Maailmantilanne on 2020-luvulla ollut jatkuvasti erittäin poikkeuksellinen. Globaalin COVID-19-pandemian laantumisen jälkeen Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022. Tämän seurauksena useat Euroopan maat heräsivät karulla tavalla uuteen turvallisuuspoliittiseen todellisuuteen. Samassa myös Suomi liittyi osaksi sotilasliitto NATOa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu, ja maailman turvallisuustilanne on turbulenttisessa tilassa.
Turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut myös ammattikorkeakouluihin ja teknologian tutkimuksen kenttään. Vielä muutama vuosi sitten sotatekniikkaan, kaksikäyttötuotteisiin ja vastaavien aiheiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) on suhtauduttiin erittäin varovasti ja välttelevästi. Rahoitusta hankkeille oli erittäin vaikea saada. Muutos siihen, että lähes jokainen korkeakoulu Suomessakin nykyään toteuttaa TKI:ta näillä aloilla, tapahtui lähes yhdessä yössä.
Kaksikäyttötuotteiden kehittämisen eettinen ulottuvuus
Eettisen tarkastelun tarve tulee esiin heti, kun puhutaan sotatekniikasta ja kaksikäyttötuotteista.
Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan useassa yhteydessä teknologiaa, johon voidaan liittää hirvittävimpiä ihmiskunnan tekemiä keksintöjä, kuten joukkotuhoaseiden valmistusta. Ymmärrettävistä syistä, tällaisiin tarkoituksiin soveltuvat laitteet ja teknologiat ovat voimakkaan kansainvälisen sääntelyn alaisia ja osittain myös tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Kaksikäyttötuotteisiin voidaan liittää myös laveampi merkitys: kaksikäyttötuotteita ovat kaikki sellaiset laitteet, joilla on siviilielämän sovellus, mutta joita voidaan käyttää myös poikkeusoloissa ja sotatilanteessa. Tällöin lähes jokainen arkinenkin esine voidaan lukea kaksikäyttötuotteeksi kaivinkoneesta matkapuhelimeen.
Erittäin ajankohtainen ja jopa sodankäyntiä dramaattisella tavalla muuttanut keksintö on kevyet nelikopterit ja lennokit, eli kansankielellä droonit. Esimerkiksi Ukrainan sodassa on käytetty erittäin tuhoisasti siviilikäyttöön tarkoitettuja lennokkeja, joita on saatavilla Suomessakin jokaisesta isommasta elektroniikkaliikkeestä. Myös viestintävälineinä on viimeisimmissä kriiseissä käytetty laajalti siviilipuolen ratkaisuja, normaaleista PMR-radiopuhelimista matkapuhelimiin ja kaupallisiin satelliittiviestimiin – raskaiden ja spesifisti sotilaskäyttöön tehtyjen radiolaitteiden lisäksi tai sijasta.
Eettinen tarkastelu teknologian kehityksessä on laajentunut, hämärtynyt ja vaikeutunut. Vientirajoitteiden kohteena on tällä hetkellä tuotteita, joita voi olla vaikea käsittää, jollei asiaan ole perehtynyt. Esimerkiksi ajoneuvon teräksinen puskuri tai kiihtyvyysanturin sisältävä lasten lelu voi olla tuote, jota ei saa viedä rajoituksen alaisiin maihin. Vientirajoitusten lisäksi eettiseen tarkasteluun kuuluu myös teknologian kehittämisen päämäärät ja tarkoitusperät, sekä tarkastelu siitä, kuka lopputuotetta käyttää.
Insinöörien vannoma Arkimedeen vala ottaa huomioon etiikan todetessaan, että insinöörien tulee välttää vahingollisten tavoitteiden toteutumista tekniikan luomisessa.
