Jakso 6: Ekosysteemien ja kansainvälisen TKI-yhteistyön yhteiskunnallinen merkitys

Tässä podcast-jaksossa keskitytään erityisesti TKI-toiminnan laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tasolla sekä kokonaisten toimialojen ja ekosysteemien tasolla.

Verkostovoima17.11.2026

© Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tässä podcast-jaksossa keskitytään erityisesti TKI-toiminnan laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tasolla sekä kokonaisten toimialojen ja ekosysteemien tasolla.

Verkostovoima17.11.2026

ProPodcast

[0:00:18] Pontus Kihlman: Tervetuloa Verkostovoima-podcastin kuudenteen jaksoon. Tässä sarjassa keskustelemme siitä, miten yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta yhteistyössä muiden yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Tässä jaksossa keskitytään erityisesti TKI-toiminnan laajempaan yhteiskunnalliseen impaktiin eli vaikuttavuuteen niin alueellisen kuin kansainvälisenkin kilpailukyvyn tasolla ja kokonaisten toimialojen ekosysteemien tasolla.

Keskustellaan siitä, miten erityisesti PK-yritykset pääsevät mukaan ja kiinni kasvuun ja kansainvälistymiseen ja mitä alueellisia vaikutuksia sillä voi olla Suomen, maakunnan tai kunnan tasolla tai EU-tasolla muun muassa työllistymisen kannalta, mikä on tärkeä asia. Mun nimi on Pontus Kihlman ja toimin rakennetun ympäristön ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana Metropoliassa. Tänään meillä on keskustelemassa kanssani TKI-johtaja Miimu Airaksinen-Wikberg Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Sitten meillä on johtava innovaatioasiantuntija Virpi Mikkonen Business Finlandilta. Tervetuloa molemmat!

[0:01:39] Virpi Mikkonen: Kiitos.

[0:01:41] Miimu Airaksinen-Wikberg: Kiitos.

[0:01:41] Pontus: Jos voisimme ensin aloittaa esittäytymisillä, jotta kuulijamme taas kerran ymmärtävät, ketkä ovat meillä tänään paikalla ja miltä kantilta tällaisia kysymyksiä tänään tarkastellaan. Aloitatko Virpi ensin?

[0:01:56] Virpi: Joo, kiitos kutsusta tulla keskustelemaan. Olen Virpi Mikkonen ja parikymmentä vuotta ollut innovaatio- ja TKI-toiminnassa mukana, Tekesissä ensin ja sittemmin Business Finlandissa. Taustani on Teknillisessä korkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-korkeakoulussa, josta valmistuin aikoinani raksapuolen diplomi-insinööriksi. Niistä ajoista, kun ollaan raksalla oltu, on jo jonkin verran aikaa. Innovaatiotoimintaa on tässä ollut viimeiset parikymmentä vuotta.

[0:02:29] Pontus: Haistan yhteistä tekijää tämän pyöreän pöydän ympärillä. Kuullaan, mitä Miimulla on tähän lisättävänä. Onko samanlaista taustaa?

[0:02:39] Miimu: Kiitoksia ja tosi mukava tulla juttelemaan Virpi kanssasi. Olen tosiaan Miimu Airaksinen ja minulla on ihan samat juuret, jotka johtavat Teknilliseen korkeakouluun, nykyiseen Aalto-yliopistoon, josta myös olen aikoinaan väitellyt rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Olen paljon tehnyt töitä tutkimuksen parissa, ollut VTT:llä tutkimusprofessorina ja sitten RIL:issä, joka on rakennetun ympäristön alan asiantuntijoiden yhdistys, siellä toimitusjohtajana ja SRV:llä kehityksestä vastaavana johtajana.

Nyt minulla on sitten ilo olla täällä Metropoliassa miettimässä TKI-asioita. Se on ollut tosi paljon mun urani punainen lanka juuri TKI:ssä.

[0:03:27] Pontus: Meitä kaikkia yhdistää into kehittää ja viedä asioita eteenpäin ja viedä alaa eteenpäin. Tätä tutkimustyötä tietysti rahoitetaan. Meillä on Business Finland paikalla, joka on tästä asiantuntija, mutta mennään aiheeseen, että miksi valtio ja EU haluaa panostaa yhteiseen TKI-toimintaan, ekosysteemien rakentamiseen ja sen hyödyntämiseen. Virpi ja Miimu, miksi ekosysteemit ja kilpailukyky ovat kovia hot topic -sanoja EU:ssa ja TKI-politiikassa?

Mitä ongelmia niillä halutaan ratkaista?

[0:04:13] Virpi: Me tuossa Miimun kanssa ehdittiin vähän draftata meidän teesit tähän ja voidaan käydä vaikka niitä läpi. Eihän ekosysteemejä, klustereita tai verkostoja tarvita ihan vaan huvin vuoksi, vaikka ne ovat toki sitäkin. On kiva tehdä yhdessä hommia, mutta olemme sitä mieltä, että monet nykypäivän haasteista ovat systeemisiä haasteita, joilla yksi yritys ei voi ratkaista niitä yksinään. On asioita, joita ei voi tehdä yksin.

Erityisesti jos katsotaan taustatoimialaamme rakentamista, niin sieltä tunnistimme muutamia caseja. Esimerkiksi kiertotalous on lähestulkoon mahdoton hoitaa yksin, jos tarvitset sieltä jonkun toisen ylimääräisiä materiaaleja, tietoa, dataa tai mitä hyvänsä. Jos sinulla ei ole verkostoja, niin mitäpä sitten kierrätät muuta kuin kaatopaikalle suurin piirtein. Se on ehkä yksi edellytys. Sitten myös rakennustyömaan toiminta, että se toimii tehokkaasti ja tavoitteellisesti.

