Ohjeita tekijöille

Metrospektiivi on Metropolia Ammattikorkeakoulun avoimen julkaisemisen verkkomedia. Mediasta löytyvät yleistajuinen Metrospektiivi Pop ja ammattiyleisölle suunnattu Metrospektiivi Pro. Tälle sivulle on koottu ohjeita molempien verkkolehtien kirjoittajille sekä podcast- ja videosisältöjen tekijöille. Jos et löydä tarvitsemaasi vastausta, ota yhteyttä toimituksen sähköpostiosoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi.

© rangizzz, Adobe Stock

Metrospektiivi Pop

Metrospektiivi Popissa Metropolian henkilökunta ja maisteritason opiskelijat julkaisevat yleistajuisia, suurelle yleisölle suunnattuja sisältöjä.

Julkaisut perustuvat tekijöiden asiantuntijuuteen ja välittävät lukijoille tutkittua uutta tietoa. Metrospektiivi Popin sisältöjen ymmärtäminen ei kuitenkaan edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan, eikä lukijan tarvitse olla ennestään aiheen asiantuntija. Niissä vältetään ammattikieltä ja -terminologiaa.

Metrospektiivi Popissa julkaistavien tekstiartikkelien suositeltava pituus on 3000–6000 merkkiä, podcastien noin 20 minuuttia ja videoiden noin 10 minuuttia.

© rangizzz, Adobe Stock

Metrospektiivi Pro

Metrospektiivi Pron julkaisuissa metropolialaiset asiantuntijat välittävät uutta tietoa käsittelemistään aiheista aihepiirin asiantuntijoille ja muille siitä ammatillisesti kiinnostuneille. Metropoliassa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä monilla eri aloilla, ja tämä monialaisuus näkyy, kuuluu ja synnyttää uutta myös metropolialaisten julkaisuissa. Julkaisujen aiheet kytkeytyvät ajankohtaiseen ammatilliseen keskusteluun, ja tämä kytkös näytetään aiheen käsittelyssä lähdemerkinnöillä. Näin uusi tieto suhteutetaan jo olemassa olevaan tietoon. Ammatillisen julkaisun tuottama tieto perustuu usein soveltavaan tutkimukseen ja on tavoitelähtöistä. Uutena tietona voi pitää vaikkapa sen esittämistä, miten tieto on otettu käyttöön ja sitä on sovellettu esimerkiksi konkreettisessa kehittämishankkeessa.

Usein ammatillisilla julkaisuilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi alan käytänteisiin, ajankohtaisiin haasteisiin, toimintatapoihin ja itseymmärrykseen. Ne levittävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä ammatilliseen asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön.

Ammatillisen julkaisun kohdeyleisöllä voidaan olettaa olevan taustatietoa julkaisun aiheesta, ja siksi siinä voidaan tarvittaessa käyttää myös erityiskieltä ja ammattitermistöä. Kielen toivotaan kuitenkin olevan ilmaisuvoimaista ja selkeää. Myös tekijöiden oma ääni saa kuulua.

Ammatillisten tekstiartikkelien suositeltava pituus Metrospektiivi Prossa on 6000–10 000 merkkiä. Siinä on kuitenkin mahdollista julkaista laajempia, 10 000–20 000 merkin pituisia artikkeleita, esimerkiksi tutkimuksellisia esseitä tai otteeltaan syvällisemmin tutkimuksellisia, tutkimusartikkelin muotoon kirjoitettuja tekstejä. Lehdessä voidaan julkaista myös kirjallisuuskatsauksia tai analyyttisia arvioita uudesta ammattikirjallisuudesta. Ammattiyleisölle suunnattujen podcastien suosituspituus on 30–45 minuuttia ja videoiden 10–20 minuuttia.

Yleisohjeet ja julkaisemisen periaatteet

Toimita julkaisuideasi tai käsikirjoituksesi toimitukselle sähköpostiosoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi. Tekstiartikkeleista lähetetään käsikirjoitus liitetiedostoineen ja podcast- ja videosarjoista suunnitelma ja jaksokohtainen käsikirjoitus.

