Avoimilla ja läpinäkyvillä merkintätavoilla kirjoittaja osoittaa, miten hän on hyödyntänyt esimerkiksi generatiivista tekoälyä kirjoittamisprosessissaan. Tässä artikkelissa esittelen merkintätavoista tyyppiesimerkkejä, jotka sopivat sovellettaviksi moniin opiskelu- ja asiantuntijateksteihin. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä merkinnät ovat erityisen tähdellisiä, koska ne palvelevat samanaikaisesti useita tehtäviä, kuten toteutuneen toiminnan luotettavaa dokumentointia, oppimisen osoittamista ja vastuullista viestintää.
Merkinnät tekoälyn käytöstä vaikuttavat olevan hyvin samankaltaisia suomen- ja englanninkielisissä opiskelu- ja asiantuntijateksteissä (esim. Paulson 2025; Serrano 2024). Yhdenmukaisuutta selittänevät ne tutkimus- ja asiantuntijaviestintää koskevat yhteiset periaatteet, joita olen käsitellyt artikkeliparini ensimmäisessä osassa Merkkejä tekoälyn käytöstä opiskelu- ja asiantuntijateksteissä. Tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen liittyviä haasteita myös ratkotaan globaalisti ja hyvät käytännöt lainautuvat nopeasti maasta ja kielestä toiseen.
Korkeakouluopinnoissa, hanketoiminnassa ja asiantuntijatyössä sovelletaan pitkälti samoja tekstikäytäntöjä ja tuotetaan samansukuisia tekstilajeja, kuten suunnitelma-, raportti-, ohjetekstejä, tai julkaistavaksi tarkoitettuja asiantuntijakirjoituksia, kuten artikkeleita, tiedotteita ja blogikirjoituksia. Seuraavassa kuvaan muutamien keskeisten opiskelu- ja asiantuntijatekstien kautta tapoja tuoda esiin tekoälyn osuus tekstissä. Esimerkit olen luonut itse, vaikka kokemukseni mukaan tekoälykin olisi varmasti siihen pystynyt.
Merkinnät oppimistehtävissä ja asiantuntijatyön teksteissä
Lukija haluaisi yleensä saada vaivatta selville, kenen tekstiä lukee. Hän haluaisi myös tietää, mikä osa tekstistä on inhimillisen toimijan ja mikä mahdollisesti tekoälyn tuottamaa. Siksi merkinnät ja niiden luettavuutta palvelevat paikat tekstissä ovat merkityksellisiä.
Johdanto ohjaa lukijaa ja pohdinta punnitsee olennaista
Tekstin alkuasema, kuten johdantokappale tai -luku on yleensä toimiva kohta osoittaa kokoavasti kirjoittajan ja tekoälyn välinen roolijako ja tekoälyn hyödyntämisen merkitys tekstissä.
Tehtävässä hyödynsin tekoälyä muun muassa aiheen ja näkökulmien rajaamisessa. Olen myös eri vaiheissa pyytänyt ChatGPT:ltä palautetta tekstin rakenteesta ja otsikoinnista.
Tehtävässä tekoälyä on käytetty pelkästään työkaluna lähdeaineistojen suomentamiseen (DeepL) ja kielentarkistukseen (ChatGPT).
Käyttämäni lähteet pyysin tekoälyltä (GhatGPT ja Keenious), ja etsin ne luettavaksi muun muassa Google Scholarin kautta.
Tuloksista kertovat kuviot on laadittu tekoälyn avulla (ChatGPT 4.0).
Tehtävän tietopohjan sisältö on luonnosteltu tekoälyn (Copilot) avustuksella. Käyttämiäni kehotteita olivat: Miten palvelumuotoilu määritellään? Mitkä ovat sen tavallisia käyttökohteita? Mitkä ovat sen käytön edellytykset?
