Menestyvä freelancer tietää mitä osaa 

Piiloon jäävä osaaminen epätasa-arvoistaa työmarkkinoita. Oppimista tapahtuu paljon koulutusjärjestelmien ulkopuolella, mutta sen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ei ole yhtä vakiintunutta tapaa. Osaamisen tunnistaminen on erityisen tärkeää työelämän siirtymävaiheissa, mutta tunnistamisen haasteeksi on tunnistettu erilaisten osaamisen muotojen epätasa-arvoinen arvostus (Valtioneuvosto 2025).

Työmarkkinoiden näkökulmasta erilaiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tavat voivat tuntua monimutkaisilta. Tutkintoja, kursseja, merkkejä, sertifiointeja tai pätevyyksiä on paljon ja niitä voi olla vaikea vertailla. Lisäksi työnantajilla voi olla omat järjestelmänsä, joihin he tallentavat tietoa henkilöstön osaamisesta. Huolestuttavaa on, että osa työvoimasta voi jäädä sekä työnantajien että oppilaitosten tarjoaman koulutuksen ulkopuolelle. Näin esimerkiksi freelancereiden osaamista voi jäädä tunnistamatta ja tunnustamatta.

Esitys- ja tapahtumateknisellä alalla freelancereiden on vaikea osallistua pitkiin koulutuksiin ja he jäävät usein työnantajien järjestämien koulutusten ulkopuolelle. Työstä ja vapaa-ajalta kertyneen osaamisen taso voi olla hyvinkin korkea, mutta sitä ei välttämättä ole koskaan tunnustettu. Osaamisen todentavat tehdyt keikat, kontaktit ja suosittelijat, mutta onko freelancerin osaamista tunnistettu ja tunnustettu riittävästi, jos joku vain sattuu tietämään hänet päteväksi?

Oppimisen monet muodot

Osaamisen tunnistamisen ja sen näkyväksi tekemisen eli tunnustamisen tarpeet kytkeytyvät vahvasti työelämään. Työnantajaa kiinnostaa työnhakijan osaaminen, ja hakijan tulisi kyetä ilmaisemaan osaamisensa. Moni meistä on kohdannut ongelman itsekin töitä hakiessaan: kuinka kuvaisin osaamistani CV:ssä? Onko minulla erityistä osaamista ja kuka sen määrittelee? 

Oppiminen jaetaan usein formaaliin, non-formaaliin ja informaaliin oppimiseen. Oppilaitosten tarjoama formaali oppiminen perustuu tutkintojen tavoitteisiin ja rakenteisiin, ja osaaminen tunnustetaan tutkintotodistuksilla. Myös työelämässä kertynyttä osaamista voidaan tunnistaa ja lukea osaksi opintoja. Opiskelu voi olla myös non-formaalia, siis tavoitteellista ja strukturoitua mutta tutkintoon johtamatonta. Tällaista ovat esimerkiksi oppilaitosten tarjoamat täydennyskoulutukset, kansalaisopistojen kurssit tai työpaikalla järjestetty koulutus. Vapaa-ajalla ja arjessa tapahtuvaa oppimista kutsutaan informaaliksioppimiseksi. Tätä tapahtuu vaikkapa harrastuksen parissa. (Valtioneuvosto 2025.)

Osaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen on erityisen tärkeää työtä etsiville freelancereille, joilla ei välttämättä ole tutkintoa tai yhtenäistä työhistoriaa ansioluettelon pohjana.

Yleensä CV:ssä listataan työkokemus ja tutkinnot, mutta muu, opinnoista ja vapaa-ajalta kertynyt osaaminen ei välttämättä tule näkyviin. Oppimista kuitenkin tapahtuu kaikilla elämän osa-alueilla ja kaikkea oppimista yhdistää osaamisen, tietojen ja taitojen kertyminen ja kerryttäminen. 

Osaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen on erityisen tärkeää työtä etsiville freelancereille, joilla ei välttämättä ole tutkintoa tai yhtenäistä työhistoriaa ansioluettelon pohjana. Vaikka esitystekniikan freelancer olisi ehtinyt opiskella alaa kokonaisen tutkinnon verran, ei pelkkä tutkintotodistus useinkaan riitä kertomaan riittävästi hänen osaamisestaan. Tutkinnon lisäksi on kuvattava konkreettisia osaamisia ja erikoisosaamisalueita sekä mahdollisesti myös sitä, mitä ei vielä osaa. Erilaiset täydennyskoulutukset on myös hyvä mainita töitä haettaessa. Perinteisesti esitysteknisellä alalla oppimista tapahtuu myös kollegoilta ja itse oppien. Näin hankitun osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla haastavaa. Paljonko on todella oppinut valopöydän käytöstä katsomalla efektien tekemisestä päiväkaupalla YouTube-videoita? Miten tämän voi kuvata työhakemuksessa osaamisena?