Siellä on esimerkiksi tahtituotanto, mikä on tullut nyt työmaiden yleiseksi tavaksi toimia. Se on myös sellainen, että pitää saada kaikki toimijat samaan tahtiin ja tieto virtaamaan osapuolelta toiselle. Tällaisia asioita ei oikein voi kehittää yksin.

[0:05:37] Miimu: Tuo on tosi hyvä nosto. Tietyllä tavalla, kun vielä miettii, miksi meidän pitää pystyä toimimaan ekosysteemeissä, niin on myös, että kun toimimme – varsinkin jos peilaan nyt rakennettuun ympäristöön – niin rakennetussa ympäristössä kuitenkin meillä on 83 % meidän kiinteästä kansallisvarallisuudesta on sitoutunut rakennusympäristöön ja käytämme 60 % investoinneista rakennettuun ympäristöön. Rakennusympäristöllä on tavallaan tosi iso rahallinenkin arvo.

Sen takia on todella tärkeetä, että kaikki mitä me tehdään, ne sujuvoittaa ja tekee elämäämme paremmaksi rakennetussa ympäristössä. Sitä ei voi yksi tekijä, yritys tai muutama yritys tehdä, vaan se vaatii nimenomaan kokonaisuuden: kaupunkien, rakennusliikkeiden, materiaalitoimittajien, käyttäjien ja omistajien välistä kokonaisuuden hallintaa ja tietovirran hallintaa. Tietysti TKI-toimintahan on älyttömän tehokas toiminta siihen.

On paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että jos laitetaan yksi euro TKI:hin, se maksaa itsensä kolmi–nelinkertaisesti takaisin. Sen takia juuri TKI-panostaminen, erityisesti ekosysteemimäisessä toiminnassa, on todella hyvä tulevaisuuden kasvun kannalta.

[0:06:56] Virpi: Jatkaisin oikeastaan siitä, että vielä tiettyjä asioita. Äsken puhuin raksalähtöisistä tarpeista, mutta niitäkään raksalaiset eivät keskenään ratkaise. Siihen tarvitaan täydentävää osaamista. Parhaimmillaan se on, että sinne tulee mukaan erilaisia osaamisia. Esimerkiksi digitaalisuus, joka on hyvin vahva vipuvarsi rakentamisen toimintojen kehittämisessä. Ydinosaaminen ei välttämättä ole raksalta valmistuneiden insinöörien aivoissa, vaan se tulee kumppaneiden puolelta.

Tämä on yksinkertaistus, mutta kaikilla toimialoilla ja verkostoissa tästä on aina hyötyä, oli se sitten digiosaamista, liiketoimintaosaamista, psykologiaa tai muuten vain ihmisten ymmärtämistä, jotta ratkaisut ovat sellaisia, että niillä on kaupallista potentiaalia.

[0:07:53] Miimu: Tuo oli tosi hyvä nosto. Erityisesti mielestäni rakennetussa ympäristössä ja toimijat, jotka ovat rakentamisessa, olemme juuri integraattoreita. Integroimme esimerkiksi aurinkopaneelit, jotka ovat alun perin avaruusteknologiaa varten kehitettyjä. Nykyisin ne ovat jo hyvin yleisiä rakentamisessa, asuntojen katoilla ja muualla. Se on yksi vahvuus, että tuodaan ja integroidaan muualla keksittyjä asioita.

Toinen kriittinen asia innovaatioiden kannalta on se, että innovaatiothan yleensä syntyvät, siinä kun ihmiset kohtaavat eri aloilta ja miettivät asioita vähän eri tavalla. Aika usein innovaatiot syntyvät pienistä epäonnistumisista tai väärinkäsityksistä, jolloin tulee uusi ajatus, josta syntyy ihan uusi menestys. Sen takia on tosi kriittistä, että toimimme ekosysteemimäisesti ja yli oman toimialan rajojen.

[0:08:46] Virpi: Haluaisin vielä ekosysteemissä toimimiseen tuoda ajatuksen, että usein ajatellaan, ”emmehän me voi tehdä tätä, kun siellä on meidän kilpailijoita”. Silloin kun ollaan kehittämässä uusia asioita ja ollaan esikaupallisessa vaiheessa, niin silloin kenelläkään ei ole vielä ratkaisua ja kaikki hyötyvät siitä, että saadaan teknologiaa ja osaamista nostettua merkittävästi eteenpäin. Sitten vasta alkaa kilpailullinen vaihe, jolloin yritysten tiet ehkä erkanevat ja jokainen lähtee kehittämään enemmän omaa kaupallista ratkaisuaan.

Mutta esikaupallisessa vaiheessa, kun tehdään tutkimus- ja kehitystyötä, siitä on iloa ja hyötyä, että tehdään yhdessä. Ensinnäkin se on totta kai kansantaloudellisesti järkevää, ettei esimerkiksi Business Finland rahoita tuolle yritysryhmälle tätä ja noille kahdelle yritykselle tätä uudelleen ja tuolle kolmannelle yritykselle taas. On järkevämpää, että osaamisen pohja tehdään kertaalleen yhdessä.

[0:09:45] Pontus: Jos ajatellaan, että tämä on osin valtionrahoitteista tai jopa EU-rahoitteista toimintaa, ja näkövinkkeli on kansallinen taso ja jopa alueellinen kilpailukyky EU-tasolla, voisiko sitä katsoa myös niin päin, että halutaan vielä laajemmin – ei vain yritystaso, kansallinen taso eikä edes EU, vaan että koko EU-tasolla saadaan loikka eteenpäin? Mitkä muut asiat draivaavat tätä, että meidän on pakko innovoida?

