Jakso 1: Verkostoituva yritys menestyy

[Dynaamista syntetisaattorimusiikkia]

Pontus Kihlman: Tervetuloa Verkostovoima-podcastiin. Tässä sarjassa keskustellaan siitä, miten yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia kestävän kasvun ja vihreän siirtymän näkökulmasta ja kuinka se tapahtuu yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tässä jaksossa pureudumme innovaatioekosysteemien merkitykseen yritysten kasvun ja uudistumisen vauhdittajana. Minä olen Pontus Kihlman ja toimin rakennetun ympäristön ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana Metropoliassa.

Tänään keskustelemassa kanssani ovat toimitusjohtaja Teemu Lehtinen KIRAHubilta ja toimitusjohtaja Ville Hyvärinen Pictuelta. Tervetuloa!

[0:01:01] Teemu Lehtinen: Kiitos!

[0:01:02] Pontus Kihlman: Aloitetaanpa ensin lyhyillä esittäytymisillä. Kertokaapa Teemu ja Ville millaisissa rooleissa te työskentelette ja vähän taustaanne, niin saamme käsitystä siitä, mistä kulmista te näitä aiheita tänään tarkastelette.

[0:01:22] Teemu Lehtinen: Kiitos kutsusta! Olen Teemu Lehtinen, KIRAHubin toimitusjohtaja. Seitsemän vuotta nyt pyörittänyt KIRAHubia kansallisena innovaatiohubina kiinteistö- ja rakentamisalalle Suomessa. Minun tausta itse asiassa ei tule varsinaisesti rakentamisesta tai arkkitehtuurista, vaan olen aikoinaan lukenut Aallossa informaatioverkostojen koulutusohjelman ja sieltä osittain vähän vahingossa päätynyt tähän kenttään.

Itse asiassa diplomityövaiheessa päädyin tekemään tutkimushankkeeseen diplomityötä, jossa tutkittiin rakennusalan digitalisoitumista ja BIM-tietomallien käyttöönottoa Suomessa ja maailmalla. Se oli noin 20 vuotta sitten ja sille tielle on vähän jäänyt ja ollut eri rooleissa parikymmentä vuotta rakennetun ympäristön digikehityksen parissa.

[0:02:16] Ville Hyvärinen: Kiitos kutsusta omastakin puolesta. Hyvärisen Ville, eli Pictuen toimitusjohtaja ja toinen perustaja. Oma rooli yrityksessä, kun startupista on kyse, tarkoittaa sitä, että on monta hattua päässä ja toimin niin toimiarina kuin kehityksessä myyjänä, siivoojana, kahvinkeittäjänä, HR-päällikkönä. Monta roolia saa olla samaan aikaan, mutta toki kun tiimi kasvaa, niin saa fiksumpia sinne tilalle, ketkä ottavat toimialueita haltuun.

Oma tausta on Haaga-Heliasta. Aikoinaan yrittäjyyden tradenomitutkinnon kävin ja oli muutama yrittäjyysseikkailu tuossa välissä ja sen jälkeen lähdin ohjelmistokehittäjäksi opiskelemaan. Tulin siinä samalla oltua infra-alalla kuidunkaivuuhommissa työmaalla ja sieltä tuli kosketus rakennusalaan. Sen jälkeen ohjelmistokehityshommiin. Nelisen vuotta sitten pistettiin Pictue pystyyn juuri näihin kuidunkaivuuongelmiin, mitä itse huomasimme rakennusalalla ja minkä kanssa taistelimme.

[0:03:27] Pontus: Kiitos! Minua kiinnostaa vielä tietää, näistä teidän organisaatioistanne, ja miten olette näihin päätyneet, mitä teidän organisaationne tekevät ja miten ne ovat syntyneet?

[0:03:42] Teemu: Voisin ehkä vähän avata, miksi KIRAHub sai ylipäätään alkunsa aikoinaan. Itse asiassa taustalla oli Sipilän hallituksen kärkihanke KiraDigi, jota päädyin itse vetämään ja koordinoimaan vähän mutkien kautta yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Se miksi siihen päädyin, niin minulla ehkä taustaa oli, kuten sanoin, diplomityövaiheessa päädyin tutkimaan rakennusalan digitalisoitumista ja siinä jatkoinkin itse asiassa tutkijana useamman tutkimushankkeen läpi vähän eri näkökulmista ja väitöskirjaprosessin aikana tutkijavaihdossa Piilaaksossa pari kertaa Stanfordin yliopistossa.

Siellä tuli tutuksi se, miten valtavia sairaalahankkeita rakennetaan ja miten siellä hyödynnetään uusia teknologioita usean vuoden pituisissa hankkeissa ja miten eri organisaatiot tulevat yhteen hankkeessa ja tekevät yhteistyötä. Samalla myös Piilaakson teknologiaskene tuli aika tutuksi ja siinä rajapintana tutustuin AEC Hackathon -verkostoon, joka lähti tekemään Facebookin pääkonttorilla viikonloppu-hackathonia rakennusalalle tuomalla teknologiakehittäjiä ja raksa-alan ammattilaisia yhteen.

Sieltä alkoi syntyä nopeita ratkaisuja ihan seuraavaksi maanantaiksi työmaalle. Toin tämän konseptin harrastuksena myös Suomeen silloin kun tulin takaisin. Siitä syntyi aika nopeasti usean sadan aktiivin yhteisö Suomessa ja sieltä alkoi syntyä myös uusia startupeja ja oikeita tuotteita ja palveluita. Firmat alkoivat lähettää omia tiimejä näihin hackathoneihin. Ehkä tämän kokemuksen kautta ja myös ne sidosryhmät, jotka tässä toiminnassa olivat mukana, suosittelivat ehkä minua siihen KiraDigi-koordinointiin.

KiraDigi itsessäänhän oli itse asiassa vähän tällainen kolmen vuoden hackathon-tyyppinen rypistys. Siinä me ympäristöministeriön kanssa rahoitimme 139 digikokeiluhanketta yli 500 yrityksen ja organisaation kanssa. Eli siinä tehtiin tosi nopeita hackathon-tyyppisiä projekteja, missä syntyi vaikuttavuutta ja opittiin nopeasti, että onko tässä järkeä vai ei. Sitten kun tämä KiraDigi-ohjelma loppui silloin 2019, niin sidosryhmät halusivat, että toiminta jatkuu jossain muodossa ja laittoivat sitten KIRAHubin pystyyn uutena yleishyödyllisenä yhdistyksenä, alan yhteisenä kehitysorganisaationa. Meidän 13 perustajaa ovat kaikki alan keskeisimmät toimialajärjestöt, ja niiden lisäksi Kuntaliitto ja Asuntomessut tulivat myös mukaan.

[0:06:32] Pontus: Mahtavaa! Tämä sopii juuri tähän teemaan, jossa puhutaan innovaatioekosysteemeistä ja poikkitieteellisistä toimialojen rajojen rikkomisesta ja yhteen tulemisesta. Varmaan samalla kulmalla Pictuekin on liikkeellä, vai?

[0:06:52] Ville: Kyllä. Tämä oli mielenkiintoinen. Vaikka yhteisöjäsenenä on, niin ei ole tätä tarinaa kuullut ihan tuolta alkuajoista saakka. Huomaa tiettyjä yhtymäkohtia juuri näihin hackathoneihin. Pictuen tarina sai alkunsa jo oikeastaan 2018, jolloin toinen perustaja oli infra-alan yrityksessä hommissa, missä itsekin tuli tehtyä. Tehtiin useille isoille tilaajille kentällä töitä, ja me taistelimme oikeastaan dokumentaatio-ongelman kanssa kentällä, mitä jouduttiin paljon tekemään.