Myös maamme raskainta mahdollista voimankäyttöä edustavan Puolustusvoimien sotilaiden koulutukseen kuuluu eettinen koulutus fyysisen ja psyykkisen koulutuksen ohella (Aalto 2016). Eettinen toimintakyky nähdään yhtenä toimintakyvyn osa-alueena (Puolustusvoimat 2024, 204–207). Nimi Puolustusvoimat viittaa toiminnan luonteeseen. Organisaatio on olemassa Suomen itsenäisyyden ja koskemattomuuden puolustamiseen, ei voiman projisointiin rajojemme ulkopuolelle tai etupiiripolitiikan jatkeena lähialueillamme.
Metropolia Ammattikorkeakoulu solmi Puolustusvoimien alaisen Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 2024. Tämän sopimuksen alaisuudessa toteutettiin kauko-ohjattavan telakuorma-auton kehitysprojekti KOTKA. Kehitystyö yhdessä Puolustusvoimien kanssa jatkuu yhä tiiviinä. Metropolian näkemyksen mukaan Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö on lähtökohtaisesti eettisesti kestävää. Jokaista yhteistyökumppania, jonka kanssa tässä teemassa yhteistyötä tehdään, on tarkasteltava kriittisesti ennen toiminnan aloittamista sekä sen aikana, jotta voidaan vakuuttua toiminnan kestävyydestä.
Turvallisuusympäristön muutos on vaikuttanut rahoituspohjaan
Hankkeiden rahoituksessa toimintaympäristön muutos on erittäin voimakas ja se heijastuu väistämättä korkeakoulukentän toimintaan. Tässä esimerkit EU- ja Business Finlandin rahoitusmalleissa tapahtuneista muutoksista.
EU:n ReArm ohjelma, joka on osa Euroopan komission puolustuksen kehittämiseen suunnattua rahoitusta, vaikuttaa korkeakoulujen rahoitusmaailmaan voimakkaasti. Osa ReArm-rahoitusta otetaan EAKR-rahoituksesta, joka on ammattikorkeakoulun aluekehitystyön perinteinen instrumentti, sekä ESR+ rahoituksesta, jolla on kehitetty ihmisten osaamista. (European Comission 2022.) Tämä vaikuttaa huomattavasti siihen, että rahoituksen saatavuus niin vihreän siirtymän tukemiseen kuin että osaamisen kehittämiseen tulee vähenemään. EAKR- ja ESR-rahoituksen kannalta haastavaa on ollut lisäksi se, että Rearm ohjelma on alkanut rahoituskauden lopulla. Tällöin rahaa on jaossa ylipäätään vähemmän, mikä vahvistaa siirroksen vaikutusta.
Business Finlandin uudessa strategiassa on yhdeksi teemaksi mukaan otettu turvallisuus. Se käsittää laajemmin aiheita avaruusteknologioista kriittisiin mineraaleihin. Sen keskiöissä on myös puolustusteollisuus. Tämä osoittaa selkeästi rahoitusympäristön muutosta ja uusien painotusten merkitystä. (Business Finland.) Metropolia sai rahoituksen Business Finlandin Co-Research-rahoitusohjelmasta Tactical Eye -hankkeelle. Siinä rakennetaan yhdessä Turun yliopiston sekä yrityspartnereiden kanssa järjestelmää, joka koostuu usean eri liikkumistavan, eli moodin, mobiiliroboteista. Niiden tuottamasta sensoridatasta kerätään, koostetaan, tuotetaan sekä toimitetaan automaattisesti tilannekuvaa eri tasoisille tilaajille. Onnistuessaan kehitetyllä konseptilla ja tutkimuksella on merkittävä tuotteistamis- ja vientipotentiaali. Tactical Eye -hankkeessa kehitettävillä teknologioilla on käyttökohteita paitsi sotilaallisessa kriisitilanteessa, myös normaaliolojen viranomaistoiminnassa, kohteiden suojaamisessa tai onnettomuus- ja kriisitilanteiden ratkaisussa.