[0:10:22] Miimu: Ehdottomasti. Nimenomaan tässä on kyse Euroopan tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä. Juuri näin. Nythän paljon puhutaan digitaalisuudesta. Puhutaan paljon AI:sta, resilienssistä ja dual usesta. Nämä ovat kaikki tosi tärkeitä asioita ja ehdottomasti tällä hetkellä vievät kehitystämme tosi paljon eteenpäin. Sitten meillä on toisaalta asioita kuten resurssien riittävyys, jotka ovat myös asioita, joita meidän pitää miettiä siinä, miten olemme tulevaisuudessa kilpailukykyisiä.

Esimerkiksi meillä on tiettyjä raaka-aineita kriittisen infran toimivuuteen. Kriittisen infran toimivuus on ihan normaalia: meidän IT-infran, liikenteen ja lämmityksen toimivuus ja kaikki tämäntyyppiset asiat. Nämähän ovat olleet perinteisesti vahvuuksia erityisesti Suomessa. Usein yritykset, jotka miettivät, mihin lokaatioon ne tulisivat, katsovat hyvin usein infran toimivuutta. Aika usein katsotaan ihan IT-verkkojen toimintaa ja myös yhteiskunnan toimivuutta ja stabiiliutta.

Nämähän kaikki tulevat juuri siitä, miten pystymme pitämään kokonaisuutemme hanskassa ja miettimään niin, että pystymme tekemään yhteiskunnastamme turvallisen ja hyvän.

[0:11:54] Virpi: Yksi haaste on verkostojen synnyttäminen. Eivät ne vahingossa synny. Siihen on tietysti rahoituksellisia työkaluja, joista voin puhua myöhemmin, mutta ajattelen, että tarvitaan myös aina tulisieluinen vetäjä ja inspiroitunut ihminen, joka saa asiaa liikkeelle ja houkuteltua siihen joukon. Tuntuu, että Suomessa on kapeilla hartioilla nämä yritykset. On valtava määrä PK-yrityksiä, jotka voisivat olla aktiivisemmin mukana T&K-työssä.

Se on meidän yhteinen haaste, miten saamme yrityksiä lisää T&K-toimintaan ja verkostoihin.

[0:12:39] Miimu: Tuo on älyttömän hyvä nosto. Meillähän on Suomessa vajaa 500 000 PK-yritystä. Se on mieletön potentiaali, josta meidän on hyvä ammentaa. Juuri se, että OP itse asiassa teki kyselyn kaikille yrityksille ja erityisesti katsoi PK-yrityksiä. Siellä näkyi kauhean hyvin, se että erityisesti kasvuhakuiset PK-yritykset haluavat kasvua myös kansainvälistymisen kautta. Sitä kautta erityisesti siellä ekosysteemeistä on todella paljon hyötyä, koska kun on ekosysteemi, kansainvälistyminen saadaan tuotua paljon helpommin sinne.

Täällä on paljon potentiaalia, johon tarvitsemme sitä. Tämän takia esimerkiksi veturithan ovat hirveän hyviä, että saamme veturin isoilla muskeleilla mukaan myös PK-yrityksiä. Mutta juuri sitä, että PK-yrityspotentiaalissa on vielä enemmän. Sen takia on tosi kiva, että BF on satsannut nimenomaan PK-yritysten puolelle ja siihen, miten saadaan heitä vielä enemmän ja rahoitusinstrumentit sopiviksi sinne.

[0:13:53] Virpi: Meillä periaatteessa kaikki tutkimushankkeet rahoitetaan lähtökohtaisesti siten, että odotetaan, että hankkeen ympärille kootaan joukko yrityksiä. Se on julkisen tutkimuksen rahoituksen edellytys. On tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeita tai kevyempiä, enemmän tutkimuspainotteisia hankkeita, joissa yritykset ohjaavat ja ovat kuuntelemassa tutkijoiden tuloksia hyvin varhaisessa vaiheessa.

Heillä on pidempi aika omaksua, miten uutta osaamista voi hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Nämä ovat meidän perustutkimuksen instrumentit, joissa aina halutaan, että yritykset ovat mukana. PK-yrityksiä erityisesti toivotaan näihin. Toinen tapa, miten PK-yrityksiä saadaan verkostoihin mukaan on, että kun suuryrityksiä rahoitetaan, suuryrityksiltä odotetaan, että 40 %, eli käytännössä Business Finlandin myöntämä rahoitus, käytetään joko tutkimusalihankintoihin tai alihankintoihin PK-yrityksiltä.

Meillä on rahoituksella keinoja kannustaa isompia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia ottamaan mukaan PK-yrityksiä.

[0:15:18] Pontus: Osaatko vielä taustoittaa niille, jotka eivät tiedä poliittista tahtotilaa tai miten nämä valuvat Business Finlandille tai EU-komission kautta rahoitusinstrumentteihin ja sieltä yrityksiin?

[0:15:39] Virpi: Hallitushan tekee aina hallituskaudelle tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman. Siellä on jo pidemmän aikaa ollut Suomen tavoite nostaa tutkimus- ja innovaatiotoiminta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. T&K-rahoituksella suunnitelman mukaisesti kannustetaan yrityksiä lisäämään riskinottoa ja kasvatetaan pitkäjänteistä TK-toimintaa, koska se ei ole itseisarvo, että käytetään paljon rahaa T&K-toimintaan, vaan nähdään, että se on keino, joka uudistaa toimialoja ja luo kilpailuetua, että suomalaiset yritykset pystyvät pärjäämään maailmalla.

