Jakso 4: Alueellisten energiapalveluiden kriteerit

Antti Tohka: Tervetuloa Energiaa palveluna podcastiin, missä energia-alan asiantuntijat keskustelevat, miten energiapalveluilla voidaan tukea vähähiilisen ja energiaomavaraisen korttelitason alueellisten energiaratkaisujen suunnittelua ja toteutusta ja siitä, millaista osaamista energiapalveluita myyviin yrityksiin kaivattaisiin ja toisaalta mitä energiapalveluita ostavien tahojen tulisi ymmärtää. Minä olen Antti Tohka Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan yliopettaja ja energiaympäristötekniikan asiantuntija. Tänään keskustelemassa kanssani on Espoon kaupungin alueellisen energiaratkaisujen ja niiden hankintaan perehtynyt projektipäällikkö Joni Mäkinen. 

Tervetuloa Joni.

Vähän tällainen intron luontoinen alku tähän, missä mä puhun EU:n kaupunkimissiosta. Se on kunnianhimoinen aloite, jonka tavoitteena on saavuttaa 100 ilmastoneutraalia älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Nämä valitut kaupungit toimivat kokeilu- ja innovaatiokeskuksena, joiden tarkoituksena on raivata tietä muille Euroopan kaupungeille niin, että koko maanosa voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Espoo on yksi missioon osallistuvista kaupungeista. 

Missio perustuu laajaan yhteistyöhön paikallisviranomaisten, kansalaisten, yritysten ja sijoittajien välille. Toiminnan ytimessä ovat ilmastosopimukset, elikkä climate city contracs, joita kaupungit työstävät yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa. 

Yhteistyökumppaneita on Espoolla 25. Nämä sopimukset sisältävät konkreettisia  etenemissuunnitelmia ja investointiohjelmia energian, rakentamisen, jätehuollon ja liikenteen aloilla. Espoon uudessa strategiakaudessa on yhtenä tavoitteena, että Espoo etenee hiilineutraaliksi ja parantaa luonnon tilaa. Elikkä on kaksi selkeää tavoitetta. 

Tervetuloa tosiaan studioon ja aloitetaan pienellä esittelyllä. Kerro hieman itsestäsi ja siitä, mitä olet päätynyt nykyiseen tehtävään.

Joni Mäkinen: Jees kiitos vielä kutsusta ja että pääsin tänne studioon kertomaan. Olen tosiaan Joni Mäkinen projektipäällikkö Espoon kaupungilta niin kun niin kun sanoitkin. Olen ollut nyt täällä Espoon kaupungilla kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa noin 5 vuotta, taisi huhtikuussa mennä 5 vuotta täyteen. Päädyin aikanaan tähän tehtävään sellaiseen ulkoisesti rahoitettuun Horizon-hankkeeseen kuin Sparks. Iso EU Horizon ohjelman hanke, jossa Espoon kaupunki oli yksi noin 30 kumppanista. Silloin aikanaan aloitin erityisasiantuntijaroolissa juuri erityisesti tähän energiateemaan liittyen ja tämän Spark-hankkeen kautta teema keskittyi ehkä erityisesti näihin alueellisiin energiaratkaisuihin, energiapositiivisiin alueisiin, elikkä alueisiin, missä energiaa tuotetaan enemmän kuin kulutetaan ja sitä mahdollisesti sitten siirretään alueen ympäristöön tai ulkopuolelle. 

Sitä kautta sitten meidän yksikkö tekee aika paljon näiden ulkoisen rahoituksen hankkeiden kautta. Niin oon edennyt sitten eri erityyppisiin hankkeisiin vähän samoissa teemoissa. Elikkä tästä hypännyt tähän energiapalvelumallin alueelle hankkeeseen kaupungin Espoon kaupungin edustajaksi. Siinä just nää alueelliset energiapalvelumallit ja sitten sitä kautta nyt huhtikuusta alkanut yksi hanke liittyen energiadataan ja energiansäästöön ja kiinteistöenergiatehokkuuden edistämiseen. 

Tämän tyyppisiä elikkä aika laajalla skaalalla erityyppisiä energiahankkeita mitä voi kaupungin eri teemoihin liittyä…  kaavoitus, kaupungin julkiset tilat, kehittämisalueet, alueet, rakennusvalvontalupakysymykset, tontin luovutus, tämän tyyppiset asiat. Kaikki mitä kaupunkiin voi liittyä.

Antti: OK, mä oon sun kanssa tässä energiapalvelut alueelle- hankkeessa ollut mukana ja ja oot siinä kehittänyt tällaisia tapoja tunnistaa alueita missä alueellinen lämmitysratkaisu voisi olla järkevä. Mitkä olisi mielestäsi nämä tärkeimmät huomiot jos eri alueita pyrittäisiin tarkastelemaan asetettavien kriteereitten avulla?

