Avainsana: Asiantuntijaviestintä
-
Milla Åman Kyyrö
Mitä on strateginen viestintä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa?
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa hankeviestintää on perinteisesti toteutettu yksittäisten hankkeiden lähtökohdista. Strategisen viestinnän näkökulma ohjaa tarkastelemaan asiaa koko TKI-toiminnan taustalla olevien ilmiöiden ja kehityskaarien kautta.
-
Aino Vuorijärvi
Kun kapulakieli kohtaa tekoälyn: muokkaamalla tekoälytekstistä toimivaa
Oletko huomannut, että tekoälyteksti kuulostaa usein kapulakieleltä? Tekstintutkimuksen näkökulmasta ilmiö ei ole sattumaa. Se kertoo jotain sekä tekoälystä että ihmisestä kirjoittajana. Artikkelissa kerrotaan, mistä on kyse, kun kapulakieli kohtaa tekstissä generatiivisen tekoälyn. Samalla vinkataan, miten kirjoittaja voi tässä törmäyksessä tunnistaa ja purkaa etäiseltä virkamieskieleltä kuulostavan tai yliabstrahoidun tekstin piirteitä opiskelu- ja asiantuntijateksteistään.
-
Aino Vuorijärvi
Tietotulvasta päätösruuhkaan: Päätöksentekoväsymys tekoälyavusteisessa kirjoittamisessa
Kun tekoälyavusteinen kirjoittaminen normalisoituu tuo se mukanaan lukuisia etuja. Se aiheuttaa kirjoittajalle myös uuden päänsäryn: päätöksentekoväsymyksen. Mitä päätöksentekoväsymys tarkoittaa, ja miten se vaikuttaa asiantuntijan kognitiivisesti vaativiin monivaiheisiin työtehtäviin?
-
Aino Vuorijärvi
Kirjoittaminen ei katoa – tekoälystä se saa lisävoimaa
Kun generatiivinen tekoäly tuottaa tekstiä nopeammin kuin yksikään ihminen, kirjoittamisen ja sen opetuksen merkitys käy kiistämättä kyseenalaiseksi. Mihin kieli- ja kirjoittamistaitoa enää tarvitaan, kun tekoäly kirjoittaa puolestamme? Ja miksi ammatilliseksi asiantuntijaksi kehittyvän ammattikorkeakouluopiskelijan pitäisi yhä harjoitella itsenäistä – ja varsin hidasta – kirjoittamista?
-
Aino Vuorijärvi
Mitä viitteillä on väliä? Opiskelu- ja asiantuntijatekstien lähdemerkinnät
Harvakseltaan kirjoittava asiantuntija tuskailee usein tekstinsä lähdemerkintäkäytäntöjen kanssa yhtä lailla kuin niitä vasta opetteleva opiskelija. Lukijoista yksi asiantuntija arvostaa läpinäkyviä ja mahdollisimman tarkkoja tietoja lukemansa tekstin taustoista. Toinen taas pitää tiheää lähdeviiteverkostoa lähinnä lukemista häiritsevänä.
-
Riikka Wallin
Iloa ja säännöllisyyttä asiantuntijakirjoittamiseen
Tuomalla luovat kirjoitusharjoitukset, pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet sekä yhteisöllisyyden mukaan kirjoittamiseen, voi asiantuntija lisätä tekemiseen iloa ja säännöllisyyttä. Ajan myötä kirjoittamisesta muodostuu tapa työarjessa ja mielekäs osa asiantuntijan työtä. Tällä videolla Metropolian julkaisemisen asiantuntija syventää näitä aiheita.
-
Aino Vuorijärvi
Promptaaminen ei ole rakettitiedettä
Sisältövaroitus: Artikkelin on kirjoittanut humanisti, jonka mielestä AI prompt engineering eli kehotesuunnittelu ei edellytä tavalliselta generatiivisen tekoälyn käyttäjältä insinöörin AMK-tutkintoa. Konseptoitu kehotemuotoilu ja siihen liittyvät tuoreet tutkimukselliset interventiot vaikuttavat maallikon näkökulmasta melkein ylimitoitetuilta. Tolkun ihminen suoriutuu tehtävästä tilannetajullaan ja käyttämällä luku- ja kirjoitustaitoaan.
-
Marianne Roivas
Kirjoita parempia asiantuntijatekstejä 3/3: Asiantuntijateksti on prosessi
Asiantuntijakirjoittamiseen liittyy monenlaisia vaiheita ideoinnista tiedonhankintaan, versioinnista viilauksiin. Hyvä kirjoittaja tunnistaa omat tapansa viedä kirjoitusprosesseja eteenpäin ja pystyy muokkaamaan toimintaansa tilanteiden niin vaatiessa. Tässä artikkelisarjassa nostan esiin näkökulmia, jotka voivat auttaa asiantuntijakirjoittajaa kohti parempia tekstejä. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelin lukijuutta ja kirjoittajuutta, ja toinen osa keskittyi erilaisiin teksteihin ja tekstien erilaisuuteen. Sarjan viimeisessä osassa pohdin asiantuntijatekstejä työvaiheiden näkökulmasta.
-
Aino Vuorijärvi
Kybersosiaalinen prosessi tekoälyavusteisessa tekstityössä
Digitalisaatio ja tekoäly kaikkine etuineen ja uhkineen mullistavat inhimillistä vuorovaikutusta, muun muassa tapaamme kommunikoida, oppia ja olla osallisina yhteisöissä. Näin toteavat meritoituneet australialaistutkijat Bob Cope ja Mary Kalantzis (2024b). Tähän murrokseen he tarjoavat ratkaisuksi kybersosiaalista prosessia, joka rakentuu yksilön, yhteisön ja tekoälyn toisiaan täydentävistä rooleista ja niiden mahdollistamisesta. Artikkelissa tarkastellaan, miten se näkyy tekoälyavusteisessa kirjoittamisessa ja tekstityössä.
-
Aino Vuorijärvi
Heippalappu ja muita tekstilajeja 1/2: Genremenetelmä tekstityössä
Tekoälyn käytön yleistyminen kannustaa sekä kirjoittajaa että hänen ohjaajaansa päivittämään tekstitaitojen oppimisen ja opettamisen menetelmiä. Genremenetelmä eli genrepedagoginen lähestymistapa teksteihin on pitkään ollut kelpo metodi koulukirjoittamisen sekä akateemisten ja ammatillisten tekstitaitojen opetuksessa eri puolilla maailmaa. Erityisen paljon sitä on käytetty toisen kielen oppijoiden (englanniksi L2) kirjoittamisen tukena.