Tuntui, että dokumentaatiopuoli valui myös paljon alihankkijoiden suuntaan isommilta urakoitsijoilta se vastuu. Me jouduimme taistelemaan näiden ongelmien kanssa, että miten dokumentaatio tehtäisiin mahdollisimman kattavasti ja helposti kentältä. Useita ratkaisuja tosiaan saatiin käyttää, mitä tilaajilta tuli, ja koetettiin löytää myös itsellemme käyttöön jotain, mikä ratkaisisi meidän ongelmamme.

Mutta koska sitä ei löytynyt, kehitimme sitten oman jo silloin 2018. Oikeastaan 2022 sitä olivat alkaneet monet tilaajat kyselemään meidän suunnaltamme, että näyttääpä kätevältä, mistä tällaisen saisi. Joten tajusimme, että tästä pitää tehdä ei yrityksen sisäinen tuote, vaan sellainen, joka skaalautuu sekä toimii luotettavasti koko siihen ekosysteemiin, ketä siinä samalla työmaalla eri rooleissa toimii.

Sieltä sai meidän tarinamme alkunsa. Tosiaan keskitytään olemaan todella simppeli ja helppokäyttöinen, nimenomaan kentän työntekijöiden kuvadokumentaatioratkaisu, joka skaalautuu ja toimii koko ekosysteemissä yhdessä.

[0:08:41] Pontus: Kiitos! Tämä rakennusala on tosiaan oiva esimerkki siitä, miten alasta, jossa on niin monta toimijaa, on pakko toimia verkostomaisesti ja yhteistyössä useamman yrityksen kanssa ja myös eri teknologiaa ja osaamista yhteensovittaa. Tästä päästään hyvin alkuun puhumaan tästä aiheesta, verkostoituvasta yrityksestä. Jos mennään ensimmäiseen teemaan ja keskustellaan siitä, mikä oikeastaan TKI eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto tai innovaatioekosysteemi on käytännössä.

Sitran määritelmän mukaan innovaatioekosysteemi on verkosto, jonka jäsenet pyrkivät yhdessä luomaan liiketoimintaa ja innovaatioita tai tekemään tutkimusta tai muuten luovat lisäarvoa yhteistoiminnan avulla. Vähän niin kuin kuvasit. Se jatkaa vielä määritelmää näin: innovaatioekosysteemin jäseninä on tyypillisesti yrityksiä, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia sekä julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita.

Joten Teemu, kun puhutaan TKI-verkostoista ja innovaatioekosysteemeistä, mitä ne käytännössä tarkoittavat teillä KIRAHubilla? Voitko kertoa, miten teidän orkestroima ekosysteemi ja sen ala-ekosysteemit toimivat, miten olette organisoituneet ja millaista ekosysteemin edistystoimintaa teillä vedetään ja kenen toimesta?

[0:10:26] Teemu: Meillä tietysti, kun on seitsemän vuotta toimittu, toiminta on myös kehittynyt aika voimakkaasti. Alussa kuitenkin, vaikka taustalla oli tämä KiraDigi-kärkihanke, lähdettiin aika nollasta rakentamaan startup-henkisesti KIRAHubin toimintaa. Meillä ehkä oli vähän liiankin kunnianhimoiset tavoitteet alussa. Yhdistykset perinteisesti toimivat jäsenmaksujen kautta, ja me lähdimme yrittämään rakentaa ekosysteemitoimintaa ilman jäsenmaksuja alkuun, mikä johonkin asti kantoi.

Saimme kuitenkin perustajiltamme siemenrahoitusta alkuun ja erilaiset projektirahoitusta ja tukea ympäristöministeriön suunnasta. Mutta kyllä sitten, kun korona myös tuli väliin ja toi omat haasteensa tekemiseen, huomasimme muutaman vuoden jälkeen, että meidänkin taloudessa on jatkuva aukko, mikä pitäisi jollain pystyä täyttämään. Otimme yhteistyöjäsenyysmallin myös käyttöön vuoden 2023 syksyllä, ja se on lähtenyt tosi hyvin kehittymään ja tuonut keskeisen tukialan toimintamme organisointiin.

Toinen puoli taloudellisen puolen lisäksi oli se, että saimme sen kautta erilaiset yritykset lähemmäs tekemistämme, meidän sisäpiiriin ja tiiviimpään yhteistyöhön. Olemme oikeastaan lähteneet nyt, jos miettii, mihin suuntaan toimintamme on kehittynyt, KIRAHub [on] koko toimialan kehityksen tietynlaisena neutraalina fasilitaattorina, ollaan lähetty rakentamaan tai kehittämään erilaisia rakenteita, joissa yhteiskehittämistä, alan uudistumista ja kasvua voisi alkaa tapahtua sekä meidän fasilitoimana mutta myös ilman meidän fasilitointia. Haluamme mahdollistaa sen, että aktiiviset yritykset ja muut organisaatiot pystyvät toimimaan rakenteessamme niin, että meidän resursseja ei tarvita suoraan. Tällä hetkellä homma pyörii siten, että meillä on reilu 130 yhteistyöjäsentä, valtaosa erilaisia yrityksiä.

Iso osa on aika pieniä kasvuyrityksiä. Jonkun verran on myös ihan isoja korporaatioita ja vakiintuneempia yrityksiä. Iso osa on myös kiinteistörakennusalaan liittyviä softayrityksiä, eli he ovat selkeästi löytäneet kotipesän meidän toiminnasta. Haluamme auttaa kaikenlaisia sidosryhmiä laajassa kiinteistörakennusalan kentässä. Usein moni luuleekin, että toimimme vain startupien kanssa tai autamme startuppeja etenemään, mutta työskentelemme tiiviisti ihan kuntien, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja isojen korporaatioiden kanssa yhtä lailla.

Päävälineemme yhteiskehittämiseen on temaattiset ekosysteemit. Meillä pyörii nyt kohta seitsemän ekosysteemiä, joista vakiintuneempia ovat CO2 Data Hub, joka on nyt kehittymässä laajemmin ESG-ekosysteemiksi. Siinä kyse on ollut alun perin CO2-päästödatan jakamisesta ja hyödyntämisestä kiinteistörakennusalan arvoketjussa ja siitä, miten sitä voitaisiin lähteä automatisoimaan niin, että raportointi olisi helpompaa.

Toinen vastaava ekosysteemi on Digital Building Permit -ekosysteemi, joka keskittyy tietomallipohjaisiin rakennusluvassa prosesseihin kunnissa. Sitä on draivannut aikoinaan lainsäädäntömuutos. Tämän vuoden alusta kunnat ovat olleet velvoitettuja ottamaan vastaan BIM-tietomalleja IFC-muodossa osana rakennuslupaprosessia, mikä ei aikaisemmin ollut velvoite. Nyt tuolla verkostolla, jossa on kuntien rakennusvalvontojen lisäksi suunnittelutoimistoja ja softayrityksiä, olemme yhdessä kehittäneet sitä prosessia.