Joni: Joo, ehkä se tai se tärkein perusperiaate mitä meillä tossa hankkeessa energiapalvelumallin alueelle oli, että jonkinlaisia kriteereitä pitää tuottaa, koska eihän sinänsä se tavoite ole, että alueellinen energiaratkaisu on joka alueelle se sopivin vaan se pitää aina tarkastella korttelin profiilin mukaan. Kaikki kehitettävät alueet ovat uniikkeja kokonaisuuksia ja kaikki kriteerit on loppujen lopuksi aina yksinkertaistuksia siitä, että mitä asioita alueessa pitäisi huomioida. 

Elikkä kannattaa ottaa myös tämäntyyppiset kriteeriratkaisut aina ei lopullisina vastauksena, mutta jonkinlaisena ohjenuorana siitä, että milloin sitä alueellista energiaratkaisua kannattaa selvittää pidemmälle. Pidempi selvitys vaatii aina jonkinlaista energiaselvitystä, markkinavuoropuhelua vastaavaa. 

Mutta mitä kannattaa huomioida? Oikeastaan itsellä on tässä kolme nostoa. Ensimmäinen on tilantarve, elikkä löytyykö alueelta vaadittu tila esimerkiksi tekniselle tilalle, aluelämpöverkostolle, putkituksille, mahdollisille maalämpökaivoille? Oikeastaan tämä on asia, mikä erityisesti kaavoituksessa pitää huomioida, tietysti myöhemminkin, että onko ylipäätänsä tilaa tämäntyyppiselle ratkaisulle. Ja jos puhutaan keskustamaisesta alueesta, niin tää saattaa nousta haasteeksi. 

Toinen on vaiheistus eli onko tällainen energiapalvelu ratkaisu on toteutettavissa vaiheittain, mutta se vaiheistus on oltava tiedossa ja ennakoitavissa sen sekä palvelutoimijan että tilaajan näkökulmasta. Ja häiriöt siinä vaiheessa tai muutokset saattavat vaikuttaa keskeisesti potentiaaliin ja sitä kautta vaikeuttaa lopullista toteutusta jos vaiheistus radikaalisti muuttuu. 

Kolmantena on toimintojen laajuus ja monipuolisuus ,elikkä halutaan erityyppisiä kulutusprofiileja… on jäähdytyksen tarvetta alueella voi edistää sitä kokonaispotentiaalia. Onko jotain lauhdetta, mitä alueelta voi saada hyödyntää ja laajuus? Mitä meillä tässä hankkeen aikana on huomattu, että että noin 20– 25 000 kemmiä olisi sellainen sanotaan ideaali vähimmäislaajuus sille, että tällaista potentiaalia näkyy. Elikkä ei nyt kohdekohtaisia energiapalvelumalleja on ja toteutetaan ja siihen on toimijoita. Mutta jos tällaista korttelikohtaista tarkastellaan, niin tämän tyyppinen laajuus on oikein hyvä.

Antti: Aivan tota mainitsit tossa noi laude elikkä tässä tapauksessa nyt varmaan voisi puhua tietynlaisesta hukkalämpövirroista, niin osaatko sä antaa esimerkkejä, että mitä tällaisia voisi alueellisesti löytyä? Mihin kannattaisi nostaa tai kiinnittää huomiota?

Joni: No yksi nosto on esimerkiksi päivittäistavarakaupat, niiden kylmälaitteet. Mahdollisesti jos alueelle tulee esimerkiksi datakeskus. Tällainen asia, mikä nykyään ehkä enemmän nousee, nousee tapetille, että mihin niitä hukkalämpöjä datakeskuksista hyödynnetään. Jos on pienempi kohde kohde, mikä ei välttämättä sitten tällaisen datakeskushankkeen osalta ole, niin kun kaukolämpöverkon osalta sitten kiinnostava, mutta sitten voi olla alueellisesti, tai sitten jäähdytyksen lauhteet, jos alueella on jäähdytys tarvetta muuten kuin näissä, eli esim toimistot.

Antti: Joo kyllä että tarkoitatko sä tässä enempi just tällaista ikään kuin kaukokylmä tyyppistä tai alueellista kaukokylmäratkaisua, tai jotain isoa toimistorakennusta missä olisi sitten yhdennetty viilennys vai kumpaakin?

Joni: No oikeastaan ehkä itse ajattelin juuri, että jos siihen alueverkkoon olisi jäähdytys ja lämmitys…

Antti: …Lämmitys samassa joo, sehän on iso puheenaihe tuolla Euroopassa, missä tietysti ei ole kaukolämmitys nyt ehkä niin tyypillisiä, mutta nää jäähdytystarpeet kasvaa tuolla Etelä-Euroopassa ja nyt oon muutamassa hankkeessa ollut mukana missä tosiaan enempi mietitään sitä, että miten sitä voitaisiin tehostaa niitä tilojen jäähdytystä ilman että sähköä kuluisi aivan hirveitä määriä. 