Toimituksessa julkaisuehdotukselle nimetään vastuutoimittaja, joka kuljettaa julkaisuprosessia eteenpäin alusta loppuun, antaa toimituksellista palautetta käsikirjoituksen rakenteesta, viestivyydestä ja kielestä sekä ohjeistaa av-materiaalien teknistä toteutusta. Lopuksi hän vie valmiin julkaisun verkkomedia-alustalle. Ammatillisten artikkelien toimitustyössä vastuutoimittajan rinnalla on asiantuntijaryhmän sisältöasiantuntija, joka arvioi ehdotetun julkaisun sisällöllisestä näkökulmasta, kommentoi ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia. Toimituksellisia kierroksia on yhdestä kolmeen. Toimituksella on myös oikeus päättää olla julkaisematta ehdotusta.

Tekijät luovuttavat Metropolialle oikeuden tuottamansa julkaisun julkaisemiseen Metrospektiivissä hyväksymällä julkaisusuostumuksen julkaisuprosessin loppuvaiheessa. Tekijänoikeudet, joita julkaisusuostumuksella ei luovuteta, säilyvät tekijöillä. Tekijät vastaavat, että julkaisussa kunnioitetaan kolmansien osapuolten tekijänoikeuksia.

Toimitus pidättää oikeuden tehdä pieniä teknisiä muutoksia (esim. kirjoitusvirheiden korjaus). Kaikista suuremmista muokkauksista tai muutoksista neuvotellaan tekijöiden kanssa.

Tekijät vastaavat siitä, että ovat tehneet julkaisun itse ja se on ennen julkaisematon. Niin tekijät kuin julkaisija sitoutuvat noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvää tieteellistä käytäntöä koskevaa ohjetta (pdf).

Metrospektiivin julkaisut ovat kaikkien saatavilla avoimesti ja maksutta. Tekstiartikkelit lisensoidaan Creative Commons Nimeä-JaaSamoin (CC BY-SA) 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tämä tarkoittaa, että artikkelia saa vapaasti lainata, remiksata, muokata, levittää ja kopioida missä ja kenen toimesta tahansa julkaisun jälkeen, kunhan kirjoittaja ja lähde mainitaan ja muokatut, jaetut ja teoksen pohjalta tehdyt uudet aineistot jaetaan aina eteenpäin samalla lisenssillä.

Podcastit ja videot lisensoidaan Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia (CC BY-ND) 4.0. lisenssillä. Tällöin julkaisuja voi käyttää ja jakaa vapaasti, myös kaupallisessa tarkoituksessa, mutta niitä ei saa muuttaa tai muokata. Voit tutustua tarkemmin CC-lisensseihin Creative Commons -verkkosivustolla.

Toimita julkaisuehdotuksesi ohessa seuraavat tiedot:

  • Nimi, titteli ja organisaatio
  • Lyhyt kuvaus itsestäsi (100–150 merkkiä välilyönteineen)
  • Pidempi kuvaus itsestäsi (300–400 merkkiä välilyönteineen)
  • Linkki People Finder -profiiliin (metropolialaiset)
  • Kuvaukseen voidaan lisätä linkit
    • LinkedIn-profiiliin
    • Tiede ja tutkimus -palvelun tutkijan profiiliin
    • Orcid-profiiliin.

  • Metropolian henkilöstöön kuulumattomilta henkilöiltä liitämme kirjoittajatietoihin mielellään henkilökuvan, jonka koko on 1200×1200 px.
  • 3–5 ehdotusta juttusi avainsanoiksi ja ehdotus artikkelillesi sopivasta teemasta (niitäkin voi olla useampia). Lehdissä on käytössä seitsemän teemaa: liiketoiminta, tekniikka ja teknologia, kulttuuri, hyvinvointi ja terveys, oppiminen, tutkimus ja kehittäminen tai yhteiskunta ja työelämä.

Tekstiartikkelin ohjeet

Käytämme Metrospektiivissä viittausjärjestelmänä Harvardin nimi–vuosijärjestelmää. Viittaukset merkitään leipätekstin sisään sulkeisiin, ja artikkelin loppuun kootaan lähdeluettelo.

