Kun kieli kohtaa teknologian
Koko yhteiskuntaa läpäisevät innovaatiot ovat kielellisesti inspiroivia, koska niiden mukana kieleen purskahtaa paljon uutta sanastoa. Tämän näimme aikanaan, kun Internet isolla i:llä saapui suomeen, Google tuli helpottamaan tiedonhakua ja sosiaalinen media valtasi viestijöiden herpaantumattoman huomion. Tai huomasimme, kun digi loikkasi määritteeksi joka toiseen uuteen yhdyssanaan. (Kotus n.d.)
Vastaavassa lähes immersiivisessä vaiheessa tai läpimurtokohdassa elämme nyt tekoälyn ja sen sovellusten kanssa (myös Toivonen 2023). Ja immersiivisellähän tarkoitamme juuri(kin) mesmeroivaa. Suomensukuiset upottava tai mukaansatempaava ja kiehtova tai vangitseva eivät ole adjektiiveina ollenkaan yhtä päräyttäviä, vai kuinka?
Tee kehote, älä prompttaa
Kun tekoäly astuu reippaasti arkeemme, tulee sen mukana täysin uusia sanoja tai ilmaantuu merkityksiä, jotka hiipivät lisäsävyiksi tuttuihin ilmauksiimme tai korvaavat ne lopulta kokonaan. Esimerkkeinä prompti, hallusinoida, generoida, chatbot tai vaikka vain tekoäly. Miksi AI eli artificial intelligence on jo vakiintuneesti tekoäly eikä keinoäly? (Ks. Niittymaa 2023; Kielitoimiston sanakirja.) Tai miksi se ylipäätään on äly? (Toivonen 2023).
Monet uusista tulokkaista ovat lainatavaraa etenkin englannista, ja kotoperäisten vastineitten löytäminen vie aikansa. Kieliyhteisö päättää turuillaan ja toreillaan, mitkä niistä ovat käyttökelpoisimpia ja juurtuvat aloilleen. Vai ohjaavatko sananvalintojamme sittenkin algoritmit?
Suomi on onneksi kielenä yhä elinvoimainen ja notkea. Tekoälystä sillä sopii puhua muidenkin kuin alan erityisosaajien, mutta mieluiten tuttavallisesti kotoperäisin käsittein (ks. esim. tekoälykäs: Niittymaa & Luoma-aho 2025; Sulava 2024). Joskus sattuvaa ja saavutettavaa suomenkielistä sanastoa syntyy nopeastikin, ja sitä toivon nytkin. Institutionaalisten kielenhuoltajien ja sanastoseppien lisäksi korkeakouluilla ja muilla avoimilla asiantuntijayhteisöillä on merkittävä rooli siinä, miten uutta, alkujaan vierasperäistä sanastoa kotoutetaan arkiseen käyttöön ja tehdään samalla laajalle käyttäjäkunnalle läpinäkyväksi, ymmärrettäväksi (esim. Pölönen 2025; Tiililä 2023, ks. myös TEPA-termipankki).
Siispä sinnikkäästi sanon tee kehote, kun pitäisi promptata, tai hylkään hallusinoinnin ja kouhkaan varoittavasti laajan kielimallin (lyhenteenä LLM) tuottamista sepitteistä ja satuilusta. Mainio on myös asiantuntijoiden aloite suomentaa generatiivinen tekoäly joko luovaksi tai vielä osuvammin tuottavaksi tekoälyksi (Sulava 2024, Sitra n.d.).
Haastavampiakin hetkiä tulee vastaan: miten lyhyesti sanoa kirjoittavansa tekoälyavusteisesti tai käyvänsä generatiivisen tekoälyn kanssa vastuullista vuoropuhelua? Kaikki me tiedämme, mitä on googlettaa, tviitata tai chättäillä. Täytyyhän tähänkin hätään jokin fiksu verbi saada!
Läheisin kumppani monille ainakin etätöissä on stokastiseksi papukaijaksikin kutsuttu sananarvauskone (Bender, Gebru, McMillan-Major & Shmitchell 2021) eli tekoälykäs tuttavamme ChatGPT. GPT? Siis Generative Pre-trained Transformer – eli kanssamme aivan kuin luonnollisella kielellä ikään kuin keskustelemaan koulutettu tekoälymalli (Niittymaa 2023; Pölönen 2025). Lyhennesanat ovat kuin viheliäiset vieraslajit kohopenkissä, niiden leviämistä ei voi millään estää. Lisäksi niitä on todella vaikea johtaa tai taivuttaa. Mutta kokeiltu on: kun tuunailee tekstiä ChatGPT:n kanssa, silloin tietysti gepettää tai, kuten Mansessa kuulemma sanovat, kepettää (Turja 2023). Mutta mitä jos sovellus onkin Copilot tai Gemini? Joku tuotemerkkivapaa ilmaus tilalle siis, pliis.