Ja sitten samalla tosiaan niinku sanoit hyödyntää sitä ikään kuin viilennyksen tuomaa lämpöä sitten esimerkiksi käyttöveden lämmittämisessä tai jossain tapauksessa myöskin tilojen lämmittämisessä.

Tossa ihan alkuun listasit ison määrän hankkeita missä oot ollut mukana. Onko jos miettii niitä… ja sitten tosiaan näissähän tosiaan sen verran… mä laitan näistä hankkeista sitten linkit kyllä tähän podcastin alle, että voitte tutustua tarkemmin. 

Näissähän on erilaisia pilottialueita eri puolilla Suomea tai eri puolilla pääkaupunkiseutua tai eri puolilla Eurooppaa, mutta kun miettii näitä alueita mitä olette näissä hankkeissa tutkinut, niin onko sieltä löytynyt just näitä kriteereitä mitä on voitu sitten tän tiedon varassa keksiä, että tässähän olisi potentiaalia hyödyntää? Kun mietittiin tätä, että miten näitä voisi jollain tavalla arvioida näitä potentiaalia, että onko se tullut noiden hankkeiden kautta, että ootte huomannut vai mitä kautta ollut tätä alueen tunnistamisen kehitystä?

Joni: Kyllä oikeastaan hankkeiden kautta, että niitä kriteerejä on ehkä vähän aina hankkeen teemaan liittyen. Että kyllä esimerkiksi siinä Sparkissa aikanaan missä aloitin, niin siinä erityisteemana oli juuri tää energia positiivisuus, mikä nyt on ehkä vielä vähän menee spesifimmälle tasolle alueellisesta energiaratkaisusta, mutta kuitenkin pysytään samoissa teemoissa, niin siinäkin oli jo tuotettiin tämmöistä. 

Käsittääkseni löytyy jo ihan verkosta tällainen energiapositiivisten alueiden tällainen, database, sivusto missä löytyy esimerkiksi nää Sparksin meidän demoalueet, niin siellä on nostettu eri näkökohtia niistä alueista ja sitten sen lisäksi on tehty määritystä. 

Ja sitten tässä ENPA hankkeessa oikeastaan ehkä on edetty siinä enemmälle, että on luotu niitä kriteerejä silleen, että mikä sitten kun mennään tähän palveluratkaisuun ja alueelliseen energiapalvelumalliin, niin mitä ne huomioitavat kriteerit on? 

Ja niiltä osin ollaan pyritty huomioimaan niitä kriteerejä, mutta tietysti on ollut pakko myös huomioida niin kun sanotaan, että mitkä kaavahankkeet kaupungilla etenee tähän hankkeeseen sopivaan aikatauluun, ja mitkä on niitä kaupungin keskeisiä kehitysalueita, missä on sitä kiinnostusta ja potentiaalia tän tyyppisellä hankkeistukselle. Että se on vähän kaksisuuntainen, että osin nämä kriteerit ohjaa siihen valintaan, mutta osin sitten myös kaupungin aikataulut ja ja tarpeet.

Antti: Aivan, kun näitä alueita suunnitellaan niin miten tärkeänä pidät tämmöisten alueellisten energiaselvitysten tekemistä ennen esimerkiksi sitä, että ruvetaan  järjestämään ylipäätänsä minkäänlaisia markkinavuoropuheluita, saati sitten tarjouskilpailua näistä lämpöpalveluista? Että miten olennaista on että on suht tarkka tai ei? Eihän sitä varmaan tarkkaan voi sellaiselle alueelle tehdä, mitään ei ole olemassakaan vielä, mutta joku hahmotelma tietysti täytyy olla. Oliko johdatteleva kysymys?

Joni: Niin mä ehkä kääntäisin tuon kysymyksen vähän toisin päin siltä osin, että me ainakin tässä ENPA-hankkeessa huomattiin, että yritykset pystyvät sillä omalla osaamisellaan tuottamaan jo aika paljon tietoja ja niitä ratkaisuehdotuksia alueelle. Jopa jo ennen mitään energiaselvitystä. Mekin tuotettiin tässä ENPA-hankkeessa tällä markkinakartoitus vai miksi sitä haluaisi kuvata, missä haettiin tällaisia alustavia ehdotuksia näiltä eri palvelutoimijoilta. 

Siinä oli lähtötietona oikeastaan käytännössä se alueen alustava asemapiirros, ne korttelit mitkä tietysti vaikka kaavahankkeesta oli valikoitu ja sitten noi kiinteistöjen tyypit ja laajuudet, ja sitten niin kun ulkoisen konsultin laskemana yleisellä tasolla noita energian tarpeita, mutta ei niinku läheskään sellaisella tasolla mitä vaikka jossain energiaselvityksessä tuotetaan. 