EU-rahoituksen prioriteetit ovat muuttuneet harvinaisen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Ilmaston muutos ei kuitenkaan pysähdy, vaikka rahoitus sen torjumiseen on vähenemässä. (Rockström J, et al., 2009.) Samoin ihmisten osaamisen kehittämisen tarve ei ole hävinnyt minnekään, vaikka myös siihen varattu rahoitus on vähentynyt. Olemme tilanteessa, jossa akuutin kriisin torjunta haastaa kroonisten kriisien torjuntaa.
Monialaisuus ja tekninen osaaminen kestävän toiminnan keskiössä
Ammattikorkeakouluille on muodostumassa oma roolinsa oliivinvihreässä siirtymässä. Esimerkiksi Metropolialla on osaamista rakentaa autonomisesti kulkevia laitteita, kehittää ja käyttää useita eri mobiilirobotiikan lajeja kävelevistä koiraroboteista lentäviin multikoptereihin, sukeltaviin robotteihin ja teloilla ja pyörillä kulkeviin maa-ajoneuvoihin, sekä auttaa yrityksiä käyttämään dataansa tehokkaammin tekoälyn avulla.
Oliivinvihreä siirtymä on toivon mukaan väliaikaista, mutta se on tosiasia. Historiassa puolustusteknologiaan suunnatut varat ovat toisaalta aina rakentaneet teknologioita, joilla on ollut käyttöä myös siviilipuolella.
Näemme tekniikan mahdollistajana sekä oliivinvihreälle että vihreälle siirtymälle. Tekniset ratkaisut yhdistettynä ymmärrykseen käyttökohteista on erinomainen lähtökohta TKI-toiminnalle ja tätä kautta olennainen pohja myös talouskasvulle.
Lähteet
Aalto, J. 2016. Hyvä sotilas – Oikea toiminta. Miksi asevoimissa opetetaan etiikkaa? Maanpuolustuskorkeakoulu. Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 7. Haettu 4.7.2026.
Business Finland. Defense and Digital Resilience -ohjelma. Business Finland -verkkosivut. Haettu 25.8.2026
European Commission, 2022. REPowerEU Plan. Haettu 3.5.2026
Puolustusvoimat, 2024. Sotilaan käsikirja 2024. Haettu 4.7.2026.
Rockström, J. et al. 2009. Planetary Boundaries. Nature, 461, 472–475.
Lisää aiheesta:
Council of the European Union, 2022. A Strategic Compass for Security and Defence.
DARPA, 2020. Defense Innovation for Dual-Use Technologies.
European Commission, 2019. The European Green Deal.
European Defence Agency, 2023. Defence Energy and Environment.
Huoltovarmuuskeskus, 2023. Huoltovarmuus ja vihreä siirtymä.
Mazzucato, M. (2021). Mission Economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism. Allen Lane.
NATO, 2021. Climate Change and Security.
OECD, 2023. Building Resilient Supply Chains.
Porter, M. E., & van der Linde, C.,1995. Toward a New Conception of the Environment-Competitiveness Relationship. Journal of Economic Perspectives, 9(4), 97–118.
Sitra, 2022. Reilun ja kilpailukykyisen vihreän siirtymän edellytykset.
Kirjoittajat
-
Timo Nykopp
Lehtori, Älykkäät teollisuus -tiimi, Metropolia AmmattikorkeakouluTimo toimii yrittäjyyden ja innovaatioiden lehtorina Robotics Engineering tutkinto-ohjelmassa, opettajana Turbiini yrityshautomossa sekä asiantuntijana TKI-toiminnassa ja U!REKA yliopistoallianssissa. Timo toimi aiemmin TKI-tiimipäällikkönä Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä, vastaten innovaatiokeskittymän operatiivisesta toiminnasta.
Tutustu tekijään -
Oscar Nissin
Projektipäällikkö, Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymä, Metropolia AmmattikorkeakouluNissin toimii projektipäällikkönä Puhtaat ja Kestävät Ratkaisut -innovaatiokeskittymässä. Hänen vastuullaan ovat Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa kehitettävät yhteistyöprojektit sekä sotatekniikkaan ja kaksoiskäyttötuotteisiin liittyvien hankkeiden kehittäminen.
Tutustu tekijään