Kolmas on PropTech Finland, joka keskittyy kirja-alan kasvuyrityksiin ja niiden vauhdittamiseen. Siinä olemme tueksi lähteneet rakentamaan investoiverkostoa ja muunlaisia tukifunktioita. Muut näistä ekosysteemeistä ovat vasta ottamassa ensiaskelia, niin en mene niihin sen tarkemmin. Tuo on pääasiallinen mallimme, mutta sen lisäksi tietysti teemme myös paljon muuta. Autamme jäseniä matchmakingissa, teemme suoria introja ja tapahtumia, jos sellaista tapahtuu.

Se voi olla potentiaalisiin asiakkaisiin tai kumppaneihin liittyvää. Kolmas päätehtävämme on edistää uusien teknologioiden ja ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa tällä kentällä. Teemme sitä erilaisin demonstraatiohankkein, tuomme esille hyötyjä ja lisäämme tietoisuutta, että tällaisia ylipäätään on olemassa. Siihen liittyy toisaalta datanäkökulma ja tiedolla johtamisen näkökulma. Miten saamme datan liikkumaan järjestelmien ja organisaatioiden välillä paremmin ja helpommin? Tuossa ehkä pääpiirteet.

[0:16:17] Pontus: Jos menemme vielä konkretiaan sen osalta, niille, jotka eivät ole vielä tutustuneet KIRAHubiin, toimintaanne tai eivät ole ollenkaan tältä toimialalta ja kuuntelevat tätä, niin teitä on neljä henkeä kun puhut me-sanalla, niin henkilöstöä on neljä. Mitä te konkreettisesti mahdollistatte? Teillä on jopa poikkeuksellisesti ihan fyysinen tila. Voitko siitä jatkaa, mitä siellä tapahtuu myös digitaalisessa maailmassa virtuaalisessa tilassa?

[0:16:54] Teemu: Joo. Peruspilarimme ovat jäsenverkostomme ja fyysinen tilamme, joka on tietyllä lailla alusta yhteistyölle. Meillä on myös kasvava hanketoiminta, jota tietysti osittain teemme myös jäsenten kanssa. Kolmantena asiana on kansainväliset verkostot. Vaikka nyt keskitymme Suomen kiinteistörakennusalan toimialan kehittämiseen, niin oikeastaan kahdesta syystä olemme halunneet olla aktiivisia myös kansainvälisissä verkostoissa.

Toisaalta haluamme oppia, mitä muualla maailmassa tapahtuu näissä asioissa ja tuoda sitä inspiraationa Suomeen, mutta toisaalta haluamme myös luoda uusia mahdollisuuksia ja väyliä suomalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla. Tuo on myös yksi keskeinen osa-alue toiminnassamme. Meillä on tosiaan pieni tiimi vielä, neljä henkeä, kohta viisi tai jopa kuusi. Päivittäinen työmme liittyy erilaiseen vuorovaikutukseen ja koordinointiin. Pyöritämme myös fyysistä tilaa tuolla Maria01:n kampuksella nimeltä Urban3, jossa on paljon erilaista aktiviteettia. Meillä oli viime vuonna pelkästään yli 200 tapahtumaa vuoden aikana siinä tilassa ja yli 250 tapaamista neukkarissamme. Meillä on tilakumppaniverkosto siinä, joka hyödyntää sitä myös ihan päivittäin, mistä nyt Pictue on yksi hyvä esimerkki.

[0:18:24] Pontus: Okei.

[0:18:26] Teemu: Se mahdollistaa yhteistilan, jossa lähikollegat eivät välttämättä ole samasta organisaatiosta vaan toisesta organisaatiosta, mutta kuitenkin työskentelevät samaan alaan liittyen. Se on ehkä myös yksi väline, jolla halutaan mahdollistaa suunnittelematonta kohtaamista verkostossa ja vuorovaikutusta, jossa meidän resurssejamme ei aina tarvita väliin. Ainakin toistaiseksi se on toiminut siihen tosi hyvin. Ympärillä on myös Maria01:n laajempi verkosto, josta olemme löytäneet erilaista synergiaa.

[0:19:07] Pontus: Joo, tällainen vanha slogan kuin ”Connecting people”.

[0:19:10] Teemu: Kyllä.

[0:19:13] Pontus: Jos summaan ja yleistän, niin kuulostaa siltä, että suunnitellut ja suunnittelemattomat törmäyttämiset kuuluvat hommaan, ja tiedonvälitys ja tiedottaminen ovat välineitä. On erilaisia tapahtumia, tiloja ja webinaareja.

[0:19:34] Teemu: Juurikin näin. Meillä on esimerkiksi joka perjantaiaamu live-tietoisku vieraan kanssa, joka usein on meidän jäsenverkostosta, oman yrityksen.

[0:19:44] Pontus: Ja muodollisia ja epämuodollisia.

[0:19:46] Teemu: Juurikin näin.

[0:19:52] Pontus: Mennäänkö Villeen? Te olette yhteisön jäsen KIRAHubilla, niin miltä se näyttäytyy teille PK-yrityksen näkökulmasta ja miten se mielestäsi eroaa muista tämmöisistä konklaaveista, tavallisesta yritysyhteistyöstä, alihankintaketjuista tai järjestötoiminnasta?

[0:20:23] Ville: Olemme yhteisöjäsenenä ja myös toimistokumppanina KIRAHubilla. Käytännössä se tarkoittaa, että verkostoitumisemme alan yritysten kanssa on aika lailla päivittäistä, koska siellä sattuu ja tapahtuu erilaisia tapahtumia ja muuta toimintaa, joissa pääsee sattumalta verkostoitumaan ja mahdollisesti löytämään yhteisiä kulmia. Tavallisessa yritysyhteistyössä ja alihankintaketjussa, mitä meilläkin paljon tehdään, yhteistoimintaa eri kumppanien, integraatiokumppaneiden ja asiakkaiden kanssa, ja olemme luomassa tälläkin hetkellä infrapuoleen yhteisöä, jossa on kaupunkia ja kuntaa, tilaajaa operaattoripuolelta ja pääurakoitsijoita, jotta saadaan yhteistä keskustelua…

Mutta usein näissä, mitä itse käydään yritysten tai integraatiokumppaneiden kanssa, se on enemmän paikottaista innovaatiotoimintaa, jossa koetetaan ratkaista, miten voidaan yrityksien ja asiakkaiden ongelmia ratkaista paremmin ja tehokkaammin, mutta siitä ehkä puuttuu semmoinen tulevaisuuteen katsova innovointi. Kun puhutaan ekosysteemeistä, missä ollaan Teemun mainitsemassa mukana rakennuslupien ohjausryhmässä sekä PropTech-ohjausryhmässä, niin näissä kun tuodaan kaupunkeja, kuntia, lupaviranomaisia, suunnittelijoita, isompia yrityksiä ja meitä startupeja, niin monesti se keskustelu menee monesti myös siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mihin ala on menossa tai minkälaisia lupavaatimuksia on tulossa.

Se on todella paljon tulevaisuuteen katsovaa toimintaa, mikä startuppia helpottaa ajattelussa, mihin suuntaan meidän kannattaa yrityksenä mennä, mitä pieniä pisteitä sieltä pystyttäisiin Pictuena ratkaisemaan ja keskittämään omia panostuksia sinne. Sen ehkä sanon, että se on juuri näissä ekosysteemeissä todella kannattavaa startupin lähtökohdasta, koska monesti voidaan kehittää todella nopeasti ja lähteä testaamaan eri asioita nopeammin kuin isot yritykset, mutta toisaalta jos mentäisiin väärään suuntaan, niin se voi olla aika brutaalia.