Kilpailuedun kautta siitä pitäisi tulla lisäverotuloja ja hyvinvointia Suomelle. Tämä on se-

[0:16:34] Pontus: Logiikka

[0:16:35] Virpi: …logiikka politiikasta rahoituspäätökseen. Meillä on erillisiä toimia, joilla varmistetaan, että PK-yritykset ovat mukana. Veturirahoituksella, johon Miimukin viittasi, haastetaan suurimmat suomalaiset yritykset lisäämään merkittävästi T&K-investointeja Suomeen. Se on toisaalta yksi keino houkutella myös kansainvälisiä suuryrityksiä tekemään T&K:ta Suomessa.

[0:17:01] Miimu: Mielestäni tuo on erittäin hyvä. Erityisesti näen ekosysteemeissä, että etu on siinä, että pystymme tekemään niitä. Pienemmätkin yritykset, joilla on vähemmän resursseja, pystyvät saamaan kaiken tiedon, eikä pelkästään Suomesta, vaan muualta maailmasta. Mitä on tulossa? Miten tämä voisi vaikuttaa meidän liiketoimintamalliin ja miten se muuttuu ja miten meidän paikkamme ekosysteemissä voi muuttua. Voimmekin saada kokoamme isompi rooli, koska meillä on juuri tätä osaamista.

Tällaiseen tämä on äärimmäisen hyvä näyteikkuna ja paikka toimia.

[0:17:41] Pontus: Nyt kun otit esille ekosysteemit ja Virpikin viittasi aiemmin, että ehkä puhutaan tästä lisää, miten ei ole rahaa vain hankerahoitukseen, vaan myös ekosysteemien pitkäjänteisempään pohjatyöhön. Voisi kuvata. Mikä rahoittajan näkökulma tai rooli on tässä? Minkälaisia instrumentteja löytyy? Rahoittaa tai jotenkin edistää ekosysteemien syntyä.

[0:18:13] Virpi: Veturirahoitus on meidän järein työkalu ja kunnon leka, jolla taota niitä ekosysteemejä liikenteeseen. Siinä me tehdään iso rahoituspäätös sellaisille yrityksille, jotka lupaavat kehittää merkittävästi omaa liiketoimintaansa ja moninkertaistaa omat TK-investoinnit Suomeen. Se päätavoite lähtee hallitusohjelman neljän prosentin tavoitteesta, että halutaan, että Suomeen syntyy korkean lisäarvon osaamista ja työpaikkoja näiden kautta.

Sen lisäksi, että olemme saaneet sen veturin haastettua tekemään omaa TK:ta pitkäjänteisesti viiden vuoden periodille mahdollisesti ja isolla rahoituksella, niin tavallaan velvoitamme sitä veturia. Tai ei oikeastaan velvoita, vaan mahdollistetaan sen veturin ympärille syntyvän ekosysteemin rahoitus. Jos ajatellaan vaikka avaruuslentoa, niin varmaan NASA on siinä se paras. Ei veturi, vaan raketti, joka tietää, miten lennetään avaruuteen.

Mutta ei NASAn tarvitse osata tehdä ruokaa astronautteille eikä kaiken maailman sukkia ja varusteita, mitä siellä tarvitaan. Se on se yrityksen kärkiosaaminen, joka vetää laahuksen mukanaan ja tarvitsee sen ekosysteemin.

[0:19:43] Pontus: Otetaan nyt eurooppalainen versio, ESA, tähän pöydälle.

[0:19:47] Virpi: [naurua] Otetaan ESA samaan. Osataan se ydinbisnes, mutta tarvitaan se ekosysteemi tueksi, että saadaan se muutos oikeasti aikaiseksi. Se muutoskaan ei tietysti tapahdu, niin kuin tässä on puhuttu paljon näistä isoista systeemisistä haasteista, niin se ei vain edes sen yhden suuryrityksen voimin tapahdu, vaan siihen tarvitaan enemmän massaa.

[0:20:16] Pontus: Olisiko vielä tähän ekosysteemien rahoitukseen lisättävää vai mennäänkö tästä eteenpäin?

[0:20:24] Virpi: EU-rahoitushan nyt aina on tietysti.

[0:20:27] Miimu: Joo, EU-rahoitus on tietysti tosi tärkeä instrumentti ja tukee hirveän hyvin itse asiassa Business Finlandin rahoituksia, ja tietysti meidän kannattaa olla aktiivisia myös siellä rahoituskehysten valmistelussa. Eli tuoda esiin ja olla tekemässä niitä tulevaisuuden painopisteitä. Hyvä esimerkki on ECTP, European Construction Technology Platform, jossa suomalaisia on muun muassa Metropoliassa. Meillä on Uponorista myös aktiivisia ihmisiä, jotka ovat siellä keskustelemassa komission kanssa ja miettimässä, mihin itse asiassa kannattaa nyt laittaa tulevaisuuden TKI-painopisteitä ja kuinka se erityisesti tuo hyvinvointia ja kasvua Eurooppaan.

Nämä ovat tärkeitä minun mielestäni. Ei olla pelkästään ottamassa, vaan myös aktiivisesti rakentamassa.

[0:21:21] Pontus: Ohjaamassa.

[0:21:22] Virpi: Nyt kun alkaa uusi rahoituskausi ja uusi rahoitusohjelma, niin milloin olet ollut vaikuttamassa sen ECTP:n sisältöihin?

[0:21:30] Miimu: Tämähän on jatkuvaa vaikuttamista ja se on tosi pitkäjännitteistä. Hyvin usein se, mitä tänään puhutaan, on viiden vuoden kuluttua paperilla ja kirjoitettu viimeinen call teksti siellä tutkimuksessa. Nämä ovat pitkäjänteisiä juttuja, mutta samaan aikaan olemalla oikeassa paikassa pystyy tekemään paljon lyhyemmälläkin syklillä niitä. Tämä on pitkää rakentamista ja sitä, että teemme yhdessä työtä ja viemme suomalaista osaamista Eurooppaan ja maailmalle.