Toinen sopiva paikka kokoavalle ilmoitukselle on tekstin lopetuskappale tai -luku, esimerkiksi pohdinta (Hosseini 2023 ym.). Pohdinnassa tekoälyn käytön hyödyllisyyttä voi myös arvioida – kriittisestikin. Opiskeluvaiheessa epäonnistuneetkin tekoälykokeilut kannattaa kirjoittaa näkyviin; niistä myös lukija oppii.
Tehtävän tiedonhankinnassa ja tulosten yhteenvedoissa hyödynsimme tekoälyä (Gemini). Etenkin yhteenvedoissa tekoäly nopeutti prosessia, mutta lähteiden haussa ja paikantamisessa päädyimme käyttämään muitakin keinoja niiden luotettavuuden varmistamiseksi.
Ohjeen tietoperustan kokosimme tutkituista lähteistä, joista valtaosa oli englanninkielisiä. Käännöstyössä hyödynsimme laadukkaana pidettyä DeepL-käännösohjelmaa. Joitakin spesifejä ammattitermejä ohjelma ei kuitenkaan tunnistanut. Niiden avaamisessa hyödynsimme sanakirjoja, sanastoja ja opetusmateriaalejamme.
Toteuttamisvaiheen työnjako selväksi
Tekoälyn käyttö oppimistehtävien tiedonhankinnassa ja menetelmätiedon kokoamisen tukena on perusteltu ja hyvin luonteva osa prosessia. Mikäli tekoälyn käyttökohde ja -tapa halutaan ilmoittaa tarkasti, merkintä kannattaa tuoda esiin kyseisessä tekstinkohdassa. Esimerkiksi projektiraportissa luonteva paikka on tiedonkeruuvaihetta sekä projektin toteuttamista kuvaavien tekstinosien alussa.
Projektin toteuttamisen vaiheet luonnosteltiin tekoälyn (Chat GPT 4.0) avulla, mutta käytännön toteutus muotoutui lopulta osallistujien ja oman aikatauluni mukaan.
Ohjeen sisältö koottiin tekoälyn (Copilot) avulla, ja kirjoittajaryhmä tarkisti sen oikeellisuuden huolellisesti itse ja tarvittaessa eri lähteiden avulla.
Mikäli tekstiin kuuluu erillisiä pää- ja alalukuja, tekoälyn käytöstä voi kertoa luvussa metatekstin tapaan. Tyypillinen paikka merkinnälle on esimerkiksi menetelmäluvun alku (Hosseini ym. 2023).
Tässä luvussa kuvataan projektissa käytetyt työtavat. Työpajaideoita työstettiin tekoälyltä (ChatGPT) saatujen ehdotusten mukaisesti.
Seuraavassa kerromme, miten toteutimme vertaisopiskelijoittemme haastattelut ja kuinka litteroimme ja analysoimme ne ChatGPT:n avulla. Lupa haastatteluaineiston tekoälyavusteiseen analysointiin oli pyydetty haastateltavilta etukäteen kirjallisena.
Kun tekstin tietosisältöä visualisoidaan kuvin, piirroksin tai taulukoin, tekoälyn rooli tuodaan esiin myös selitetekstissä, esimerkiksi kuvan tai kuvion alla. Taulukon selite taas on tapana kirjoittaa taulukon yläpuolelle.
Kuvio 1. Vuokaavio työskentelyn vaiheista (muokattu tekstistä ChatGPT:n avulla).
Alaviite täsmentää tarvittaessa
Kun tekstissä ikään kuin ohimennen mainitaan, mistä tieto on peräisin, tai tekoälyä on käytetty vain jossain tekstin yksityiskohdassa, alaviitekäytäntö on toimiva (Serrano 2024). Alaviitteen merkiksi leipätekstiin kirjoitetaan rivinylinen numero, ja sitä vastaava seliteteksti löytyy sivun alareunasta. Viite ei näin katkaise tekstin lineaarista lukutapaa, ellei lukija itse niin halua.