Tekstin sisäiset viitteet merkitään seuraavasti:

  • Tekstiviite on kolmiosainen: tekijän nimi, julkaisuvuosi ja sivunumero/numerot, esim. Sillinen 2012, 25–29.
  • Jos tekijää ei ole tiedossa, merkitään joko lähteen otsikko tai joissain tapauksissa yhteisökirjoittaja eli lähteen taustalla oleva organisaatio.
  • Jos julkaisuvuosi ei ole tiedossa, se korvataan merkinnällä n.d. (tarkoittaa: no date).
  • Jos viitataan koko teokseen, sivunumeroa ei tarvita, muutoin sivunumerolla osoitetaan tekstikohta, johon viitataan.
  • Kun viite koskee vain yhtä virkettä, piste merkitään viitteen sulkumerkin jälkeen, esimerkiksi (Sillinen 2012, 25–29). Jos se koskee useampia virkkeitä, se merkitään sulkumerkkien sisään, esimerkiksi (Sillinen 2012, 25–29.).
  • Jos tekijöitä on 3–5, viitteeseen merkitään ensimmäistä kertaa viitattaessa kaikki tekijät. Kahden viimeksi mainitun tekijän nimet erotetaan &-merkillä. Myöhemmin samaan lähteeseen voi viitata merkitsemällä vain ensimmäisen tekijän ja sen perään ym. ja vuosiluvun. Jos tekijöitä on kuusi tai useampi, lyhennemerkintää käytetään heti.
  • Kun lähteinä on samalta tekijältä samana vuonna ilmestyneitä teoksia, teokset erotetaan merkitsemällä vuosiluvun perään pienaakkosin a, b, c.
  • Eri teokset samassa lähdeviitteessä erotellaan puolipisteellä.
  • Kun julkaisussa viitataan samannimisten henkilöiden samana vuonna julkaisemiin teoksiin, käytetään viitteessä tekijän nimen alkukirjainta.
  • Sivunumerot merkitään aina kokonaisina lukuina, siis ”136–138” ei ”136–8”, ja niiden väliin tulee ajatusviiva (–).
  • Lähteinä tulisi käyttää primaarilähteitä. Jos joutuu käyttämään sekundaarilähdettä, se ilmaistaan lukijalle tekstissä esimerkiksi tähän tyyliin: Valokivi (2008) on tarkastellut sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuksia ja tunnistanut erilaisia tapoja, joilla kansalainen voi toimia suhteessa ammattilaisiin (ks. Harra 2014, 30). Tässä Valokivi on primaarilähde, Harra sekundaarilähde. Vain sekundaarilähteen tiedot merkitään lähdeluetteloon.

Lähdeluetteloa laadittaessa noudatetaan seuraavia ohjeita:

  • Merkitse pelkästään lähteet, joihin on viitattu tekstissä.
  • Lähdetiedon perusrakenne on neliosainen: (tekijä) (julkaisuvuosi) (teoksen nimi ja alaotsikot) (kustantajan toimipaikka: kustantaja).
  • Lähdetietoon merkitään tekijöiden sukunimet ja etunimien alkukirjaimet.
  • Aakkosta lähteet, saman tekijän teoksista vanhin ensimmäisenä.
  • Merkitse suomennetusta teoksesta lähteeseen myös suomentaja ja alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi.
  • Jos teos kuuluu julkaisusarjaan, mainitse sarjan nimi ja teoksen järjestysnumero. Esimerkiksi: Hakanen, S., Korpela, E., Mäenpää, S. & Rantala-Nenonen, K. 2020. Sosiaalialan luovat menetelmät läppärillä. Pedagogisia kokeiluja etäopetuksessa. Teoksessa M. Elomaa-Krapu, A. Vuorijärvi & R. Wallin (toim.) Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 69. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 113–127.
  • Jos lähde on julkaistu internetissä, laita verkko-osoite näkyviin lähdemerkinnän loppuun.
  • Jos verkkojulkaisulla ei ole pysyvää verkko-osoitetta (esimerkiksi doi, urn, handle) lisää lähdetietoon merkintä ”Haettu xx.xx.xxxx” ennen verkko-osoitetta.
  • Jos verkkojulkaisulla on pysyvä verkko-osoite, käytä aina sitä, ei selainosoitetta.
  • Suomenna vieraskieliset lyhenteet (esim. ed. = toim., in = teoksessa).