[0:22:02] Pontus: Tämä pitkäjänteisyys on hyvä tuoda esiin, että se alkaa jossain. Pitää määritellä, mitä lähdetään tavoittelemaan, eikä se ole vain se lopputuotos. Jos puhutaan pitkäjänteisyydestä vielä, niin jossain vaiheessa pitäisi alkaa näkyä sitä vaikuttavuutta, niin miten sitä seurataan ja mitataan?

[0:22:27] Virpi: Business Finlandin vaikuttavuuttahan seurataan jatkuvasti ja tiettyjä ohjelmia arvioidaan ja myös tätä veturiohjelmaa, josta äsken puhuin laveasti, arvioidaan koko ajan. Nähdään, saadaanko vaikuttavuutta aikaiseksi, mitä sillä isollakin rahalla on haluttu tavoitella. Veturirahoitushan on ollut meillä vuodesta 2020 käynnissä, ja siellä 11 ensimmäistä veturia on nyt saapunut määräasemalle ja ne on nyt arvioitu.

Tämä arviointiraportti julkaistaan lokakuussa ja siinä on alustavia havaintoja – ennen kuin sanon tänä päivänä, ei ole vielä julkaistu – todetaan, että veturirahoituksella on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen T&K-toimintaan. Se, mitä tuossa sanoin, että vivutamme veturiyritysten eli suurten yritysten TK-investointeja Suomeen. Siinä on meillä ollut tavoitteena, että jos annamme veturille yhden euron, niin he sijoittavat 3,9-kertaisesti saman verran T&K-toimintaan Suomessa.

Se oli se lähtötason tavoite. Se on nyt toteutunut lähestulkoon kaikilla määräasemalle saapuneilla vetureilla merkittävästi paremmin. Se keskiarvo on yli kuusinkertainen vipuvaikutus. Siinä mielessä voi sanoa, että panostukset molemmin puolin, sekä valtion puolelta että yritysten puolelta, niin niillä on päästy niihin tavoitteisiin, mitä tavoiteltiin. Toki sitten se, että syntyykö sitä bisnestä, niin jos 2020 on alkanut teollisen tutkimuksen vaihe tietyissä uusissa aiheissa, niin on vähän vaikea arvioida viiden, kuuden vuoden päästä siitä, tuleeko tästä liiketoimintaa.

Mutta tietysti, meillä on merkkejä siitä, että projektit ovat onnistuneet hyvin. Kyllä se varmaan saa jonkinlaista vipinää aikaan ja uutta liiketoimintaakin. Mutta muutenkin nämä ennustavat signaalit, mitä sieltä tulee, kuten verkottuminen, ovat onnistuneet erittäin hyvin. Kukin veturi, vähän riippuen veturin toimialastakin, on rakentanut ympärilleen 100–200 yrityksen tai organisaation verkostoja rakentaneet ympärilleen. Että kyllä se ekosysteeminen vaikuttavuus on ollut suurta.

Ainakin on saatu paljon alkuja sinne heidän tiekarttansa osoittamille [ ].

[0:25:10] Pontus: Voisin kuvitella, että pääministerit ja valtiovarainministerit haluavat nähdä myös, että BKT kasvaa näiden yritysten avulla tai markkinaosuus laajenee maailmalla.

[0:25:24] Virpi: Kyllä, sitähän loppujen lopuksi tavoitellaan. Ei sitä, että käytetään enemmän rahaa T&K:hon, vaan että siitä tulisi oikeasti uutta osaamista ja liiketoimintaa.

[0:25:40] Pontus: Jos ajatellaan, että ekosysteemit ovat kilpailukyvyn moottori oman kotimaan alueella, mutta todennäköisesti kun ollaan EU:ssa, niin kansainvälisesti automaattisesti pitää olla kilpailukykyinen, niin, miten hyvältä teidän mielestänne alueellinen yhteistyöstrategia näyttää tällä hetkellä kuntien, korkeakoulujen, yritysten ja rahoittajien välillä? Ja mitä voisi vielä parantaa?

[0:26:20] Miimu: Tämähän on tehnyt hirveän hyvää työtä. Esimerkiksi suomalaiset kaupungit ovat erittäin hyvin edustettuina EU:n missiokaupungeissa. Missiokaupunkiin pääsee asettamalla kunnianhimoiset tavoitteet ja ottamalla mukaan sen paikallisen yritysekosysteemin ja tutkimusekosysteemin. Eli siellä se niinkun toimii. Olemme nähneet, että suomalaiset kaupungit ovat siellä hyvin edustettuina. Samaan aikaan, jos miettii ekosysteemin roolia, siellä on isoja yrityksiä, pieniä yrityksiä ja tutkimustahoja, niin samalla myös niille pienille yrityksille tulee tutkimusalustoja ja laboratorioita, jotka eivät ehkä muuten olisi niin saavutettavissa. Voi tehdä proof of konsepteja aika helposti, testata tiettyjä tuotteita ja ominaisuuksia ja katsoa, voisiko se olla toimiva tässä. Miten kansainvälisesti muut ovat tehneet ja ratkoneet tätä – saada sieltä myös inspiraatiota. Tämän tyyppisissä asioissa meillä onnistuttu hirveän hyvin.

Missiokaupungit ovat vain yksi esimerkki. Meillä on monia muitakin esimerkkejä täällä, mutta se ensimmäisenä tulee rakennusympäristöstä mieleen.

[0:27:47] Pontus: Uteliaisuudesta: jos katsotaan omaa toimialaamme ulkopuolelta, tuleeko mieleen muita toimialoja, joista voimme oppia mallia, missä kauppa käy?