Tekoälyn rooli asiantuntijatekstien laadinnassa on herättänyt laajaa keskustelua. Sen käyttö kirjoittamisprosessissa voi tukea ideointia ja rakenteen hahmottamista, mutta samalla herää kysymyksiä tekijyydestä ja lähteiden merkitsemisestä.¹
——
¹ Tässä tekstissä on hyödynnetty tekoälyavusteista kirjoittamista ChatGPT:llä (versio 4.0, OpenAI). Kirjoittaja on muokannut ja tarkistanut sisällön itsenäisesti.
Vastaavan viitteen olisin itsekin voinut laatia kertomaan, että tämän ohjeistuksen laadinnassa olen hyödyntänyt tekoälyä (ChatGPT 4.0) varmistaakseni merkintäkäytäntöjen nykytilaa, mutta sisältövalinnat olen muuten tehnyt tekstinohjauskokemuksieni perusteella.
Tekoälykö lähteen veroinen?
Kielitoimiston ohjepankki (n.d.) kertoo yleistäen, että tekoälyyn voi viitata kuten mihin tahansa tekstiin. Näin periaatteessa onkin, mutta ohje koskee vain tekoälylähteen teknistä merkintätapaa.
Tekoälyn käyttö oppimistehtävän lähteenä on sallittua tai relevanttia lähinnä silloin, kun eri lähteiden käyttöä ja merkintätapoja vasta opetellaan. Voidaan esimerkiksi ennakolta sopia, että tekoälyä käytetään tehtävässä taustatiedon kokoamiseen tai käsitteiden määrittelyyn (ks. myös Arene 2024), mutta sen jälkeen tietoa myös kriittisesti arvioidaan tai verrataan muihin lähteisiin. Asiantuntijatekstissä käytön täytyy yhtä lailla olla perusteltua. Tällöin merkintä tehdään yhteisössä tai alalla vakiintuneiden lähdemerkintäohjeiden mukaan: tyypillisesti teksti- tai numeroviitteenä ja sitä täydentävänä merkintänä lähdeluettelossa. (Laajemmin McAdoo 2023.)
Esimerkeissä viitteen ensimmäinen sana (esim. OpenAI) viittaa tekoälysovelluksen tuottajaan tai julkaisijaan, mutta viite toimisi hyvin pelkällä sovelluksen nimelläkin (esim. Copilot), kunhan tuottajan tiedot kerrotaan lähdeluettelossa.
Tekstiviite: (OpenAI 2023.)
Lähdemerkintä: OpenAI 2023. ChatGPT 4.0. https://chat.openai.com/chat. Viitattu 4.3.2025.
Tekstiviite: (Copilot 2025.)
Lähdemerkintä: Copilot 2025. Microsoft Corporation. https://copilot.microsoft.com>. Viitattu 23.3.2025.
Hyvä tapa on kirjata lähdeluettelossa näkyviin myös kehote (englanniksi prompt) eli kysymys tai käsky, joka tekoälylle on annettu vastauksen saamiseksi (Ugwy ym. 2024, 38).
Lähdemerkintä: OpenAI 2023. ChatGPT 4.0. Mitä kirjallisuutta on saatavilla terveyskasvatusmateriaalien laatukriteereistä? https://chat.openai.com/chat. Viitattu 4.3.2025.
Lähdemerkintä: Copilot 2025. Miten teen opinnäytetyöhön viitemerkinnän Copilotista? Microsoft Corporation. https://copilot.microsoft.com. Viitattu 23.3.2025.
Lähdemerkintä: ChatGPT 2025. Tee SWOT-analyysi etätyöstä. https://chat.openai.com/chat. Viitattu 27.3.2025.
Lisätietoa liitteeseen
Joissakin tapauksissa kirjoittajan on tarpeen kuvata laajemmin tai teknisesti tarkkaan, mihin tai miten hän on tekoälyä prosessissaan hyödyntänyt, esimerkiksi mitä versiota sovelluksesta on käytetty, mitä kehotteita sille on annettu ja miten tulokset on tarkistettu. Jotta kuvaus ei veisi liikaa tilaa ja huomiota tekstin kulussa, apuna voi käyttää erillistä liitettä, johon tiedot kootaan (Hosseini ym. 2023). Tarkka dokumentointi takaa sen, että lähteet ovat tarvittaessa jäljitettävissä ja tulokset arvioitavissa. Näin menetellään monissa hankeraporteissa (Näreaho 2024) ja tarvittaessa myös opinnäytetyössä.