Esimerkkejä merkintätavoista:

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S. & Harra, T. 2022. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-332-9

Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. 2022. Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 95. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-349-7

Rantala, T. & Kock, H. 2021. Mitä myyjän on huomioitava keskustellessaan digitalistin kanssa? Teoksessa Niemi, J. & Vuori, J. (toim.) Myyntityö vuorovaikutuksena. Tampere: Vastapaino.

Haapasaari, A., Engeström, Y. & Kerosuo, H. 2016. The Emergence of Learners’ Transformative Agency in a Change Laboratory Intervention. Journal of education and work 29(2), 232–262. https://doi.org/10.1080/13639080.2014.900168

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos n.d. Kansantaudit. Päivitetty 7.12.2023. Haettu 28.11.2024. https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit

Liimatainen, S. 2019. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely kotihoidon ja kotisairaalan välillä hoitohenkilökunnan kokemana ja arvioimana. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön ylempi AMK -tutkinto-ohjelma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143025

Toivola, T. 2022. Oppimista tulevaisuutta varten: systeemiset ratkaisut edellyttävät uudenlaisia tapoja oppia ja tehdä yhteistyötä. Uutinen 13.1.2022. Aalto-yliopiston verkkosivu (aalto.fi). Haettu 5.12.2023. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/oppimista-tulevaisuutta-varten-systeemiset-ratkaisut-edellyttavat-uudenlaisia-tapoja-oppia

Roman, M. 2020. Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan? Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi 12.11.2020. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 1.3.2023. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/11/12/kuinka-rakentaa-avointa-yhteistyota-tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoimintaan/

Haatainen, K. (toimittaja) 2019. Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö -podcast. Julkaistu 1.2.2019. Yle. Haettu 16.1.2025. https://areena.yle.fi/audio/1-4616055

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

  • Julkaisun pääotsikon on hyvä olla napakka ja mieleenpainuva. Vältä sekakielisiä otsikoita.
  • Tekstin aloitus (ingressi) on tärkeä, koska julkaisualustalla ensimmäiset virkkeet nousevat esiin. Ingressi on tekstiin johdatteleva kappale, joka tarkentaa tai täydentää otsikkoa. Hyvä ingressi on lyhyehkö, kaksi tai kolme virkettä.
  • Käytä sisältöä kuvaavia ja ytimekkäitä väliotsikoita. Otsikko voi olla enintään kaksiosainen, kiinnitä huomiota otsikon pituuteen. Pelkkä ”johdanto” tai ”johtopäätökset” ei riitä otsikoksi, vaan tarvitaan vähintään kuvaava alaotsikko. Otsikoita ei kirjoiteta suuraakkosilla eikä niissä käytetä pistettä, kaksoispistettä tai ajatusviivaa. Pitäydy mielellään korkeintaan kahteen otsikkotasoon.
  • Merkitse pitkät lainaukset (yli 40 sanaa tai enemmän kuin kaksi virkekokonaisuutta) käsikirjoitukseen sisennyksellä. Älä kursivoi tai käytä niissä lainausmerkkejä.
  • Tarkista tavu- ja ajatusviivat. Ajatusviivaa käytetään lauseissa ajatusviivana sekä rajakohtailmauksissa, esimerkiksi vuosina 1990–2000, 10–15-vuotiaat, 12–23 (esim. artikkelien sivunumerot lähdeviitteissä). Ajatusviivan saa Microsoft Wordissa esimerkiksi komennolla ctrl– (= miinusmerkki numeronäppäimistössä).
  • Käytä läpi tekstin samanlaista kirjoitusasua termeistä, esimerkiksi tilaaja-tuottajamalli tai tilaaja–tuottaja-malli; analyysia/analyysiä.
  • Vältä kursivointia käsikirjoituksessa.
  • Leipätekstissä ei käytetä lyhenteitä (mm., esim., jne., yms. ks., vrt.).
  • Kirjoita leipätekstiin merkit ja numerot yhdestä kymmeneen sekä mielellään myös kymmen- ja sataluvut auki, esimerkiksi prosentti, ei %, ja yksi, ei 1.
  • Tavutus: älä käytä automaattista tavutusta käsikirjoitustiedostossa.
  • Vuosiluvut: kirjoita 1990–1995, ei 1990–95.
  • Leipätekstissä voi käyttää linkkejä. Käytä kuvailevia linkkitekstejä, joista lukija näkee, minne linkin kautta siirrytään ja mitä sieltä löytää. Esimerkiksi ”Lue lisää” on huono linkkiteksti. ”Lue lisää Metropolian koulutuksista” tai ”Lisätietoa saavutettavuudesta, pdf-tiedosto” kuvaavat käyttäjälle sekä linkin kautta löytyvän sisällön että sen muodon. Samoin on hyvä ilmoittaa, jos linkki johtaa vieraskieliseen aineistoon.

