Avainsana: Tekoälyavusteinen kirjoittaminen
-
Aino Vuorijärvi
Kun kapulakieli kohtaa tekoälyn: muokkaamalla tekoälytekstistä toimivaa
Oletko huomannut, että tekoälyteksti kuulostaa usein kapulakieleltä? Tekstintutkimuksen näkökulmasta ilmiö ei ole sattumaa. Se kertoo jotain sekä tekoälystä että ihmisestä kirjoittajana. Artikkelissa kerrotaan, mistä on kyse, kun kapulakieli kohtaa tekstissä generatiivisen tekoälyn. Samalla vinkataan, miten kirjoittaja voi tässä törmäyksessä tunnistaa ja purkaa etäiseltä virkamieskieleltä kuulostavan tai yliabstrahoidun tekstin piirteitä opiskelu- ja asiantuntijateksteistään.
-
Satu Mattila
Missä ovat tekoälynatiivit? Tekstitaidot ratkaisevat, hyötyykö opiskelija tekoälystä
Tekoäly lupaa demokratisoida kirjoittamista, mutta lunastaa lupauksensa vain niille, joilla tekstitaitojen perusta on jo olemassa. Ohjaustyössäni olen havainnut, että tekoälystä hyötyminen ei riipu ensisijaisesti motivaatiosta tai teknisestä osaamisesta, vaan tekstitaitojen hallinnasta.
-
Aino Vuorijärvi
Tietotulvasta päätösruuhkaan: Päätöksentekoväsymys tekoälyavusteisessa kirjoittamisessa
Kun tekoälyavusteinen kirjoittaminen normalisoituu tuo se mukanaan lukuisia etuja. Se aiheuttaa kirjoittajalle myös uuden päänsäryn: päätöksentekoväsymyksen. Mitä päätöksentekoväsymys tarkoittaa, ja miten se vaikuttaa asiantuntijan kognitiivisesti vaativiin monivaiheisiin työtehtäviin?
-
Aino Vuorijärvi
Kirjoittaminen ei katoa – tekoälystä se saa lisävoimaa
Kun generatiivinen tekoäly tuottaa tekstiä nopeammin kuin yksikään ihminen, kirjoittamisen ja sen opetuksen merkitys käy kiistämättä kyseenalaiseksi. Mihin kieli- ja kirjoittamistaitoa enää tarvitaan, kun tekoäly kirjoittaa puolestamme? Ja miksi ammatilliseksi asiantuntijaksi kehittyvän ammattikorkeakouluopiskelijan pitäisi yhä harjoitella itsenäistä – ja varsin hidasta – kirjoittamista?
-
Aino Vuorijärvi
Tekoälynkestävää oppimista ammattikorkeakouluissa: Potentiaalina oppimistehtävien systeeminen ohjaus
Kun tekoälyn käytöstä on tullut nopeasti osa korkeakoulujen arkipäivää, myös oppimisen ja arvioinnin käytännöt ovat asettuneet uuteen asentoon. Tässä tilanteessa pelkkä teknologian olemassaolo ei kuitenkaan määritä pedagogista arkea, vaan ratkaisevaa on systeeminen ajattelu ja organisaation kyvykkyys ohjata tekoälyn vastuullista käyttöä. Artikkelissa tarkastellaan, miten oppimistehtävät ja niistä erityisesti kirjoitustehtävät voisivat toimia vastuullisen tekoälyn käytön oppimisalustana – käytännön rajapintana opiskelijan ja tekoälyn välillä.
-
Aino Vuorijärvi
Kun tekoäly kirjoittaa, kirjoittaja editoi
Kirjoittamisesta on tekoälyn myötä tullut lyhyessä ajassa varsin teknologiavetoista. Ripeä siirtymä tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen muuttaa vääjäämättä myös kirjoittajan roolia ja osaamisvaateita. Tutkimukset ja julkaisueettiset ohjeet kertovat, ettei kirjoittaminen tätä nykyä ole pelkästään yksilön kognitiivista toimintaa tekstin tekemiseksi, vaan yhä enemmän sisällön kuratointia, arviointia ja laadunvarmistusta. Tämä virittää pohtimaan: mitä tapahtuu kirjoittajan identiteetille?
-
Aino Vuorijärvi
Kyberopinnäytetyö – uhkasta uusiin mahdollisuuksiin
Kyberopinnäytetyö viittaa tekoälyavusteisesti toteutettuun opinnäytetyöhön, jonka tekemisen eri vaiheissa hyödynnetään ihmisen ja koneen vuorovaikutusta. Sanan määriteosa kyber assosioituu totutusti myös erilaisiin uhkakuviin, jota teknologinen murros tuo mukanaan. Artikkelissa tarkastellaan, mitä yhdistelmä ammattikorkeakouluympäristössä merkitsee ja miten tekoälyavusteiseen opinnäytetyöprosessiin ja sen ohjaukseen olisi hyvä varautua.
-
Aino Vuorijärvi
Promptaaminen ei ole rakettitiedettä
Sisältövaroitus: Artikkelin on kirjoittanut humanisti, jonka mielestä AI prompt engineering eli kehotesuunnittelu ei edellytä tavalliselta generatiivisen tekoälyn käyttäjältä insinöörin AMK-tutkintoa. Konseptoitu kehotemuotoilu ja siihen liittyvät tuoreet tutkimukselliset interventiot vaikuttavat maallikon näkökulmasta melkein ylimitoitetuilta. Tolkun ihminen suoriutuu tehtävästä tilannetajullaan ja käyttämällä luku- ja kirjoitustaitoaan.
-
Aino Vuorijärvi
Papukaija kirjoittajan kumppanina
Generatiivista tekoälyä on verrattu kriittisessä valossa stokastiseen papukaijaan, joka tuottaa sujuvasti sisältöä ymmärtämättä siitä itse kuitenkaan mitään. Jokin omiaan lörpöttelevässä papukaijassa kuitenkin viehättää, sillä aika monen kirjoittajan olkapäällä se nykyään asustaa ja jättää jälkensä heidän teksteihinsä. Artikkelissa pohditaan tätä kirjoittajan ja papukaijan vuorovaikutussuhdetta hieman tarkemmin.
-
Aino Vuorijärvi
Kybersosiaalinen prosessi tekoälyavusteisessa tekstityössä
Digitalisaatio ja tekoäly kaikkine etuineen ja uhkineen mullistavat inhimillistä vuorovaikutusta, muun muassa tapaamme kommunikoida, oppia ja olla osallisina yhteisöissä. Näin toteavat meritoituneet australialaistutkijat Bob Cope ja Mary Kalantzis (2024b). Tähän murrokseen he tarjoavat ratkaisuksi kybersosiaalista prosessia, joka rakentuu yksilön, yhteisön ja tekoälyn toisiaan täydentävistä rooleista ja niiden mahdollistamisesta. Artikkelissa tarkastellaan, miten se näkyy tekoälyavusteisessa kirjoittamisessa ja tekstityössä.