Se ehdotuksien laatu mitä saatiin jo oli todella hyvää. Miten ehkä tässä vähän aloin itsekin pohtimaan sitä, että mitkä on ne mahdollisuudet tehdä jotain tämän tyyppistä markkinavuoropuhelua jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa sitä kaavahanketta tai kehityshanketta. Jos puhutaan vaikka jostain toisesta kiinnostuneesta toimijasta kun kaupungista, jos on vaikka rakennuttaja joka olisi kiinnostunut, että ilman että tekisi mitään erillistä energiaselvitystä niin sitä dialogia voi jo käydä. Se ehkä oli se kiinnostavin oppi tai yksi kiinnostavimmista opeista itselle tuosta työstä. 

Sitä tietoa tarvitsee olla yllättävän vähän, että kuitenkin niitä ehdotuksia pystyy sille alueelle tuottamaan. Ja mutta sinänsä se energiaselvitys jollain tasolla jos sitä potentiaalia nähdään niin se tarvitaan. Onko se sitten jonkun ulkoisen konsultin tuottama tämmöinen ns perinteinen energiaselvitys että pohditaan eri vaihtoehtoisia ratkaisuja, vai voiko se olla tämmöinen markkinavuoropuhelutyyppinen avoin dialogi jo aikaisessa vaiheessa, niin se voi vaihdella.

Antti: OK ja oliko teillä nyt sellainen tilanne, että teillä oli markkinavuoropuheluissa mukana esimerkiksi just kaupungin edustajista joku tietty osa…  kaavoittajat ja energiayritykset tai joku jotkut vastaavat vai rakennuttajat tai kiinteistösijoittajat? Että miten niinku käytännössä? Osaatko sä kuvata vähän että millaisella porukalla te noita teitte?

Joni: Se oli käytännössä kaupungin sisäinen harjoitus. Elikkä meillä oli ne kaksi pilottialuetta mitä tässä hankkeessa oli tähän työhön valittu. Elikkä meillä oli virastopihan alue Espoon keskuksesta ja Leppävaaran keskuksen alue Leppävaarasta. 

Sitten meillä oli näiden alueen projektijohtajat, elikkä kaupungin henkilöstö tai henkilöt, ketkä vastaa sen alueen kehittämisen tai laajan skaalan projektin johdosta. Pitää punaisen langan käsissä ja niin edespäin. 

Ja sitten oli kaavoituksesta energiainsinööri edustajana ja tilapalveluiden edustajia, koska toisessa pilotti tässä korttelissa oli kaupungin itsesuunnittelema julkinen kiinteistö, elikkä tuleva espoolaisten talo tässä virastopihan korttelissa niin olen niinku kaupungin edustajia, oli myös sitten kaavoituksen muita edustajia tukemassa asemapiirosta ja muiden tuota keruussa. 

Ja sitten meillä oli ulkoinen konsultti siinä joka vastasi tai tuki siitä että että he lähetti käytännössä tällaisen sähköpostitarjouspyynnön toimijoille ketä meillä tässä hankkeen aikana oli identifioitu, että ovat energiapalveluja tarjoavia toimijoita. 

Ja sitten oli tämmöinen alustava tarjouspyyntö, että lähetettiin heille aineisto. Tässä on asemapiirrokset, tässä on lähtötieto Excel, tässä on esimerkiksi kuukausikulutustietoja arvioituna. Toimittakaa tähän päivään mennessä alustava ehdotus. Tässä on erilaiset nämä raja-arvot, mitä sille ehdotukselle oli annettu. Esimerkiksi, että miten kustannukset pitää esittää ja mitä ehdotukseen pitää kuulua? Esimerkiksi kuinka iso osa lämmön ja jäähdytyksen tuotannosta pitää.. elikkä se että onko se 100% vai vai vähemmän. He lähettivät ehdotuksensa ja sitten tää ulkoinen konsultti vertailee käytännössä LCOE:n elikkä tasoitetun energiakustannuksen kautta. En tiedä menikö suomennos ihan täysin oikein, mutta käytännössä elinkaarella verrataan, että mikä on se energian kustannusvertainen energiantuotanto.

Antti: Kyllä kyllä. Mikäs se nyt on LC…

Joni: Levelised

Antti: Cost of Energy,  joo kyllä just noin. Elikkä siis jos mä nyt ymmärsin oikein että jos todetaan että tällainen jonkinnäköinen markkinavuoropuhelu tai energiaselvitys tai joku osoittaa, että tällaista alueellista lämpöpalvelua kannattaisi selvittää.. ja sitten puhuit jo näistä suuntaa-antavista tarjouspyynnöistä. 

Mut sitten miettii, tässä on nyt jonkin verran käyty läpi näitä eri alueiden tarjouspyyntöjä ja asioita, että mitä niissä pitäisi oikeasti ottaa huomioon, niin tuleeko sulle nyt vaikka kolme asiaa mieleen, missä pitäisi kilpailutusseikassa olla erityisen tarkka? 