  • Toimita kuvat ja kuviot erillisinä tiedostoina joko sähköpostin liitteinä tai pilvipalvelun kautta. Jos käytät pilvipalvelua, tallenna kuvat verkkokansioon (esimerkiksi Google Drive tai Sharepoint) ja jaa kansion linkki toimitukselle osoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi. Varmista, että toimituksella on pääsy kansioon.
  • Taulukot, jotka sisältävät ainoastaan tekstiä, voi tehdä leipätekstin sekaan tekstinkäsittelyohjelman taulukkotoiminnolla. On tärkeää, että taulukkoa ei lukita, jotta teksti on kopioitavissa alustalle. Taulukot voi toimittaa myös erillisenä Excel-tiedostona. Saavutettavuuden vuoksi pidä taulukot mahdollisimman yksinkertaisina. Pohdi myös, voiko suuren taulukon jakaa useampaan osaan.
  • Kaikki kuvat, kuviot ja taulukot tarvitsevat kuvatekstin.
  • Laadi kaikista kuvista ja kuvioista tekstivastine (ns. alt-teksti), joka kertoo kuvan oleellisen sisällön niille, jotka eivät pysty sitä näkemään. Älä toista tekstivastineessa kuvatekstiä sellaisenaan, koska ruudunlukuohjelma lukee molemmat. Kuvituskuvat tai kuvat, joiden sisältö avataan leipätekstissä, eivät tarvitse tekstivastinetta.
  • Kaikki kuvamateriaali on tekijänoikeuden alaista. Tekijä- ja käyttölisenssitieto tulee mainita aina kuvien yhteydessä, mielellään osana kuvatekstiä. Myös CC-lisensoitujen kuvien yhteydessä mainitaan kuvan tekijä. Kuvaoikeuksien hankkiminen on kirjoittajien vastuulla.
  • Varmista, että artikkelin yhteydessä julkaistavilla kuvilla on julkaisuluvat.
Kuvapankkeja, joista voit etsiä otsakekuvaa

Metropolian mediapankki

Maksuttomia kuvapankkeja (huomioithan lisenssiehdot, tekijätiedot mukaan):

Moninaisuuskuvastoa:

Jos maksuttomista lähteistä ei löydy sopivaa kuvaa, on mahdollista käyttää myös Adobe Stockin valikoimaa.

 

Podcastien ja videoiden ohjeet

Metrospektiivin toimitus tutustuu podcastsarjojen suunnitelmiin ja jaksokohtaisiin käsikirjoituksiin sekä kommentoi niitä ennen äänityksiä. Voit olla yhteydessä, kun sinulla on idea tai viimeistään kun olet suunnitellut podcastsarjaa tarkemmin ja käsikirjoittanut jaksot.

  • Hyödynnä sarjan suunnittelemiseen ja käsikirjoittamiseen tarkoitettua valmista pohjaa (Word-tiedosto, docx).
  • Määrittele suunnitelmassa sarjan kohderyhmä, eli kuuntelijaprofiili, sekä sarjan tavoite esimerkiksi vastaamalla näihin kysymyksiin: Mitä muutosta sarjalla halutaan saavuttaa? Miksi sarjassa käsiteltäviä aiheita on tärkeää käsitellä? Pohdi vielä tavoitteiden kirjoittamisen jälkeen uudestaan sarjan kuuntelijaprofiilia – onko se oikea?
  • Jakson käsikirjoitus on karkea suunnitelma, joka saattaa hyvin muuttua ja elää äänitystilanteessa. Se kuitenkin auttaa tekijöitä äänitystilanteessa muistamaan aiheen kannalta keskeisimmät asiat ja jaksottamaan tekemistä sekä toimituskuntaa arvioimaan, täyttyvätkö OKM:n julkaisukriteerit.
  • Jakson lopulliseen mittaan vaikuttaa keskustelijoiden lukumäärä sekä se, miten keskustelu soljuu luonnollisesti äänitystilanteessa. Hyvä ohjenuora on kuitenkin, että 20 minuutin jaksossa ehdit käsittelemään kahta teemaa ja 30–45 minuutin jaksossa voit käsitellä kolmea teemaa tai vaikkapa syventyä yhteen näkökulmaan. Pohdi, mikä on sarjan tavoitteen ja kuuntelijakunnan kannalta mielekästä.
  • Lähetä sarjan suunnitelma ja käsikirjoitukset kommentoitavaksi toimitukselle hyvissä ajoin ennen äänityksiä.