[0:28:00] Virpi: Aivan varmaan. Meillä on ehkä isompia haasteita sen rakennusalan laajan yritysjoukon aktivoimisessa. Sen kehittäminen on aika kapeilla hartioilla. Mutta jos ajatellaan esimerkiksi kaupunkia Oulua, niin mitä tulee mieleen, mitä siellä osataan? Kyllähän siellä on hyvin vahva ICT ja korkean teknologian osaamispohja. Se näkyy tietysti alan yrityksissä. En tiedä, onko tämä muna vai kana. Varsinkin kun Vaasaa ajattelee, siellä on vahva energiateknologian tutkiminen ja vahva energiaklusteri yrityksineen.

Ne ehkä tukevat toisiaan, että yritysklusteri pystyy vaatimaan tutkimuspuolelta uudistumista ja kehittymistä, jotta ne pysyvät ajan tasalla ja pystyvät palvelemaan vaativaa teollisuutta. Luulen, että kyseessä on tietynlainen symbioosi: jos on korkealaatuista osaamista, sen ympärille syntyy korkean teknologian osaavia yrityksiä, jotka ovat kilpailukykyisiä.

[0:29:15] Miimu: Tämä on tosi hyvä nosto. Itse asiassa Investori Barometri, joka kevättalvella julkaistiin, niin siellä yksi selkeä tekijä, joka vaikuttaa siihen, miten yritykset haluavat sijoittua tiettyihin maihin, oli myös osaava työvoima. Tämähän on aika usein juuri sitä, että on toisaalta T&K:ta, mutta myös koulutusta ja osaamista tietyssä lokaatiossa. Nämä ovat tärkeitä asioita, joita pitää katsoa kokonaisuutena.

[0:29:46] Pontus: Tulee mieleen, että kun ajattelee maapalloa ja missä ovat maailman muotipääkaupungit – Milano, Pariisi, Lontoo ja New York – niin meillä on sitten Helsinki, Rauma ja Pori laivanrakentmaisen osaamiskeskittymät. Voisiko tähän suuntaan mennä Suomen kilpailukyvyn rakentaminen? Että ajatellaan vähän keskittymistä myös maantieteellisesti. Ekosysteemit rakentuvat vetureiden fyysisen lokaation ympärille, ja osaamiskeskittymä.

[0:30:28] Virpi: Kyllä se varmaan on näin. Mielestäni on tutkimuksia, jotka näyttävät, että fyysinen läheisyys on kuitenkin tärkeää siinä, että pystytään hyödyntämään toisten osaamista. Ei nyt suotta ole Vaasan energiaklusteria, vaan ne ovat aika tiiviillä alueella ja sitten yliopisto siinä.

[0:30:48] Pontus: Tämä on ymmärtääkseni Kiinan valtion strategia, että on maakuntia, joille on annettu käskynä, että te erikoistutte tähän.

[0:30:57] Virpi: Ei se tarkoita, että käskemällä toimii [naurua]

[0:31:00] Pontus: Ehkei voisi ottaa juuri noin…

[0:31:01] Virpi: Ei kopioida tuota [naurua]

[0:31:04] Pontus: Idea on se, että sinne kaikki opiskelut, osaajat, tutkijat ja tuotanto ja kaikki keskittyy tietylle alueelle.

[0:31:14] Virpi: Luotan enemmän hunajapurkkiteoriaan, että silloin kun se on tarpeeksi houkutteleva, myös kiinalaiset tulevat Suomeen, haluavat tulla tänne oppimaan ja ehkä tuomaan samaan kekoon uutta.

[0:31:27] Pontus: Joo.

[0:31:28] Virpi: Ennen kuin käsketään, että nyt Raahe, rupeat tekemään sitä.

[0:31:35] Miimu: Pakottamalla varmasti ei, mutta tietyllä tavalla ihmisten kohtaamisessa ja siinä keskittymässä tulee aika, kyllä että kaupungeissahan 90 prosenttia innovaatioista syntyy, koska siellä eri aloilta olevat ihmiset kohtaavat, törmäävät ja tekevät töitä ristiin erilaisissa yrityksissä. Siinä mielessä ihmisten kohtaaminen on todella tärkeää uuden luomisessa.

[0:32:00] Pontus: Mennään eteenpäin. Jos ajatellaan tulevaisuuden teemoja ja mistä seuraavat ekosysteemit ja osaamisloikat syntyvät. Jos katsotte vähän tulevaisuuteen kymmenen vuotta eteenpäin, mihin te itse toivoisitte, että Suomen ja ehkä Euroopan seuraavat isot ekosysteemit ja osaamispanostukset suuntautuvat? Erityisesti rakennus- ja kiinteistöalan näkökulmasta.

[0:32:31] Miimu: Varmasti meillä tietyllä tavalla tekoäly on tullut tietysti jäädäkseen ja digitalisaatio. Se tietysti on hyvin vahva ja muokkaa jo nyt ja tekee muutoksia liiketoimintamalleihin. Samaan aikaan meillä on koko ajan ilmastonmuutos olemassa ja meidän täytyy tietysti yrittää hillitä sitä ja erityisesti sopeutua siihen. Hyvin paljon siihen liittyvä on myös resurssien riittävyys ja biodiversiteetti. Niistä tulee entistä tärkeämpiä niin, että meidän maapallo on vielä täällä tuleville sukupolville.

Oikeastaan näen, että digitalisaatio ja AI parhaimmillaan nimenomaan auttavat meitä käyttämään tehokkaammin resurssejamme ja tekemään parempaa kiertotaloutta, niin kuin Virpi sanoi tuossa alussa ja tämäntyyppisiä asioita. Siinä saadaan monet eri osaamiset tekemään samaan maaliin.