Joni: Joo hyvä kysymys. Oikeastaan ne kolme mitä itsellä tulee mieleen, on että huomioi vertailtavuus jo siinä ennen minkäänlaisen alustavan tarjouspyynnön tai tällaisen selvityksen lähettämistä toimijoille. Elikkä ne kustannusmallit mitä huomattiin, vaihtelivat todella paljon toimijakohtaisesti ja meillä ei ollut… vaikka meillä oli asetettu sitä että mitä heidän pitää meille antaa tietoa siitä, että mitä kaikkea siihen kustannukseen esimerkiksi kuuluu, niin ei ollut vaikka ilmoitettu, että kustannusmallin pitää olla tämän tyyppinen. 

Ilman sitä ulkoisen konsultin tukea siinä, että he kävi kaiken läpi ja asetti sen juuri tämän tasoitetun energiakustannuksen kautta vertailtavaksi, niin se olisi ollut hyvin hankalaa. Koska se että miten vaikka joku tehomaksu ja energiamaksu ja jonkinlainen vaikka lähtömaksu, ja miten nämä kaikki toimivat yksiin, niin saattoi olla aivan toimijakohtaisesti heilahtaa suunnasta toiseen. Se oli kyllä semmoinen mikä huomattiin, että oikeastaan ne raamit kannattaa asettaa todella tarkasti. 

Ja toinen mikä kannattaa asettaa todella tarkasti on taserajat. Eli se, että mistä toimijan vastuu alkaa ja mistä tilaajan vastuu alkaa. Siinä huomattiin myös että tässä kannattaa olla erittäin hyvin kartalla. 

Kolmantena on indeksoinnit, elikkä yleensä nämä asetetut kustannusmallit on indeksoitu johonkin indeksiin.

Antti: Sitten anna joku esimerkki jostain indeksistä. Kuulijat ei ehkä osaa arvioida ollenkaan, että mikä se voisi olla mihin nää sidotaan.

Joni: No esimerkiksi sähkön hintaindeksiin.

Joni: Että sitten se on sidottu sähkön hinnan muutokseen, niin siinä kannattaa olla aika tarkkana, että mikä on se indeksi mitä käytetään ja miten se vertautuu esimerkiksi siihen, et jos tekee ristiintarkastelua esimerkiksi verrattuna vaikka kaukolämmön hinnan muutokseen, niin miten se vertautuu? 

Onko asetettu jotain vaikka minimikorotusta, että siellä onkin indeksin seassa, että korotus on minimissään tämän verran prosentteina vuodessa? Tämän tyyppisiä. Siellä saattaa olla pienellä präntillä kaikenlaista seassa, että toikin on hyvin, että niin kun eri toimijat voi käyttää hyvin erilaisia indeksejä. Siinä kannattaa olla tarkkana. Tarkkana että on hyödynnetty jotain indeksiä mikä sitten pitkässä juoksussa tai kun puhutaan kuitenkin vuosikymmenien sopimuksista, niin on oikeasti kannattavaa käyttää.

Antti: OK,  tosta kun puhut sopimusten pituudesta ja jos en tiedä saatko sanoa, mutta minkä pituisista sopimuksesta teillä nyt alustavasti ollaan puhuttu näillä alueilla?

Joni: Ne alustavat tarjoukset, mitä pyydettiin, oli 20 vuoden…

Antti: Okei.

Joni: sopimusajalla, että se oli ehkä enemmän tässä vain että haluttiin jokin sopimuskausi asettaa tässä meidän selvityksessä. Ei ollut sinänsä mitään sen tarkempaa pohdintaa, että miksi 20 vuotta.

Antti: Mutta OK, just joo. No tääkin nyt on vähän vähän tälleen yhtäkkiä tuli mieleen vaan että onko siinä jollain reunaehdoilla mahdollisuus irtaantua sitten sopimuksesta? Onko se…  miten sitovaksi ne ikään kun teidän tapauksessa tulee?

Joni: Yleensä niissä on jonkinlainen lunastusoikeus. Vähän se aina riippuu toimijasta, mutta monesti se on niin, että jos on sanotaan juuri se 20 vuoden sopimuskausi, niin siinä saattaa olla siinä 20 vuoden kohdalla sitten mahdollisuus lunastaa se laitteisto itselle, tai sitten jatkaa sopimuskautta. Elikkä solmia uusi sopimus ja siinä osin se lunastushinta voi olla jollain tapaa laskettu. 

Siinäkin tuntuu olevan vähän eroavaisuuksia, että se saattaa olla laskettu jonain arvon alenemana tai sitten jotenkin sidottu niihin maksuihin mitä on maksettu tai jollain tapaa indeksoitu. Että siinäkin oli aika erilaisia tyyppejä, mutta yleensä niissä on jonkinlainen lunastus.

Antti: Oikeasti elikkä sitten tämä olisi vaikka johonkin aluemaalämpöön perustuva kokonaisuus, niin sitten x vuoden päästä niin vois sitten lunastaakin sen koko laitteiston itselle ja keksiä siihen sitten joku toisen tavan toimia.