Toteuttamisvaiheeseen kuuluu podcastin äänitys, editointi sekä julkaisemiseen tarvittavien aineistojen työstäminen ja kokoaminen.

  • Voit toteuttaa podcastit kokonaan itse, osittain itse ja osittain ostopalveluna tai ostaa koko paketin ulkopuolelta.
  • Metropolian digistudioiden palvelut ovat käytössäsi. Vinkkejä ulkopuolisista palveluntarjoajista voit kysyä toimitukselta.
  • Podcastissa käytettävän tunnusmusiikin voit ladata itsellesi Metropolian mediapankista.

Toimitus tallentaa julkaistavat äänitiedostot SoundCloud-palveluun, josta ne tuodaan Metrospektiiviin upotuksina. Tekijä toimittaa kaikki tarvittavat aineistot toimitukselle julkaisua varten:

  • valmiit äänitiedostot
  • jaksojen tekstivastineet
  • sarjan pääkuvan ja jaksokohtaiset kuvat esimerkiksi äänitystilanteesta
  • lyhyet esittelytekstit sarjasta ja jaksoista
  • julkaisusuostumukset kaikilta podcast-jaksoissa esiintyviltä ja niitä käsikirjoittaneilta
  • tekijätiedot.
Äänitiedoston muoto (formaatti)

Parhaan äänenlaadun varmistamiseksi tiedosto on hyvä toimittaa häviöttömässä tallennusmuodossa:

  • WAV
  • FLAC
  • AIFF
  • ALAC

Tarvittaessa mikä tahansa SoundCloudin hyväksymä tiedostomuoto käy, esimerkiksi OGG, MP2, MP3, AAC, AMR ja WMA.

Jaksojen tekstivastineet

Jokaisesta jaksosta tehdään saavutettavuusvaatimusten mukainen tekstivastine eli litterointi.

  • Tekstivastineen tulee olla mahdollisimman täsmällinen tekstiversio äänisisällöstä. Suomenkielinen podcast litteroidaan suomeksi, englanninkielinen englanniksi. Tekstin tulee olla luettavaa eli turha toisto sekä täytesanat tulee poistaa.
  • Kerro, kuka on kulloinkin äänessä. Kun puhuja esiintyy ensimmäisen kerran, mainitaan hänen koko nimensä. Tämän jälkeen voi käyttää pelkkää etunimeä. Jos jaksossa on useampi samanniminen keskustelija, käytetään koko nimeä läpi tekstivastineen. Aloita uusi kappale, kun puhuja vaihtuu.
  • Puheen lisäksi myös muut podcastissa kuuluvat äänet mainitaan tekstivastineessa hakasulkeissa, esimerkiksi [iloista musiikkia] tai [naurua].
Podcastsarjan ja jaksojen kuvaukset sekä tekijätiedot

Jokaiselle podcastsarjalle luodaan oma sarjasivu. Sitä varten tarvitaan:

Katso esimerkki: Korkeapainetta-podcast.

Jokaisesta jaksosta tehdään oma julkaisunsa. Sitä varten tarvitaan:

  • jakson nimi, joka sisältää jakson järjestysnumeron, esimerkiksi Jakso 1: Yhteisön merkitys kirjoittamisessa
  • houkutteleva, napakka ja informatiivinen esittely, jossa mainitaan myös keskustelijoiden nimet, 250–450 merkkiä
  • valokuva äänitystilanteesta, 1400 x 1095 px tai vaihtoehtoisesti käytetään sarjan pääkuvaa
  • tekijätiedot podcastissa esiintyvistä keskustelijoista ja jakson käsikirjoittajista (ks. tekijäkuvauksen ohjeistus)
  • mahdolliset muut tekijätiedot, esimerkiksi äänitys, editointi.
Äänitiedoston ja litteraatin toimittaminen toimitukselle

Tallenna julkaistava äänitiedosto, litteraattitiedosto sekä nimen, kuvauksen ja tekijätiedot sisältävä dokumentti verkkokansioon (esimerkiksi Google Drive tai Sharepoint) ja jaa kansion linkki toimitukselle osoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi. Varmista, että toimituksella on pääsy kansioon.