[0:22:55] Pontus: Siellä on asiakkaat paikan päällä kertomassa, mikä on tulevaisuuden suunta ja millä arvoilla ollaan liikkeellä.

[0:23:05] Ville: Juuri näin. Kun kuuntelee korvat auki, niin tulee tosi paljon hyvää oppia ja kuulee ongelmia ja mitä lainsäädäntö tulee vaatimaan, koska se saattaa luoda joskus uusia ongelmia, joihin tarvitaan ratkaisuja. Ylipäätään nyt kun ollaan myös toimistokumppanina, niin se tuo meille sellaisia — esimerkiksi eilen sattui olemaan kaksi eri tapahtumaa. Oli aamupäivällä toinen ja KIRAHubin after work loppupäivästä, niin sai tietysti ilmaiset lounaat, päivälliset, juomat, skumpat ja kaljat vielä illalla, mutta sai sieltä muutakin hyötyä.

Siinä oli todella hyviä puheenvuoroja. Ensimmäisessä tapahtumassa päästiin kuulemaan, mihin koko rakennusala on menossa ja vähän kehityssuuntia, joihin ollaan itsekin huomattu, että mitkä toimialat vetävät, vaikka datakeskukset, ja toisaalta uudisrakennusta ei ole ja korjausrakentaminen myös jossain määrin kasvavaa. Se tarkoittaa sitä, mihin meidän kannattaa tuotteen osalta panostaa. Esimerkiksi tekoälystä puhuttiin paljon, eli mitä tekoäly nykyisin ratkaisee rakennusalalla ja mitä se ei vielä ratkaise.

Toisaalta kollegan kanssa käytiin loppupäivästä läpi, mitä se tarkoittaa meidän myynnin, markkinoinnin sekä tuotekehityksen osalta, koska Tätä ei olisi tapahtunut, jos emme sattumoisin tehtäisi töitä siellä ja oltaisi paikan päällä sattuman kauppana. Ekosysteemi ja verkosto tuo sen, että monesti sinne kerran menemällä sieltä luultavasti saattaa tulla tyhjän kassin kanssa takaisin, mutta kun usein käy, niin on sattuman kauppaa, milloin sieltä saa konkreettisia ja hyviä hyötyjä.

Sen lisäksi eilisen aikana kaksi integraatiokeskustelua otettiin käyntiin samalla: toinen ensimmäisessä tapahtumassa ja toinen toisen kanssa, että voisiko tässä olla jotain hyödyllistä yhteistyötä. Mutta sekin on alkukeskustelu ja ei välttämättä ensi viikolla lähde tai puolenkaan vuoden päästä, mutta seuraavissa after workeissa voi olla otollinen aika. Sitä ei ikinä tiedä, ja se on ehkä sitä paikalla olemista, koska kaiken ei tarvitse heti tapahtua startupeillekaan, koska resursseja ei ole kaikkeen lähteä saman tien.

Mutta kun asiat toistuu ja tilanteet kehittyy ja se on muhimassa tuolla päässä, niin sitten voi yhtäkkiä tapahtuakin nopeasti. Ehkä verkostoitumisesta yleensä näissä ekosysteemeissä, että tuntuu, ettei se ole vain ne parin tunnin sessiot, missä käydään läpi, vaan sen jälkeinen keskustelu, mitä sitten käydään ja pallotellaan eri kumppanien kanssa. Se voi tuoda erilaisia kehityshankkeita tulevaisuuteen, mitä meilläkin luultavasti nämä eri hankkeet, mitä tässä on ollut tai yhteistyössä tehty kumppanien kanssa tai ideoitu, niin jokaista en muista, mistä ne on lähtenytkään, mutta varmasti tämmöistä satunnaista kohtaamista KIRAHubilla tai ekosysteemissä.

[0:26:33] Pontus: Jossain Recotech-tapahtumassa tai muuta. Varmaan juuri näin, että siellä luodaan ensikontakti ja huomataan, että meillä on jotain yhteistä ja sitten sovitaan seuraava tapaaminen, jossa alkaa lisäarvoa syntymään, tai ainakin etsitään sitä.

[0:26:50] Ville: Juuri näin.

[0:26:51] Pontus: Jos me siirrytään tästä seuraavaan teemaan tai syvennytään hyötyihin, että mitä verkostoista käytännössä syntyy, niin voisin siteerata VTT:n julkaisemaa Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopasta ja sen mukaan luvussa kaksi, jonka otsikko on Miksi ekosysteemit ovat tärkeitä?, todetaan seuraavasti: ”Nopeasti muuttuvassa kilpailutilanteessa globaaleilla markkinoilla ei voi enää menestyä yksin ja hitaasti muuttuvilla verkostoilla, jossa yhteistyösuhteet kestää vuosia. Ekosysteemien keskeinen merkitys taloudelle on se, että ekosysteemin toimijat kirittävät toisiaan ja täydentävät toistensa osaamista ja kykyjä ja voivat tuottaa asiakkaille lisäarvoa, jota ei muuten pystyttäisi tarjoamaan. Parhaimmillaan ekosysteemit mahdollistaa paitsi jatkuvasti kehittyvät verkostorakenteet, myös toimijoiden jatkuvan yhdessä oppimisen ja avoimen innovaatiotoiminnan.” Ville, allekirjoitatko itse tämän ja millaisina liiketoiminnallisina etuina tai hyötyinä se on konkreettisesti näyttäytynyt teille Pictuella tähän asti ja koet olla mukana TKI-verkostoissa ja innovaatioekosysteemeissä, kuten KIRAHub.

[0:28:24] Ville: Sanoisin, että todella monta pientä palikkaa, mitä hyötyjä on tullut. Aikaisemmin oli puhetta erilaisista tapahtumista ja miten KIRAHub auttaa kansainvälistymiseen tietyillä tapahtumilla, niin näissä kaikissa mukana oleminen usein on tuonut jotain pieniä. Ollut vaikka jossain tapahtumassa tai ekosysteemissä ja siellä päässyt kertomaan, mitä itse teemme tai keskustelun lomassa ja sieltä on varmaan ainakin kolme tulee saman tien mieleen, mistä on jatkunut keskustelu, että tästä voisi olla vaikka meidän yrityksessä isommassa hyötyä, mistä on päässyt toiseen pöytään keskustelemaan ja on sitä kautta tullut nyt hankkeelle lähdössä yksi TKI-hakemus, missä on kaupunkeja, kuntia, eurooppalaisia myös mukana, ja se keskustelu on siinäkin ihan eri tasolla, mitä ollaan ratkaisemassa käytännössä tuonne kiertotalouden ongelmiin.

Se, että pystytään myös pääsemään pois Suomen pelikentältä, koska jos Suomessa jotain startupina kehittää, niin monet investoijat ja muut sanoo, että pitäisi mahdollisimman nopeasti mennä ulkomaille, koska mitä kauemmin täällä Suomessa kehittää jotain ja luulee tietävänsä, mitä yritykset haluaa, niin se voi olla ihan erilaista ulkomaiden puolella. Jos pääsee mukaan isompaan globaaliin hankkeeseen ja pääsee saman tien kokeilemaan ja pilotoimaan myös ulkomaisissa kaupungeissa, niin se voi luoda oman väylän kansainväliseen kasvuun ekosysteemi- tai TKI-hankkeiden kautta, mitkä on loppupeleissä syntynyt juuri KIRAHubilla olleissa muissa toiminnoissa.