Erityistä opinnäytetyön merkinnöissä
Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö on keskeinen, mutta samalla suhteellisen työläs tekstilaji hallita. Tekoälyn käyttö prosessin eri vaiheissa vähentää tutkitusti kirjoittajan kognitiivista kuormaa. Aikaakin usein säästyy, mutta kirjoittamisprosessia ei kuitenkaan kuuluisi vauhdittaa tai oikaista opinnäytetyön tekijän oman oppimisen kustannuksella.
Opinnäytetyön yhteydessä erityisesti vielä korostettakoon, että tekoäly ei ole tekijä (englanniksi author), eikä se näin ollen ole myöskään relevantti lähde. Tekstissä esitetyt tiedot on aina etsittävä ja varmistettava alkuperäisistä tai muuten luotettavista lähdeteoksista (esim. Hosseini ym. 2023; Ugwy 2024, 37–38). Toisin sanoen vähänkään vakavammin otettavissa teksteissä vain käytetyistä, eli itse luetuista, lähteistä laaditaan lähdemerkinnät oman yhteisön käytäntöjen mukaisesti (mm. Arene 2024).
Mitä tärkeämpi rooli tekoälyllä muuten opinnäytetyössä on, sitä painollisemmassa tekstinkohdassa sen käytöstä kerrotaan. Opinnäytetyössä lukuarvoltaan tärkeitä kohtia ovat erityisesti tiivistelmä, johdanto ja pohdinta (Vuorijärvi 2013, 63).
Opinnäytetyön tiivistelmässä ja johdantoluvussa tekoälyn käyttö kannattaa nostaa esiin lähinnä silloin, kun sen rooli on menetelmällisesti tai muuten tärkeä (Hosseini ym. 2023). Näissä tekstinosissa kirjoittaja harkitsee yleensä tarkkaan, mitä tietoa lukija tarvitsee saadakseen yleiskuvan tekstikokonaisuudesta ja voidakseen arvioida lukemaansa.
Katsauksen aineistona olevien tutkimusartikkeleiden sisällön teemoittelu tehtiin tekoälyä (Copilot) hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi tutkimustietoon perustuva kuvitettu opas laitteen käyttäjille. Oppaan kuvat tehtiin tekoälyllä (ChatGPT 4.0).
Kehittämistyöni alkoi nykytila-analyysillä. Sen yhtenä osana oli SWOT-analyysi, jonka tein ChatGPT:n avulla.
Opinnäytetyötekstin kokonaisrakenteessa pohdintaosa tai -luku on kaiketi luontevin kohta kuvata tekoälyn käyttöä prosessin aikana. Pohdinnassa kuvauksen tekoälyn käytöstä ja arvion sen merkityksestä voi sisällyttää joko luotettavuuden, eettisyyden tai oman oppimisen tarkastelun yhteyteen riippuen siitä, mihin niistä tekoälyn käyttö vaikuttaa eniten.
Olen hyödyntänyt tekoälyä (ChatGPT) kuvioiden laadinnassa sekä työkaluna opinnäytetyöni tekstinhuollossa ja kielentarkistuksessa. Lähteiden suomentamisessa olen käyttänyt apuna käännösohjelmia Google Translate ja DeepL.
Opinnäytetyön lähteiden hankinnassa käytin aluksi tekoälyä (Copilot, Gemini ja Keenious), mutta tiedon luotettavuuden takaamiseksi päädyin lopulta systemaattiseen tiedonhakuun tietokannoista.
Käyttämäni lähteet, samoin kuin tekoälyn hyödyntämisen kehittämisprosessin eri vaiheissa, olen merkinnyt tekstiin tarkasti.
