä tiloissa, somekanavissa, pelialustoilla ja erilaisissa rahoitus‑ ja kumppanuusverkostoissa. Yksittäinen teos tai kampanja kannattaa luoda osaksi laajempaa yleisöjen, alustojen ja toimijoiden kokonaisuutta.
- Näe yleisö kumppanina.
Yleisö ei halua olla enää vain katsoja, vaan aktiivinen toimija: se tuottaa, tulkitsee, muokkaa ja vie sisältöä eteenpäin omissa yhteisöissään. Jätä siis tilaa osallistumiselle ja luo mahdollisuuksia dialogiin.
- Opettele alustalukutaitoa.
Alustat, algoritmit, käyttöehdot, tekoälytyökalut ja rahoitusinstrumentit vaikuttavat siihen, kuka näkyy ja millä ehdoilla. Ne eivät ole neutraaleja taustoja, vaan osa luovan työn ehtoja. Pyri siis ymmärtämään, mitä mikäkin alusta tai työkalu mahdollistaa ja rajoittaa.
- Tiedä, mikä on arvosi verkostossa.
Ekosysteemeissä pysyvät ne toimijat, jotka tuottavat arvoa muille. Kehitä henkilöbrändiäsi ja harjoittele kertomaan, mitä tuot mukanasi erilaisiin yhteistyökuvioihin taiteellisesti, sisällöllisesti ja osaamisesi kautta.
- Suunnittele rahoitus ekosysteemisesti.
Luovan työn rahoitus kannattaa kytkeä selkeään kokonaisuuteen: mitä hankkeella halutaan saavuttaa, kenelle se tuottaa arvoa ja mihin ekosysteemiin se liittyy? Mieti, kenen avulla ja millä rahoituksella työsi voisi kasvaa vaikuttavammaksi: rahoitus, kumppanuudet ja sisältö kuuluvat samaan suunnitelmaan, eivät eri lokeroihin.
Lähteet
Abrahamsson, A. S. 2026. Perustaja & Toimitusjohtaja, Abraca Growth & Perustaja, FiBAN Creative Angels -ryhmä. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuma. Puheenvuoro. 16.4.2026, Helsinki.
Hasan, A. 2026. Founder & Chief Innovation Officer, Helsinki Film Lab. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuma. Puheenvuoro. 16.4.2026, Helsinki.
HEVinnovations 2025. Digital Creative Industries and Beyond -hanke. Luettu 22.6.2026.
Konttinen, M. 2025. Web3 asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Luovien alojen uudet ansaintalogiikat -tapahtuma. Puheenvuoro. 9.12.2025, Helsinki.
Leinonen, T. 2026. Professori, Aalto-yliopisto. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuma. Puheenvuoro. 16.4.2026, Helsinki.
Lemminki, R-M. 2026. Founder & Chief Innovation Officer, Helsinki Film Lab. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuma. Puheenvuoro. 16.4.2026, Helsinki.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025. Luovan talouden kasvustrategia 2025-2030 (pdf). Valtioneuvosto Helsinki. Haettu 26.6.2026.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024. Kulttuuripoliittinen selonteko (pdf). Valtioneuvosto Helsinki. Haettu 26.6.2026.
Rantala, R. 2026. Toimittaja, kirjailija ja media-alan yrittäjä. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuma. Juonnot ja puheenvuorot. 16.4.2026, Helsinki.
Toni, T. & Peltomäki, M. 2025. Konseptisuunnittelija & sisältökehittäjä, Yle & Päällikkö/Nuorten sisällöt ja viihde, Yle. Future/s Possible -tapahtuma. Puheenvuoro. 11.4.2025, Espoo.
Väänänen, V. 2026. Junior Advisor, Sofigate Youth AI. Luovan talouden tulevaisuus -tapahtuma. Puheenvuoro. 16.4.2026, Helsinki.
Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa Digital Creative Industries and Beyond -hankkeessa (2023-2026) vahvistetaan ja edistetään digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä mm. erilaisten tapahtumien, pilottiohjelmien ja yritysneuvonnan kautta. Hankkeen kumppaneina toimivat Helsingin kaupunki (Business Helsinki) ja Aalto-yliopisto. Hanke on EU:n osarahoittama ja osa pääkaupunkiseudun HEVinnovations-ohjelmaa sekä kansallista Innokaupungit-verkostoa.
Kirjoittaja
-
Meeri Lehto
Projektituottaja, Metropolia AmmattikorkeakouluMeeri on kulttuurituottaja ja luovan alan ammattilainen, joka innostuu poikkialaisesta ajattelusta, ongelmanratkaisusta ja uusista mahdollisuuksista.
Tutustu tekijään