[0:30:25] Pontus: Onko sinulla heittää esimerkkiä niistä kanavista, miten ulkomaille löytyy verkostoja? Mahdollisia pilottikeissejä. Onko niitä löytynyt osin KIRAHubin verkostojen kautta, jolla on omat kansainväliset verkostot, muiden yritysten tai korkeakoulujen verkostojen kautta?

[0:30:53] Ville: Oikeastaan melkein jokaisen näistä kautta. Lisäksi KIRAHubhan sijaitsee Maria01:ssä, missä on muutamia muita satoja startupeja mukana. Sieltäkin tulee paljon erilaisia tapahtumia ja mahdollisesti konsortioita. Vaikka ensi viikolla taitaa Japanista tulla Suomeen KIRAHubille vieraita, keiden kanssa mahdollisesti pääsee keskustelemaan. Sitä ei ikinä tiedä, mihin nämä johtaa, mutta monesti vinkkailu ja sen sellainen on startup-kulttuurissa ja ekosysteemeissä niin että:

”täältä löytyy joko hanke, joka voisi sopia teille, tai on mahdollisuus lähteä vaikka Singaporeen, mihin on lähdössä tietyt yritykset ja mahdollisesti kaupungin ja muun edustusta”. Ollaan kaksi kertaa oltu esimerkiksi Helsingin kanssa – tultiin oikeastaan KIRAHubille UrbanTech Helsinki -kiihdyttämön kautta, ja sitä kautta tultiin tilakumppaniksi ja tuli tämä yhteys jo tutuksi – ollaan Helsingin kaupungin kanssa oltu parissa eri tapahtumassa ulkomailla, kerran Espanjassa ja nyt keväällä käytiin Tanskassa.

Sieltä on nyt sitten omanlaiset keskustelut käynnissä näihin maihin edelleen. Sanoisin, että pienistä palasista ja erilaisista tapahtumista tai hankkeista, ja lopulta sieltä saattaa tulla iso jättipottikin, mihin pääsisi mukaan tai missä voisi meidän ratkaisu olla juuri se, mitä tarvitaan.

[0:32:31] Pontus: Tuo oli hyvä nosto tuosta vaikeasti määriteltävästä ja formaalisti suunniteltavasta tavasta markkinoida oman yrityksen palveluita ja mitä se tekee. Mutta kun kerrot, että saattaa joku toinen kertoa teille tai teistä ja päinvastoin, sinun osaduuni varmaan on se, että joudut jatkuvasti kertomaan omasta firmasta verkostolle, jotta he voivat toimia epäformaaleina myyntimiehinä, jos heille ei ole sopivaa, mutta he tietävät yhden kaverin, joka voisi tähän olla hyvä. Eikö se näin vähän toimi?

[0:33:14] Ville: Näin se vähän toimii. Sanoisin, että se on ekosysteemeissä monesti myös aika pyyteetöntä. Tarkoitus ei ole mennä sinne, että saadaan tietyiltä henkilöiltä tai organisaatioilta apua, eikä myöskään toisinpäin, vaan se enemmän tulee sattumoisin vastaan. Meidän kautta on muutamia jäseniä tullut, on tavannut ja kertonut, että hei, me ollaan täällä toimistolla ja täällä on tällainen ekosysteemi ja yhteisö, ja tämä sopisi teille kuin nenä päähän.

[0:33:46] Pontus: Joo.

[0:33:47] Ville: Sitten toiseen suuntaan tai ylipäätään, kun siellä on muita yrityksiä, niin startupien kanssa se on kivaa. Mitä ehkä toivoisi vielä enemmän, varsinkin omalta kohdalta, voi olla, että rakennetaan jotain yhteistä keskustelua rakennusalan, miten toiset startupit tuolla toimistolla tekee kansainvälistymistä. Mutta se on tosi paljon tiedon jakamista ylipäätään, koska firmat harvoin kilpailee keskenään, mutta taistelee samojen ongelmien kanssa, ja jokainen on käynyt ne startupin pienet polut ja ongelmat ihan kaikista pienistä yksityiskohdista tai hankkeista lähtien. Se on oikeasti mukavaa, että voi omalta osaltaan myös auttaa tuoreempia startupeja.

[0:34:33] Pontus: Joo. Onko syntynyt mitään uutta liiketoimintaa, kehityshankkeita tai aihioita, että yhdessä kehitetään tai jotain tällaista?

[0:34:47] Ville: Nyt on oikeastaan mahdollisesti.

[0:34:50] Pontus: Ideatasolla.

[0:34:50] Ville: Joo, ideatasolla on, ja sitä on paljon kiertotalouden kulmalla oltu erilaisissa hankkeissa mukana ja jotain rakennettu myös sinne pilotointia varten. Tuntuu, että siellä on vetoa ja vielä tarvetta erityyppisille rakennuksille. Se on vähän lapsenkengissä toisaalta vielä, ja sitä Euroopan tasolla paljon mietitään ja paljon sinne on tukimuotojakin Eurooppa- ja Suomi-tasolla saatavissa. Keskusteluja on paljon, ja toki yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden kanssa on erilaisia tekoälyhankkeita, missä varmasti puolin ja toisin ollaan voitu oppia.

[0:35:37] Pontus: No niin. Teemu, miten sinä näet tämän verkoston voiman? Mitä hyötyjä, jos otetaan vähän isompi perspektiivi kuin yritystaso, niin miten systeemitasolla tai systeemitason muutoksien aikaansaamisessa tämä verkoston voima näyttäytyy? Kun kokonaiset yritysverkostot istuu alas ratkomaan jotain uutta ongelmaa tai lakimuutosta, niin kuin nostit esille, tai jotain yleisesti tiedossa olevaa haastetta tai mahdollisuutta, kuten ilmastonmuutosta tai jotain tällaista?

[0:36:16] Teemu: Joo. Ensinnäkin kiva kuulla, että afterworkien oluet myös tuo vaikuttavuutta ja ehkä jotain ROI:ta myös peliin. Meidät on luotu nimenomaan sitä varten, että voitaisiin edistää koko alan systeemistä kehittymistä ja muutosta parempaan. Ylipäätään koko toimintamallimme perustuu sen tyyppisten teemojen ääreen, missä tarvitaan isompi joukko sidosryhmiä kehittämään asiaa yhdessä eteenpäin. Ei riitä, että yksi tai edes kaksi tahoa voi ratkaista sen asian.

Silloin meillä ei ole mitään roolia siinä, vaan ennemminkin fasilitoimme laajemman verkoston yhteiskehittämistä. Ja kuten sanoit, siihen voi joskus liittyä lainsäädäntömuutos, joka tuo sen tarpeen, tai sitten siihen voi liittyä teknologinen murros, mikä on ollut alusta lähtien ytimessämme. Lähdimme digitalisaation ja uuden teknologian edistämisestä liikkeelle, ja myöhemmin tulivat tekoälyt ja kaikki muut mahdollisuudet.

Tavallaan yhteinen nimittäjä siinä on se, miten pystymme luomaan riittävää massaa, jotta ala alkaa pikkuhiljaa systeemisesti muuttua. Systeeminen muutos on kaikkein vaikein muutos millä tahansa alalla, ja yleensä se myös tarkoittaa sitä, että meidän pitää räjäyttää totutut liikennetoimintamallit uusiksi. Se on vielä vaikeampi muutos, varsinkin tämmöiselle-

[0:37:58] Pontus: Vielä vaikeampi kuin lainsäädännön muuttaminen.