[0:33:42] Virpi: Olen ihan samaa mieltä. Tämän hetken poliittisen tilanteen vuoksi tuntuu, että fokus siirtyy liian lähelle ja toivottavasti sellaisiin ongelmiin, joita ei tule tapahtumaan. Nyt investoidaan paljon puolustusteknologiaan ja kaksoiskäyttöteknologiaan, ja se on tietysti tässä ajassa välttämätöntä. Mutta kuten Miimu sanoi, toivon, että muistetaan, että pidemmällä aikajänteellä meidän pitää pystyä katsomaan tämän kriisin yli paljon pidemmälle tulevaisuuteen.

Mielestäni esimerkiksi kestävä kehitys on teemana sellainen, että sitä ei voi tehdä yksin. Siinä pitää olla monipuolista osaamista. Kaikkien toimialojen osaamista varmaan tarvitaan siinä. Minulle tuli tällainen osaaminen mieleen, että okei, tarvitsemme teknologiaosaamista ja kaupallista osaamista, mutta mitä ekosysteemit tarvitsevat, että ne pystyvät tuottamaan sitä, mitä odotamme, on osaamista siitä, miten johdetaan näitä ekosysteemejä ja miten saadaan ihmiset ja yritykset toimimaan yhdessä.

Eri tasoilla osaamisia. Se, että toimitaan yhdessä ja että päästään haluttuun lopputulokseen.

[0:35:03] Pontus: Tuo on ihan yleisesti varmaankin totta, että mitä AI ei pysty korvaamaan, on fasilitointitaidot, innostaminen, ihmisten motivoiminen ja mobilisoiminen sekä ylipäätään koordinointityö.

[0:35:20] Miimu: Todella hyvä nosto Virpi. Nimenomaan se, että kestävyyteen kuuluu oleellisesti myös sosiaalinen kestävyys. Se on juuri ihmisten huomioimista ja miten ihmiset käyttäytyvät ja mitä ihmiset tarvitsevat. Todella tärkeä nosto.

[0:35:34] Pontus: Miten meidän yhteiskunnassa muuten taipuvat nykyinen regulaatiot ja muut innovatiiviseen ja eteenpäin suuntautuvaan, mielellään nopeatahtisempaan kehityspolkuun?

[0:35:57] Miimu: Tietenkin aina haluttaisiin, että regulaatio olisi vielä joustavampaa varmasti, mutta tietysti regulaatiolla on tärkeä tehtävä olla turvaamassa, että asiat sujuvat lainmukaisesti ja kaikki huomioidaan. Entistä enemmän regulaatiosta toivottava on, että se pystyisi olemaan joustavaa ja tarpeenmukaista. Hyvin paljon onkin tehty siellä muutoksia, mutta koko ajan kehitys haastaa lainsäädäntöprosessia, joka on jo luonnostaan ja pitääkin olla niin, että tulee riittävästi lausuntokierroksia ja muita. Tämä on varmaan ikuinen pyörä, jota joudutaan miettimään.

[0:36:39] Virpi: Niin. Ehkä toiveajattelua voisi olla, että regulaatio ohjaisi uudistumaan. Se on myös ultimaatum sillä toisessa päässä. Ei koeta aina, että se on vain rajoittavaa, vaan voisi se olla mahdollistava ja uutta avaava.

[0:36:56] Pontus: Miten rahoittajan näkökulmasta näet, että yritysten pitäisi kehittää osaamisprofiiliaan, jotta ne pääsisivät mukaan entistä aktiivisemmin tai saavuttaisivat paremman onnistumisprosentin?

[0:37:17] Virpi: Lähitulevaisuuden tarpeiden hahmottaminen ja näkeminen on aika itsestäänselvää. Jokainen ymmärtää, että ensi vuonna yritykseni pitää tehdä sitä ja tätä, jotta menestymme. Toivoisin, että riskirahoittajina haluamamme nähdä riskiä projekteissa johtaisi siihen, että yritykset uskaltaisivat ottaa isompia loikkia ja tehdä kunnianhimoisempia avauksia, eikä pelkästään pientä parantamista. Onko se sitten osaamista, että osaa mitoittaa riskiä oikein ja pystyy uudistumaan kunnolla, eikä vain kasvamaan viidestä kuuteen prosenttiin vuodessa. Niin mikä on sitten se oikea kasvuhalu, niin se linkittyy tietysti riskinottohaluun kanssa.

[0:38:12] Pontus: Minkälaisen viestin haluaisit antaa niille yrityksille, jotka uskaltaisivat ottaa ison loikan ja missä epäonnistumisen mahdollisuus on olemassa? Mitkä ovat seuraukset ja riskit?

[0:38:27] Virpi: Business Finland osarahoittaa yritysten hankkeita. Jos avustusmuotoinen rahoitushanke epäonnistuu, siitä jää yrityksen omarahoitusosuus yrityksen itsensä katettavaksi, eli yleensä puolet projektista. Jos epäonnistuu, se kuuluu meidän riskinottoprofiiliin. Tietysti arvioimme, että jos riski on epärealistisen suuri tai projekti epärealistinen projekti sille yritykselle, niin emme ota sellaisia riskejä. Mutta jos katsomme, että yrityksellä on resurssit ja idea on hyvä, ja siellä on kehitysriski, niin ihan just sitä mitä Business Finland kantaa, sitä kehitysriskiä. Lainarahoituksessa tosissaan se menee fifty-fifty. Valtio ei tule perimään rahoja takaisin sen takia, että se epäonnistui.

[0:39:18] Pontus: Itse asiassa kuulostaa siltä, että jos lähtee hakemaan sitä, saa aika hyvän palautekanavan idealleen.

[0:39:26] Virpi: Joo.