Joni: Ja oikeastaan nää sopimusmallit on kyllä muuttumassa tässä aika vinhaa vauhtia. Kun tietysti puhutaan aika uudesta toimintamallista, niin on näkynyt, että esimerkiksi tässä viime aikoina vaikka toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia näiden palvelutoimijoiden osalta, että onkin sen sijaan että olisi tehty joku sidottu sopimuskausi, molempia sitova, niin on enemmänkin, että tehdään toistaiseksi voimassa oleva sopimus. 

Ja jos tilaaja haluaa lunastaa laitteiston itsellensä tai irtisanoa sopimuksen niin on tämän tyyppiset säännöt siitä, että mikä se kustannus on. Että tietysti sitten joskus saattaa olla kannattavaa tehdä joku missä on ihan sidottu aika, jos vaikka puhutaan yksittäisen kiinteistön palveluratkaisusta, niin jos on vaikka laaja peruskorjaus, mikä tiedetään olevan tulossa tulossa eteen, tai että on tietoa että kiinteistö on menossa purkuun, jossa on aikajäntevä x niin sitten on voi olla tietysti kannattavaa tehdä vaan suoraan esimerkiksi 20 vuoden sopimus.

Antti: Aivan, ja sitten mä mietin myöskin tällaisia käyttötarkoituksen muutos tilanteita, että yhtenä päivänä koulu ja seuraavana päivänä joku ihan toinen. Missä sitten tosiaan se rakennuksen energiankulutus saattaa sitten vaihtua, eli mikäli se käyttötarkoitus saadaan muutettua. Toivottavasti nyt ei tyhjillään ole rakennuksia, mutta on niitäkin alueita pääkaupunkiseudulla, missä on aika paljon tyhjää neliötilaa.

Joni: Joo itse asiassa toi jos saan yhden vielä lisätä. Toi oli erittäin hyvä huomio siltä osalta kun pyysit niitä asioita mitä kannattaa huomioida kilpailutuksessa, niin erityisesti huomattiin kun nää alustavat tarjoukset pyydettiin, että tietysti kun puhutaan hyvin aikaisessa vaiheessa kaavoituksesta olevassa kohteessa, niin kuin laajuusjakaumat ja tyyppijakaumat saattaa vaihdella siinä suunnittelun edetessä, niin sitten toi on erittäin hyvä huomio, että siinä kannattaa määritellä sitten jonkinlainen, että jos energian tarpeet muuttuu tämän verran, niin miten se on sidottu siihen hinnan muutokseen.

Antti: Aivan aivan.

Joni: Kun arvioidaan tulevaisuudessa sitä, että OK, suunnitelma on muuttunut tällä tavalla kun laajuus- ja tyyppijakaumat on muuttunut tällä tavalla, energiantarve on muuttunut tällä tavalla, niin sitä ei olla siinä tilanteessa että okei nyt pitää pyytää uudet tarjoukset. On vaan enemmänkin että OK, jos energiantarve on muuttunut näin niin se vaikuttaa kustannuksiin tällä kaavalla. No mitä se sitten tarkoittaa niin että se on yksinkertaista ehkä selvitystä.

Antti: Just. Tota no nyt aletaan olla podcastin loppupuolella. Mulla on tässä muutama kysymys vielä jotka on tällaisia vakiokysymyksiä, mitkä oon melkein jokaiselle energiapalvelua podcastin vieraalle esittänyt ja ja tarkoitus tässä samalla tietysti on se, että mä voin vähän vertailla että tuleeko minkä näköisiä näkemyksiä eri toimijoita. Ensimmäinen kysymys menee tällä tavalla, että jos energiapalvelumallin haluttaisiin monipuolistua, alueellisten ratkaisujen lisääntyvän, minkälaisia muutoksia pitäisi mielestäsi tehdä?

Joni: Joo siinä taas kiperä kysymyksen heitit, mutta mulla on tässä oikeastaan aika montakin ideaa tuli. Toivottavasti nää on aikaa heittää. Ehkä ensimmäinen mikä nosto näin kaupungin näkökulmasta on se, että energiajärjestelmä kannattaa huomioida jo hyvinkin aikaisesta vaiheesta kaavoitusta, koska kuitenkin monia tilantarve asioita voidaan mahdollisesti lukita jo kaavoituksen aikana. 

Tai sitten esimerkiksi sijoitteluun liittyviä asioita, että miten eri kohteet, jotka saattaa olla energiajärjestelmän kautta kannattavaa sijoittaa yhteen kokonaisuuteen, niin miten ne sijoittuu kaava-alueella. 

Mutta samalla pitää huomioida se, että kaavoitus ei tietystikään ole asiantuntija energiateemassa, että he ovat kaavoitusasiantuntijoita. Pitää olla jotkut yksinkertaiset ja helposti hyödynnettävät tavat arvioida niitä mahdollisuuksia ja tarpeita kaava-aluekohtaisesti. Ja se, että miten se vaikuttaa tilan tarpeisiin, sijoittumisiin. 