Metrospektiivi julkaisee yksittäisiä videoita tai useammasta videosta koostuvia sarjoja. Metrospektiivin toimitus tutustuu videosarjojen suunnitelmiin ja jaksokohtaisiin käsikirjoituksiin sekä kommentoi niitä ennen äänityksiä. Voit olla yhteydessä, kun sinulla on idea tai viimeistään kun olet suunnitellut videota tai sarjaa tarkemmin ja tehnyt käsikirjoituksen.

Toimitus tallentaa julkaistavat videot YouTube-palveluun, josta ne tuodaan Metrospektiiviin upotuksina. Tekijä toimittaa toimitukselle tarvittavat aineistot julkaisua varten:

  • valmiit videotiedostot
  • jaksojen tekstitystiedostot ja/tai kuvailutulkkaustiedostot
  • sarjan pääkuvan ja jaksokohtaiset kuvat
  • lyhyet esittelytekstit
  • julkaisusuostumukset kaikilta videoissa esiintyviltä ja niitä käsikirjoittaneilta sekä muut tekijätiedot.
Videotiedoston muoto (formaatti)

Julkaistavan videotiedoston tallentamisessa on hyvä käyttää yleisimpiä tiedostomuotoja, esimerkiksi:

  • MP4
  • MOV
  • WMV
  • AVI

Tarvittaessa julkaistavan videotiedoston voi toimittaa missä tahansa YouTuben hyväksymässä muodossa.

Videon tekstitys, kuvailutulkkaus tai tekstivastine

Kaikki Metrospektiivissä julkaistavat videot tulee tekstittää saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.

  • Suosittelemme toteuttamaan tekstityksen .srt-tiedostomuotoa käyttäen. Tämä on saavutettavampi tapa kuin tekstien “polttaminen” (open captions) videoon ja mahdollistaa tarvittaessa myös käännöstekstitysten lisäämisen.
  • Puheen lisäksi myös muut videossa kuuluvat äänet mainitaan tekstityksessä hakasulkeissa, esimerkiksi [iloista musiikkia] tai [naurua].
  • Jos video ei sisällä puhetta, tehdään sille joko kuvailutulkkaus tai tekstivastine saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.
Videosarjan ja jaksojen nimet, kuvaukset sekä tekijätiedot

Jokaiselle videosarjalle luodaan oma sarjasivu. Sitä varten tarvitaan:

Jos teet yksittäisen videon, näitä sarjaa koskevia aineistoja ei tarvita.

Jokaisesta videosta tehdään oma julkaisunsa. Sitä varten tarvitaan:

  • jakson nimi, joka sisältää jakson järjestysnumeron, esim. Jakso 1: Yhteisön merkitys kirjoittamisessa
  • houkutteleva, napakka ja informatiivinen esittely, jossa mainitaan videossa esiintyvien henkilöiden nimet, 250–450 merkkiä
  • kuvakaappaus pääkuvaksi, 1400 x 1095 px tai vaihtoehtoisesti käytetään sarjan pääkuvaksi valittua valokuvaa
  • tekijätiedot videossa esiintyvistä henkilöistä ja käsikirjoittajista (ks. tekijäkuvauksen ohjeistus)
  • mahdolliset muut tekijätiedot, esimerkiksi editointi.
Videotiedoston toimittaminen toimitukselle

Tallenna julkaistava videotiedosto, tekstitystiedosto sekä videon nimen, kuvaukset ja tekijätiedot sisältävä dokumentti verkkokansioon (esimerkiksi Google Drive tai Sharepoint) ja jaa kansion linkki toimitukselle osoitteeseen metrospektiivi@metropolia.fi. Varmista, että toimituksella on pääsy kansioon.