[0:39:26] Pontus: Ja tietysti jos se onnistuu taas, saa myös muilta riskisijoittajilta yksityiseltä puolelta rahoitusta lisää. Se on mahdollisuus enemmänkin.

[0:39:41] Virpi: Kyllä, ehdottomasti. Tämä mahdollistaa sen isomman riskinoton, mitä yritys ei pystyisi yksin tekemään. Sen takia odotukset Business Finlandin rahoittamille TKI-hankkeille ovat, että siellä pitää olla reipasta irtiottoa nykypäivän liiketoiminnasta.

[0:39:59] Pontus: Mites Miimu? Sinullakin on yksityispuolelta kokemusta SRV:ltä, ja VTT:lläkin on tehty kaupallista tutkimustoimintaa. Haluaisitko tähän lisätä?

[0:40:11] Miimu: Joo, riskinotto on nimenomaan tosi tärkeää tietyllä tavalla. On tärkeää olla rohkeutta, ei tietysti hullunrohkeutta, kuten Virpi sanoitkin, ei sellaista. Mutta tietyllä tavalla tarvitsemme juuri rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Jos vain viilaa nykyistä prosessia, se on kilpailua aikaa vastaan. Uudistumista tarvitaan, ja meillä on hyvät mahdollisuudet siihen juuri nyt. Usein se syntyy ekosysteemeissä.

[0:40:40] Pontus: Annan teille vielä viimeisen sanan ennen kuin päätellään tätä jaksoa. Palataan vaikuttavuuteen ja siihen, miksi tätä tehdään. Virpi, ole hyvä, kerro joku hyvä viesti kuulijoille, [hekotusta] inspiroiva tai summaava selitys, että minkä takia tässä nyt ollaan.

[0:41:14] Virpi: [naurua] Verkostoista on voimaa silloin, kun pitää ottaa isompaa riskiä. Sitä ei tarvitse kantaa yksin, vaan voi tehdä sitä kumppaneiden kanssa, ja siellä oppii, plus että saa kumppaneiden osaamisen kehittämisen aikana käyttöönsä. Laaja-alaisesti monipuolista osaamista tuoden niin silleen rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä.

[0:41:41] Miimu: Tosi hyvin kiteytetty. Lisään tähän sen, että jos investoi yhden euron TKI:hin, se maksaa itsensä kolme nelinkertaisesti takaisin. Juuri nää ekosysteemit ovat se paikka toimia, koska siellä vaikuttavuudet ovat kaikkein suurimpia.

[0:41:55] Pontus: No niin, siinä kuulimme. [naurua] Kiitos teille!

[0:42:00] Virpi: Kiitos!

[0:42:00] Miimu: Kiitos!

[0:42:00] Pontus: Meillä aika alkaa loppumaan, ja on aika kiittää teitä ja myös kuuntelijoita, jotka ovat kuunnelleet tämän jakson ja toivottavasti myös aikaisemmat jaksot, ja muistuttaa siitä, että näitä hyviä keskusteluja on tosiaan käyty Verkostovoima-podcastin aiemmissakin jaksoissa. Tänään keskustelijoina oli Virpi Mikkonen Business Finlandilta ja Miimu Airaksinen, TKI-johtaja Metropolialta. Kiitos teille, että tulitte jakamaan ajatuksia.

[0:42:39] Virpi: Kiitos.

[0:42:40] Miimu: Kiitos!

[0:42:42] Pontus: Tämä taisi olla viimeinen jakso Verkostovoima-podcastissa, jonka toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sarjan on tuottanut Vaikuttavat verkostot -hanke, joka edistää uusimaalaisten yritysten ja muiden alueen innovaatioekosysteemien toimijoiden verkostoitumista ja eurooppalaisen TKI-rahoituksen saantia ja tuottaa näin innovaatioita alueelle toivottavasti. Meidänkin hankkeemme on EU:n osarahoittama.

Jos nämä aiheet kiinnostavat enemmän, niin lisää lähteitä löytyy mainituista lähteistä ja viittaukset ohjelman kuvauksesta. Ei muuta kuin kiitoksia kaikille. Nimeni on Pontus Kihlman. Kiitos, kun kuuntelitte. Tämä oli sarjan ensimmäisen kauden viimeinen jakso.

Lähteet

Business Finland 2026. Kilpailukykyä innovaatioista,
investoinneista ja matkailusta – Business Finlandin tulokset ja vaikutukset (pdf). Haettu 4.11.2026. Raportti 3/2026.

Business Finland n.d. Veturiyritysten ja -ekosysteemien rahoitus. Haettu 4.11.2026.

Valtioneuvosto 2024. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma. Haettu 4.11.2026. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:31.

Ympäristöministeriö 2026. Vähä­hiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (KIRA­ilmasto). Haettu 4.11.2026.

Podast-jakso on tuotettu osana Vaikuttavat verkostot -yhdessä kestävää eurooppalaista TKI-yhteistyötä -hanketta , joka on Euroopan unionin osarahoittama.

Podcastissa esiintyvät

  • Pontus Kihlman

    Asiantuntija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

    Pontus työskentelee Metropolian Älykäs ja luova kaupunki -innovaatiokeskittymässä rakennetun ympäristön asiantuntijana.

    Tutustu tekijään
  • Miimu Airaksinen-Wikberg

    TKI-johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

    Miimu Airaksinen toimii Metropolian TKI-johtajana.

    Tutustu tekijään
  • Virpi Mikkonen

    Johtava innovaatioasiantuntija, Business Finland

    Johtava innovaatioasiantuntija, jolla on yli 20 vuoden kokemus TKI‑toiminnasta Tekesissä ja Business Finlandissa.

    Tutustu tekijään