Osittain tässä on pyritty vastaamaan tässä hankkeen aikana ollaan tuotettu Excel mihin pystyisi kaava-asiantuntija laittamaan yleisesti siitä tarkastelemastaan korttelista, että onko siellä huomioitu vaatimukset? Onko siellä huomioitu miten korttelissa näkyy tietyt kannattavuutta parantavat tekijät, ja sitten niiden perusteella tämä Excel pyrkisi antamaan vastauksen silleen karkealla tasolla, että kannattaako edetä tällaisen alueellisen palvelumallin selvittämisessä vaiko ei. Tällaisia yksinkertaisia työkaluja kyllä kaavoitus kaipaa. Ja yksinkertaisia tapoja arvioida sitä että mitä kannattaa sijoittaa ja mihin. 

Ja ehkä tähän yhteyteen myös sama huomio kuin mitä ehkä aikaisemmin, että yritykset on kannattavaa ottaa mukaan tähän selvitysprosessiin jo aikaisessa vaiheessa ja sieltä tulee hyviä hyviä ehdotuksia, ajatuksia. 

Sitten ehkä nostaisin julkiset hankinnat. Elikkä myös täältä kaupungin näkökulmasta, niin se energiapalvelun hankinnan prosessi osana julkisia hankintoja tulee olla selkeä ja helposti hyödynnettävä, toteuttamiskelpoinen ja on ehkä nähty että sitä ei vielä ehkä julkisilla toimijoilla, kunnilla, kaupungeilla ole niin paljon kokemusta siitä, että miten näitä energiaratkaisuja kannattaisi ja pystyisi palveluna hankkimaan. On ehkä totuttu erilaisiin prosesseihin. 

Niin miten nämä prosessit voisi liittää yhteen jonkinlaiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi kokonaisuudeksi. Että hyödynnetäänkö kaupungin puitesopimuksia, jonkinlaista niin kuin PPP-toteutusta public private partnership, niitähän on esimerkkejä. 

Espoon kaupungilla on ollut kiinteistötoteutuksia tämmöisen PPP-mallin kautta lähivuosina, mikä on se malli millä tää toimisi se julkisen hankkijan näkökulmasta ja tähän on myös sitä ENPA-hankkeessa pyritty toteuttamaan prosessikaavioita ja vähän antaa sitä ajatusta, että miten se prosessi menisi. 

Sitten kolmantena tontin luovutusprosessi. Elikkä se alueellisen energiapalvelun selvittäminen kannattaa olla osa tontin luovutusprosessia. Meillä on pilottikokemusta esimerkiksi kehittämissitoumuksen hyödyntämisestä maankäyttösopimuksen liitteenä kun puhutaan yksityisestä maasta tai sitten tuontinluovutuksessa kestävän kehityksen kriteerien kautta. 

Näihin on mahdollista yhdistää myös tätä alueellisen energiapalvelumalliin tarkastelua, sitouttamista, selvittämistä. 

Viimeisenä neljäntenä osana lainsäädäntö. On vielä ehkä paljon myös avoimia kysymyksiä lainsäädännössä. Nyt tietysti muutoksia nähdään koko ajan, kun direktiivejä otetaan kansalliseen lainsäädäntöön, tehtäviin muutoksiin mukaan ja pyritään muotoilemaan näiden uusien direktiivien mukaisesti. EPPDEED niin edespäin, että esimerkiksi miten e-lukulaskennan osalta aikaisemminhan nämä alueelliset palveluratkaisut on yleensä laskettu, niin kun kaukolämmön kertoimella e-lukulaskennassa verrattuna siihen, että olisi oma maalämpöjärjestelmä. 

Energiayhteisölainsäädäntö erityisesti kun mennään sen yhden kiinteistön yli niin on vielä ei kovin selkeää Suomessa että jos halutaan, puhutaan tässä kohtaa erityisesti ehkä sähkön vaihdannasta, että jos sitä haluttaisiin tähän kokonaisuuteen mukaan, niin se energiayhteisölainsäädäntö pitäisi selkeyttää. 

Siinä ehkä aika paljon nostoja ja ehkä menee osin semmoisten aiheiden ulkopuolelle mitä ei tässä olla ehkä ehditty käsittelemään, niin ehkä tulee vähän käsitteitä.

Antti: Mitä ei, ei sinänsä  mitään haittaa. Tämähän on nimenomaan asiantuntija podcast, että tässä sitten osa kuulijoista kyllä tietääkin mistä on kyse. 

Joo ja sitten hei viimeinen kysymys, missä voit heittäytyä ihan villiksi eikä tarvitse välttämättä täysin edes todellisuuteen sitoa tätä vastausta. Kysymys menee tällä tavalla, että kerro visiosi miten energiapalvelut tulevat pääkaupunkiseudulla kehittymään Suomessa. Ja onko tulevaisuudessa lupa odottaa jotain aivan mullistavaa palvelua? Ja jos saisit itse esittää jonkun toiveen palveluiden tarjoajalle, mikä niin mikä se olisi? Elikkä ekaksi tää, että miten nää tulee kehittymään nää energiapalvelut pääkaupunkiseudulla sun vision mukaan?