[0:38:00] Teemu: Lainsäädännön muuttaminen itse asiassa on yllättävän helppoa. Tämä ei todellakaan ole helppoa, ja tällaiset muutokset, joita mekin olemme edistämässä, vievät aikaa. Olen itse ollut 20 vuotta tällä kentällä ja katsonut digikehityksen edistymistä, ja kyllä jatkuvasti olen hakannut päätä seinään ihan sen takia, koska tämä ala muuttuu tuskallisen hitaasti. Samalla kuitenkin, kun pääsee työskentelemään edelläkävijäyritysten ja kasvuyritysten kanssa ja näkee sen driven ja palon, millä tavalla muutosta halutaan yrittää saada aikaan, ja sitten siellä kuitenkin koko ajan päästään asioissa eteenpäin ja syntyy uusia innovaatioita, ja ne oikeasti lähtevät nopeaan kasvuun ja tulee uusia asioita, niin se on ehkä se, millä itsekin saa paloa ja drivea jatkaa tätä tekemistä tässä roolissa.

Mutta silti en voi sanoa, että tässä olisi valtavia muutoksia vielä tapahtunut. Vielä tekemistä riittää. Väittäisin, että kiinteistö- ja rakentamisala on yksi vaikeimpia toimialoja, joilla saada minkäänlaista muutosta aikaiseksi johtuen monista syistä. Meillä on projektiperustainen toimintaympäristö. Projektit ovat koneistoja, jotka on viritetty äärimmilleen, ja se malli, mikä niissä on, on hyvin tehokas tapa toimia.

Useat sidosryhmät tietävät oman roolinsa ja tekemisensä projektissa. Mutta jos alat muuttaa sitä, niin yhtäkkiä kaikkien pitäisi olla mukana muutoksessa ja tietää, mikä muuttuu. Se on vaikeaa. Liiketoimintamallimme myös perustuvat tähän samaan projektimaiseen toimintaan. Sitä kautta myös rakennusympäristössä, kun kuitenkin puhumme fyysisistä rakennuksista ja infrasta ja näistä asioista, niin siihen tulee myös turvallisuusaspekti mukaan.

Kaiken, mitä teemme, pitää olla turvallista, koeponnistettua ja testattua. Jos puhutaan vaikka materiaali-innovaatioista, niin vie usean vuoden, että kaikki testit ja turvallisuusasiat pystytään validoimaan ja varmistamaan. Siinä on syitä, miksi tämä ala muuttuu hitaasti, mutta silti siellä on myös ehkä se, että meidän alallamme verrattuna muihin toimialoihin on vähemmän rohkeutta, kunnianhimoa ja drivea ajaa muutosta. Vaikka syyt on hitaalle muutokselle, niin voisi silti ehkä olla vähän nopeampaa se muutos kuitenkin.

[0:40:59] Pontus: Niin. Jos mainitsisit lyhyesti, mitkä ovat isoimmat driverit ja muutostarpeet, mistä ne tulevat ja mitä ne ovat?

[0:41:12] Teemu: Kyllähän nyt viime aikoina puhutaan tuottavuudesta rakentamisessa esimerkiksi. Meillä kuitenkin valtaosa rakentamisesta on vielä aika käsityötä. On viime vuodet puhuttu teollisesta rakentamisesta ja moduulirakentamisesta, että vietäisiin enemmän työtä työmaalta tehtaisiin ja enemmän työmaalla olisi isompien kokonaisuuksien asentamista. Siinä on paljon potentiaalia, ja se on aika pitkälle mennytkin tietyntyyppisessä rakentamisessa, mutta vielä yllättävän paljon kuitenkin on käsityötä.

Jos miettii rakennusten ja kiinteistöjen elinkaarta ja käyttöä, niin sielläkin voisi olla mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoiminnoille. Nyt puhutaan paljon siitä, että meillä on kauheasti tyhjiä tiloja kaupungeissa, joille pitäisi keksiä uudenlaista käyttöä.

[0:42:20] Pontus: Meneekö tämä kiertotalousotsikon alle?

[0:42:22] Teemu: Se menee tavallaan. On tietysti aina parempi, ettei tarvitsisi rakentaa uutta, vaan voitaisiin hyödyntää sitä, mitä on jo olemassa. Onhan se ihan hullu tilanne, jos meillä on tyhjää tilaa ja samalla rakennetaan uutta tilaa. Mutta siihen on joku syy, miksi se tila ei kelpaa siihen tarpeeseen, mihin pitää rakentaa uutta. Voisiko meillä kuitenkin olla parempia tapoja? Hyödyntää olemassa olevaa. Sielläkin on hidasteita: kaavamuutokset, jos käyttötarkoitusta pitää muuttaa tai muuten vaan. Joskus saattaa olla kalliimpaa peruskorjata vanha rakenne sopimaan uuteen tarpeeseen kuin rakentaa kokonaan uusi. Ehkä näillekin asioille pitäisi laittaa hintalappu hiilipäästölle.

[0:43:14] Pontus: Niin se hiilijalanjälki, sille ei ole hintaa…

[0:43:18] Teemu: Tässä on paljon osa-alueita, joita on vaikea muuttaa, mutta ehkä pitäisi pystyä muuttamaan.

[0:43:29] Pontus: Tässä olisi luontevaa siirtyä seuraavaan pääaiheeseen. Jos kuuntelijakunta ei ole yhtä pitkällä ekosysteemien kanssa eikä ole vastaavaa kokemusta, niin voisi käydä läpi, miten rakennetaan toimiva ekosysteemi ja verkosto ja miten niihin pääsee mukaan. Jos siteeraan VTT:n Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopasta, sen mukaan ”ekosysteemit ovat kaikki yksilöllisiä ja koostuvat toimijoista ja heidän välisistä vuorovaikutussuhteistaan, jotka kehittyvät rinnakkain mutta eri tavoin.”

”Yhteiset tavoitteet ohjaavat kehitystä ja ekosysteemin elinkaarta, mutta prosessi on iteratiivinen. Ekosysteemin yhteistyö synnyttää parhaimmillaan useita toisiinsa kytkeytyviä ekosysteemejä.” End of quote, eli niin kuin vähän kerroitkin, teillä on alaekosysteemejä, Teemu. Jos ekosysteemit voisi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: osaamisekosysteemeihin, innovaatioekosysteemeihin ja liiketoimintaekosysteemeihin, niin ensimmäinen mainittu rakentuu pitkälti saman huippuosaamisen pohjan päälle ja etenee hitaasti, mutta sen tekeminen voi olla disruptiivista.

Toisaalta liiketoimintaekosysteemi taas on lähempänä markkinoita, joissa fokuksessa on liiketoiminnan kehittämisen ja uudistamisen tarpeet, kannattavuus ja kasvu. Sanoisitko, että KIRAHubin ekosysteemi putoaa siihen välimaastoon eli innovaatioekosysteemin kategoriaan? Se on vähän molempia. Siinä kehittäminen on yhteiskunnan haasteesta lähtevää, jossa kaivataan laajasti eri toimialojen yhteispeliä ja yhteistoiminnan tavoitteellista fokusointia, mutta samalla yritetään luoda uutta, joka johtaa uuteen liiketoimintaan?