Ei kopio, vaan kudelma
Suurin nimeämishuoleni on toistaiseksi ollut se kopipeistattu tekstimurska, joka jostain on kopioitu ja toisaalle kepeästi liitetty. Se tekoälyn tokeneista (ks. Niittymaa 2023) eli tekstinpätkistä punoma matto, jota kuulemma jotkut tarjoavat julkaisu- tai arviointiprosessiinkin täysin tekoälyttömänä – eli jopa vilpillisesti täysin omana tuotoksenaan. (Vrt. Valtokari 2023.) Tähän arvailtujen sanojen kokoelmaan viitataan usein pahalla sanalla plagiaatti. Sitä se tosin ei teknisesti ottaen ole.
Tekoälyltä tilaustyönä saatu teksti ei ole suora kopio mistään, vaan ihka uusi sanasommitelma (Barret & Pack 2023). Onnistuessaan se olisi ajattelevan kirjoittajan kehotteiden kautta syntynyt uniikki luomus, josta selvästi näkyisi, mikä osuus tekoälyllä sen synnyssä on ollut (ks. Vuorijärvi 2025). Kysyin varoiksi tuotoksen keinotekoisuudesta tekoälyltä (OpenAI 2024), ja se vahvisti sen olevan synteettistä tekstikudelmaa.
– Mitä, onko plagiaatti siis polyesteriä, kysyin. Ja olin täysin mykistynyt, kun avustajani vastasi:
– Kyllä, se on polyesteriä: se ei hengitä yhtä hyvin kuin itse kirjoitettu teksti.
Lähteet
Barrett, A. & Pack, A. 2023. Not quite eye to A.I.: Student and teacher perspectives on the use of generative artificial intelligence in the writing process. International Journal of Educational Technology in Higher Education (20)59.
Bender, E. M., Gebru, T., McMillan-Major, A. & Shmitchell, S. 2021. On the dangers of stochastic parrots: Can language models be too big? New York: Association for Computing Machinery, 610–623.
Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Päivitetty 19.3.2024. Haettu 6.4.2025.
Kotus n.d. Kotimaisten kielten keskuksen sanapoimintoja vuosilta 2010–2024. Haettu 6.4.2024.
Niittymaa, J. 2023. Päivitetty tekoälysanasto. Jukkaniittymaa.Com -blogi. Haettu 6.4.2025.
Niittymaa, J. & Luoma-aho, V. (toim.) 2024. Tekoälykäs viestintä. Procomma Academic. Helsinki: ProCom – Viestinnän ammattilaiset.
OpenAI 2024. ChatGPT 4.0. Onko plagiaatti metaforisesti polyesteriä? Haettu 14.11.2024.
Pölönen, P. 2025. Tekoäly ei hallusinoi, verkosto ei ole yhteisö, eivätkä somekontaktit ole ystäviä. Kolumni. Yle. Päivitetty 4.4.2025. Haettu 6.4.2025.
Sitra n.d. Tulevaisuussanasto. Haettu 12.4.2025.
Sulava 2024. 10 tärkeintä tekoälytermiä suomeksi, jotka jokaisen tulisi ymmärtää. Blogikirjoitus. Haettu 12.4.2025.
TEPA-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Sanastokeskus. Haettu 6.4.2025.
Tiililä, U. 2023. Osallistava kielenkäyttö on yhteiskunnallisen osallisuuden perusta. Kääntäjä 3, 24–26. Haettu 6.4.2025.
Toivonen, M. 2023. Mikä ihmeen ChatGPT? Nämä asiat jokaisen kannattaa ymmärtää tekoälystä. Yle. Haettu 6.4.2025.
Turja, T. 2023. #Gepetys. Julkaisu Mastodon-palvelussa 23.8.2023. Haettu 6.4.2025.
Valtokari, E. 2025. Opiskelijan kurssityö tuomittiin vilpiksi – Adriann Nyman latasi pöytään todisteet. Helsingin Sanomat. Päivitetty 31.3.2025. Haettu 5.4.2025.
Vuorijärvi, A. 2025. Näytä että käytät 1/2: Merkkejä tekoälyn käytöstä opiskelu- ja asiantuntijateksteissä. Metrospektiivi Pro. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Tekijä
-
Aino Vuorijärvi
Yliopettaja, Metropolia AmmattikorkeakouluAino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja, joka arvostaa hyvin hengittäviä tekstejä, mutta myös dialogia sananarvauskoneen kanssa.
Tutustu tekijään