Osaamisen tunnistamisen tapoja ja välineitä

Jotta osaamista voidaan tunnistaa työpaikoilla tai oppilaitoksissa, tai jotta freelancer voi sanoittaa osaamistaan, tarvitaan määrittelyjä eri työtehtävissä tarvittavalle osaamiselle. Eurooppalainen taitojen, osaamisten, pätevyyksien ja ammattien luokittelu ESCO (European Skills, Competences, Qualifications and Occupations) antaa ymmärrystä siihen, mitä tietoja ja taitoja tietyssä ammatissa yleensä vaaditaan ja mitä osaamista tietyllä tutkinnolla hankitaan (Euroopan komissio 2024). ESCO-kompetenssit antavat mahdollisuuden sekä työnhakijoille että työnantajille peilata osaamisia ja osaamistarpeita ammattikohtaisesti. Vastaavia koosteita on Suomessa tehty muun muassa OPH:n Vipunen -palvelussa.

ESCOn kaltaisten kokonaisuuksien päivittyminen nykyhetken tarpeisiin voi olla hidasta ammattien kehittyessä ja muuttaessa muotoaan nopeastikin. Teknologioiden nopea kehittyminen muuttaa työnkuvia ja luo kokonaan uusia ammatteja. Vaikka ESCO on luonteeltaan yhteiseurooppalainen, on myös hyvä pohtia, onko kompetenssien sisällöissä maakohtaisia eroja erilaisten työskentelykulttuurien takia.

Työelämän näkökulmasta on myös tärkeää ymmärtää, mitä jokin kompetenssi tarkoittaa ja millä tasolla se hallitaan. Osaamisen luokitteluun on voitu käyttää esimerkiksi osaamismerkkejä, jotka ovat digitaalisia todisteita merkin saajan osaamisesta (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus 2025). Osaamismerkkejä on mahdollista suorittaa osoittamalla oma osaamisensa esimerkiksi työnäytteillä ja suorittamalla merkin edellyttämä arviointi. Esimerkiksi pelialan Osaamisen pelimerkit -hankkeessa osaamisia tunnistettiin ja listattiin alan sisältä käsin toimijoiden yhteistyönä. Osaamisista koottiin osaamismerkistö, joka kuvaa alan osaamisia kolmella osaamistasolla. Merkistön kokoamisen hyötyinä nähtiin paitsi osaamisten näkyväksi tekeminen esimerkiksi alan opiskelijoille, myös nuoren, orgaanisesti kehittyneen alan standardointi. (Heinonen 2020.)

Esitystekniikka-alalla osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on puolestaan kehitetty PACE-VET-hankkeessa, jossa luotiin ESCO-kompetensseihin perustuen sovellus osaamisen tunnistamiseen ja validointiin (PACE-VET 2024). Hankkeessa kehitetyn digitaalisen alustan ajatuksena on muun muassa mahdollistaa muun kuin formaalin osaamisen tunnustaminen, työnantajien osallistuminen validointiin ja työmahdollisuuksien etsiminen käyttäjälle. Vaikka ratkaisu on alun perin kehitetty esitystekniikka-alan työmarkkinoille, sen toimintamalli on laajennettavissa muille toimialoille. Mallilla on yhteistä osaamismerkkien kanssa siinä, miten henkilön osaaminen validoidaan. Sovellus vaatii vielä kehitystyötä toimiakseen joustavana ja laadukkaana osaamisen tunnustamisen tapana.

Eri ammateissa vaadittavia osaamisia on voitu koostaa alakohtaisesti, mutta lisäksi eri alojen osaamisten ristiintunnistaminen tukee työntekijöiden liikkuvuutta ja työllistymistä. Esitysteknikon ryhmätyöskentely- ja ongelmanratkaisutaidot eivät ole käypää valuuttaa ainoastaan esitysteknisellä alalla. Esimerkiksi Covid-19-pandemia osoitti, että oman alan työt voivat loppua äkisti, jolloin omalle osaamiselle on löydettävä käyttöä muilta aloilta. Osaamisen monipuolinen tunnistaminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa, ja lisäksi sillä voi olla laajempaa yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi kriiseissä tarvittavien osaamisten turvaamisessa. 

Oppimisen äärelle pienten kokonaisuuksien kautta

Osaamisten tunnistamisella on merkitystä myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämisessä yksittäistä alaa laajemmin. Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen tulisi turvata kaikille työskentelymuodosta riippumatta. Oppiminen riittävän pienten kokonaisuuksien kautta voi helpottaa erityisesti freelancereita työn, opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Euroopan unionin viitekehys pienistä osaamiskokonaisuuksista etsii tähän ratkaisuja. EU:n suosituksen tavoitteena on lisätä nopeita ja joustavia, työelämän tarpeisiin räätälöityjä oppimisen mahdollisuuksia. Suositus pyrkii yhdenmukaistamaan EU-tasolla sellaisten oppimistulosten kirjauksia, jotka oppija on hankkinut pienen oppimismäärän kautta. Tarkoitus on, että oppija voi yhdistellä opinnoistaan tarpeen mukaan laajempia ja syvempiä kokonaisuuksia, myös ristiin eri aloilta. Tavoitteena on myös suoritusten siirrettävyys koulutusalojen sisällä ja välillä sekä kansainvälisesti. (Euroopan unionin neuvosto 2022.)

Pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys painottaa, että koulutusten kehittämisessä näkökulma on tärkeää pitää työelämän tarpeissa. Vakiintuneet formaalit koulutukset eivät välttämättä pysty vastaamaan nopeasti muuttuvien toimintaympäristöjen tarpeisiin, vaan rinnalle tarvitaan joustavia ratkaisuja, joilla uusiin osaamistarpeisiin voidaan vastata nopeasti.

Henkilöstön oppiminen ja osaamisen kehittäminen on työnantajille tärkeää, mutta työpaikoilla tehtävät osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut tai koulutussuunnitelmat eivät kuitenkaan välttämättä kohdistu väliaikaiseen työvoimaan, vaikka sama freelancer saattaa keikkailla säännöllisesti saman työnantajan lukuun. 

Tällaisten katvealueiden tunnistaminen on tärkeää, jotta osaamisen kysyntää ja tarjontaa voidaan paremmin yhdistää. Esimerkiksi freelancereiden osaamisen todistamisen ei tule olla kiinni yksittäisen työntekijän kirjallisesta osaamisesta tai siitä, kenen kanssa hän on sattunut tekemään töitä aiemmin. Käytäntöjen ja työkalujen sekä opintotarjonnan kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä freelancereiden ja työnantajien kanssa, jotta ratkaisu palvelee kaikkia.

Osaamisen tunnistaminen edistää työelämää

Henkilön kyky arvioida ja sanoittaa osaamistaan on työelämässä olennainen taito. Osaamisen tunnistamisen työryhmän mukaan yksilön on helpompi asettaa ura- ja oppimistavoitteita, jos hän osaa tunnistaa ja sanoittaa osaamistaan. Yksilön aloitteellisuudella on myös suuri merkitys osaamisen tunnistamisessa. Työryhmä toteaa raportissaan myös, että niiden henkilöiden osaamisen kehittäminen, joiden tehtäviin osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluu, on tärkeää. Näitä voivat olla esimerkiksi työnantajat, crewbookkaajat, opinto-ohjaajat tai kouluttajat. Osaamisen tunnistamisen työryhmän keskeinen havainto on, että osaamisen tunnistaminen entistä laajemmin edellyttää myös kulttuurista muutosta, jotta eri tavoin kertynyttä osaamista aletaan arvostaa samalle tasolle. (Valtioneuvosto 2025.)

Muutos vaatii vahvaa vuoropuhelua koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Työelämässä ja vapaa-ajalla kertyneellä osaamisella on arvo, joka täytyy tehdä näkyväksi myös niiden kohdalla, joiden työn tekemisen tavat ja työsuhteiden muodot poikkeavat perinteisestä. Tutkintonimikkeiden tai opintopisteiden sijaan opintoja olisi hyvä markkinoida niistä saatavan osaamisen mukaan. Ratkaisu vaatii toimintatapojen uudistamista ja asenteiden päivittämistä. Oppimisesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta kun hyötyvät kaikki, niin yksilö, organisaatiot kuin yhteiskuntakin.

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Metropolian Skills for Freelance Technicians -hanketta, joka tukee esitysteknisen alan freelancereiden osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Lähteet

Valtioneuvosto 2025. Osaamisen tunnistamisen työryhmä. Loppuraportti. Verkkojulkaisu.

Euroopan komissio 2024. Taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus (ESCO). Verkkosivu.

Heinonen, S. 2020. Osaamisen tunnistaminen osaamismerkeillä – pelialan osaamistavoitekartta. Haettu 15.2.2025.

PACE-VET 2024. Partial Certification in the Vocational Field of Event Technicians. Results. Haettu 15.2.2025. Verkkosivu.

Euroopan unionin neuvosto 2022. Neuvosto suosittelee eurooppalaista lähestymistapaa pieniin osaamiskokonaisuuksiin. Lehdistötiedote. Julkaistu 16.6.2022. Haettu 15.2.2025.

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus 2025. Miksi osaamismerkit? Päivitetty 7.2.2025. Haettu 6.3.2025.

Kirjoittajat

• Essi Santala

  Projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu

  Essi toimii Metropoliassa projektipäällikkönä ESR+-hankkeessa Skills for Freelance Technicians – S4FT.

  Tutustu tekijään

• Kiika Sarpola

  Projektikoordinaattori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

  Kiika toimii Metropoliassa projektikoordinaattorina ESR+-hankkeessa Skills for Freelance Technicians – S4FT.

  Tutustu tekijään