[0:45:42] Teemu: Varmasti näin. Meidän pääfokus on tuossa keskellä. Toki täytyy sanoa, että meillä on paljon liittymäpintaa myös osaamisekosysteemeihin, tutkimuslaitosten hankkeisiin ja niihin liittyviin verkostoihin, myös omien projektien kautta. Se puoli näkyy usein vahvasti, mutta samalla meidän äärimmäinen tavoite on myös luoda yrityksiin uutta kasvua. Myös tietynlainen mahdollistaja liiketoimintaekosysteemien suuntaan on tärkeä asia meille, vaikka yrityksillä on päärooli siellä.

Me olemme tässä välissä fasilitaattori koko toimialan kehitykselle moneen suuntaan. Meilläkin se näkyy, että meidän alla on useampi temaattinen ekosysteemi ja verkosto, ja tietysti liittymäpinta kansainvälisiin verkostoihin myös. Meillä on jatkuva katse kahdessa pelissä. Tietysti jäsenyysmallimme kautta ensisijaisesti palvelemme jäseniämme ja haluamme auttaa heitä kehittymään ja kasvamaan ja sitä kautta koko toimialaa.

Se on meidän päätavoitteemme. Samalla toinen pelimme on oman toimintamme kehittäminen. Miten voimme kehittää ekosysteemiorkestrointia ja ekosysteemirakenteita siihen suuntaan, että tuottaisimme mahdollisimman paljon vaikuttavuutta moneen suuntaan. Totta kai yksi vaikuttavuus on yrityksissä, niin kuin sanoit, se on meidän pääroolimme, mutta haluamme luoda vaikuttavuutta myös yhteiskunnallisesti muulla tavoin.

Siihen liittyen yksi tärkeä syy, miksi olemme kansainvälisissä verkostoissa, on meidän kattoverkostomme Urban Hub Europe -verkosto, jossa vastaavia rakennetun ympäristön innovaatiohubeja eri Euroopan maista on lyöttäytynyt yhteen ja jatkuvasti jakaa parhaita käytäntöjä, mitä he ovat oppineet omasta lokaalista toiminnastaan: mikä toimii, mikä ei, mikä johtaa hyviin tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Saamme koko ajan tietoa jaettua myös toiminnastamme sinne ja saamme uutta tietoa muilta, joka auttaa meitä kehittämään omaa toimintaa eteenpäin.

Siinäkin verkostossa itse asiassa on yritysnäkökulma. Pohditaan kovasti, miten saamme paikallisia yritysverkostoja eri maista pikkuhiljaa tiiviimmin toisiinsa ja löydettyä yhteistyötä yritysten välillä eri maissa.

[0:48:43] Pontus: Miten alkuvaiheessa tärkeänä näet sen, että osataan kirkastaa se oma rooli ja myös sen ekosysteemin tarkoitus ja tavoitteet siihen alkuun.

[0:48:58] Teemu: Joo, se on kehittyvä asia tietysti ja sille pitää antaa myös tilaa olla vähän epämääräinen. Mielestäni joskus käydään keskusteluja, että mitä hyötyä tästä on meille. Kannattaako meidän laittaa tähän aikaa? Mikä on tämän konkreettinen tavoite? Usein, jos keskustelu lähdetään tuolla tasolla käymään, niin silloin se ei ole ehkä täydellinen fitti. Totta kai pitää olla tavoitteita ja myös yhteistyöllä tavoitella asioita, mutta jos sen yrittää ennakkoon määritellä liian tarkasti, niin yleensä menee metsään.

Tämä on enemmänkin alusta mahdollisuuksille ja jos antaa sille mahdollisuuden ja hyppää mukaan, niin tietysti mitä aktiivisempi pystyy olemaan, niin yleensä tulos on parempi. Toki meidän monet jäsenet hyötyvät myös passiivisesta jäsenyydestä aika paljon, mutta se, että pystyy ja puolin ja toisin: me pystytään syöttämään mahdollisuuksia meidän jäsenille jatkuvasti aika paljon. Mutta mitä aktiivisemmin jäsen on mukana sekä paikallisissa kotimaan verkostoissa ja aktiviteeteissa että kansainvälisissä verkostoissa, niin totta kai sitä enemmän he tulevat siitä hyötymään.

Harvoin se hyöty, niin kuin Villestäkin tänään on kuultu, on ollut tarkasti ennalta määriteltävissä. Eli sieltä syntyy ennalta määrittelemättömiä yhteyksiä, kohtaamisia ja polkuja, mitkä sitten johtavat uuteen kumppanuuteen, kauppaan tai projektiin. Se on jo maksanut aika nopeasti sen effortin takaisin.

[0:51:01] Pontus: Nämä ekosysteimithän voi olla joko hajautettuja tai keskitettyjä ja avoimia ja suljettuja ja klusterikohtaisia tai toimialakohtaisia tai sitten toimialarajoja rikkovia. Onko sinun rooli ollut visionääri ja päättää, että me perustetaan tällaisia alaekosysteemejä, vai onko se tullut ruohonjuuritasolta nämä tarpeet, että mistä nämä uudet alaekosysteemit on syntynyt?

[0:51:37] Teemu: Itse asiassa tarpeet on tullut sieltä yrityksistä enemmän. Meitä tultiin lähestymään ehdotuksilla, että me haluttaisiin nyt lähteä yhteiskehittämään tähän asiaan liittyvää hommaa, että voitaisiinko me tehdä tätä KIRAHubin piirissä. Siitä lähti nuo ensimmäiset temaattiset ekosysteemit liikkeelle.

[0:51:59] Pontus: Eli kasvu tapahtuu ainakin osin jäseniltä ja jäsenten aloitteesta?

[0:52:03] Teemu: Kyllä, ja niin sen mielestäni pitäisikin mennä. Siitä me lähdettiin itse luomaan mallia siihen, joka voisi toimia ja sitäkin on kehitetty eteenpäin ja sitä tullaan kehittämään eteenpäin, että koko ajan opitaan, ettei asiat jämähdä liikaa tietynlaiseen malliin. Toisaalta meillä on ehkä myös spesiaalikeissejä. PropTech Finlandin ekosysteemi on yksi tällainen. Voisi puhua yhdistysten mergers and acquisitions -lähestymistavasta.

Eli PropTech Finlandhan oli aikaisemmin oma yhdistyksensä ja he törmäsivät omassa toiminnassaan resurssointihaasteisiin ja se toiminta jäi vähän tyhjille, se toiminta. Sieltä sitten hallitus lähestyi meitä, että kiinnostaisiko Kiruhubia ottaa se toiminta omiin hoiviinsa ja alkaa pyörittämään sitä. Päästiin siitä yhteisymmärrykseen, koska se teemana oli kuitenkin niin keskellä meidän tekemistä ja siinä on hyvin toiminta lähtenyt liikkeelle.

Joskus yhdistystoiminta voi kasvaa myös tällä tavalla, mutta pääosin nuo temaattiset ekosysteemit on lähteneet yritysten tarpeesta ja sieltä on löytynyt tahtotilaa lähteä sitä tiettyä teemaa tietyllä ydinporukalla kehittämään. Se on sitten laajentunut pikkuhiljaa.

[0:53:32] Pontus: Hyödyt on kaksisuuntaisia.

[0:53:33] Teemu: Kyllä.

[0:53:35] Pontus: Ville, sinä olet ollut itse tosi aktiivinen ekosysteemin jäsen ja osallistunut ekosysteemin rakentamiseen kutsumalla siihen mukaan muita tuntemiasi toimijoita, joita olet kokenut hyödyksi verkostolle. Miksi näet, että toimijoiden oma aktiivisuus on tärkeää arvoverkoston rakentamisessa?