Tekoälyn käyttö on uusi työelämätaito, jota olen harjoitellut opinnäytetyön eri vaiheissa. Tekoäly (Gemini) on ollut avuksi etenkin suunnitelmavaiheen käsitteiden määrittelyssä ja valmiin työn kielentarkistuksessa.
Koska tekoälyavusteista kirjoittamista pidetään jo nykyään yhtenä työelämätaitona, kirjoittajan kannattaa harkita, mitä kaikkea sen perustelematon mainitsematta jättäminen kertoo opinnäytetyön lukijalle.
Opinnäytetyössäni en prosessin alkuvaiheen ilmaissovelluskokeilun jälkeen hyödyntänyt tekoälyä, ellei siihen lasketa Wordin tekstintarkistusohjelmaa ja älypuhelimen automaattista käännössovellusta.
Joissakin korkeakoulujen ohjeistuksissa tähdennetään, että kuvauksen jälkeen opinnäytetyön kirjoittaja kirjaa tekstiin omaa vastuutaan kuvaavan klausuulin eli huomautuksen. Seuraava muotoilusuositus on Metropolia Ammattikorkeakoulusta: ”Opinnäytetyön tekijänä olen vastuussa kaikesta opinnäytteeni sisällöstä.”
Merkintöjen mukautuvuus
Ennen kuin alkaa tehdä tekstiä tekoälyn kanssa, kirjoittajan kannattaa varmistaa oman yhteisönsä suositukset ja viimeiset päivitykset merkintäkohdista ja -tavoista. Viestinnälliseltä kannalta merkintöjen täytyisi olla tekstissä sijainniltaan ja laajuudeltaan oikeasuhtaisia, jotta ne palvelisivat lukijaa ilman tarpeetonta toistoa tai tekoälyn ylikorostamista tekstissä. Vaikka tekoälyn käyttö monimuotoistuu nopeasti ja merkintätarpeet sen myötä, tämän kaksiosaisen artikkelisarjan (ks. myös Vuorijärvi 2025) periaatteita soveltamalla pääsee hyvin alkuun.
Läpinäkyvillä merkintätavoilla kirjoittaja näyttää osaamistaan tekoälyn vastuullisesta käytöstä (Paulson 2025). Samalla hän osoittaa arvostavansa muita tiedontuottajia ja tekstinsä lukijaa.
Lähteet
Arene 2024. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille (pdf). Haettu 26.3.2025.
Hosseini, M., Resnik, D. B. & Holmes, K. 2023. The ethics of disclosing the use of artificial intelligence tools in writing scholarly manuscripts. Research Ethics 19(4), 449–465.
Kielitoimiston ohjepankki n.d. Lähteisiin viittaaminen: lähdeluettelo. Haettu 26.3.2025.
McAdoo, T. 2023. How to cite ChatGPT. Päivitetty 23.1.2024. Haettu 27.3.2025.
Näreaho, S. 2024. Tuoko tekoäly mitään uutta TKI-toimintaan tutkimusetiikan näkökulmasta? Tikissä-blogi. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 28.3.2025.
Paulson, E. 2025. Describe and document AI use. Conenstoga Teaching and Learning. Haettu 26.3.2024.
Serrano, C. 2024. Building transparency in AI: Best practices for citing and using AI in higher education. Medium. Haettu 26.3.2025.
Ugwy, N. F. ym. 2024. Clarifying ethical dilemmas in using artificial intelligence in research writing: A rapid review. Higher Learning Research Communications 14(2), 29–47.
Vuorijärvi, A. 2013. Tekstilaji ja yhteisö. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä. Väitöskirja. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Vuorijärvi, A. 2025. Näytä että käytät 1/2: Merkkejä tekoälyn käytöstä opiskelu- ja asiantuntijateksteissä. Metrospektiivi Pro. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja
-
Aino Vuorijärvi
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluAino Vuorijärvi, FT, on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän suhtautuu tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen ja sen ohjaamiseen myönteisesti.
Tutustu tekijään