Joni: Mulla oli ehkä pari ajatusta mitä tässä nousee. Ehkä ensimmäisenä mä näen ton kehittymisen siltä kannalta, ja tässä varmaankin nähdään vähän sellaista eri teemojen liittäytymistä toisiinsa yhdeksi palveluksi. 

Elikkä paljonhan on aikaisemmin puhuttu vaikka Esko-malleista ja nyt puhutaan sitten just tästä maalämmöstä palveluna, niin yhä enemmän ja enemmän varmasti tämäntyyppiset palvelut yhdistyvät. Alkaa tulla niitä palveluntuottajia ketkä hoitaa sen energian tuotannon siellä kohteessa, mutta myös sitten se energiatehokkuuden edistämisen koko järjestelmän optimoinnin. 

Ehkä tällain kaupungin ja kuntien kiinnostuksen kautta tulee varmasti myös palveluita mihin tulee lisänä näiden kahden lisäksi sisäolosuhteiden hallinta, ja se niin kuin tällaiseksi niin kuin kokonaispalveluksi missä se koko kiinteistön, sisäolosuhteiden ja energiatehokkuuden hallinta yhtenä palveluna, niin se ehkä tähän yksi kehityksen nostoksi.

Antti: OK, entä jos se olisi tavallaan joku toive näille palvelujen tarjoajille tai toive jostain aivan mullistavasta palvelusta, niin mikä se nyt olisi tai mitä ne olisi?

Joni: Ehkä semmoinen idea tai ajatus mikä tässä itsellä nousi mieleen… en tiedä onko tää ihan mullistava ajatus. Voi olla että tää on jossain päin Eurooppaa jo kokeiltu, mutta näistä direktiiveistähän juuri nousee vaatimuksia. Esimerkiksi julkisiin kiinteistöihin niin aurinkopaneeli niin kuin hankintoihin ja aurinkopaneelien toteutukseen. Ja jos tulee esimerkiksi kunnilla iso määrä uusia kiinteistöjä mihin tämän tyyppisiä projekteja pitäisi toteuttaa niin siinä voisi olla jotain tällaisen niin kun palvelutoimijankin paikkaa vähän tällaisten, niin kun isojen kokonaisuuksien toteuttamiseen, että esimerkiksi jotain kattotilaa vuokrattaisiin ja olisi palvelutoimia, mikä tulee sinne toteuttamaan ne aurinkopaneeli projektit ja se ottaisi koko kokonaisuuden hallintaan isosta määrästä kiinteistöjä. 

Ja kyllähän tätä aurinkopaneeli ja aurinkoenergiapotentiaalia vaikka Espoossakin on laajasti vielä hyödynnettävissä. Me tehtiin viime ja sitä edellisen vuoden puolelta tällainen uusiutuva energian kuntakatselmus päivitys Espoossa. Siellä kyllä huomattiin yhtenä keskeisenä juuri tää, että aurinkoenergian sijoittaminen katoille ja että aurinkoenergian niin kuin hajautettu hyödyntäminen paremmin. Että kyllä vaikka sitä paljon Espoossa tuotetaan, Espoo taitaa olla Caruna verkon kärjessä kärjessä näissä aurinkoenergian määrässä, niin kyllä siellä voisi olla potentiaalia myös tällaiselle palvelutoimijalle, joita varmaan Suomessakin on yksittäisten kiinteistöprojektien osalta, että varmasti sellaisenkin projektin saa palveluna. 

Mutta sitten tämmöinen laajempi, jossa olisi mahdollista vaikka vuokrata laajan kiinteistökannan katot, tän tyyppiselle toiminnalle, niin voisi olla ihan mielenkiintoinen vaikka ihan kehittämishankkeenkin kulma.

Antti: Toihan kuulostaa tosi mielenkiintoiselta idealta. Kyllä joo, nyt tosiaan valitettavasti tää aika loppuu. Kuule kiitos Joni tosi paljon, että tulit vieraaksi ja oli mun mielestä hyvää keskustelua. Toivottavasti sulla oli kivaa.

Joni: Joo kiitos paljon kutsusta ja oli kyllä mielenkiintoista.

Antti: Ja hei kiitos teille, rakkaat Energia palveluna podcastin kuuntelijat. Tämä podcast on osa Metropolia AMK:n Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteistä Helsinki, Espoo, Vantaa innovation rahoituksella rahoitettua Energiapalvelumalli alueelle elikkä ENPA-hanketta missä kehitetään yrityslähtöinen energiapalvelumalli, joka tukee vähähiilisen  ja energiaomavaraisen korttelitason alueellisen energiaratkaisuiden suunnittelua ja toteutusta.