[0:54:00] Ville: Se ehkä lähtee siitä, että monesti nämä, keille maininnut tämän verkoston ja ekosysteemin, on tullut vastaan joko muissa omissa asiakaskeisseissä, missä saatetaan käyttää muita ratkaisuja ja lisäksi toisissa tapahtumissa. Usein se intensiteetti ja sama kiinnostusten kohde on niin vahva. Se tukee minusta paljon ekosysteemin toimintaa, että sinne saadaan myös jatkuvasti uusia toimijoita ja startupeja, koska heillä on omia uusia ajatuksia ja ideoita.

Eli jos se olisi sama sata yritystä siellä vaikka seuraavat 15 vuotta, niin kyllä ajatuksetkin alkaisivat pyöriä varmaan samoja ympyröitä ja piirejä. Se on minusta tosi tervetullutta, että tulee kokeilemaan uusia disruptoivia tekijöitä mukaan ja heiltä itsekin oppii siinä mukana, kun pääsee heidän ajatuksiaan kuulemaan. Ylipäätään meidän Pictuen toiminta on alusta asti ollut sitä, että me ei haluta ratkaista koko rakennusalan dokumentaation ja muun ongelmaa yrityksille,

eli monesti me integroidutaan kymmenkuntaan eri järjestelmää ja ollaan tosi avoimia, että integroidutaan kaikkiin mahdollisiin. Meidän toiminta ylipäätään on aika verkostomaista yrityksenä ja muutenkin, joten mitä enemmän siihen tulee eri toimijoita, niin se tukee myös sitä.

[0:55:35] Pontus: Eli se on aika liiketoimintalähtöistä se kumppaneiden tunnistaminen, että nämä olisi hyviä ottaa mukaan tähän kehityshommaan.

[0:55:47] Ville: Kyllä. Eikä se monesti tarkoita sitä, että saman tien lähdettäisiin mitään yhteistoimintaa tekemään. Se on ihan sitä samaa, miten joku on meille aikoinaan tästä vinkannut, niin vinkkaa muille mielenkiintoisille yrityksille. Yhteistoiminta tulee sitten jos on tullakseen joskus.

[0:56:05] Pontus: Kun sanoit, että ei olla yrittämässä ratkoa koko alan dokumentaatio-ongelmaa, niin miten kuvailisit sitä, että verkostoissa toimiminen on PK-yritykselle jopa elinehto? Pidätkö sitä oikeana kuvauksena?

[0:56:31] Ville: Voisin sanoa, että se luo, ei välttämättä elinehto, eli voi tietysti omalta kotitoimistoltaan puskea sitä omaa ideaa läpi, mutta toisaalta varsinkin Suomi, suhteellisen pieni maa ja kaikki tuntevat toisensa ja verkostoissa oleminen luo varsinkin startupeille ja PK-yrityksille tunnettavuutta ja luotettavuutta, mikä on todella tärkeää. Sen on saanut huomata, että keskustelu on nykypäivänä todella paljon helpompaa isojen yrityksien kanssa kuin kaksi vuotta sitten, kun meillä ei vielä ollut yhtään referenssiä, nimeä tai muuta.

Eli se luo tosi paljon luotettavuutta ja ehkä meidän näkökulmasta sitten, kun ollaan tällaisissa ekosysteemeissä ja muissa ja tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa, niin haluttaisiin nähdä vielä enemmän tulevaisuudessa sitä, että miten innovatiivisena maana, ylipäätään täällä on paljon innovatiivisia yrityksiä, niin vähemmän kilpailtaisiin täällä hiekkalaatikolla, vaan mentäisiin ulkomaille yhdessä ja pystyttäisiin yhdessä rakentamaan ja ratkaisemaan siellä ongelmia ja saataisiin kasvua sitä kautta.

[0:57:47] Pontus: Eli kääntäen, mitä jos jäisi pois ja ekosysteemitoiminnan ulkopuolelle, niin mitä siinä sinun mielestäsi on ongelmaa tai haastetta silloin?

[0:58:03] Ville: Se varmasti toisi niitä haasteita, ketä sitten kontaktoida sieltä eri verkostoista ja keihin olla yhteyksissä, että pääsee ja kuulee niistä tulevista isoista hankkeista tai kehityssuunnista ja muista, missä haluaisi startupina olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, eikä niinkään välttämättä menneisyyden ja nykyisyyden ongelmia, vaan startupit monesti katsoo kuitenkin tulevaisuuteenkin, mitä halutaan ratkaista, että sieltä saisi kasvua ja eroavaisuutta aikaan.

[0:58:44] Pontus: Moni kehityshankehan on myös konsortioon perustuva malli, missä rahoitusta saa konsortio ja yritykset yhdessä ja siellä yhdessä kehitellään niitä, mistä jää sitten paitsi, jos ei tietenkin ole vähän korvat höröllä.

[0:59:06] Ville: On, ja se näkökulma on niin iso niissä konsortioissa, että et voi tietenkään ymmärtää niin montaa kulmaa, vaikka sitten tulisikin suoraan sieltä alalta. Yhtä monta näkökulmaa on sitten kuin toimijoitakin siellä kentällä. Se luo sitä.

[0:59:25] Pontus: Aika alkaa kohta loppua, mutta jotain viimeisiä terveisiä lähettää pienille kasvuhakuisille yrityksille, joiden liiketoimintamalli erityisesti ehkä on verkostomaista?

[0:59:41] Ville: Minun mielestäni ehdottomasti kannattaa tutkia, että mistä löytyisi ne omaan toimialaan ja siihen erikoistumiseen liittyvät parhaat ekosysteemit, mihin voisi hypätä mukaan. Niitä ei välttämättä liikaa kannata ottaa, että menee muutamiin mukaan, missä pystyy menemään mukaan idealla, että mitä haluaa myöskin edistää ja ratkaista ja pääsee siellä keskustelemaan ja oppimaan, niin ehdottomasti suositus lähteä mukaan. Ei tietenkään olettaa, että sieltä saman tien jotain saa, mutta kyllä meillä jokainen ekosysteemi, missä mukana ollaan oltu, on vuosien myötä tuonut paljon erilaisia hyötyjä.

[1:00:31] Pontus: Siinä oli terveiset kaikille kasvua hakeville yrityksille. Tosiaan aika alkaa loppumaan ja on aika kiittää päivän keskustelijoita ja teitä kuuntelijoita myös ja muistuttaa, että mielenkiintoiset keskustelut vielä jatkuu Verkostovoima-podcastin seuraavissakin jaksoissa. Tämän jakson keskustelijoina oli Ville Hyvärinen Pictue Oy:stä ja Teemu Lehtinen KIRAHubilta. Kiitos teille kummallekin, kun tulitte.

[1:01:03] Ville: Kiitos kiitos!

[1:01:04] Pontus: Kiitoksia. Tämä oli Verkostovoima-podcast, jonka toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sarjan on tuottanut Vaikuttavat verkostot -hanke, joka edistää uusimaalaisten yritysten ja muiden alueen innovaatioekosysteemitoimijoiden verkostoitumista sekä eurooppalaisen TKI-rahoituksen saantia ja tuottaa näin innovaatioita alueelle. Hanke on EU:n osarahoittama ja jos nämä aiheet kiinnostaa enemmän, niin löydät tässä jaksossa mainitut lähteet ja viittaukset myös ohjelman kuvauksesta.

Minun nimi on Pontus Kihlman ja kiitos, kun kuuntelit ja kuulemiin taas ensi jaksossa!